Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Varsinais-Suomen ELY-keskus...13 Turun seutukunta...15 Salon seutukunta...18 Loimaan seutukunta...20 Vakka-Suomen seutukunta...22 Turunmaan seutukunta...25 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat...28 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen talouden tilanne ja näkymät ovat hyvin kaksijakoiset. Valtaosalla yrityksistä talousnäkymät ovat varovaisen optimistisia, mutta kasvu on käynnistymässä hyvin hitaasti. Osa yrityksistä rekrytoi ja investoi uuteen kapasiteettiin. Varsinais-Suomen kannalta omassa luokassaan ovat laivanrakennus- ja älypuhelinmarkkinoiden ongelmat. Alat työllistävät Varsinais-Suomessa yli henkeä ja nykyisellä tilauskantakehityksellä merkittäviltä henkilöstövähennyksiltä ei voida välttyä. Työllisyystilanteen kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä kuin maassa keskimäärin. Viime vuonna Varsinais-Suomessa vähenivät teolliset työpaikat noin 8 000:lla (18 prosentilla). Tästä menetyksestä merkittävä osuus perustuu alueen meriteollisuuden tilanteeseen, mutta myös laajemmin metalli- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen. Työttömyyden ennakoidaan vähenevän verkkaista tahtia. Nuorten tilanteen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tuo edelleen omat haasteensa vuodelle ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Varsinais-Suomen ELY-keskus Vakka-Suomen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Loimaan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Pyhäranta Laitila Vakka- Suomen sk Loimaa Oripää Loimaan sk Uusikaupunki Mynämäki Pöytyä Vehmaa Nousiainen Koski Tl Taivassalo Rusko Aura Marttila MaskuTurun sk Tarvasjoki Kustavi Raisio Lieto Paimio Naantali Kaarina Turku Salon sk Somero Länsi- Turunmaa Sauvo Salo Åboland- Turunmaan sk Kemiönsaari Salon seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Turun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Åboland-Turunmaan sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Varsinais-Suomessa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi henkilöllä. Yritysten toimipaikkoja Varsinais-Suomessa oli vuonna ja niissä oli henkilöstöä Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,3 % ja työttömiä työnhakijoita Varsinais-Suomi Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Varsinais-Suomen talouden kehitys ja kehitysnäkymät ovat hyvin kaksijakoiset. Yhtäältä yritysten tulevaisuudenodotukset ovat kohonneet samaa tahtia yleisen talouskehityksen kanssa ja osa yrityksistä jo rekrytoi lisää työvoimaa ja investoi uuteen kapasiteettiin. Valtaosalla yrityksistä talousnäkymät ovat varovaisen optimistisia, mutta kasvu on käynnistymässä hyvin hitaasti. Toisaalta teknologiateollisuuden vienti- ja tuotantokehitys on kääntynyt kasvuun vasta viime kuukausina ja tämä on hidastanut Varsinais-Suomen toipumista vientilamasta. Aivan omassa luokassaan ovat laivanrakennus- ja älypuhelinmarkkinoiden ongelmat, jotka ovat seurausta heikentyneestä kansainvälisestä kilpailukyvystä. Alat työllistävät Varsinais-Suomessa yli henkeä ja nykyisellä tilauskantakehityksellä merkittäviltä henkilöstövähennyksiltä ei voida välttyä. Varsinais-Suomen seuduista lamasta on irtautunut nopeimmin Loimaan seutu, jossa koneiden ja laitteiden valmistus on jo kasvu-uralla omiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen tukeutuen. Seudun yleinen suhdannetilanne on jo lähes normaalilla tasolla. Vakka-Suomessa yritysten suhdanneodotukset ovat positiiviset, kärkialojen kohenevat tuotanto-odotukset yhdessä erilaisten investointi- ja kehittämishankkeiden kanssa luovat positiivista ilmapiiriä. Turunmaan rakennus- ja metallituoteteollisuus on palautumassa normaalille kehitysuralle, matkailupalveluiden kysynnän ollessa jo vahvemmassa sesonkiluonteisessa kasvussa. Turun ja Salon seudun muun teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden näkymät ovat varovaisen optimistisia, kasvu on jo käynnissä, mutta kehitystä varjostaa risteilijöiden ja älypuhelinten vaikea markkinatilanne, joka pakottaa yritykset rakenteellisiin uudistuksiin. Markkinat ovat kansainvälisesti jo selvässä kasvussa, joten kysynnän heikkoudesta enää ei ole kyse, vaan yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Työllisyystilanteen kehitys ei ole ollut niinkään myönteistä kuin maassa keskimäärin. Työllisten määrä väheni Varsinais-Suomessa syksyyn 2010 saakka ja senkin jälkeen kasvu on ollut epävakaata. Alueella menetettiin lähes työpaikkaa keväästä 2008 kevääseen 2010, mikä merkitsee lähes 7 % :n menetystä kun koko maassa vastaava menetys oli 3,5%. Työllisyyskehityksen positiivisesta käänteestä huolimatta vuonna 2010 työpaikat vähenivät koko maassa noin 0,5 prosentilla. Tilastokeskuksen mukaan Varsinais-Suomessa menetys koko vuoden luvuissa on edelleen 2,5 prosenttia. Teollisuuden työpaikkoihin on menetyksistä kohdistunut yli puolet. Vuonna 2010 Varsinais-Suomessa vähenivät teolliset työpaikat noin 8 000:lla (18 prosentilla). Tästä menetyksestä merkittävä osuus perustuu selvästi alueen meriteollisuuden tilanteeseen, mutta myös laajemmin metalli- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen. Tämä on heijastunut miesten ja erityisesti yli 50-vuotiaiden miesten työttömyyden kasvuna. Työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta Varsinais- Suomessa eli pitempään kuin missään muualla Suomessa. Uusien avointen työpaikkojenkuin määrä väheni yhtäjaksoisesti 21 kuukautta. Työttömien määrä kääntyi maakunnassa laskuun syyskuussa Seuduista viimeisenä käänne laskuun tapahtui Turun seudulla vuoden lopulla. Vientitaantumasta ovat seuduista toipumassa työllisyyden suhteen Loimaa ja Vakka-Suomi. Turunmaallakin ovat näkymät muuttumassa paremmiksi. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 Tilanne Turun ja Salon seuduilla ei ole yhtä hyvä meriteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tilanteen ja näkymien johdosta. Työttömyysaste Varsinais-Suomessa ylitti syksyllä ensi kertaa yli 30 vuoteen koko maan vastaavan. Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa vuoden lopussa 10,3 %. Kahdessa vuodessa kasvu on ollut peräti 3,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste kasvoi vastaavasti 1,5 prosenttiyksikköä. Tässä muutoksessa Turun seutu on keskeinen tekijä ja sen kehitys poikkeaa selvästi muiden maakunta- ja korkeakoulukeskusten kehityksestä. Yhteistä Varsinais-Suomen seuduille on verrattain vaikean nuorten työttömyystilanteen asteittainen helpottuminen. Nuoria on kuitenkin edelleen työttömänä kaksi kertaa enemmän kuin keväällä Ongelmana rinnalle on kuitenkin nousemassa pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys, jotka ovat olleet voimakkaassa kasvussa Varsinais-Suomessa pitempään kuin muualla. Jo ennestään vaikeata korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta ei ainakaan helpota tilanteen mahdollinen heikkeneminen Salon seudulla. Vuonna 2011 työllisten määrä kääntynee maltilliseen kasvuun. Tähän liittyy työttömien määrän supistuminen verkkaista tahtia. Nuorten tilanteen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tuo edelleen omat haasteensa vuodelle Turun seutukunta Turku, Raisio, Lieto, Paimio, Nousiainen, Mynämäki, Sauvo, Masku, Naantali, Kaarina, Rusko Turun seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 2113 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Turun seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Positiivista: pk-sektorissa on positiivisen odottava tunnelma erityisesti kaupan ja palvelualojen yrityksissä. Maakuntaennusteen mukaan joka viides yrittäjä aikoo palkata lisää työvoimaa kuluvan vuoden aikana. Kulttuuripääkaupunkivuosi lisää omalta osaltaan odotuksia palveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvuun. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Negatiivista: laivanrakennusalan tilauskanta on edelleen keskimääräistä heikompi, mikä vaikuttaa laajasti alueen alihankintateollisuuteen. STX Finland hävisi kilpailun RCCL:n uudesta risteilijätilauksesta (ja optiosta), mikä vaikuttaa erityisesti Turun telakan ja yleisesti koko alihankintaketjun tulevaisuudenodotuksiin seuraavien 6 kk ja 12 kk aikajänteillä. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Yritysten talousnäkymät ovat yleisesti parantuneet Turun seudulla vuoden takaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi maakuntaennusteen mukaan pk-yrityksistä joka viides aikoo palkata lisää henkilöstöä kuluvan vuoden aikana. Tilanne on kuitenkin toinen niissä (alihankinta)yrityksissä, jotka ovat kytköksissä laivanrakennusalaan. Telakan tilauskanta sisältää vain yhden risteilylautan (ja option toisesta), jonka rakentaminen käynnistyy syksyllä Lomautuksia perutaan kesän aikana noin 300 kpl ja myöhemmin syksyllä ja ensi talvena rakentaminen työllistää arviolta viidesosan vuosien työntekijämäärästä kokonaistyöllisyysvaikutusten ollessa 2600 htv:tta. Laivanrakentaminen on Turun seudun suurin yksittäinen teollinen toimiala, jonka välilliset vaikutukset lähialoihin (mm. kone- ja prosessisuunnittelu) ovat merkittävät. Osa alihankkijoista valmistaa tuotteita myös ulkomaisille telakoille, ja tämä vientitoiminta voi jatkossa kasvaa, mikäli yritykset ovat riittävän kilpailukykyisiä. Telakan heikko tilauskanta tulee hidastamaan Turun seudun kasvunäkymiä seuraavan 6 kk aikana. Muun teollisuuden, mm. elintarvike-, elektroniikka- ja life science teollisuudessa näkymät ovat teknologiateollisuutta positiivisemmat. Turussa toimivat lääkeyhtiöt investoivat uusiin tuotantolinjoihin ja myös keskittävät tuotantoaan muualta Suomesta Turkuun. Kuljetukset ja logistiset palvelut ovat jo kasvussa, mutta esim. rakentamisen volyymeissa on vain pientä positiivista virettä (kovan rahan tuotanto ja korjausrakentaminen), vuokraasuntojen osalta loppuvuonna jo heikkenevää kehitystä elvytysvaikutuksen loputtua. Rakentamisen kokonaisvolyymit ovat laskeneet lähelle pitkän ajan keskimääräistä tasoa ja viime vuoteen nähden merkittävää kasvua ei ole odotettavissa. Useat liike-elämän palvelut pääsivät kasvu-uralle viime vuoden loppupuolella ja kasvu tulee maltillisesti jatkumaan kuluvan vuoden aikana. Kokonaisuutena kasvu jää kuitenkin koko maata hitaammaksi. Kaupan alan kasvunäkymät ovat normaalia heikommat kuluttajien ostovoiman heiketessä vuoden 2011 aikana. Kulttuuripääkaupunkivuosi tuhansine tapahtumineen lisää osaltaan keskusta-alueen palveluiden ja kaupan alan kasvuodotuksia. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Turun seudulla perustettiin vuonna 2010 noin 1000 uutta yritystä, joista suurin osa perustettiin palvelualoille. Konkurssien määrä on jonkin verran kasvanut, mutta ei merkittävästi. Yritysjärjestelyt ovat yleisiä ja investointeihin ja koulutukseen suunnataan aiempaa suurempia julkisia panostuksia telakka-alan rakennemuutoksen vuoksi. Työttömyyden määrä ja rakenne Työllisyystilanne oli työttömyyden kehityksen valossa Turun seudulla Varsinais-Suomen keskimääräistä myönteisempi pitkälle vuotta Turun seudulla voimakas käänne tapahtui vasta kesällä 2009 ja huonompi kausi on jäämässä pitemmäksi kuin muualla. Työttömyys kasvoi Turun seudulla vuoden 2010 lopulle eli pitempään kuin muualla maassa ja muissa maakunnallisissa keskuksissa. Kehitystrendi on samantyyppinen myös työttömyyden eri lohkojen kuten nuorten työttömyyden kohdalla. Samoin lomautukset supistuivat vuoden aikana merkittävästi kuitenkin hitaammin kuin muualla niin että lomautukset ovat keskittymässä seudulle. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa Turun ja Salon seuduilla pisimpään koko maassa. Kasvuvauhti näyttää mainituilla seuduilla saavuttaneen huippunsa vaikka kasvu edelleen jatkuu. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä väheni Turun seudulla 2 % ja nuorten työttömien määrä supistui 15 prosentilla. Täten kehitys oli hitaampaa kuin muualla maakunnassa. Mikäli vuoden 2011 aikana suhdannetilanne ei merkittävästi parane Turun seudulla, vähenevät työttömien ja nuorten työttömien määrät edelleen verkkaista tahtia. Pitkäaikaistyöttömienkin kasvun huippu on ohitettu, mutta käännettä laskuun jouduttaneen odottamaan vuoden loppupuolelle. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avointen työpaikkojen määrän kasvu oli voimakkainta Turun seudulla vuosina Kasvu tasaantui 2007 ja kääntyi supistumiseksi vuoden 2008 aikana. Vuonna 2009 Turun seudulla avointen paikkojen määrä vähentyi kolmanneksella ja muutenkin muutos seurasi läheisesti koko Varsinais-Suomen trendejä. Voimakkaasti aiemmin kasvaneet metalliteollisuus ja rakentaminen muuttuivat aloiksi joilla työvoiman kysynnän hiipuminen oli voimakkainta. Uusien avointen työpaikkojen määrä Turun seudulla kääntyi kasvuun jo vuoden 2010 alkukuukausina. Työpaikkoja oli tarjolla vuonna % enemmän kuin vuonna Normaalitilanteeseen on edelleen matkaa, sillä työpaikkoja oli tarjolla neljännes vähemmän kuin Sekä teollisuuden että rakentamisen työpaikkojen lisäys on ollut 60 %:n luokkaa ja myös kuljetuksissa tapahtui keväällä käänne kasvuun. Tuotannon pohjakosketuksen jälkeisestä tilanteesta kielii myös teknisen alan työvoiman kysynnän elpyminen. Lisäksi palvelutehtävissä työvoiman kysynnän kasvusta on merkkejä erityisesti siivoustehtävissä. Yleisemmin palvelualoihin ei kysynnän kohentuminen ole vielä laajentunut. Työvoiman ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 kysynnän kasvu jatkuu lievänä vuoden 2011 aikana painottuen samoille aloille kuin vuonna Rekrytointiongelmia koetaan ylivoimaisesti eniten terveys- ja sosiaalipalvelutehtävissä ja jonkin verran myös ravintola-, opetus- ja myyntialan tehtävissä. Rekrytointiongelmat ovat rakenteellisia ja tulevat jatkumaan myös seuraavien 6 kk aikana. Salon seutukunta Somero, Salo Salon seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 269 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Salon seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Positiivista: yritysten odotukset ovat varovaisen optimistisia perustuen alueella tehtyyn kyselyyn, investoinnit ovat vilkastuneet ja teollisuuden rekrytoinnit ovat kasvussa, myös yrittäjyys kiinnostaa. Negatiivista: elektroniikkateollisuuden suhdannetilanne ja rakennemuutos vaikuttavat myös Salon seutuun, vienti ei vedä toivotulla tavalla ja symbian- / meego asiantuntijoihin kohdistuvat, todennäköisesti merkittävät henkilövähennykset ovat mahdollisia myös Salossa. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Ulkomaankauppatilastojen mukaan elektroniikkateollisuuden vienti edelleen laski viime vuonna vuoteen Samaan aikaan lähes kaikkien muiden toimialojen vienti oli jo kasvussa. Älypuhelinmarkkinoiden kilpailutilanne on voimakkaassa muutoksessa, mikä näkyy alalla toimintojen jatkuvina uudelleenjärjestelyinä ja Salon seudulla mahdollisesti myös uusina henkilöstövähennyksinä. Vähennykset koskettavat luultavasti kuitenkin eniten ohjelmistokehitykseen kytkeytyviä toimintoja, Salon seudulla pääpaino on laitekehityksessä. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Kuitenkin epävarmuus seudun suurimmalla toimialalla vaikuttaa myös muuhun yritystoimintaan, esim. asuntorakentamiseen. Muun teollisuuden osalta näkymät ovat positiivisemmat, investoinnit ja rekrytoinnit ovat jo kasvussa ja lomautukset ovat kääntyneet laskuun. Alueen muovi-, kaluste-, laivanrakennusteollisuudessa (puolustusvoimien tilauksia) suhdannenäkymät ovat kohentuneet vuoden takaiseen. Alueella toteutetun kyselyn mukaan yritykset näkevät lähitulevaisuuden varovaisen optimistisena seuraavien 6 kk ja 12 kk aikajänteillä. Yritysten välillä on kuitenkin edelleen suuria eroja. Salon seudun metalliteollisuus on tyypillisesti alihankintapainotteista ja omia tuotteita ei ole samassa suhteessa kuin esimerkiksi Loimaan seudulla. Tämä rajoittaa yritysten mahdollisuuksia etsiä uusia markkinoita. Äkillisen rakennemuutoksen investointitukien kysyntä onkin ollut vilkasta ja yli 40 erilaisia investointija kehittämishanketta on käynnistetty viime vuoden aikana. Yritysten perustamisneuvonta on vilkastunut viime kuukausina selvästi. Kaikkien aloittaneiden yritysten määrä kasvoi viime vuonna lähes vuoden 2008 tasolle. Aloitukset vähenivät teollisuudessa, mutta kasvoivat rakentamisessa ja palvelualoilla vuoteen Yritysten lopettaminen väheni viime vuoden alkupuolella kaikilla päätoimialoilla edelliseen vuoteen. Salossa ja Turussa on käynnistynyt Yrityssalon operoima Protomo-hanke, jossa on luotu runsaasti uusia yritysideoita, ja toimintaan kohdistuu suurta kiinnostusta. Toisena hankkeena on käynnistymässä ns. Ideatehdas, joka tarjoaa innovatiivisen ympäristön uusien yritysideoiden löytymiseen ja kehittämiseen. Työttömyyden määrä ja rakenne Syksyn 2008 käänteen jälkeen oli työttömyyden kasvu Salossa - Loimaan ohella - selvästi voimakkaampaa kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tämä liittyi lomautusten kohdentumiseen näille seuduille. Vaikein oli tilanne nuorten kohdalla vuoden 2009 lopulle saakka, sillä pahimmillaan nuorten työttömyys lähes kolminkertaistui vuotta aiempaan. Tässä valossa onkin kiintoisaa että nuorten työttömyys kääntyi ensimmäisenä laskuun juuri Salon ja Loimaan seuduilla. Ilahduttavaa on myös se että työttömyyden kasvu kääntyi laskuun kesällä Työttömyyden kasvun taittumiseen liittyy myös lomautusten supistuminen murto-osaan vuoden 2010 aikana. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, jonka kasvutahti on kuitenkin hidastunut jo kuukausia. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä väheni Salon seudulla 9 % ja nuorten työttömien määrä supistui 14 prosentilla. Täten kehitys oli hitaampaa kuin yleensä maakunnassa. Mikäli vuoden 2011 aikana suhdannetilanne ei heikkene Salon seudulla vähenevät työttömien ja nuorten työttömien määrät edelleen. Pitkäaikaistyöttömienkin kasvun huippu on ohitettu, mutta käännettä laskuun jouduttaneen odottamaan vuoden loppupuolelle. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Toisin kuin muualla Varsinais-Suomessa avoimien työpaikkojen määrän kasvu jatkui Salon seudulla vuonna Syksyllä 2008 tapahtunut käänne kuitenkin heijastui aluksi voimakkaimmin Salossa, mutta syyskaudella syöksy alkoi loiventua niin että vuonna 2009 avointen työpaikkojen määrä väheni alle puolella. Avointen työpaikkojen määrä kääntyi 2010 alussa kasvuun niin että työtilaisuuksia oli vuoden aikana tarjolla neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilanne ei kuitenkaan ole normaali, sillä paikkoja oli edelleen tarjolla 25 % vähemmän kuin vuonna Tärkeätä on, että erityisesti teollisuudessa ja kuljetuksissa kasvu oli merkittävää. Lisäksi kaupassa ja toimistotyössä positiivinen vire oli voimakasta. Palveluissa ei kuitenkaan ole käsillä yleistä positiivista käännettä, sillä mm. sosiaali- ja terveysalalla työtilaisuuksia oli tarjolla vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kysynnän kasvu jatkuu lievänä vuoden 2011 aikana niin että kasvu painottuu pitkälle samaan tapaan kuin vuonna Rekrytointiongelmia koetaan ylivoimaisesti eniten terveys- ja sosiaalipalvelutehtävissä ja jonkin verran myös ravintola-, opetus- ja myyntialan tehtävissä. Rekrytointiongelmat ovat rakenteellisia ja tulevat jatkumaan myös seuraavien 6 kk aikana. Loimaan seutukunta Oripää, Aura, Tarvasjoki, Koski Tl, Marttila, Loimaa, Pöytyä Loimaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 42 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Loimaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 Yleinen tunnelma alueella Positiivista: pahimmat skenaariot vientilaman seurauksista eivät toteutuneet Loimaan seudulla, yritysten lähitulevaisuuden näkymät ovat maakunnan positiivisimmat. Parhaimmin lamasta on noussut koneiden ja laitteiden valmistus tukeutuen omien tuotteiden valmistukseen ja vientiin. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Loimaan seudun metalliteollisuudessa, erityisesti koneiden valmistuksessa suhdannetilannetta voi jo luonnehtia hyväksi. Yritykset rekrytoivat lisää henkilöstöä ja tilauskannat ovat ainakin väliaikaisesti vahvistuneet. Koneteollisuuden asiakkaat ovat laajasti eri teollisuuden sektoreilla, rakennusteollisuudessa, kunnallistekniikassa ja maataloudessa. Yritykset ovat pieniä, mutta myös kokoluokassa henkeä työllistäviä konealan yrityksiä on lukuisia. Koneita ja laitteita valmistavien yritysten liiketoiminta perustuu tyypillisesti omiin tuotteisiin alihankintatoiminnan jäädessä pienempään rooliin. Koneteollisuuden avainyrityksissä on käynnissä huomattavia investointeja. Puutuotteita (ml. hirsirakenteet) valmistavissa yrityksissä ja sahateollisuudessa suhdannetilanne on selvästi kohentunut laman jäljiltä. Alkutuotannon osalta liiketoiminta on vakaalla pohjalla, mutta elintarvikkeiden jalostusportaassa on käynnissä huomattava yt-prosessi, jossa uhkana on menettää useita kymmeniä alan työpaikkoja. Kaupan alalla näkymät ovat positiiviset, suunnitteilla on useampia laajennusinvestointeja. Uusien yritysten perustaminen on keskimääräisellä tasolla, mutta on odotettavissa, että tilanne kohenee kevään aikana. Yritysjärjestelyjä (yrityskauppoja, fuusioita) on käynnissä myös Loimaan seudulla. Työttömyyden määrä ja rakenne Työllisyystilanne työttömyyden näkökulmasta muuttui Loimaalla ratkaisevasti vuoden 2008 aikana. Kun vuoden alussa työttömyys väheni ripeimmin Varsinais-Suomessa, oli tilanne kääntynyt vuoden loppuun mennessä päinvastaiseksi: työttömyys kasvoi seudulla kiivainta tahtia. Työttömyyden kasvu oli Loimaalla Salon ohella syksyyn 2009 saakka selvästi voimakkaampaa kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tämä liittyy lomautusten kohdentumiseen aluksi näille seuduille. Työttömyyden kiihtyvä kasvu taittui syksyllä 2009 ja sen jälkeen työttömyyden kasvutahti on hidastunut niin että se kääntyi laskuun kesällä Ilahduttavaa on että nuorten työttömyys kääntyi keväällä laskuun Loimaan seudulla - samaan aikaan kuin Salon seudullakin tapahtui. Tässä suhteessa seudut ovat säilyttäneet edelläkävijän asemansa. Lomautukset ovat myös vähentyneet seudulla huomattavasti. Tosin muutamia määrältään huomattavia ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 ryhmälomautuksia on edelleen voimassa. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa seudulla, mutta kasvuvauhti ei kuitenkaan noussut samalle % vuosikasvun tasolla kuin Turussa ja Salossa. Loimaan seudulla pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti on hidastunut kuukausia ollen nyt n. 30 % vuosikasvun tasolla. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä väheni Loimaan seudulla 15 % ja nuorten työttömien määrä supistui 42 prosentilla. Täten kehitys oli Loimaalla maakunnan ripeintä. Mikäli vuoden 2011 aikana suhdannetilanne ei heikkene Loimaan seudulla vähenevät työttömien ja nuorten työttömien määrät edelleen. Pitkäaikaistyöttömien kasvun huippukin on mahdollisesti jo ohitettu. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avointen työpaikkojen määrän ripeä kasvu katkesi vuonna Työvoiman kysynnän heikentyminen on tasaantunut suhdannekäänteen alkushokista niin että avointen paikkojen määrä supistui seudulla vähiten Varsinais-Suomessa vuoden 2009 aikana. Vastaavasti kysynnän kasvu oli 2010 maakunnan verkkaisinta (1 %) mikä tarkoittaa sitä että uusia paikkoja oli tarjolla viidennes vähemmän kuin vuonna Työvoiman kysyntä kasvoi vähintään neljänneksellä teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa. Uusia työtilaisuuksia syntyi aiempaa ripeämmin myös kuljetuksiin ja palvelutehtäviin. Koneteollisuudessa on käynnissä joidenkin kymmenien henkilöiden rekrytointeja, mutta kysyntä ja tarjonta on pysynyt pääosin tasapainossa. Hoitoalan tehtävissä, erityisesti sairaanhoitajista on koettu jatkuvaa pulaa. Metalliteollisuuden osaajista, erityisesti koneja sähkötekniikan insinööreistä on odotettavissa pulaa, jos yritysten tilauskehitys edelleen paranee. Vakka-Suomen seutukunta Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Pyhäranta, Taivassalo, Kustavi Vakka-Suomen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 65 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2967 toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Vakka-Suomen seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 Yleinen tunnelma alueella Positiivista: investointi- ja kehityshankkeiden määrä on hyvällä tasolla. Hybridiauton valmistus on käynnistymässä vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, mikä lisää työvoiman tarvetta. Alueelle odotetaan myös uusia alihankintamahdollisuuksia. Soija- ja (etanoli)tehtaan esivalmistelut ovat jo pitkällä ja investointien käynnistymistä odotetaan lähiaikoina. Tehtaiden työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Teollisuusinvestoinnit ovat jo työllistäneet infra-rakentamisen kautta. Niihin myös liittyy merkittäviä investointeja energian tuotantoon ja jakeluun. Alueen juomateollisuus laajenee ja mahdollisesti työllistää lisää. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Vakka-Suomen kärkialoja ovat autojen, metallituotteiden ja energiateknisten laitteiden valmistus sekä elintarvikeala. Yleisesti yritysten näkymät ovat positiiviset, mutta toisaalta nopeaksikaan kasvua ei voi vielä luonnehtia. Autoteollisuudessa valmistaudutaan Fisker Karman eli hybridiauton tuotantoon, jonka on määrä alkaa viivästymisten jälkeen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tähän liittyen uusia rekrytointeja on luvassa kevään aikana, mm. alumiinihitsaajia rekrytoidaan. Uuden sähköautoliiketoiminnan myötä t & k panokset ja työpaikat ovat merkittävästi lisääntyneet. Alueen lasiteollisuudessa tilanne on pysynyt vakaana. Soija ja etanolitehtaan valmistelut ovat käynnissä, toteutuessaan hankkeet tuovat merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia investointiaikana, mutta myös myöhemmin esim. kuljetusalalle. Soijatehtaan työllisyysvaikutus tulee olemaan noin 150 ja etanolitehtaan noin henkeä. Valmistelussa on myös ison biopolttoainetta käyttävän voimalaitoksen kehittely. Isohkona investointina on käynnistymässä uuden suljetun kierron kalanjalostuslaitoksen rakentaminen. Positiivista kehitystä on myös alueen juomateollisuudessa, jossa on käynnissä laajennusinvestointeja. Telakkateollisuuden heikolla tilanteella ei ole merkittäviä vaikutuksia Vakka-Suomessa, alueen pientelakan tilauskanta on hyvä. Yritysten perustamisessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta aiempaan, starttihakemusten määrä on hieman kasvussa. Yrityshautomotoiminta on ollut käynnissä noin 2 vuotta ja toiminta alkaa vakiintua. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyyden kehityksen näkökulmasta syksyn 2008 käänne heijastui Vakka-Suomessa selvemmin vasta kesän 2009 jälkeen. Työttömyyden kasvu oli Vakka-Suomessa alkuun puhtaasti lomautettujen määrän kasvusta johtuvaa, mutta kesästä 2009 alkaen työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi yhtä lailla kuin lomautettujenkin määrä. Työttömyyden vuosikasvu saavutti huippunsa vuoden 2009 lopulla ja kesällä 2010 työttömyys kääntyi laskuun. Työttömyyden kokonaismuutos on Vakka-Suomessa seurannut nuorten työttömyyden muutosta ja kääntynyt laskusuuntaan kesäkuussa Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun poikkeuksellisen myöhään eli vasta kesällä Syksyn aikana pitkäaikaistyöttömyyden kasvutahti on kiihtynyt ja tällä erää pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa noin puolella vuotta aiemmasta. Lomautettujen määrä on puolestaan vähentynyt kolmannekseen vuoden alusta, vaikka muutamia ryhmälomautuksia on edelleen voimassa seudun teollisuudessa. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä väheni Vakka-Suomessa 11 % ja nuorten työttömien määrä supistui 32 prosentilla. Vain Loimaan seudulla kehitys oli tätä ripeämpää. Ellei suhdannetilanne heikkene Vakka-Suomessa on todennäköistä, että nuorten osalta ja kokonaisuudessaan työttömyyden aleneminen jatkuu vuoden 2011 aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti saavuttanee huippunsa lähikuukausina. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avointen työpaikkojen määrä pysyi Vakka-Suomessa samalla tasolla vuosina Avoimia työpaikkoja oli vuonna 2009 seudulla tarjolla 40 % vähemmän kuin vuonna Muutos oli maakunnan yleistä trendiä voimakkaampi ja lisäksi Vakka-Suomessa kysyntä kohdentui selvästi eri tavalla kuin muualla. Työvoiman kysyntä väheni poikkeuksellisen tasaisesti eri alojen kesken ja teollisuudessa tilanne on suhteellisesti parempi kuin muualla Varsinais-Suomessa. Työvoiman kysyntä kääntyi vuonna 2010 Vakka-Suomessa maakunnan ripeimpään kasvuun. Työtilaisuuksia oli vuoden aikana tarjolla 27 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä on tosin edelleen neljänneksen vähemmän kuin vuonna Työvoiman kysyntä on kasvanut erityisesti teollisuudessa ja muilla aloilla uusia työtilaisuuksia on ollut tarjolla tasaisesti edellisvuotta runsaammin. Näissä oloissa työvoiman kysyntä on edelleen lievässä kasvusuunnassa vuonna Varsinais-Suomen ammattibarometrin I/2011 perusteella työvoiman saatavuudessa on ongelmia erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan tehtävissä. Lisäksi teollisuudessa tulee esiintymään pulaa muusta maakunnasta poiketen sähkötekniikan, konetekniikan ja muiden teknisten alojen insinöörien ja teknikoiden, koneenasentajien ja hitsaajien kohdalla. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

26 Turunmaan seutukunta Kemiönsaari, Länsi-Turunmaa Turunmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 97 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2021 toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 6,6 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 693. Turunmaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Positiivista: yleistunnelma on varovaisen positiivinen, alueen keskeiset toimialat ovat elpyneet pahimmasta lamavaiheesta ja pahimmilta takaiskuilta vältyttiin alueen metallituoteteollisuudessa. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Länsi-Turunmaan rakennusaineteollisuus (kalkkikivi-, sementti- ja vuorivillatuotteet) on elpynyt keskeisimpien työnantajien osalta uuteen kasvuun ja uutta henkilöstöä rekrytoidaan ainakin kesäajan tuotantoon. Tuotantonäkymät ovat palautuneet lähes normaalille tasolle. Matkailupalveluiden, kuten majoitus-, ravitsemis- ja satamapalveluiden kysyntä on kasvussa jälleen normaaliin tapaan. Työvoiman saatavuus osaltaan rajoittaa ko. alojen tarjontaa. Kemiönsaarella metallituotteiden valmistuksessa tuotanto jatkuu entisellään, aiemmin kaksi alueen avainyritystä oli lopettamisuhan alla. Metalliteollisuuden kasvunäkymät ovat muutoin hyvin maltilliset, koska alueen yrittäjät ovat pääasiassa alihankkijoita, ja myös laivanrakennusalan vaikea tilanne heijastuu seudulle. Rakennusalan tilanne on palautumassa ennalleen hiljaisen rakentamisjakson jälkeen. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Turunmaan elinkeinojen tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen optimistiset, vaikka kasvu käynnistyykin hitaasti. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Viime vuonna Turunmaalla perustettiin noin 150 uutta yritystä, mikä on samalla tasolla kuin vuonna 2009 ja hieman alle vuoden 2008 tason. Lopettaneiden yritysten määrä on selvästi laskenut edellisvuosien tasosta. Työttömyyden määrä ja rakenne Turunmaalla on jo pitkään ollut maakunnan parhain työllisyystilanne työttömyysasteella mitattuna ja niin on asiantila edelleen. Työttömyyden kehityksen näkökulmasta Turunmaan tilanne on kuitenkin viime vuosina heikentynyt naapuriseutuihin. Työttömien määrä kasvoi 2009 Turunmaalla voimakkaammin kuin lähiseuduilla ja 2010 supistumisvauhti oli samalla tasolla kuin Salossa. Eli ripeämpää kuin Turun seudulla ja verkkaisempaa kuin Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla. Työttömyyden kehitys on Turunmaalla seurannut maakunnan yleistä trendiä. Vuoden 2009 loppuun mennessä nuorten työttömyys ja koko työttömyys saavuttivat kasvuvauhdin huippunsa. Vuoden 2010 aikana kasvuvauhti sitten hidastui niin että nuorten työttömyys alkoi vähetä keväällä. Työttömien määrä kääntyi Turunmaalla laskuun vasta syksyllä ja samanaikaisesti nuorten työttömyyden aleneminen tilapäisesti keskeytyi. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvutrendi jatkui vuoden 2010 lopulle, mutta viime kuukausina on kuitenkin saavutettu kasvu huippu. Mikäli suhdannetilanne ei heikkene on odotettavissa että työttömien määrän lievä aleneminen jatkuu vuonna Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ei kuitenkaan taitu ennen kesää. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut Turunmaalla tällä vuosikymmenellä vuotta 2005 lukuun ottamatta. Vuosi 2008 toi toisen poikkeuksen tähän yleiseen trendiin, sillä tuolloin vallinnutta rakennusalan suhdannetilannetta korosti syksyinen suhdannekäänne, mikä heijastui supistumisena uusien avointen paikkojen määrässä. Myös vuonna 2009 avointen työpaikkojen määrä supistui Turunmaalla neljänneksellä edellisestä vuodesta. Talven 2010 aikana työvoiman kysynnän väheneminen alkoi kääntyä kasvuksi. Vuonna 2010 uusia työtilaisuuksia olikin tarjolla yli 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu vahvistui kesän ja syksyn aikana niin että kysyntä oli lähellä vuoden 2008 tasoa. Merkittävää kysynnän kasvua ei kuitenkaan ole vielä näkynyt teollisuuden tai kuljetusten aloilla. Odotettavissa näyttää olevan että työvoiman kysynnän kasvu jatkuu vuonna Merkkejä on siitä että kasvu laajenee myös teollisuuteen ja kuljetuksiin. Rekrytointiongelmia koetaan ylivoimaisesti eniten terveys- ja sosiaalipalvelutehtävissä ja jonkin verran myös ravintola-, opetus- ja myyntialan tehtävissä. Matkailupalveluihin tarvittavaa sesonkityövoimaa on vaikea saada. Rekrytointiongelmat ovat rakenteellisia ja tulevat jatkumaan myös seuraavien 6 kk aikana. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011