Rautatierakenteet huippuosaamista

Transkriptio

1 4 /2012 Rautatierakenteet huippuosaamista Suomesta LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI Teema Mo tivo ituneet o ppijat o vat o saamisen syntymisen edellytys Rautatierakenteet huippuosaamista Suomesta Raut at ierakent eiden osaaminen T T Y:llä pohjaut uu Rakennust ekniikan lait oksen geot ekniikan ja rakennusgeologian oppit uoleihin. Vuosit uhannen vaiht eessa alkanut t ut kimusyht eist yö Rat ahallint okeskuksen kanssa alkoi rakent aa raut at ierakent eisiin sovellet t ua osaamist a. Osaamisen aidon kert ymisen mahdollist i vast uuhenkilöiden pysyvyys niin t ilaaja- kuin t ut kimusosapuolillakin. Samalla osaamisen laajent aminen poikkit iet eellisest i yli geot ekniikan näht iin vält t ämät t ömänä koko rat arakent een t oiminnan ymmärt ämiseksi. Rat kaiseva lisävaihde saavut et t iin Elinkaarit ehokas rat a - t ut kimusohjelmalla (T ERA), joka käynnist et t iin osaamisperust aa laajent amaan. Nykyään T T Y:n raut at ierakent eiden osaaminen edust aa alan kansainvälist ä kärkeä. TTY:n rautatierakenteita koskevat osaamisalueet Ratahallintokeskuksen tilaamana toteutetut, yksittäiset mutta kuitenkin toisiaan seuranneet tutkimusprojektit syvensivät TTY:n rataosaamista yksittäisillä tutkimusalueilla 2000-luvun alkuvuosina. Tarkastelun syventämisen ohella keskeisenä nähtiin tarve laajentaa tarkastelualuetta, jotta kokonaisosaamista voitaisiin kehittää. Ratarakenne on erinomainen esimerkki aiheesta, jossa eri tekijöiden - tässä tapauksessa rakenneosien - keskinäisten vuorovaikutussuhteiden huomiointi on kriittisen tärkeää. Tällöin riittävän laaja kokonaisnäkemys on usein välttämättömyys myös osaamisen syventämisessä. Juuri tähän tarpeeseen käynnistettiin TERA-ohjelman ensimmäinen vaihe vuosille TERA-ohjelman ensimmäinen nelivuotisvaihe on nyt tulossa päätökseen. Muun muassa osaamiskehitykseen tyytyväisinä Liikennevirasto ja TTY sopivat kesällä toiminnan jatkosta kaudelle 1/5 1

2 Tässä TERAn II-vaiheessa tartutaan I-vaiheessa saavutetulla osaamisen lisäyksellä ymmärrettyihin teemoihin, joihin kohdennettavalla tutkimuksella on potentiaalia saavuttaa yhä merkittävämpiä elinkaarikustannussäästöjä. TERA II-vaiheen tutkimusalueet ovat: Kalusto-raide-vuorovaikutus: rataan kohdistuva rasitusratakiskot: vaurioitumismekanismit ja käyttöiän hallintarautatievaihteet: turvallisuus ja vaurioitumismekanismitratapölkyt ja raide: raide-pengervuorovaikutus ja raiteen stabiliteettitukikerros: vaurioituminen ja raiteen tasaisuuden hallintarouta: routimismekanismi ja routasuojausratkaisutratapenger: kuormituskestävyys ja tasaisuuden hallintapohjamaa: stabiliteetin hallinta ja pohjarakentamisratkaisutsillat: kantavuuslaskenta ja kunnon arviointikokonaistaloudellisuus: elinkaarikustannusten arviointi. Osaamisen luontiprosessi TTY:n rautatierakenteissa Kaluston ja radan vuorovaikutusta, ratakiskoja, vaihteita ja ratapölkkyjä koskeva TTY:n päällysrakenneosaaminen on synnytetty maarakenteita koskevan osaamisen rinnalle lyhyessä ajassa TERA-ohjelman aikana. Osaamisen kehittymisprosessia voidaan kuvata kuvan 1 mukaisena. Kaiken lähtökohta on tarkoituksenmukaisen tutkimusaiheen määrittely. Keskeistä on määritellä ongelma, tavoite ja tarkastelun keinot. Tämä vaatii näkemystä, joka uusilla tutkimusaloilla on luonnollisesti haaste. Erityisesti silloin näkemystä on mahdollista löytää käytännön päätöksentekotilanteissa koetuista ongelmista. Tällöin on järkevää aloittaa keskeisimpien ongelmakohtien määrittelyyn tähtäävällä laajaalaisella taustaselvityksellä epävarmoin perustein valittuun detaljiaiheeseen syventymisen sijaan. Näin vältetään pirstaloitunutta "osaamista", joka jonkin näkökulman alun perin unohtuessa osoittautuu myöhemmin epäoleelliseksi. Laaja-alaisen esiselvityksen jälkeen keskeisimmäksi ongelmaksi saattaa nousta huomattavasti alkuperäisistä ajatuksista poikkeava näkökulma. Laaja-alainen pintapuolinenkin kokonaiskuva on ratkaiseva happivarasto, jota tarvitaan myöhemmin syvemmälle sukellettaessa. Näkemys tekemisen kohdentamisesta kaikkein oleellisimpaan syntyy osaamisesta. Osaamista puolestaan syntyy oppimisen kautta. TTY:n rautatierakenteiden toiminnassa osaamisen luontiprosessi nähdään siten itseään syventävänä prosessina. Prosessi on kiihtyvä ikiliikkuja, mikäli resursseista, rahasta ja motivoituneista oppijoista tai osaajista kyetään pitämään huolta. Tässä suhteessa pitkäjänteisyys on avainsana, joka raivaa aikaa itse tekemiselle jatkuviin rahoitushakemuksiin panostamisen sijaan. Pitkäjänteisyys edistää myös oppimaan kykenevien, motivoituneiden oppijoiden kiinnittämistä nykyajan dramaattisessa tekijäkilpailussa. Tässä suhteessa Liikennevirasto on osoittanut poikkeuksellista kauaskatseisuutta satsatessaan TERA-ohjelmiin. On tosiasia, että rahoituskatkos toimivaan, pitkälle kiihtyneeseen osaamisen tuotantoprosessiin on prosessin murha, jossa prosessin henkilöresurssit siirtyvät jatkamaan elämäänsä muualla. Toisaalta hidastuvan prosessin hengissä pitämisen resursointi vastaa hengityskoneeseen kytkemistä. Osaamisen luontiprosessi TTY:n rautatierakenteiden silmin. Tietoa ja osaamista kirjallisuusselvityksistä ja kokeellisista tutkimuksista 2/5 2

3 Kansallisiin toimintatapoihin vaikuttavan tiedon synnyttämiseksi TTY:n rautatierakenteiden tutkimustoimintaa suunnattaessa on nähty kolme filosofista raidetta. 1. Kokemus yrityksen ja erehdyksen kautta / aina on tehty näin 2. Tiedon louhinta ja maahantuonti usein kustannustehokasta 3. Kokeellinen ja laskennallinen tutkimus kelpaa vientituotteeksi Kokemusperäinen tieto on arvokasta. Sen synnyttämiseen on useimmiten liittynyt yritysten ja erehdysten ketju. Toisaalta kokemusperäinen tieto voi toisinaan olla subjektiivisten mielikuvien kautta vääristynyttä ja perustua enemmän aina on tehty näin -ajatteluun, jonka muuttaminen on haastavaa edes tutkimuksiin pohjautuvan näytön avulla. Tieteen tekemisessä kirjallisuusselvitysten merkitystä usein väheksytään, mutta kansallisen osaamisen kehittämisessä niillä on merkittävä paikkansa. Erityisesti tutkimusalueilla, joilla olemme vasta alussa, ulkomailla havaituista käytännöistä kerätyn tiedon maahantuominen on hyvin kustannustehokasta. Hieman kärjistäen voidaan todeta, että satsaus mittavaan kokeelliseen tutkimukseen on tehty ulkomailla, ja me saamme osaamisen tutkimusraportit lukemalla. Rautatierakenteissa tästä on erinomaiset kokemukset radan päällysrakenteen suhteen. Suomalaiset erityispiirteemme luovat tarpeen tarkastella asiaa omin tutkimuksin, kun ulkomaisia tutkimustietoja ja kokemuksia aiheesta ei ole. Rautatierakenteisiin liittyen tällaisia erityispiirteitä ovat esimerkiksi ilmasto-olosuhteet, geologisen historian tuomat reunaehdot pohjamaiden ja topografian suhteen, sekä tavallista leveämpi raideleveytemme. Näissä teemoissa uuden osaamisen synnyttämisessä vastuu on meidän. Tietoa synnytetään ennen muuta huolellisesti suunnatulla kokeellisella ja laskennallisella tutkimuksella. Tiedosta syntyvä osaaminen on mitä suurimmassa määrin myös vientituote, mikä yrityspuolella on sisäistetty valitettavan harvoissa yrityksissä. Nykymaisemat valitulla raiteella Edellä kuvattu osaamisen kehittämisprosessi on johtanut siihen, että TTY:n rautatierakenteiden osaaminen on noussut kansainvälisesti erittäin arvostetulle tasolle. Viime vuonna TTY:llä toteutettiin ulkopuolinen tutkimuksen arviointi korkeatasoisista kansainvälisistä asiantuntijoista koostuneiden paneelien voimin. Rautatierakenteiden tutkimuksen todettiin edustavan selkeää kansainvälisen erinomaisuuden aluetta, clear area of international excellence. Tieteellisen laatunsa suhteen rautatierakenteet nostettiin erityismaininnalla luokan 5 korkeimmalle kansainväliselle tasolle, outstanding international level. Kaiken kaikkiaan huikean arvion saanut Rakennustekniikan laitos kokonaisuudessaan sai koko skaalan korkeimman arvosanan myös tulevaisuuden potentiaalistaan ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan. Osa-alueista heikoimman arvosanan (3 = good international level) saaneen Rakennustekniikan laitoksen tieteellisen vaikuttavuuden arviointi perustuu ensi sijassa tuotettujen tohtorintutkintojen määrään sekä julkaisutuotantoon arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä. Rakennustekniikan laitoksen kohdalla tilanne on tältä osin varsin haasteellinen, mikä liittyy mitä suuremassa määrin myös osaamisen kehittämiskeskusteluun. Vuosikausiin yliopiston budjettirahoitus ei ole kattanut edes laitoksen opetuksesta ja aivan välttämättömimmän tutkimusinfrastruktuurin ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, saati sitten mahdollistanut perustutkimuksen tekemistä. Käytännössä laitoksen tutkimustoiminta onkin 3/5 3

4 keskittynyt suurelta osin paljon suoremmin yhteiskunnan tarpeita palvelevaan tilaustutkimukseen, jossa kansainvälisten tiedejulkaisujen tuottamisen rahoittaminen ei ole tilaajien keskeinen intressi. Kun vähästä pitää jakaa monelle taholle, osaamisen kehittämisessä on nähty ensisijaisimpana kansallisen osaamisen kehittäminen, ei niinkään kontribuutio kansainvälisen tiedeyhteisön ja muiden maiden rautatiejärjestelmien avuksi. TTY:n rautatierakenteissa kansainvälisyys nähdään muutoinkin ennen muuta mahdollisuutena kansallisen osaamisen kehittämiseen. Tietonuolen suunta pitää olla ensi sijassa meihin päin, mutta oman osaamisemme esilletuonti on edellytys yhteistyöhön pääsemiseen arvostettujen toimijoiden kanssa. Näin ollen ratarakenteita koskeva TTY:n kansainvälinen julkaisutoimintakin on noussut meritoituneelle tasolle (kuva 3). Julkaisujen laadun arvostuksen kirkkaimpana tunnustuksena on rautatiealan pääkonferenssisarjassa Kanadassa myönnetty parhaan artikkelin tunnustus. Näkyvyys ja arvostus ovat tuoneet mukanaan pääsyn kansainvälisiin tilaisuuksiin kutsuttuna puhujana, mikä on edelleen avannut ovet meitä yhä suoremmin hyödyntäviin yhteistyöverkostoihin. Rautatierakenteita koskevat kansainväliset julkaisut TTY:llä. Muita näkökulmia osaamisen kehittämiseen Nykyisin usean eri organisaation mukanaolo tutkimus- ja kehittämisprojekteissa nähdään ehdottomana itseisarvona, jota ei juuri kyseenalaisteta julkisessa keskustelussa. Hyvin monissa tutkimusrahoitushauissa käytännössä jopa edellytetään monen osapuolen mukanaoloa. Osaamisen kehittämisprosessin pilkkominen eri organisaatioihin on kuitenkin riski ison kuvan hallinnan kannalta, koska tutkimusteeman kokonaiskuvan hallussa pysyminen ja riittävän laaja-alaisen näkemyksen kehittyminen vaarantuu. Prosessin toiminta kokonaisuutena riippuu yksittäisistä osista, mutta henkilötason vastuut ja vaikuttamismahdollisuudet ulottuvat huonosti yli organisaatiorajojen. Yksittäisen organisaation sisällä osaprosesseja voidaan sitä vastoin ketterästi ohjata nimenomaan kokonaisuuden tarpeista lähtien. Tällöin yksittäisten osaprosessien ongelmiin voidaan puuttua tehokkaammin. Ajatukseen löytyy tukea ajankohtaisesta rehtoritason työstä koskien TTY:n, LUT:in ja Aalto-yliopiston yhteistyön ohjaamista kohti työnjakoa. Tarkoituksena on sopia konkreettisista käytännön toimenpiteistä työnjaon toteuttamiseksi tutkimuksessa, ja kapeiden erikoisalojen opetuksen keskittämisestä vain yhteen yliopistoon. Toinen kriittinen näkökohta osaamisen kehittämisessä liittyy vallalle nousseeseen ajatteluun, jonka mukaan tiettyyn teemaan tulevien tutkimusrahoitushakemusten lukumäärän kasvu lisää hyväksyttävien hakemusten laatua. Yksi hyvä tutkimussuunnitelma on kuitenkin parempi kuin kymmenen keskinkertaista. Ei saisi unohtua, että merkittävä osa hakemusrumbasta on itse tekemisestä eli osaamisen kehittämisestä pois. Teksti: Antti Nurmikolu, Rautatierakenteiden tutkimusjohtaja ja Pauli Kolisoja, Rakennustekniikan laitoksen johtaja, TTY, Kuva: TTY Lue lisää: TTY:n rautatierakenteiden tutkimusryhmän verkkosivut 4/5 4

5 5/5 5