Työkyvyttömyyseläke

Transkriptio

1 Työkyvyttömyyseläke

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Ikä Suomessa asuminen Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Työkyvyttömyys Sairaus, vika tai vamma Tavallinen työ ja siihen verrattava työ Kohtuullinen toimeentulo Kokonaisarvio vuotta täyttäneet Ansiotyöuran pitkäaikaisuus Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus Ikääntyneisyys Sairaus, vika tai vamma Kuntoutustuki määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Sokeat ja liikuntakyvyttömät Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Oikeus ja edellytykset Oikeus nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Suhde muihin etuuksiin Kansaneläkejärjestelmän varhennettu vanhuuseläke Opintotuki Työttömyysturva vuotta täyttäneen vammaistuki Päivärahaetuudet Työkyvyn arviointi sairauspäivärahassa ja työkyvyttömyyseläkkeessä Kuntoutusetuudet Kuntoutusraha Nuoren kuntoutusraha Eläkkeensaajan kuntoutusraha Muut kuntoutusajan korvaukset Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeensaajan asumistuki Lapsikorotus Takuueläke Perhe-eläke i

3 Muualta maksettavat eläkkeet ja korvaukset Hakeminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Uusi hakemus Lääketieteelliset selvitykset Tutkimuksiin määrääminen Lausunto sairauspäivärahasta Selvitys nuoren kuntoutusrahasta alle 20-vuotiailla Lisäselvitykset Kuntoutustuen jatkon hakeminen Jatkolausunnon korvaaminen Vireilletulo Eläkehakemuksen vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Kuolinpesä Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitykset työkyvyttömyyseläkkeessä Hakemuksen peruminen Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset EU-eläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu Suomessa EU-eläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa EU-hakemuksen peruminen Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Peruseläkkeiden hakeminen, kun hakija asuu Suomessa Hakemus Suomeen toisesta Pohjoismaasta Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Toisen sosiaaliturvasopimusmaan eläkkeen hakeminen Hakemus Suomeen toisesta sosiaaliturvasopimusmaasta Määrä Määräytymisperusteet Perhesuhteet Eri talous Yhteistalous Avoliitto Suojattu perheluokka ii

4 1.7.2 Tulot Työeläkkeet Lakisääteiset työ- ja perhe-eläkkeet Vapaaehtoiset lisäeläkkeet Kuntoutusetuudet Tapaturmaeläkkeet Liikennevahinkokorvaukset Sotilasvammakorvaukset Luopumiskorvaukset Rajoitetusti tuloksi otettavat etuudet Eläke ulkomailta Eläketulojen jäätyminen Kansaneläke alkaa tai myöhemmin Kansaneläke alkanut ennen Ilman jäätymisaikaa olevat jäätyvät eläkkeet Eläke tai sen korotus on jäänyt alle voimassa olleen tarkistusrajan Perustemuutos ja jäätymisen purkautuminen Jäätyminen keskeyttämistilanteissa Eläkkeiden ja korvausten määrän selvittäminen Ulkomaan eläkkeiden ja korvausten määrän selvittäminen Ulkomailla olon vaikutus eläkkeen määrään (suhteutus) Eläkkeen määrään vaikuttava vakuutusaika Suhteutus Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset eläkkeen määrään Eläkkeen määrään vaikuttava vakuutusaika Eläketulot Perhesuhteiden vaikutus Eläkkeen määrän laskeminen Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Ratkaiseminen Käsittelypaikka Kansainvälisten eläkeasioiden käsittelypaikka Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettely Alkamisaika Sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen Sairauspäivärahan laskennallisen ajan jälkeen Sairauspäivärahan lisäpäivät ja tk-eläke Työeläkkeen alkamisajankohdasta Kuntoutusrahan jälkeen kk takautuvasti hakemisesta Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? iii

5 Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin Väliaikainen päätös Päätöksensaajat Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset E 205-vakuutuskausitodistus Väliaikainen ratkaiseminen Lopullinen ratkaisu E211-yhteenveto Sosiaaliturvasopimukset Maksaminen Maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Maksunsaajat Etuudensaaja Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvoja Kunta Laitos- tai perhehoito Sijais- ja jälkihuolto Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Vangin perhe Kuolinpesä Ulosotto Tulopohja Suojaosuus Toimenpiteet toimistossa Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus Maksaminen regressinä Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Maksaminen työttömyysetuuden maksajalle Maksujako ja maksettava määrä Toimenpiteet toimistossa/tk-ratkaisukeskuksessa Kuntoutusrahan korvaukseksi Sairauspäivärahan korvaukseksi Maahanmuuttajan erityistuen korvaukseksi Maksaminen opintotuen liikamaksun korvaukseksi Toimenpiteet vakuutuspiirissä Maksaminen perhe-eläkkeen liikamaksun korvaukseksi (ennakkosuoritus) Maksaminen takuueläkkeen liikamaksun korvaukseksi Maksaminen potilasvakuutuskeskukselle Toimenpiteet toimistossa/tk-ratkaisukeskuksessa Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset Maksaminen regressivaatimuksella iv

6 Maksaminen takaisinperintänä Sosiaaliturvasopimusten vaikutukset Viivästyskorotus Viivästysaika Kolmen kuukauden sääntö Yhden kuukauden sääntö Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Erityistilanteet Korkoprosentti Ei viivästyskorotusta Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Toimittaminen Kansaneläke Eläkejärjestelmien välinen kuittaus Tulontasaus ja jaksottaminen Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Etuusmaksujen peruutukset pankista Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen Ilmoitusvelvollisuus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Eläkeoikeuden tarkistaminen Myöntämisperusteen tarkistaminen Perhesuhteiden muutos Puolison- tai oma laitoshoito Puolison vankilassaolo Vuositulojen muutos Tarkistamisajankohta Eläkelaji vaihtuu Ennen alle vuositulon nousurajan jäänyt eläke tai sen korotus Vuosien 1983 ja 1984 suojat Ulkomailla asuvan olosuhteiden tarkistus Vakinainen muutto Suomeen Kansainväliset säännökset EU-säännökset Siirtyminen asetuksen 883/2004 erityismääräyksen mukaiseen laskentaan v

7 Siirtymäsäännökset Euroopan unionin laajentuessa Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Keskeyttäminen Väliaikainen keskeyttäminen Keskeyttäminen vankilassaolon vuoksi Vakinainen muutto ulkomaille Kansainväliset säännökset EU-säännösten vaikutukset Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen Ratkaiseminen Lepäävän eläkkeen maksuunpano Lepäävän eläkkeen lakkaaminen Alle 3 kuukauden työskentely Erillislain voimassaolo Muut etuudet eläkkeen lepäämisen aikana Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke Kansaneläkelaki ja eläkkeen lepäämään jättäminen Muut etuudet eläkkeen lepäämisen aikana Lakkauttaminen Kansainväliset säännökset Liikamaksu Takaisinperintä Regressimenettely Tuloksi otettavasta eläkkeestä valitus vireillä Tulona huomioon otettavaa eläkettä korotettu takautuen Työperhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi SOLITA-huolto- ja perhe-eläkkeen maksaminen Kelan eläkkeen korvaukseksi Takuueläkkeen maksaminen kansaneläkkeen korvaukseksi Ennakkosuoritus Kansainväliset säännökset EU-lainsäädännön vaikutukset Kelan regressivaatimus Kelan etuuksien takaisinperintä Muutoksenhaku EU-lainsäädännön vaikutukset vi

8 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

9 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Työkyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on turvata henkilön toimeentulo, jos hän ei itse kykene sitä omalla työllään hankkimaan sairauden, vian tai vamman vuoksi. Määräaikaisesti työkyvyttömälle myönnetään kuntoutustuki. Kuntoutustuen tavoitteena on toimeentulon turvaamisen ohella työhön paluun tukeminen ja estää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista kuntoutustuen aikana toteutettavan hoidon tai kuntoutuksen avulla Oikeus ja edellytykset vuotiaalla henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän ei pysty sairauden, vian tai vamman takia ansaitsemaan kohtuullista toimeentuloa. Eläkkeen myöntäminen edellyttää, etteivät henkilön muut eläketulot ylitä pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttavaa tulorajaa. Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun on selvitetty, ettei hänellä ole mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen. 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan lisäksi työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Pysyvästi sokealla tai liikuntakyvyttömällä on puolestaan aina oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka hän kykenisikin työhön. Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi Ikä Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää aikaisintaan 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 65 vuotta. (KEL 568/ mom.) Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläkettä ei kuitenkaan myönnetä, ennen kuin hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty. (KEL 568/ ) Suomessa asuminen Eläke voidaan myöntää Suomessa asuvalle hakijalle. 2

10 Vakinaisesti Suomessa asuvana (Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Suomeen muutto> Asumisen perusteella vakuuttaminen > Vakinainen asumistarkoitus > Vakinaista asumista osoittavat olosuhteet pidetään henkilöä, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Hakijan aikaisempi ulkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen myöntämiseen ja eläkkeen määrään, jos hän ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen alkamisen välistä aikaa Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Kansaneläkettä varten hakijalle sekä leskeneläkettä varten hakijalle ja edunjättäjälle karttuu vakuutusaikaa Suomessa asutulta ajalta ja sellaiselta ulkomailla olon ajalta, jolloin hän on edelleen Suomessa soveltamisalalain (Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Suomesta muutto) mukaisesti vakuutettu. Vakuutusaikaa karttuu kahteen tarkoitukseen eli eläkeoikeutta varten (karenssiaika) eläkkeen määrän laskemista eli suhteuttamista (Vanhuuseläke > Määräytymisperusteet > Ulkomailla olo > Suhteutus) varten. Karenssiajalla tarkoitetaan aikaa, joka hakijan ja edunjättäjän on ennen eläkkeen alkamista täytynyt asua Suomessa tai olla täällä vakuutettu ulkomailla olostaan huolimatta. Esimerkki Suomesta Kiinaan lähetetylle työntekijälle karttuu Suomen vakuutusaikaa siltä ajalta, jolta hänet Kelan päätöksen perusteella vakuutetaan edelleen Suomessa. Karenssiajan karttumista ei estä 65 vuoden iän täyttäminen eikä ulkomaisen eläkkeen saaminen. Karenssiaikana otetaan huomioon myös sellainen Suomessa asuttu aika, jona henkilö on saanut aikaisemmin eläkettä tai pitkäaikaistyöttömien eläketukea. Tilapäiseltä eli yleensä alle vuoden Suomessa oleskelun ajalta ei kartu vakuutusaikaa, koska sitä ei pidetä asumisena. Karenssiaika on kolme vuotta. Se täyttyy, kun hakijalle ja edunjättäjälle on karttunut vakuutusaikaa 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen eläkkeen alkamiseen saakka vähintään kolme vuotta. Lesken karenssiajan on pitänyt täyttyä ennen edunjättäjän kuolemaa. Ajan ei tarvitse olla yhdenjaksoista (KEL 568/ ). Lapsella ei ole karenssiaikaa. Riittää, että hän asuu Suomessa edunjättäjän kuollessa tai muuttaa Suomeen vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta (KEL 568/ ). Nuorena työkyvyttömäksi tulleelta työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta ei edellytetä karenssiajan täyttämistä. Nuorella työkyvyttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on tullut työkyvyttömäksi alle 19- vuotiaana ja asuessaan Suomessa tai joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea (KEL 568/ ). Selvitä Suomessa asuminen ja täällä vakuutettuna olo karenssiaikaa varten hakijan ja edunjättäjän Vakuutusjaksot-tiedoista. Jos tiedot ovat puutteelliset, ne täydennetään KV-keskuksessa (Vanhuuseläke > Hakeminen > Kv-säännökset > EU-säännökset > Hakeminen Suomessa > Toimintaohje KV-keskuksessa). Lue lisää karenssiajasta EU-tilanteissa (Vanhuuseläke > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset > EU-säännökset > Karenssiaika). 3

11 Työkyvyttömyys Henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän ei pysty sairauden, vian tai vamman takia tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä. Arvioinnissa otetaan huomioon ikä, ammattitaito sekä kyky tehdä sopivaa ja kohtuullisen toimeentulon turvaavaa työtä. (KEL 568/ mom.) 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan myös työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta (KEL 568/ mom.). Lue lisää 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden työkyvyn arvioinnista Sairaus, vika tai vamma Työkyvyttömyyden tulee perustua sairauteen, vikaan tai vammaan. Työkyvyttömyys aiheutuu usein monen sairauden yhteisvaikutuksesta. Työkyvyttömyyseläkeratkaisua ei tehdä sairauden, vian tai vamman haitta-asteen eikä invaliditeettiprosentin perusteella Tavallinen työ ja siihen verrattava työ Henkilön tulee olla kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä. Tavalliseksi työksi katsotaan työ, jota henkilö on tehnyt ennen työkyvyttömyyden alkamista ja/tai johon hänellä on ammattitaito. Tavalliseen työhön verrattavan muun työn tulee olla henkilön työntekoedellytykset huomioiden hänelle sopivaa ja turvata kohtuullinen toimeentulo. Sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä ja ammattitaito. Mitä iäkkäämpi hakija on, mitä kauemmin hän on työskennellyt ammatissaan ja mitä erikoistuneempi hän ammattialallaan on, sitä vaikeampi on löytää työtä, jota voidaan pitää hänen aikaisemmin tekemäänsä työhön verrattavana työnä Kohtuullinen toimeentulo Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei edellytä täyttä työkyvyttömyyttä. Työkyvyn aleneminen riittää, jos henkilö ei jäljellä olevalla työkyvyllään pysty työhön, joka turvaa kohtuullisen toimeentulon. Jos henkilön työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi alentunut niin, ettei hän pysty ansaitsemaan kohtuullista toimeentuloa, työkyvyttömyyseläke myönnetään. Henkilön katsotaan saavan kohtuullisen toimeentulon, jos hän ansaitsee kuukaudessa työansioita yli 737,45 euroa (Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä 738/2009, TyedL 5 ). 4

12 Kokonaisarvio Samanasteinen sairaus, vika tai vamma voi aiheuttaa hyvinkin eriasteista työkyvyn alenemista, koska työkykyyn vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset tekijät. Lääketieteellisten tekijöiden lisäksi työkyvyn arvioinnissa huomioidaan eläkkeenhakijan ikä ja ammattitaito. Lisäksi voidaan huomioida myös muita seikkoja, kuten eläkkeenhakijan koulutus. Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu arvioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua tehtäessä arvioidaan hakijan jäljellä olevaa työkykyä sekä sitä, millaiseen työhön hän tällä työkyvyllään vielä pystyisi vuotta täyttäneet Kansaneläkelain 12 :n 3 momentissa on erityissäännös 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden työkyvyn arvioinnista. Säännöksen mukaan näiden henkilöiden työkyvyn alentumisen arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. 60 vuotta täyttäneen henkilön hakiessa työkyvyttömyyseläkettä tutkitaan ensin, täyttyvätkö kansaneläkelain 12 :n 2 momentin mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset. Mikäli ne eivät täyty, tutkitaan, voidaanko eläke myöntää kansaneläkelain 12 :n 3 momenttia soveltaen. Pelkästään kotona taloustyötä tehneelle henkilölle (kotiäidit, -isät) kansaneläkelain 12 :n 3 momentin mukaista eläkettä ei voida myöntää. Niiden 60-vuotiaiden työkyky, jotka eivät ole tehneet ansiotyötä tai joiden ansiotyöhistoria on jäänyt lyhyeksi, arvioidaan pelkästään kansaneläkelain 12 :n 2 momentin perusteella. Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun 60 vuotta täyttäneen henkilön ansiotyöura on pitkä ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi. Kun 60 vuotta täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, hänen jäljellä olevaa työkykyään arvioidaan aina suhteessa hänen omaan työhönsä. 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden työkyvyn alentumisen arvioinnissa huomioidaan kansaneläkelain 12 :n 2 momentissa tarkoitettujen seikkojen lisäksi ansiotyöuran pitkäaikaisuus työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntyneisyys sekä sairauden, vian tai vamman vaikeusaste. Mainittujen seikkojen perusteella tehtävässä kokonaisarviossa eri osatekijöiden painoarvo voi eri tapauksissa olla erilainen. Lue lisää kansaneläkelain 12 :n 2 momentin sisällöstä. Kansaneläkelain 12 :n 3 momentin perusteella myönnettävä työkyvyttömyyseläke on mahdollista myöntää myös kuntoutustukena määräajaksi Ansiotyöuran pitkäaikaisuus Laissa ei ole määritelty, kuinka pitkää ammatissa oloa edellytetään. Käytännössä ansiotyövuosia on kuitenkin edellytetty kertyneen vähintään 10, jotta kansaneläkelain 12 :n 3 momentin mukaista erityissäännöstä voitaisiin soveltaa 60 vuotta täyttäneisiin eläkkeenhakijoihin. 5

13 Ansiotyöuran pituutta arvioitaessa huomioidaan hakijan koko työhistoria Suomessa ja ulkomailla. Ammatissa toimimisessa voi olla myös eri syistä johtuneita katkoksia. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää kansaneläkelain 12 :n 3 momentin perusteella myös silloin, kun hakija on lopettanut ansiotyön tekemisen jo vuosia ennen eläkkeen hakemista. Ansiotyöuran pitkäaikaisuus ja sen vaikutus työkykyyn on aina osa kokonaisarviota. Siinä eri osatekijöiden painoarvo voi vaihdella tapauskohtaisesti paljonkin Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus Työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ilmenevät yleensä vasta pitkähkön työssäolon seurauksena. Fyysisen rasittuneisuuden ja kuluneisuuden ohella huomioidaan myös psyykkinen rasittuneisuus ja kuluneisuus. Eläkkeenhakijan työstä ja työssä selviytymisestä saadaan tietoa työnantajan lausunnon avulla. Työeläkelaitokset toimittavat työnantajan lausunnosta kopion Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskukseen (TK-ratkaisukeskus), jos kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskeva hakemus on vireillä. Jos oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on selvä ilman työnantajan lausuntoakin, työeläkelaitokset eivät sitä silloin pyydä Ikääntyneisyys Iän karttuessa henkilön kyky suoriutua työstä alenee yksilöllisesti. Ikääntyminen tai iänmukaiset sairauslöydökset pelkästään eivät siitä syystä riitä eläkkeen myöntämiseen. Se miten ikääntyminen vaikuttaa henkilön työssä selviytymiseen, riippuu myös työn asettamista vaatimuksista ja työympäristöstä. Hakijan jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan aina suhteessa hänen omaan työhönsä tai hänen ammattiaan vastaavaan työhön. Hakijan työstä selviytymisen on oltava vaikeampaa kuin muiden samanikäisten selviytyminen. Kokonaisarviossa on merkitystä myös sillä, miten kuluttavia ja rasittavia töitä hakija on elämänsä aikana tehnyt Sairaus, vika tai vamma Sairauden vaikutusta arvioidaan yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Hakijan työkyvyn tulee olla siinä määrin alentunut, että ansiotyön jatkaminen on kohtuutonta. Vähäinen työkyvyn alenema ei siten luo edellytyksiä eläkkeen myöntämiselle. 6

14 Kuntoutustuki määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn arvioidaan palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki voidaan myöntää myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi. (KEL 568/ mom.) Sokeat ja liikuntakyvyttömät Pysyvästi sokeita, liikuntakyvyttömiä ja kansaneläkelain tarkoittamassa mielessä pysyvästi avuttomia henkilöitä pidetään aina työkyvyttöminä, vaikka he olisivat työssä ja elättäisivät sillä itsensä. (KEL 568/ mom.) Sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Tilan on oltava pysyvä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa. Jos keskeisen näön tai näkökenttien osalta on rajatapaus, keskeistä on, kykeneekö henkilö liikkumaan näkönsä turvin oudossa ympäristössä, käyttääkö hän sokeitten tekniikoita liikkumisessa (valkoinen keppi) ja onko kysymyksessä etenevä sairaus. Hämäränäköongelma voi olla hankala, mutta se ei yksin riitä. Jos kuitenkin muut kriteerit ovat rajoilla (tauti etenevä, eri taudeissa etenemisnopeus voi tosin olla erilainen), kokonaisuus voi puoltaa sokean eläkkeen myöntämistä, sillä henkilö ei kykene liikkumaan näkönsä turvin. Liikuntakyvyttömänä pidetään henkilöä, joka ei voi käyttää alaraajojaan liikkumiseen Kansainväliset säännökset Ulkomailla olo saattaa vaikuttaa kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntämiseen, eläkkeen määrään ja maksamiseen, jos eläkkeenhakija tai edunjättäjä ei ole asunut Suomessa koko 16 vuoden iän täyttämisen jälkeistä aikaa tai hakija asuu ulkomailla eläkettä hakiessaan tai edunjättäjä asuu ulkomailla kuollessaan. Euroopan unionin sovellettaviksi tulleissa sosiaaliturva-asetuksissa 883/2004 (perusasetus) ja 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) sekä niitä edeltävissä asetuksissa 1408/1971 ja 574/1972 sekä Suomen solmimissa sosiaaliturvasopimuksissa on kansaneläkelakia suotuisampia määräyksiä siitä, millä edellytyksillä eläkkeeseen on oikeus, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna maissa, joissa mainittuja kansainvälisiä säännöksiä sovelletaan. Kansainvälisten asetusten ja sopimusten perusteella eläke voidaan myöntää myös toisessa maassa asuvalle, mikä kansallisen lain perusteella ei ole mahdollista. 7

15 EU-lainsäädännön vaikutukset (883/2004 artiklat 44 59) (1408/1971 artiklat 37 49) (859/2003 artikla 1) (1231/2010 artikla 1) (EU-sekakomitean päätös 1/2012) (ETA-sekakomitean päätös 76/2011) Kelan eläkkeissä sovelletaan lukien perusasetusta 883/2004 ja täytäntöönpanoasetusta 987/2009 niihin EU-maiden kansalaisiin, jotka ovat olleet eläkevakuutettuina Suomessa ja vähintään yhdessä muussa EU-maassa (EU-maat) (Maasta- ja maahanmuutto > Asumista koskeva lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Työvoiman vapaa liikkuvuus > Alueellinen soveltamisala). Asetukset 883/2004 ja 987/2009 on ulotettu asetuksella 1231/2010 koskemaan alkaen myös 3. maiden kansalaisia. Ennen EU- ja Eta-maiden kesken työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä sovellettiin aikaisempia asetuksia 1408/1971 ja 574/1972, joita Suomi alkoi soveltaa Tanskaa lukuun ottamatta muut EUmaat ovat soveltaneet lukien asetuksen 859/2003 perusteella asetuksia 1408/1971 ja 574/1972 myös 3. maiden työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä, jotka oleskelevat EU-alueella laillisesti. Eta-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein alkoivat ETA-sekakomitean päätöksellä 76/2011 soveltaa lukien asetuksia 883/2004 ja 987/2009 EU- ja Eta-maiden kansalaisiin, mutta eivät 3. maiden kansalaisiin. ETA-maat Islanti, Norja ja Liechtenstein eivät soveltaneet 3. maiden kansalaisiin myöskään asetuksia 1408/1971 ja 574/1972. Kuitenkin Islanti ja Norja soveltavat näitä asetuksia pohjoismaiden välillä liikkuviin 3. maiden kansalaisiin uuden Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen voimaantuloon saakka. Sveitsi, joka ei ole Euroopan unionin jäsen, soveltaa alkaen EU-sekakomitean päätöksellä 1/2012 asetuksia 883/2004 ja 987/2009 Sveitsin ja EU:n kansalaisiin. Sveitsi ei sovella niitä Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin. Ennen Sveitsi sovelsi Euroopan unionin ja Sveitsin välisen erillissopimuksen perusteella aikaisempia asetuksia 1408/1971 ja 574/1972 EUkansalaisiin, mutta ei bulgarialaisiin, romanialaisiin, Eta-maiden eikä 3. maiden kansalaisiin. Kukin maa käsittelee eläkehakemukset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ottaen lisäksi huomioon asetusten eläkemääräykset. Esimerkiksi on mahdollista, että hakijaa ei pidetä työkyvyttömänä kaikissa maissa, joista eläkettä on haettu Asumisaikavaatimus (karenssiaika) Sosiaaliturva-asetusten mukaan vakuutusaikaa karttuu sekä eläkeoikeutta että eläkkeen määrää varten työnteosta ja yleensä vain yhdestä maasta kerrallaan. Asumisen perusteella vakuutusaikaa 8

16 karttuu niissä maissa, joissa on myös asumisperusteinen eläketurva. Jos henkilö työskentelee muussa kuin asuinmaassa, vakuutusaikaa karttuu vain työskentelymaasta. Työskentely yhdessä maassa syrjäyttää siis samanaikaisen asumisen toisessa maassa. Esimerkki Ruotsissa asuvalle rajatyöntekijälle, joka työskentelee Suomessa, karttuu työnteon ajalta kansaneläkettä varten vain Suomen vakuutusaikaa. Eräät maat ilmoittavat vakuutuskausitodistuksissaan (E 205, P5000), onko vakuutusaika karttunut eläkeoikeutta vai eläkkeen määrää vai molempia varten. Ellei tätä ole ilmoitettu, vakuutusajan tulkitaan kartuttaneen molempia. Suomessa vakuutusaikaa eläkeoikeutta varten (Vanhuuseläke > Oikeus ja edellytykset > Suomessa asuminen > Karenssiaika) karttuu täällä asumisesta ja työskentelemisestä samoin periaattein kuin kansallisen lain mukaankin. Aikana työntekijälle on karttunut vakuutusaikaa myös sellaiselta työnteon perusteella Suomessa työeläkevakuutuksen piirissä olon ajalta, jolta hänen ei soveltamisalalain perusteella ajan lyhyyden vuoksi olisi katsottu asuvan Suomessa. Heinäkuun 2004 jälkeen työntekijän on työeläkevakuutettuna olosta huolimatta täytynyt työskennellä Suomessa vähintään neljän kuukauden ajan, jotta vakuutusaikaa olisi karttunut kansaneläkettä ja perhe-eläkettä varten. Selvittäessäsi Suomessa asuttua aikaa ota huomioon, mitä asetuksissa 1408/71 ja 883/2004 määrätään lainvalinnasta eli siitä, minkä maan lainsäädäntöä työntekijään ajalla ja henkilöön alkaen on sovellettu, sekä mitä soveltamisalalaissa (Maastaja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Asumista koskeva lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71 > Lainvalintamääräysten periaatteet ja Maasta- ja maahanmuutto > Vakuuttaminen > Asumista koskeva lainsäädäntö > kansallinen lainsäädäntö) säädetään. Ota myös huomioon Kelan antamat vakuuttamispäätökset. Kun selvität vuotta 1994 aikaisemman ajan Suomessa asumista, noudata kunakin ajankohtana voimassa olleen kansaneläkelain Suomessa asumista koskevia määräyksiä sekä Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä ja kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten lainvalintamääräyksiä. Ota eläkehakemusta käsitellessäsi huomioon myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin, Tanskan ja Sveitsin vahvistamat vakuutuskaudet, myös silloin kun nämä maat eivät sovella asetusta 883/2004 tai 1408/1971 EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen perusteella 3. valtion työntekijäkansalaisia koskevan asetuksen 859/2003 perusteella 3. valtion kansalaisia koskevan asetuksen 1231/2010 perusteella. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa, jota EU-tilanteissa sosiaaliturva-asetusten ohella sovelletaan Pohjoismaiden välillä liikkuneisiin henkilöihin, on takautuvia aikoja koskeva seuraavan sisältöinen määräys: Jos eläkkeenhakija oli ennen vuotta 1994 ansainnut peruseläkeoikeuden asumalla yhdessä Pohjoismaassa ja samalla ansainnut työeläkeoikeuden toisesta Pohjoismaasta, peruseläkkeenkin katsotaan kertyneen samasta maasta kuin työeläkkeen. Jos hän on samanaikaisesti työskennellyt kahdessa Pohjoismaassa, joista toinen oli myös asuinmaa, peruseläke on karttunut vain asuinmaasta. (Pohj.sop. artikla 18) Asetusta 883/2004 sovellettaessa eläkeoikeutta varten otetaan tarvittaessa huomioon myös henkilölle toisesta maasta eläkeoikeutta ja eläkkeen laskentaa varten karttuneet ajat. Suomen vakuutusaikaa täytyy kuitenkin olla vähintään yksi vuosi. Jos asiakkaalla ei ole missään maassa yhden vuoden vakuutusaikaa, hänellä on kuitenkin oikeus kansaneläkkeeseen, jos hän on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa ja kaikkien maiden vakuutusaikaa yhteensä on vähintään kolme vuotta. (KEL 568/2007 9, 1408/1971 artikla 48, 883/2004 artiklat 6 ja 51). 9

17 Jos asetusta 1408/1971 sovellettaessa työntekijä ei ole ollut vakuutettuna Suomessa laissa edellytettyä kolmea vuotta, karenssiaikaa laskettaessa otetaan Suomen vakuutusajan lisäksi huomioon muissa asetuksia soveltavissa maissa vain eläkeoikeutta varten karttuneet vakuutusajat Oikeus ja edellytykset (883/2004 artiklat 51 ja 52) (1408/1971 artiklat 45 ja 46) Kansaneläkkeen ja perhe-eläkkeen määrän laskentaan (Vanhuuseläke/Työttömyyseläke/ Työkyvyttömyyseläke > Määräytymisperusteet > Kv-säännökset > EU-säännökset > Määrän laskeminen) vaikuttaa se, millä perusteella EU-tilanteissa oikeus eläkkeeseen syntyy. Kirjaa eläkeoikeuden peruste eläkeratkaisuun. (linkki RAKEn teknisiin ohjeisiin) Oikeus kansaneläkelain perusteella Myös EU-tilanteissa oikeus kansaneläkkeeseen syntyy kansaneläkelain perusteella molempien edellytysten täyttyessä, jos hakija asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja kolmen vuoden karenssiaika täyttyy Suomen vakuutusajalla ilman muissa maissa kartuttaneiden vakuutusaikojen ottamista huomioon. Oikeus sosiaaliturva-asetuksen eläkemääräysten perusteella Oikeus kansaneläkkeeseen syntyy vain sosiaaliturva-asetuksen (883/2004 ja 1408/1971) perusteella, jos hakija asuu ulkomailla eläkeoikeuden alkaessa tai Suomessa asuvan hakijan kolmen vuoden karenssiaika täyttyy vain ottamalla huomioon myös muissa maissa karttuneet vakuutusajat (oikeutta ja määrää varten). Lisäksi edellytetään (1408/1971), että hakija on tai on ollut työntekijä tai yrittäjä eli itsenäinen ammatinharjoittaja, on Suomen lisäksi ollut eläkevakuutettuna vähintään yhdessä muussa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa, asuu Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa ja on 16 vuotta täytettyään ollut vakuutettuna Suomessa täällä vaaditusta kolmen vuoden vakuutusajasta vähintään yhden vuoden. Jos kolmen vuoden karenssiaika ei täyty Suomen ajalla, enintään kaksi vuotta voidaan korvata toisessa asetuksia soveltavassa maassa karttuneella vakuutusajalla. Edellisen kappaleen ehtoja noudatetaan lukien myös asetusta 883/2004 sovellettaessa, kuitenkin siten että hakija voi olla myös ns. ei-aktiivi eli ei ole tai ei ole ollut työntekijä eikä yrittäjä. Jos ei-aktiivi asuu toisessa maassa eläkettä hakiessaan, riittää että hän on ollut vakuutettuna vain Suomessa. Myös toisesta maasta eläkkeen laskentaa varten asumisesta karttuneella vakuutusajalla voi korvata eläkeoikeutta varten vaadittavasta Suomen kolmen vuoden ajasta puuttuvan osan. Jos ei-aktiivi on 3. maan kansalainen, oikeus eläkkeeseen alkaa aikaisintaan Sovellettaessa asetusta 1408/1971 työntekijään hakijan kansalaisuudella ei ole vaikutusta. Eläkkeeseen on oikeus myös 3. maan työntekijäkansalaisella, joka täyttää edellä mainitut ehdot. 10

18 Oikeus nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen (883/2004 artiklat 5 ja 44) Suomen nuoren työkyvyttömän eläke on asetusta 883/2004 sovellettaessa ns. A-tyypin eläke eli eläke, jonka määrä ei riipu vakuutusajan pituudesta ja joka mainitaan liitteessä VI. Jos hakija asuu työkyvyttömyyden kohdatessa maassa, jossa on A-tyypin eläke, hän saa eläkkeen vain asuinmaastaan, jos hän muuten täyttää eläkkeen saamisen edellytykset. Ellei eläkettä myönnetä asuinmaasta, hän saa sen edellisestä vakuutusmaastaan, jos sielläkin on A-tyypin eläkkeitä. Oikeus kansaneläkelain perusteella nuoren työkyvyttömän eläkkeeseen on hakijalla, joka asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen 19 vuoden ikää Suomessa asuttaessa tai joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. Oikeus sosiaaliturva-asetuksen perusteella eläkkeeseen on hakijalla, joka on EU-kansalainen asuu Suomessa eläkeoikeuden alkaessa ja jonka työkyvyttömyys on alkanut ennen 19 vuoden ikää toisessa EU-maassa tai joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. Nuoren työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä viimeistään 19-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta. Eläke voi alkaa myöhemminkin, jos nuori on saanut sairauspäivärahaa, joka on alkanut ennen 19 vuoden iän täyttämistä, ja eläke myönnetään heti sen jatkoksi. Toisessa maassa asuvalle, jolla ei ole ollenkaan asumisaikaa Suomessa 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen, ei myönnetä nuoren työkyvyttömän eläkettä. Jos asumisaikaa Suomessa on vähintään yksi vuosi, toisessa maassa asuvalle voidaan myöntää pro rata eläke Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus Uusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan Sopimuksella ulotetaan EUasetuksen 883/2004 ja 987/2009 soveltaminen koskemaan kaikkia henkilöitä, joihin pohjoismaista sopimusta sovelletaan ja jotka asuvat Pohjoismaassa, ellei sopimuksessa toisin määrätä. Vain asetuksen säännöksistä poikkeavat määräykset on kirjoitettu sopimukseen. Uusi sopimus korvaa aikaisemman alkaen voimassa olleen sopimuksen. Färsaarten ja Grönlannin osalta aikaisempi sopimus kuitenkin on edelleen voimassa siihen saakka, kunnes tämä sopimus siellä tulee voimaan. Uuden sopimuksen merkitys eläkkeiden kannalta tulee olemaan vähäinen. Asetuksia 883/2004 ja 987/2009 on sovellettu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa alkaen ja Norjassa ja Islannissa alkaen. Käytännössä sopimuksella on merkitystä Färsaarten ja Grönlannin kannalta, jotka eivät ole EU:n jäseniä eivätkä kuulu ETA-sopimuksen piiriin sekä pohjoismaiden välillä liikkuvien kolmansien maiden kansalaisten kannalta. Sopimusta sovelletaan kaikkeen EU-asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan lainsäädäntöön. Oikeus ja edellytykset Kansaneläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka 11

19 on Suomen lisäksi asunut vähintään yhdessä muussa Pohjoismaassa, asuu Suomessa tai toisessa sosiaaliturva-asetuksia soveltavassa maassa ja on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen täyttämiseksi voidaan kuitenkin lukea hyväksi muissa asetuksia soveltavissa maissa täyttyneitä vakuutuskausia edellyttäen, että Suomen vakuutusaikaa on vähintään yksi vuosi. Hakijan kansalaisuudella ei ole merkitystä. Henkilön asuminen Pohjoismaassa perustuu maan kansalliseen lainsäädäntöön. Jos ei ole selvää, mitä lainsäädäntöä henkilöön tulee soveltaa, henkilön katsotaan asuvan siinä maassa, jossa hän on väestökirjoilla (Pohj. sop artikla 5) Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Suomella on voimassa kahden välinen sosiaaliturvasopimus Amerikan Yhdysvaltojen, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. Suomella on sosiaaliturvasopimus myös Intian kanssa. Muista sopimuksista poiketen Intian sopimusta sovelletaan ainoastaan työeläkejärjestelmän eläkkeisiin. Sopimus ei vaikuta kansaneläkkeeseen. Suomessa asuva kansaneläkkeen hakija saa eläkkeen aina kansaneläkelain perusteella, koska sopimuksissa ei ole enää lakia edullisempia määräyksiä. Sopimukset sisältävät seuraavat eläkelajit, joita koskevat sopimusten mainitut artiklat Sopimusmaa Voimaantuloaika Kelan eläkkeet Artiklat USA ( ) vanhuuseläke ja perhe-eläke Kanada vanhuuseläke ja perhe-eläke Chile vanhuuseläke ja perhe-eläke Israel vanhuuseläke ja perhe-eläke 6 artikla 10 artikla 12 artikla 14 artikla Australia vanhuuseläke 15 artikla Oikeus ja edellytykset Kansaneläkkeeseen on oikeus hakijalla, joka on Suomen tai toisen sopimusmaan kansalainen, asuu toisessa sopimusmaassa ja on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta. Australian sopimusta sovellettaessa kolmen vuoden ajan ei tarvitse olla yhdenjaksoista. USA:n sopimusta sovellettaessa aika on yhdenjaksoiset viisi vuotta. Pakolainen ja valtioton henkilö rinnastetaan Suomen kansalaiseen. 12

20 1.4. Suhde muihin etuuksiin Henkilöllä, joka saa työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta opintotukeen eikä työttömyysturvaan. Myöskään vammaistukea ei voida myöntää eläkkeensaajalle. Työkyvyttömyyseläkettä ja sairauspäivärahaa ei pääsääntöisesti makseta samanaikaisesti. Toisaalta ammatillinen kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Samoin nuoren kuntoutusraha on ensisijainen alle 20-vuotiailla. Sokeiden ja liikuntakyvyttömien on puolestaan mahdollista saada samanaikaisesti sekä työkyvyttömyyseläkettä että kuntoutusrahaa. Eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja lapsikorotus voidaan tietyin edellytyksin myöntää työkyvyttömyyseläkkeen saajalle. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus takuueläkkeeseen, jos henkilön eläketulot ovat alle takuueläkkeeseen oikeuttavan tulorajan. Myös maahanmuuttajalla voi olla oikeus takuueläkkeeseen työkyvyttömyyden perusteella Kansaneläkejärjestelmän varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä henkilölle, joka saa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä (KEL 568/ mom.). Työkyvyttömyyseläke voidaan kuitenkin myöntää kansaneläkejärjestelmän varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevalle siinä tapauksessa, että henkilön työkyvyttömyys on alkanut jo ennen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista. Lisäksi edellytetään, että oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa viimeistään siitä ajankohdasta, josta varhennettu vanhuuseläke on myönnetty. Lue lisää varhennetusta vanhuuseläkkeestä Opintotuki Opintotukea ei voida myöntää henkilölle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen lakattua on mahdollista myöntää opintotuki. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 :n 4 momentin perusteella (pysyvästi sokeat tai liikuntakyvyttömät), eläkettä ja opintotukea ei voi tällöinkään saada samanaikaisesti. Lue lisää opintotuesta Työttömyysturva Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla ei ole oikeutta peruspäivärahaan työmarkkinatukeen koulutustukeen koulutuspäivärahaan vuorottelukorvaukseen. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkelain 12 :n 4 momentin perusteella (pysyvästi sokeat tai liikuntakyvyttömät), eläke vähennetään työttömyysetuudesta/vuorottelukorvauksesta. 13

21 Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ajalle, jolle on maksettu työttömyysturvaa, Kela perii aiheettomasti maksetun peruspäivärahan, työmarkkinatuen, koulutuspäivärahan tai koulutustuen takautuvasti maksettavasta eläkkeestä. Lue lisää peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta vuotta täyttäneen vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ei voida myöntää henkilölle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä. Eläkettä saavan hoitotuki voidaan sen sijaan edellytysten täyttyessä myöntää työkyvyttömyyseläkkeen saajalle. Vammaistukea ja hoitotukea ei voida maksaa samanaikaisesti. Tästä syystä joissakin tilanteissa voidaan joutua vertailemaan, kumpi on hakijalle edullisempi, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki vai kansaneläke ja eläkettä saavan hoitotuki. Vammaistuen sekä työkyvyttömyyseläkkeen ja hoitotuen vertailua voidaan joutua tekemään esimerkiksi, kun hakija on työssäkäyvä sokea tai liikuntakyvytön. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on lain mukaan aina oikeus ylimpään vammaistukeen. Toisaalta sokealla ja liikuntakyvyttömällä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen ja vähintään perushoitotukeen. Lue lisää edullisuusvertailusta. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä ja hän valitseekin vammaistuen, eläke lakkautetaan. Lakkautuspyyntö tulee yleensä tehdä kirjallisesti Päivärahaetuudet Sairauspäiväraha Sairauden johtaessa työkyvyttömyyteen toimeentulon turvaa pääsääntöisesti ensin sairauspäiväraha noin vuoden ajan ja vasta tämän jälkeen, työkyvyttömyyden pitkittyessä voi määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke tulla kyseeseen. Se, mitä jäljempänä todetaan työkyvyttömyyseläkkeestä, koskee myös kuntoutustukea. Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja sairauspäivärahaa ei pääsääntöisesti makseta samanaikaisesti. Sairauspäiväraha estää kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen sairauspäivärahan enimmäisajan päättymiseen asti. Takautuvasti myönnettävä työkyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta. Näin esim. silloin, kun enimmäisajan jälkeiselle ajalle on myönnetty sairauspäivärahaa lisäpäivinä, lue lisää sairauspäivärahan ohjeesta uuden sairauden perusteella, esim. leikkaustoimenpiteen ja sen lyhytkestoisen hoidon ajalle Kelan työkyvyttömyyseläke myönnetään samasta ajankohdasta työeläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi saada sairauspäivärahaa, jos hän tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Sairauspäiväraha ei vaikuta maksussa olevan eläkkeen määrään. Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäämässä voi saada sairauspäivärahaa, jos tulee työkyvyttömäksi työhön, jota on tehnyt eläkkeen lepäämässä oloaikana. Työkyvyttömyyseläke voidaan palauttaa asiakkaan ilmoituksesta maksuun, eikä siitä vähennetä sairauspäivärahaa. 14

22 Jos pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön, kansaeläkelain 12 4 momentin mukaista eläkettä saava on työssä ja sairastuu, voi hän saada eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha voidaan myöntää kokoaikaisessa työssä olleelle työntekijälle tai yrittäjälle, joka on edelleen työkyvytön, mutta palaamassa osa-aikaisesti työhönsä. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä. Osasairauspäiväraha ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäis- eikä ensisijaisuusaikaan. Lue lisää osasairauspäivärahan myöntämisedellytyksistä. Jos työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki myönnetään takautuvasti ajalle, jolle on jo myönnetty osasairauspäiväraha, katso myös maksaminen sairauspäivärahan korvaukseksi. Ohjeistus pätee myös osasairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahalla henkilö työskentelee, joten eläkettä/ kuntoutustukea myönnettäessä tulee tutkia, ylittääkö työansioiden määrä voimassa olevan ansiorajan eli, jääkö eläke/kuntoutustuki lepäämään. Vanhempainpäiväraha Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei estä äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamista. Myös osittaista vanhempainrahaa sekä erityishoitorahaa voidaan maksaa samanaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeen kanssa. Vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä, jos saa työkyvyttömyyseläkettä/ kuntoutustukea kansaneläkelain 12 :n 1 momentin perusteella. (SVL 1224/ luku 10 ) Jos vanhempainpäiväraha työtulojen perusteella on suurempi kuin eläkkeet ja vähimmäismääräinen vanhempainpäiväraha, voidaan työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki lakkauttaa asiakkaan pyynnöstä. Jos työkyvyttömyyseläkettä maksetaan kansaneläkelain 12 :n 4 momentin perusteella (pysyvästi sokeat tai liikuntakyvyttömät), voi vanhempainpäivärahan saada täysimääräisenä Työkyvyn arviointi sairauspäivärahassa ja työkyvyttömyyseläkkeessä Työkyvyttömyyden määritelmät ovat sairauspäivärahassa ja työkyvyttömyyseläkkeessä erilaiset. Sairauspäivärahaan on työkyvyttömyyden perusteella oikeus, jos asiakas on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa (Sairausvakuutuslaki 8 luku 4 ). Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saadakseen asiakkaan on oltava sairauden johdosta kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä (Kansaneläkelaki 12.2 ). Muuna tavalliseen työhön verrattavana työnä pidetään työtä, joka asiakkaan työntekoedellytykset huomioiden on hänelle sopivaa ja kohtuullisen toimeentulon turvaava. Alle 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden työkykyä arvioidaan, toisin kuin sairauspäivärahassa, myös muuhun kuin omaan työhön. Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan toimeentuloa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta, työkyvyttömyyseläke puolestaan työkyvyttömyyden ollessa pitkäkestoinen. Jos työkyvyttömyyseläkkeen hakijalla on pitkä työhistoria, 60 vuotta täyttäneillä työkykyä arvioidaan suhteessa omaan työhön, samankaltaisesti kuin sairauspäivärahassa. 15