Hoivapalvelut. DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ. yhdistysesittely Elimäen Puustelli s. 6. Asiakkaitamme. Laskutus Tilastointi Tietoturva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ. yhdistysesittely Elimäen Puustelli s. 6. Asiakkaitamme. Laskutus Tilastointi Tietoturva"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut Terveyspalvelut nro 1 NO 1 maalis-huhtikuu 2012 Aino Närkki: Yhteistyöllä eroon valelääkäreistä ja -hoitajista s. 9 Riitta Räsänen: Ikääntyneiden pitkäaikaishoivan asiakkaiden elämänlaatu s. 12 Juhani Laurinkari: Miksei vaaleissa puhuttu yhteiskunnan sosiaalisesta tilasta s. 16 Raija Leinonen ja Maria Kuukkanen: Perhehoito ikäihmisten hoitomuotona s. 20 Kaarina Sirviö ja Marja Äijö: Suupirssi s. 24 Anna-Liisa Salminen ja Kristiina Juntunen: COPE-indeksi: arviointiväline omaishoitajien kuormittumisen ja tuen tarpeen arviointiin s. 38 yhdistysesittely Elimäen Puustelli s. 6 DomaCare ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ Asiakkaitamme Mainio Vire Oy KVPS Tukena Oy Savon Vammaisasuntosäätiö DomaCarella on tuhansia käyttäjiä Asiakkaan kokemuksia: Käytämme DomaCaren mobiilijärjestelmää kotipalvelutoiminnassamme ja olemme olleet todella tyytyväisiä sekä järjestelmän toimivuuteen, että Invian Oy:n asiakaspalveluun. Domacaren mobiilijärjestelmä mahdollistaa muuttuvien tilanteiden hallinnan nopeasti ja tehokkaasti. Sen käyttö on vähentänyt puhelimitse soittamalla tai viestittämällä tapahtuvaa tiedonvälitystä, kun ajantasaiset tiedot välittyvät reaaliaikaisesti työntekijöidemme käyttöön. Mediverkko Hoivapalvelut Oy Doctagon Oy Hoitotyön kirjaaminen & seuranta - Päivittäinen kirjaaminen - Terveydenhuollon seuranta - Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat -Kulujen seuranta, vuokrasopimukset, lähetteet, liitetiedostot Nyt myös kotihoidon mobiilijärjestelmä! Laskutus Tilastointi Tietoturva - Laskutustietojen keräys - Sähköinen laskutus - Liitynnät yleisimpiin kirjanpitojärjestelmiin - Automaattiset laskusäännöt - Hoitopäivien huomiointi - Hoitopäivät ja poissaolot - Käyttöasteet - Ikä- ja sukupuolijakaumat, hoidon seurannan yhteenvedot ja tietojen koonti - Hoitoilmoitukset -IMS laatujärjestelmäliityntä DomaCare helpottaa työtämme ja on arvokas työkalu päivittäisessä toiminnassamme. -Piia-Liisa Jaakkola, Vastaava hoitaja Doctagon Oy - Henkilökohtaiset tunnukset - Monipuoliset oikeustasot - Lokitiedot Hoidamme puolestasi: - Salattu tietoliikenne - Turvapalvelin - Päivittäiset varmuuskopiot

2 Toiminnanohjausjärjestelmä Hoivakoti Misteli: Vahvaa kumppanuutta FastROI Oy:n kanssa Hoivakoti Mistelillä on pitkä ja antoisa yhteistyö joensuulaisen ohjelmistoalayrityksen FastROI Oy:n kanssa. Tiivis ja hyvä yhteistyö on jatkunut 4 vuotta. Molemmat yritykset panostavat kumppanuuteen. Hoivakoti Misteli Oy on Keski-Suomessa vaikuttava hoiva-alan yritys. Se on perustettu vuonna Yrityksellä on kaksi toimipistettä, joiden yhteinen asiakasmäärä on Tarjoamme asiakkaillemme kodinomaisen ympäristön. Pyrimme siihen, että Mistelissä eletään täyttä elämää kaikilla mausteilla. Haluamme palvella asiakkaitamme samalla tavalla kuin toivomme, miten meitä itseämme ikääntyneinä palveltaisiin ja hoidettaisiin. Olemme iloisia, että 7.2. saimme palvelustamme avainlipun, kertoo Hoivakoti Mistelin toimitusjohtaja Marianne Kyläniemi. Vuonna 2008 haluttiin yhteistyökumppaniksi järjestelmätoimittaja, jolla on halu kehittää hoivapuolen toiminnanohjausjärjestelmää yhdessä asiakkaan kanssa. Misteli valitsi FatROI:n, koska se tuntui innovoivalta, luotettavalta ja sillä oli selkeästi halu kuunnella asiakastaan. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Asiakasta on kuunneltu. Lisäksi FastROI:n henkilökunta on todettu asiantuntevaksi ja ystävälliseksi. - Olemme erittäin tyytyväisiä FastROI:n HILKKA -toiminnanohjausjärjestelmään, HILKKA:an integroituun TYYNE -työvuorosuunnitteluohjelmaan ja nyt viimeisimpään hankintaamme NFC -työaikaseurantapäätelaitteisiin. FastROI on hyvä ja luotettava yhteistyökumppani, toteaa Kyläniemi tyytyväisenä. - Luotamme yhteistyökumppaniimme eikä meillä ole ollut tarvetta vaihtaa kumppania, vaikka tarjontaa on ollut. Olemme saaneet olla mukana kehittämässä hyvää toiminnanohjausjärjestelmää ja kehitys jatkuu edelleen. FastROI on pystynyt vastaamaan Misteli Oy:n järjestelmiin kohdistuviin tarpeisiin. Toiminnanohjaukseen on saatu hallittavuutta, virheiden mahdollisuudet ovat pienentyneet sekä samalla vähentyneet, teknisesti toiminnanohjaus on helpottunut ja työnjohto on parantunut. TYYNE:n hankinnan jälkeen työvuorosuunnittelu on helpottunut, tehostunut ja kaikki tieto, mm. sairaslomat sekä poissaolot ovat reaaliajassa. Koska FastROI:n toimittamissa ohjelmissa ovat avoimet rajapinnat, ollaan Mistelissä tekemässä rajapintaa laskutusaineiston osalta taloushallinnon sovellukseen sekä palkanmaksuohjelmistoon. Näin saadaan kaikki tieto siirtymään eri sovellusten välillä sähköisesti ja virheettömästi. - On ollut suuri etu, että olemme saaneet tehdä hyvää yhteistyötä yhden ohjelmistotoimittajan kanssa. Näin olemme säästäneet resurssejamme asiakaspalveluun. Olen määrätietoinen ja tiedän mitä haluan. Sanojen pitää olla tekoja ja sitä FastROI on, toteaa Kyläniemi. Liisa Porento Mukavia yhteisiä hetkiä Hoivakoti Mistelissä. 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Yhteiskunnan tietoteknistyminen tekee siitä rakenteellisestikin ikäihmisiä syrjivän Mitä enemmän asioiminen ja informaatio siirtyvät tietotekniikkaan sitä vaikeammaksi asioiden hoitaminen monille ikääntyneille muodostuu. Vaikuttaa siltä, että tätä ei yhteiskunnallisessakaan päätöksenteossa ole kunnolla tiedostettu. Monille kansalaisille palvelun siirto verkkoon tai automaatilla hoidettavaksi tuottaa vain ongelmia. Pankkikonttori on saattanut siirtyä omasta kirkonkylästä verkkoon, samoin rautatieaseman lippuluukku vaihtua automaattiin. Verkkopankit varoittelevat tietomurroista, joiden edessä koetaan avuttomuutta ja pelkoa. Ongelmia aiheuttaa tekniikan ja ohjelmien jatkuva uudistaminen. Ikäihmisen omaiset saattavat joutua etsimään käytettyä monen vuoden takaista kännykkämallia rikkoutuneen tilalle, koska uudet mallit poikkeavat entisestä aivan liikaa. Pahimmassa asemassa ovat ne kansalaiset, jotka eivät saa apua lähipiiriltään. He putoavat palvelujen piiristä tai maksavat niistä kovan hinnan esimerkiksi asioidessaan pankkitiskeillä. Digitaaliseen syrjäytymiseen suhtaudutaan kuin luonnonlakiin. Onko välinpitämättömyyden taustalla vähättelevä suhtautuminen yhteiskunnalle jo päivätyönsä tehneisiin kansalaisiin? Havahtumistakin kuitenkin ilmenee. Kansalais- ja työväenopistot sekä erilaiset järjestöt ovat ottaneet ohjelmistoonsa kursseja, joissa tietokoneen ja kännykän käyttö opetellaan aivan perusasioista lähtien. Hallitusohjelmakin lupaa jo, että vanhojen ihmisten tietoteknistä syrjäytymistä torjutaan tukemalla ikäihmisten verkkopalveluosaamista ja ikäihmisille suunnattujen palvelu- ja teknologiainnovaatioiden kehittämistä. Toivottavasti hallitus pitää kiinni lupauksestaan. 3

4 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos Oman tahdon toteuttaminen ja jokapäiväisten asioiden hoito Tilanne, jossa henkilö ei enää voi vastata itsestään fyysisten tai henkisten voimavarojen hiipuessa aiheuttaa omaiselle, omaishoitajalle ja muulle läheiselle suuria vaikeuksia tämän henkilön hoidosta päätettäessä tai vaikkapa vain jokapäiväisten juoksevien asioiden hoitamisessa. Tällainen tilanne saattaa syntyä vähitellen tai joskus aivan äkillisenä tapahtumana. Tähän tulisi meidän jokaisen hyvissä ajoin varautua itsemme tai omaisemme osalta. Seuraavassa olen kuvannut lyhyesti erilaisia huomioitavia asioita näiden tilanteiden varalta. Hoitotestamentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut selkeän hoitotestamenttimallin. Malli on yksinkertainen ja sisältää muun muassa seuraavanlaisia hoitotestamentin laatijan antamia määräyksiä: Hoitotestamentti: Täten minä määrään, että jos minä vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena menetän oikeustoimikelpoisuuden, esimerkiksi tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi, ei minua hoidettaessa saa käyttää keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitäviä hoitomuotoja, ellei tilani korjautumiseen ole selkeitä perusteita. Vaikeiden oireiden poistamiseksi tai lievittämiseksi voidaan kuitenkin edellä mainittuja keinojakin tilapäisesti käyttää. Tehohoitoa voidaan minulle antaa vain, jos voidaan kohtuudella arvioida, että sen antaminen johtaa parempaan tulokseen kuin pelkästään lyhytaikaiseen elämän pitkittymiseen. Lisäksi hoitotestamentin kohde tulee tarkasti yksilöidä riittävällä tavalla (aika ja paikka, ammatti, kotipaikka, sosiaaliturvatunnus) ja varustaa esteettömien todistajien vakuutuksella hoitotestamentin laatijan vakaasta tahdosta. Hoitotestamenttikaavake ohjeineen löytyy osoitteesta Valtakirjat Päivittäisten raha-asioiden hoitamista varten tulisi neuvotella pankin kanssa riittävän kattavista tilinkäyttömahdollisuuksista. Yleinen käytäntö esimerkiksi aviopuolisoiden kesken on pankkitilien avaaminen ns. ja- / tai -vaihtoehdoilla. Tämä Kirjoittaja on KTM, terveydenhuollon asiantuntija tarkoittaa käytännössä sitä, että tai -vaihtoehdossa kumpikin puoliso voi käyttää pankkitiliä yksin. Lisäksi voidaan menetellä niin, että tilinhaltijalta saadaan yksilöity valtakirja tilin käyttämiseksi, laskujen maksamiseksi sekä mahdollisen sijoitusvarallisuuden hoitamiseksi. Pankista kannattaa myös selvittää valtakirjan riittävä kattavuus ja voimassaoloaika. Joskushan esimerkiksi omaishoitajasuhde voi jatkua useiden vuosien, joskus jopa vuosikymmenien ajan. Erilaiset testamentit Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä myös oikeanlaisen puolisoiden välisen keskinäisen testamentin ja muun testamentin laatimista varten. Nämä asiakirjat ovat tärkeitä muun muassa puolisoiden yhteisen asunnon ja muun omaisuuden hallinnan osalta. Edunvalvoja Tarve edunvalvojasta voi syntyä esimerkiksi, kun vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet henkilön henkisiä kykyjä niin, ettei hän itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvojana voi toimia valvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen tai vaihtoehtoisesti edunvalvojaksi määrättävä yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan määrää aina maistraatti tai käräjäoikeus. Toimintakyvyn heikkenemiseen voi varautua myös etukäteen tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä voi henkilö varmistua siitä, että mahdollisen toimintakyvyn heikkenemisen kohdatessa hänen asioitaan hoitaa hänen itse valitsemansa uskottu henkilö. Lisätietoa edunvalvonnasta ja Kuva: Marina Ekroos edunvalvontavaltuutuksesta sekä edunvalvontavaltuutusmalli löytyvät esimerkiksi ositteesta oikeus.fi/45790.htm. Nämä tärkeät asiat kannattaa hoitaa kuntoon ja ajan tasalle heti. Kenen tahansa meistä on syytä varautua tilanteeseen, jolloin emme enää itse kykene hoitamaan asioitamme ja samalla antaa läheisillemme oikeat ohjeet toimia tässä vaikeassa tilanteessa. 4

5 Tässä numerossa: toiminnanohjausjärjestelmä Hoivakoti Misteli: Vahvaa kumppanuutta FastROI Oy:n kanssa...2 Pääkirjoitus Heikki Lantto: Yhteiskunnan tietoteknistyminen tekee siitä rakenteellisestikin ikäihmisiä syrjivän....3 Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Oman tahdon toteuttaminen ja jokapäiväisten asioiden hoito...4 Elimäen Puustelli...6 Ikääntyvien asumisen tulevaisuuden haasteet...22 hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Keppiä vai porkkanaa...23 suun terveydenhoito Kaarina Sirviö ja Marja Äijö: Suupirssi liikkuvaa suun terveydenhoitopalvelua hoiva- ja hoitoyhteisöihin aktiivinen ikääntyminen Jouni Vatanen: Eläkkeelle jää työhaluisia ja hyväkuntoisia ihmisiä...26 EU Sirpa Pietikäinen: Ikääntyminen ei tee ihmisestä vajaavaltaista...8 Aino Närkki: Yhteistyöllä eroon valelääkäreistä ja -hoitajista...9 Kolumni Jorma Back: Paaston aikaa...11 väitöskirja Riitta Räsänen: Ikääntyneiden pitkäaikaishoivan asiakkaiden elämänlaatu ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Tavoitteeksi ikätasa-arvo ja aito osallisuus ikäystävällinen Suomi! Juhani Laurinkari: Miksei vaaleissa puhuttu yhteiskunnan sosiaalisesta tilasta?...16 Lukijapostia...17 yritysesittely Mefys Oy, Varpulan ja Vuokselan hoivakodit lupa vanheta Yrjö Sariola: Vaikeavammainen tarvitsee kuntoutusta vanhetessaankin...19 perhehoito Raija Leinonen ja Maria Kuukkanen: Perhehoito ikäihmisten hoitomuotona...20 Leena Lähdesmäki ja Soile Tikkanen: Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutusta Oulaisissa.. 28 kirkon ikkuna Irene Nummela: Muistisairaalla on oikeus hengelliseen elämään kirjat Maarit Huovinen: Tunnetko tunteesi, uskallatko ja osaatko käyttää niitä...31 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Yhdessä...33 mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Kotirannan kutsu...36 Uusien Vire Kotien mainiot tarinat...37 omaishoitajat Anna-Liisa Salminen ja Kristiina Juntunen: COPE-indeksi: Arviointiväline omaishoitajien kuormittumisen ja tuen tarpeen arviointiin...38 tietojärjestelmä DomaCare -asiakastietojärjestelmä tukee tiedolla johtamista Palvelukeskus Ilolansalossa...40 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Väinökin tarvitsee vuosittaisen kuntoutuksen...41 sairaudet GastroPanel -tutkimus mahalaukun ensisijaiseksi tutkimukseksi...42 Hoivapalvelut 4. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 25 e, kestotilaus 20 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro 2/12: ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: Joutsen Median Painotalo Oy ISSN - L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 Elimäen Puustelli Elimäen Puustelli ry on perustettu Elimäen palvelukeskus aloitti toimintansa vuonna 1992 ja Korian palvelukeskus vuonna Lisäksi yhdistyksellä on kaksi senioritaloa, joissa kirkonkylällä sijaitsevassa rivitalossa on yhdeksän asuntoa ja Korialla kerrostalossa 22 asuntoa. Elimäen palvelukeskuksessa on 21 tehostetun palveluasumisen paikkaa kolmessa pienessä yksikössä. Korialla on 29 tehostetun palvelusasumisen paikkaa kahdessa yksikössä ja neljä lyhytaikaispaikkaa. Yksiköt tarjoavat kodinomaista yhteisöasumista ja hoivaa vanhuksille ja aikuisille vammaisille, joiden hoidon ja hoivan tarve on ympärivuorokautista. Molemmissa palvelukeskuksissa on fysioterapiatilat ja kuntosali sekä viihtyisät ravintolatilat sekä Korialla on täysimittainen uimahalli. Nämä palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille lähiseudun asukkaille. Henkilökuntaa yhdistyksellä on kaikkiaan 45 henkilöä vakinaisessa työsuhteessa ja lisäksi määräaikaisia tarpeen mukaan. Hallinnosta vastaa kuusi henkilöä käsittävä hallitus sekä noin 160 jäsentä. Elimäen Puustelli ry:n toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea yksilöiden hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä vahvistaa ihmisten välistä inhimillisyyttä tarjoamalla ikääntyville ja vammaisille palveluja ja turvallista asumista. Kaikille ikäryhmille tuotamme kuntoutus- ja virkistyspalveluja sekä ravinto- ja kokouspalveluja. Toimintatapana on toimia avoimesti ja asiakaslähtöisesti toteuttaen yhdistyksemme strategiaa ja noudattaen yleisesti hyväksyttyjä arvoja: tasa-arvoisuus ja kunnioittaminen, yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys, turvallisuus, ammatillisuus ja työyhteisön huomioonottaminen. Asukkaaksi tuleminen Yhdistys osallistui keväällä 2011 Kouvolan kaupungin toteuttamaan tehostetun palveluasumisen kilpailuttamiseen ja tuloksen perusteella solmittiin ostopalvelusopimus vuosiksi (kahden vuoden optiomahdollisuus). Näin ollen asukkaat tulevat Kouvolan kaupungin osoittamina palveluasumiseen. Asukas solmii yhdistyksen kanssa sopimukset vuokra-asunnosta ja ateriapalveluista. Kouvolan kaupunki laskuttaa asukasta ympärivuorokautisesta hoivasta. Tehostetun palveluasumisen yksikkö on asukkaan koti, jonka asukas ja omaiset saavat sisustaa ja kalustaa omilla ja tutuilla huonekaluilla ja esineillä, mitkä tuovat tuttua kodikkuutta asukkaalle. Sisustuksessa tulee huomioida esteettömyys, joka takaa asukkaan turvallisen liikkumisen. Hoiva ja huolenpito Yhdistyksen henkilökunta huolehtii kokonaisvaltaisesti asukkaan ympärivuorokautisesta hoivasta ja huolenpidosta. Tavanomaiset kodinhoidolliset Ukkomarttojen järjestämä ruisleivän leipomiskurssi ryhmäkodissa. 6

7 Yhteisöllistä asumista monipuolisissa palvelukeskuksissa Kouvolassa toimet sisältyvät palveluun, esim. siivous ja pyykkihuolto. Erilaiset sairaanhoidolliset hoitotoimenpiteet sekä asukkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen sisältyvät myös palveluun. Asukkaita kannustetaan osallistumaan talossa järjestettäviin erilaisiin kulttuuri-, virkistys- ja ulkoilutapahtumiin. Toimintaideologia Jokaiselle asukkaalle määritellään omahoitaja, joka on läsnä mm. hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa yhdessä asukkaan, omaisten ja kaupungin edustajan kanssa. Lisäksi omahoitajalle kuuluu erityisesti esim. asukkaan fyysisen-, psyykkisen- ja sosiaalisen hyvinvoinnin seuraaminen ja yhteistyö omaisten kanssa. Henkilökunta toteuttaa työssään kuntoutusta tukevaa työotetta mm. omatoimisuuteen kannustamisella asukkaan sen hetkiset voimavarat huomioiden. Neuvoa ja ohjausta saadaan tarvittaessa talossa työskenteleviltä fysioterapeuteilta ja liikunnanohjaajilta. Palvelun tavoitteena on, että asukas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun asti (esim. saattohoito). Saattohoidon toteuttamista mahdollistaa tarvittaessa hyvä yhteistyö kaupungin kotiutustiimin kanssa. Henkilökunnasta on jo osa kouluttautunut saattohoitoon jakaen tietoa koulutusta odottaville. Korialla asiakaspalautteiden tuoma positiivinen viesti kertoo kaikenikäisten uimahallikävijöiden kohtaamisen kahviossa tuovan eloa ja virkistystä asukkaiden arkeen. Yllättäen asukas voi tavata entisiä ystäviä, työkavereita tai naapureita. Yhteistyö ja verkottuminen Tärkein yhteistyökumppani on Kouvolan kaupunki eri osa-alueineen. Määrällisesti ja taloudellisesti suurin yhteistyö tapahtuu tehostetun palveluasumisen oston kautta. Yhdistys ostaa kiinteistöhoidon molempiin toimipisteisiin kaupungilta ja kaupunki osallistuu uimahallin kustannuksiin vuosittain. Verkostoitumista tapahtuu vastaavien yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa esim. konsultointimahdollisuuksin. Yhdistyksellä on pitkä perinne vapaaehtoistoiminnassa ja se toteutuu tällä hetkellä eläkeläisjärjestöjen, Lionsien ja muiden vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden avulla. Tiivis yhteistyö seurakunnan kanssa tuottaa hartaushetkiä ja ehtoollisia yksiköissä. Parhaillaan on käynnissä Metropolia AMK:n ja Kymenlaakson AMK:n kanssa HEA - Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen -hanke. Hankkeessa tullaan kolmen vuoden aikana selvittämään tosielämän ympäristöissä, miten käyttäjätietoa ja paikallisen innovaatioympäristön eri toimijoita voitaisiin hyödyntää palvelujen ja konseptien uuden tyyppisessä kehittämisessä energiatehokkuuden ja hyvinvoinnin aloille. Kymenlaakson AMK:n osaprojektin HEA -hankkeessa tarkoituksena on tarkastella yksinäisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä palveluasumisessa sekä tuottaa yhdessä Elimäen Puustelli ry:n kanssa toimenpidesuosituksia yksinäisyyden lievittämiseksi, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Toimintajärjestelmä Yhdistys sai joulun alla valmiiksi toiminta-/laatujärjestelmän, joka käsittää toimintakäsikirjan ja jokaisen yksikön oman perehdytyskansion. Kansio sisältää yleiset menettelyohjeet sekä jokaiseen yksikköön liittyvät omat työohjeet. Järjestelmä täyttää ISO 9001:2008 standardin vaatimukset ja sille myönnettiin sertifikaatti Oili Valkeapää toiminnanjohtaja Elimäen Puustelli ry Miten työn laatua mitataan? Laatujärjestelmä on tehokas työkalu organisaation toiminnan kehittämiseksi. Se ohjaa kohti haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Palvelualoille sopiva laatujärjestelmä ISO 9001:2008 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisön toimintamallin koko organisaatiolle parantaa organisaation eri osastojen yhteistoimintaa ja palvelun laatutasoa selkeyttää sekä johdon, että työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän laatujärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään tavoitellun laatutason. Ota yhteyttä! Hannele Kukkola, Toimialavastaava (sosiaali ja terveydenhuolto) Puhelin

8 EU Sirpa Pietikäinen Ikääntyminen ei tee ihmisestä vajaavaltaista Suomen perustuslaki takaa jokaiselle kansalaiselle yhtäläisen oikeuden päästä tarvitsemaansa terveyden- tai sairaanhoitoon. Myös ylikansalliset sopimukset turvaavat jakamattomat oikeudet syrjimättömyyteen, oikeudenmukaiseen ja tasapuolisen kohteluun sekä tarvittavaan hoivaan iästä tai muusta taustatekijästä riippumatta. Oikeudet eivät tarkoita kaikkien toiveiden tai edes kaikkien tarpeellisten etuuksien ja hoivan subjektiivista saantioikeutta. Ne tarkoittavat sitä, että ketään ei saa asettaa suhteellisesti huonompaan asemaan jonkun toisen kanssa, jolla on verrannollisia tarpeita. Toteutuuko näiden lakipykälien henki käytännössä? Vanhenevat ihmiset saavat vähemmän ja huonompia palveluja kuin nuoremmat Tutkimusten mukaan vanhenevat ihmiset saavat suhteellisesti vähemmän ja huonompia palveluja kuin nuoremmat ikäryhmät. Taloudellisten paineiden puristuksessa ikäihmisten hoitoa ei nähdä siinä määrin kannattavana kuin nuoremman sukupolven edustajan, jolla on vielä vuosikymmenien elinvuodet edessään. Resurssien niukkuuden lisäksi taustalla on myös ikäihmisiin kohdistuva syrjivä asenne. Vanhenevat ihmiset kohtaavat hiljaista, näkymätöntä syrjintää, jota ei usein havaita ja joka kuitataan vetoamalla "yleisiin käytäntöihin". Syrjintä on kuitenkin lainvastaista ja rikos - oli se sitten tahallista tai tietämättömyydestä johtuvaa. Vanhenevan ihmisen oikeuksia loukataan, kun häntä ylilääkitään rauhalliseksi tai kun hänen itsemääräämisoikeuttaan rajoitetaan laitoksissa. Liian harvoin laitokseen ajetun ikäihmisen kohdalla puhutaan vapaudenriistosta. Siitä kuitenkin on monissa tapauksissa kyse. Täysivaltaisuuteen kuuluu oikeus tehdä virheitä tai vääriä ratkaisuja jonkun toisen näkökulmasta. Me kaikki elämme ja hoidamme kotiasioita eri tavalla myös iän karttuessa. Arjen takkuaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että ikäihmisen elämään tai valintoihin on puututtava tai että hänen on muutettava pois kotoa - vaikka se olisikin "yleinen käytäntö". Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi Keskustelu täysivaltaisuuden säilymisestä ikääntymisen myötä on hyvä aihe muistaa tämän vuoden poliittisissa keskusteluissa. Euroopan unionissa vietetään Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta, jonka yksi tavoite on ikääntymiseen ja ikäihmisiin kohdistuvan positiivisen asenteen korostaminen. Niin ikään syksyn kunnallisvaaleihin tarvitaan keskustelua valmisteilla olevan vanhuspalvelulain sisällöstä ja tulevaisuuden tarpeista. Olin mukana helmikuun alussa Duodecimin järjestämässä konsensuskokouksessa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa laatimassa suosituksia siitä, miten tulevaisuuden Suomessa turvataan hyvä ikääntyminen. Konsensuskokouksen esittämät suositukset sisältävät konkreettisia ehdotuksia ja ne tuleekin ottaa mahdollisimman pian käytäntöön. Ensinnäkin ikäperustaista syrjintää on tarkasteltava Suomen ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa ja erityisesti siinä on pyrittävä tunnistamaan paremmin hiljaisen syrjinnän muodot. Sosiaali- ja terveysalalla on lisättävä ikäihmisten perusoikeuksia koskevaa koulutusta ja vanhuspalvelulaissa tulisi säätää oikeudesta omaan vastuuhenkilöön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyviä käytänteitä voidaan lainata myös muilta aloilta. Ikäihmisten asialla oleville kansalaisjärjestöille tulisi säätää juridinen oikeus ajaa vanhojen ihmisten etuja ja puuttua epäkohtiin. Ympäristöjärjestöillä on tällainen oikeus jo olemassa Århusin sopimuksen nojalla. Lainsäädännön rinnalle tarvitaan konkreettisia mekanismeja, jotka turvaavat myös heikommassa asemassa olevien oikeudet. Kaikilla pitää olla yhtäläinen oikeus hyvään hoitoon myös käytännössä. Linkki konsensuslausuman suosituksiin: f /konsensuslausuma20122.pdf 8

9 Kuka vastaa valeista Yhteistyöllä eroon valelääkäreistä ja -hoitajista Sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta, asianmukaisuudesta ja laillisuudesta vastaavat ensisijaisesti palveluntuottajat ja kunnat. Toiminnan yleiseen ohjaukseen, suunnitteluun ja laillisuusvalvontaan liittyviä asioita hoitavat ensisijaisesti aluehallintovirastot ja Valvira. Tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ylläpitoa ja valvontaa on Valviran ylläpitämä Terhikki-rekisteri. Tähän rekisteriin merkityt ammattihenkilöt ovat saaneet tehtäväänsä asianmukaisen koulutuksen ja heille on myönnetty laillistus, nimikesuojaus ja lupa harjoittaa ammattia. Rekisterissä on tiedot yli ammattihenkilöstä. Kuka tahansa voi kysyä Terhikki-rekisterissä olevaan henkilöön liittyviä tietoja esimerkiksi internetin kautta. Ennaltaehkäisyyn on panostettu mutta siinä ei ole täysin onnistuttu Viime vuosina on tullut esiin joitakin valelääkäri- ja valehoitajatapauksia. Uusia työntekijöitä palkattaessa on tehty syystä tai toisesta virhe sillä seurauksella, että todellista kelpoisuutta tehtäväänsä omaamaton henkilö on läpäissyt normaalisti hyvin toimivan tiukan seulan. Kun uusi työntekijä tulee työpaikalleen, ei hän sosiaali- ja terveydenhuollossa toimi koskaan yksin vaan aina osana hoito- tai hoivatiimiä. Näin ollen puutteet ammattitaidossa tai osaamisessa tulevat useimmiten ilmi nopeasti. Aina näinkään ei ole käynyt kuten joidenkin vuosien takainen vakava valelääkäritapaus osoittaa. Samantapainen tilanne voi syntyä vaikkapa siten, että työntekijä on toiminut sijaisena eri vaatimuksilla kuin mitä vakinaiselta työntekijältä vaaditaan. Jossain vaiheessa sijaisuudet ovat sitten muuttuneet vakituiseksi ja todistuksiin liittyviä puutteita ei enää useamman vuoden jälkeen ole huomattu. Monissa tapauksissa on kyse siitä, että opintoja ei ole suoritettu loppuun. Ilmoittaminen vähentää ongelmien syntymistä Epäilyttävästä epäammattimaisesta toiminnasta Valviraan ilmoittaminen ei siis ole turhaa. Jos kyse on tuomioistuimen tuomiosta, menee ilmoitus viran puolesta. Muissa tilanteissa on ilmoittaminen työnantajan harkinnassa. Työnantaja on oikeutettu mutta ei velvollinen ilmoittamaan asiasta. Käsitykseni mukaan työnantajat myös käyttävät tätä oikeutettaan ja hyvä niin. Työnantaja voi harkita tilanteen mukaan kertooko työntekijälle aikomuksestaan tai jo tekemästään ilmoituksesta Valviralle. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Kenellä on vastuu? Huolellisuutta vaaditaan kaikilta osapuolilta ja erityisesti työntekijöitä palkkaavalta työnantajalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos työntekijän tarkoituksena on toimia väärin ja esimerkiksi väärennettyjen todistusten kautta, ei työnantajalla ole käytettävissä yhtään sen parempia keinoja asian todentamiseksi kuin valvovalla viranomaisellakaan. Vasta sitten kun epäily syystä tai toisesta herää, voidaan asiaa tutkia tarkemmin ja saada esiin myös mahdollinen väärinkäytös. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattien harjoittamiseen liittyy monia muita ammatteja vahvemmin se, että alan ammattihenkilö toimii potilaan ja asiakkaan etujen mukaisesti. Tämä edellyttää vahvaa vastuuntuntoa omista tekemisistään. Vastaava tilanne on toki muissakin ammateissa mutta erona on se, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvilla virheillä ja laiminlyönneillä voi olla asiakkaan hyvinvointiin tai terveyteen liittyviä hyvinkin negatiivisia seurauksia. Mielestäni ensisijainen vastuu oman kelpoisuuden totuudenmukaisesta ilmoittamisesta on aina työntekijällä itsellään. Väärin perustein toimiva työntekijä harhauttaa tietoisesta useita eri tahoja. Työntekijä tietää itse varmuudella, että hänellä ei ole oikeutta ko. ammatin harjoittamiseen tai tehtävien suorittamiseen ja siitä huolimatta ryhtyy joka päivä työhönsä. Taustoja voi selvittää mutta hyvää tapaa noudattaen Henkilöön liittyvien tietojen vaihtamisessa esimerkiksi palveluntuottajien kesken on syytä olla tarkka ja varovainen. Kaikkien sosiaali- ja terveyden- 9

10 huollossa toimivien tulee noudattaa salassapitoon liittyviä säännöksiä. Lähtökohtaisesti työntekijän tulee tietää, mitä tietoja hänen osaltaan vaihdetaan ja tietosuojakysymykset on näissä tilanteissa otettava tarkasti huomioon. Työyhteisössä on työnantajalla vastuu siitä, että työssä tarvittava osaaminen on oikeaa ja ajantasaista. Uskon, että jokainen työnantaja palkkaa vain parasta saatavilla olevaa työvoimaa ja mitään intressiä toimia toisin ei ole olemassa. Huonolle maksetaan sama palkka kuin hyvällekin. Mutta myös työyhteisön työntekijöillä on vastuunsa. Kynnys puuttua työkaverin tekemisiin on varmasti korkea, mutta silloin kun on selkeä perustelu epäillä jotakin, on tuo kynnys ylitettävä ja asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti asiakasnäkökulmasta. Myös ikävistä asioista voi oppia jotakin Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä tapahtuu sisällöllistä muutosta kaiken aikaa. Varmaankin valelääkäreitä ja hoitajia on aina ollut jonkin verran. Tänä päivänä asia saattaa kuitenkin olla helpompi toteuttaa, koska tarvittavaa oppia ja tietoa voi saada aikaisempaa yksinkertaisemmin myös itse opiskellen ja internettiä hyväksikäyttäen. Huolestuttavasta muutoksesta alan sisällä heijastelevat Aino Närkki elinkeinopoliittinen asiantuntija myös viime vuosien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät asiakkaisiin kohdistuneet henkirikokset. Suomalaiset ovat hyvin koulutettua väkeä ja erilaisia tutkintoja arvostetaan. Valelääkärin paljastuttua todettiin monissa yhteyksissä, että tarinalla on myös opetuksensa. Valelääkäri pystyi toimimaan yksikössään pitkän aikaa ilman, että kollegat kiinnittävät hänen toimintaansa sen kummempaa huomiota. Asiakkaat arvostivat hänen tapaamistaan jonoiksi saakka. Mitä ilmeisimmin vuorovaikutus asiakkaiden kanssa toimi siis hyvin ja asiakkaat kokivat saavansa oikeanlaista apua ongelmiinsa. Valelääkäri tarjosi potilailleen juuri sitä, mitä moni tutkintonsa oikeasti suorittanut ei aina osaa antaa: todellista potilaan kohtaamista ja kuuntelemista sekä asiakaslähtöistä palvelua, josta lääketieteellinen osaaminen on vain osa. Lääkärin työ on kokonaisvaltaista elämän otetta vaativa ammatti, johon kaikista ei ole. Koulutusjärjestelmä on vaativan haasteen edessä ja sellaiset opiskelijoiden valintajärjestelmät, jotka suosivat pelkästään teoreettisesti suuntautuneita kympin tyttöjä ja poikia eivät varmaankaan tuota kokonaisuuden kannalta parasta lopputulosta. Työeläkeindeksijärjestelmä arvioidaan Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Työryhmässä on keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen ja ministeriöiden edustus. Eläkeläisiä ryhmässä edustavat Eläkeläisjärjestöjen etujärjestö EETU ry ja Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry. Nuorten sukupolvien näkökulmaa työhön tuo Allianssi ry. Työeläkeindeksien mahdollisten muutostarpeiden arviointi on kirjattu hallitusohjelmaan. Eläkkeelle jäävien määrä taittumassa Tänä vuonna eläköityy arviolta suomalaista, mikä on enemmän kuin viime vuonna. Eläketurvakeskuksen mukaan tämän jälkeen eläkkeelle jäävien määrä laskee jyrkästi. Eläkebuumi johtuu ikärakenteesta. 10

11 Kolumni Jorma Back Paaston aikaa Lukija älköön pelästykö otsikkoa. Se ei ole lähtöisin kohta koittavasta jokakeväisestä painonpudotusilmiöstä talven aikana rupsahtaneen olemuksen saattamiseksi uimarantakuntoon. Ei myöskään karppauksesta tai painoindeksistä. Ei, kysymys on vain pohdiskelua tämän lehden ilmestymisajankohtaan sattuvasta kirkollisesta paastonajasta. Katsottakoon aluksi termiä Paasto vuoden 1970 Nykysuomen sanakirjasta. Näin kirja selittää termin: Tavallisesti uskonnollisista, toisinaan terveys- tm. syistä tai olosuhteiden pakosta johtuva täydellinen tai osittainen pidättäytyminen ruoasta tai määräruoista. No, ei mitään mullistavaa. Mielenkiintoinen on kuitenkin tuo olosuhteiden pakosta. Se oli viime vuosikymmenen puolivälissä mainitsemisen arvoinen paaston syy eikä se varmasti ole mihinkään kadonnut. Leipäjonot sen todistavat, paastotaan olosuhteiden pakosta. Onhan tänä päivänä myös turistiripuli tai laktoosi-intoleranssikin olosuhde, joka pakottaa hetkellisiin tai ruokalajikohtaisiin paastoihin. Nykyajan tietolähde Wikipedia on jokseenkin samoilla linjoilla. Sen mukaan paasto on vapaaehtoista luopumista ravinnosta, joskus myös nesteestä, tai joissain tapauksissa vain joistain ruokaryhmistä, yleensä etenkin lihan syömisestä. Tässä ei kuitenkaan puhuta olosuhteiden pakosta, vaan paasto on vapaaehtoista. Erilainen taitaa olla Wikipedian maailma. Se avaa toki lisää paastoon liittyvää tietämystä. Sen mukaan nyt juuri meneillään oleva kirkollinen paasto on peräisin jo 300-luvulta ja kestää 40 päivää ennen pääsiäistä. * * * Kirjoittaja on OTK, Espoon Diakoniasäätiön hallituksen pj Meillä julkisuudessa ehkä yleisesti huomatuin kirkon paasto on ortodoksien suuri paasto laskiaisesta pääsiäiseen ja erityisesti sen päättymisen suuri öinen juhla kautta ortodoksisen maailman. Wikipedian mukaan suuri paasto on paitsi pidättäytymistä tietyistä ruoista myös pidättäytymistä toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin. Se on myös valmistautumista suureen kirkolliseen juhlaan, pääsiäiseen. Islamistakin Wikipedia kertoo. Siellä paastotaan Ramadan-kuun aikana auringonnoususta auringonlaskuun. Muslimi paastoaa luopumalla asioista, joista hän nauttii, kuten ruoasta, juomasta ja seksistä. Paasto on muslimille myös pyrkimistä monella tavoin hyvään käytökseen. Tämä siis päiväsaikaan. Yöllä saa syödä ja juoda ja kukaties nauttia muutenkin elämästä. Jotain inhimillistä on tuossa paaston katkeamisessa yön ajaksi. Suomessa kesäajan pitkä päivä lisää kuitenkin paaston pituutta verrattuna vaikkapa Välimeren alueen paastoon. Palatkaamme nyt meidän luterilaisten paastoomme. Mistäpä lisää tietoa siitä paremmin löytää kuin Isosta Raamatun tietosanakirjasta, niin Vanhan kuin Uudenkin Testamentin puolelta. Kirjani painos vuodelta 1991 antaa monta vinkkiä niin Mooseksen kuin Tuomarien kirjoista. Sanansa ovat sanoneet myös apostolit ja tietysti Paavali. Teksteissä kuva paastosta vahvistuu erilaisina itsensä nöyryyttämisen ja kiusaamisen, ankaranpuoleisen asketismin ilmentymänä. Kovaa on ollut paastoaminen ja monenlaisissa tilanteissa paastolla on ollut merkityksensä. Vaikeaahan se on tänäänkin, eikös vain. * * * Jossain muistini lokeroissa on kuva myös toisenlaisesta paastosta, oikeasta paastosta. Vihdoin se löytyykin Vanhan Testamentin puolelta. Profeetta Jesajan teksti on ajalta 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, siis noin vuoden takaa. Sitä kannattaakin lainata sanasta sanaan. Näin kuvaa Jesaja Israelin kansalle jumalallista näkemystä väärästä ja oikeasta paastosta: Tuollaistako paastoa minä teiltä odotan, tuollaista itsenne kurittamisen päivää? Sitäkö, että te riiputatte päätänne kuin rannan ruoko, pukeudutte säkkivaatteeseen, makaatte maan tomussa, sitäkö te kutsutte paastoksi, Herran mielen mukaiseksi päiväksi? Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömän kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomille, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Siinä se on, oikea paasto. Tekemistähän se on eikä itsensä kurittamista. Iloitkaamme siis pää pystyssä kevään odotuksesta ja paastotkaamme Jesajan opastuksen mukaan. Painoindeksi on kuitenkin ohimenevä ilmiö eikä meistä monestakaan ole rannoille mies- tai naismalliksi, mutta apua tarvitsevan veljen - ja sisaren - muistaminen paaston merkiksi saa aikaan hyvän mielen itselle ja muillekin. 11

12 Väitöskirja Ikääntyneiden pitkäaikaishoivan Pitkäaikaishoivassa olevien vanhusten elämänlaatu osoittautui väitöstutkimukseni mukaan kohtuulliseksi. Vanhusten elämänlaadun kannalta oli toisarvoista, asuivatko he laitoshoidon vai palveluasumisen yksiköissä vai uusissa tai vanhoissa tiloissa. Hyvän elämänlaadun takasi hyvä ja sujuva arki. Arjen laatuun vaikuttivat erityisesti ihmissuhteet, vanhuksen mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeensa, hänen tarvitseman avun saatavuus sekä asuinympäristön kyky olla riittävästi koti. Hoitajien toiminta, vuorovaikutustaidot ja kokemus heidän antamansa ajan riittävyydestä edisti hyvää elämänlaatua. Tyytyväisyys hoitajiin ja heiltä saatuun aikaan ei ollut sidoksissa henkilöstön määrään, vaan hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstömitoitukset ja kustannukset olivat alhaisimpien joukossa. Tulokset heittävät lukuisia haasteita ammattityölle ja johtamiselle: kuinka näiden huonokuntoisten jatkuvan hoivan tarpeessa olevien ikääntyneiden elämänlaatu saadaan kohtuullisesta tasosta vähintäänkin hyväksi ellei jopa erinomaiseksi. Tutkimus tuotti käytännön työhön sopivia ajattelu- ja toimintamalleja, joissa ikääntynyt asiakas omine voimavaroineen ja tarpeineen nostetaan kaiken toiminnan ytimeen ja toiminnan tavoitteeksi asetetaan hänen hyvä elämänlaatunsa. Uusi avaus vanhustyön tutkimukseen Väitöstutkimukseni on Suomessa ensimmäinen monitieteinen vanhusten pitkäaikaishoidon ja elämänlaadun tutkimus, jossa hyödynsin sosiaali- ja terveystieteiden erilaisia näkökulmia. Ammattityön ja sen johtamisen yhteyksiä asiakkaan kokemaan elämänlaatuun ei ole aiemmin juuri arvioitu, ei varsinkaan vaikeasti muistisairailla ikääntyneillä. Hoiva on arkipäiväistynyt mutta silti eri konteksteissa jatkuvasti yhteiskunnallisen, kulttuurisen, sosiaalisen, hoitotieteellisen, taloudellisen tai poliittisen määrittelyn kohteena. Tutkimuksessani avasin hoivan käsitemaailmaa löytääkseni sille paikan erityisesti huonokuntoisille ikääntyneille kohdennetussa hyvinvoinnin tuotannossa. Eri tieteenalojen ja toimijoiden hoivaan kohdistamat intressit ja tieto tekevät hoivasta ja erityisesti pitkäaikaishoivasta moniulotteisen ilmiön. Tutkimuksessani oli mukana 11 Keski-Suomen hyvin erikokoista kuntaa, joissa vuosina oli pitkäaikaishoidossa asiakasta. Tutkimukseen osallistui 682 henkilöä. Kunnissa 75-vuotiaiden osuus vaihteli 4,2 14 prosentin välillä. Pitkäaikaishoitoa tarjosivat terveyskeskussairaalat, vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen. Järjestämisen tavassa, organisaatio- ja asiakasrakenteessa oli eroja kuntien kesken. Mukana oli myös yksityistä palvelutuotantoa. Kaikkien osallistuneiden asiakkaiden hoitotyön asiakirjoista katsottiin hoidon laatua kuvaavia tekijöitä. Johtajakyselyyn osallistui 59 esimiehestä 41 eri tason johtajaa. Sujuva arki tuottaa hyvää elämänlaatua Käsitys hyvästä elämästä vaihtelee yksilöllisesti elämänkulun aikana. Elämänlaatu on moniulotteinen, mitattavissa ja arvioitavissa oleva. Yhteistä ihmisille on ikään ja kuntoon katsomatta halu, kyky ja oikeus nauttia elämästä, mutta elämästä nauttimisen tekijät voivat vaihdella eri ikäkausina. Elämänlaatu on siten jokaiselle hyvin omakohtaista. Iäkkään yksilön elämä ja elämänlaatu ovat erityisen hauraat, mutta silti mikään haavoittava tekijä tai jonkin palvelun tarve ei vie myöskään häneltä oikeutta hyvään elämänlaatuun. Ei-muistisairaiden asiakkaiden elämänlaatu oli kohtalainen, asuipa vanhus kunnallisessa tai yksityisessä palvelutalossa tai laitoksessa. Iällä, sukupuolella ja hoitopaikassa vietetyn ajan pituudella ei ollut merkitystä. Terveys, toimintakyky, oma tila, sosiaaliset suhteet, tuttu sekä sujuva arki mielekkäine valintoineen ja tekemisineen olivat elämänlaadulle tärkeitä. Ikääntynyt oli oppinut elämään erilaisten elämää rajoittavien tai muuttavien tekijöiden kanssa. Elämä oli myös muokannut kotikäsitettä, asioiden tärkeysjärjestystä ja ajan kokemista. Koska kaikki tärkeä tapahtuu arjessa, pieni voi näissä asioissa ollakin suurta. Esimerkiksi valinnoissa kyse ei ollut suurista mutta itselle ja omalle autonomisuudelle tärkeistä tekijöistä ja oman toimijuuden säilyttämisestä. Tekemisen riittävyys koettiin parempana, jos se koettiin mielekkääksi. Laatu ei tule seinistä Ulkoisilla asuinolosuhteilla ei ollut merkitystä asiakkaan elämänlaadulle: hyvää elämänlaatua kokeneet vanhukset asuivat sekä vanhoissa että uusissa tiloissa, pienissä tai isoissa. Oma huone ei ollut välttämätön, mutta se oli etu. Tämä osoittaa sitä, että vanhukset olivat kyenneet luomaan kodin ja saamaan riittävää kodin tuntua myös laitosmaisissa olosuhteissa. Jokaisella on oikeus kodin tuntuun, olipa kyse omasta tai toisen kanssa jaetusta huoneesta. Vaikka nykyaikaiset tila- ja hoivaympäristöratkaisut tukevat yksilöllisyyttä paremmin kuin vanhat ratkaisut, niin usein myös niihin liittyy tietynlaista vanhakantaista ajattelua suurine ruokasaleineen ja pitkine käytävineen, mikä voi vähentää kodin tuntua. Tilasuunnittelun pohjana ei siis ole vieläkään ikääntyneen elämänlaadun kaikkien ulottuvuuksien tukeminen. 12

13 asiakkaiden elämänlaatu Elämänlaadun kannalta ympäristön olisi mukauduttava vanhuksen muuntuviin tarpeisiin aina kulloisenkin tilanteen mukaisesti sekä oltava esteetön ja harmoninen. Tämä on edellytys vanhuksen omien voimavarojen hyödyntämiseksi hoivan resurssina. Muistisairaiden asiakkaiden elämänlaatu oli myös kohtalainen, eikä se eronnut vanhuksen iän tai sukupuolen mukaan. Erot hoitomuotojen kesken olivat vähäiset, mutta muistisairaiden hoitoon erikoistuneissa hoitoyksiköissä vanhukset kokivat hieman parempaa elämänlaatua. Henkilökunnan arvostava kohtelu, läsnäolo sekä helläkätinen koskettaminen loivat hyvän henkisen ympäristön nimenomaan muistisairaan vanhuksen voimavaralähtöiseen hoivaan, jossa vanhus sai kokea olevansa arvokas ja pidetty muistisairaanakin. Vanhuksilla oli mielihyvän kokemuksia ja elämäniloa, mutta myös alakuloisuutta sekä epämiellyttävää oloa. Joka neljäs vanhus koki masentuneisuutta eikä kokenut elämäniloja. Tässä näen haasteita ammatilliselle hoivatyölle ja siten myös johtamiselle: kuinka vahvistaa hoivaa luovilla työmenetelmillä siten, että myös vakavasti muistisairaille voidaan tarjota juuri heitä koskettavia ja heille sopivia tuloksellisia elämännautintoja. Hoivan laatu Yhteiskuntatieteiden tohtori Riitta Räsänen Ei-muistisairaiden vanhusten kokemukset hoivan laadusta kilpistyivät erityisesti hoitajien toimintaan: läsnäolo, vuorovaikutustaidot sekä hoitajien antaman ajan riittävyys olivat tärkeitä. Ne eivät kuitenkaan olleet sidoksissa henkilöstön määrään, vaan itse hoivan sisältö oli tärkeämpää kuin annetun palvelun pituus. Elämä maistui, kun asiakas tuli kuulluksi ja sai hoitajilta jakamatonta huomiota, sai olla oma itsensä ja sellaisenaan pidetty ja hyväksytty. Vanhenemistutkimukset osoittavatkin iäkkäiden ihmisten olevan nuorempiaan yksilöllisempi kaikissa suhteissa - tasapäistävät palvelut eivät heille sovi. Hoitotyön asiakirjojen tarkastelu osoitti, että ei-muistisairaat vanhukset olivat taitavia arvioimaan omia palvelun tarpeitaan. Yksilöllinen toimintakyvyn tukeminen ja avun saanti olivat kaikille vanhuksille tärkeä kokemus hoivan laadusta. Mitä paremmin vanhus koki saavansa apua tarpeisiinsa, sitä parempi oli elämänlaatu. Hoivan tarvevastaavuus oli sangen hyvää. He olisivat tarvinneet enemmän apua ihmissuhteittensa hoitamiseen ja ulkoiluun. Pientä yliauttamistakin oli, vaikka hoivalla ei saisi auttaa ikääntynyttä riippuvaksi tai osattomaksi. Esimerkiksi ruokailu rytmitti vanhusten päivää ja on siksi tärkeä elämänlaadun tekijä. Ruoan laadulla, tarjoilulla ja ruokailussa auttamisella osoitetaan näiden ihmisten arvostusta kylmä ruoka, esteettisesti ja aistillisesti köyhä ruoka, pahvilautaset, muovimukit tai vuorovaikutukseton syöttäminen eivät sitä osoita. Hoiva tarvitsee taitavaa johtamista Arvioin myös ammattityön vaikuttavuutta sekä kustannuksia suhteessa hoidon ja hoivan tulokseen. Vaikuttavuus oli yhteydessä resurssien tarkoituksenmukaiseen käyttöön, kustannuksiin ja hoidettavan elämänlaatuun. Hyvän elämänlaadun tuottamisessa ei ollut kyse vain resurssien määrästä tai organisaatiomallista vaan pikemminkin hoivatyön ja palveluiden johtamisen asenteista ja käytännöistä eli siitä, miten resurssit on kohdennettu asiakkaan parhaaksi. Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä henkilöstön määrä oli alhaisimpien joukossa, organisaatio oli matala tai korkeintaan keskiverto, eivätkä kaikki isot hoitopaikat olleet edes pienempiään edullisempia. Tulosteni perusteella hoivan johtamisessa tietämyksen tulisi rakentua asiakkaiden elämänlaadun ympärille johtamisen eri toiminnoissa. Johtaja ja työyhteisö määrittävät yhdessä asiakkaiden elämänlaadun varmistamisen kysymällä ensin itseltään, mikä on työni perimmäinen tarkoitus ja mikä ohjaa työntekoani. Puhuttaessa asiakaslähtöisyydestä on palveluvalikoimassa oltava erilaisia vaihtoehtoja myös hoivan sisällölle sekä todellisia valinnan mahdollisuuksia. Vanhusten ja vanhustyön yleinen arvostus näkyy siinä, miten heille suunnattuja palveluja ensisijaistetaan, suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään ja resursoidaan. Nyt on korkea aika käydä pelkästä suunnittelusta jo todelliseen toimintaan tietoa kyllä on, jos vain on tahtoa. Riitta Räsänen YTT, TtM Jyväskylän ammattikorkeakoulu Teksti perustuu kirjoittajan väitöstyöhön: Räsänen, Riitta. 2011: Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Lapin yliopiston julkaisuja. Yhteiskuntatieteet. 13

14 Yhdessä Huomiseen Kotosalla tarjoaa ainutlaatuista asumista yli 55-vuotiaille. Kotosalla-asumisessa yhdistyvät toimiva koti ja asuinympäristö, harrastusmahdollisuudet ja erilaiset arjen palvelut. Täyttä elämää Kotosalla Kotosalla-talot sijaitsevat aina keskeisillä paikoilla sekä monipuolisten palvelujen että useita ulkoilumahdollisuuksia tarjoavan luonnon välittömässä läheisyydessä. Sopii kotihoitoon sekä terveydenhoitolaitoksiin Thevo-patjalla tutkitusti paremmat unet Patja räätälöidään jokaiselle käyttäjäryhmälle erikseen Euroopan laajimman unitestin tulos käyttäjällä: 94 %:lla vähemmän selkäkipuja 97 %:lla parantunut unen laatu Erilaiset patjavaihtoehdot: * Dementikolle * Parkinsoniin * Kivunhoitoon * Painehaavojen hoitoon * Pyörätuolin käyttäjille * Erityistarpeisille lapsille Reunajousitukset antavat MiS Micro- Stimulaatio impulsseja Saksalaisen Thomashilfenin kehittämät, Micro-Stimulaatioon perustuvat Thevo-patjat muuntavat automaattisesti henkilön pienimmätkin liikkeet - jopa hengityksen- pieniksi vastaliikkeiksi, ilman sähköisiä laitteita. Lue lisää MiS Micro-Stimulaatiosta, Thevo-patjoista ja niiden ällistyttävistä tuloksista: Jousitukset on hienosäädetty eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi PT-keskus Oy Koivuhaantie Vantaa p f

15 Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Tavoitteeksi ikätasa-arvo ja aito osallisuus ikäystävällinen Suomi! julkaistiin konsensuslausuma lopputulemana Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämästä konsensuskokouksesta: Kohti parempaa vanhuutta. Lausumassa on 10 teesiä ja yksi liittyy ikätasa-arvon käänteiseen ilmiöön ikäsyrjintään ja iäkkään väestönosan osallisuuden turvaamiseen. Tämä on vahva viesti ja tukeva perusta kaikelle kehittämiselle ja kehittämisen ohjaukselle. On hyvä, että tämä perustavanlaatuinen näkökulma nostetaan esille, sillä se vaikuttaa toimintaamme joka tapauksessa. Tiedostettuna tai tiedostamattomana ohjaajana. Ikätasa-arvon toteutuminen ja aidon osallisuuden turvaaminen edellyttävät tietoisia arvovalintoja ja toimintaa ikään perustuvan niin asenteellisen kuin rakenteellisenkin syrjinnän poistamiseksi. Yhteiskunnassa on tunnistettava ja tunnustettava, ja palvelujärjestelmää kehitettäessä huomioon otettava, että iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä palveluiden tarvitsijoina ja käyttäjinä, vaan joukossa on hyvin erilaisia miehiä ja naisia: hyvin eri-ikäisiä: tällä hetkellä vanhuuseläkeiän alarajan saavuttaneista 63-vuotiaista aina Suomen vanhimpaan asukkaaseen 108-vuotiaaseen varsin terveitä ja hyväkuntoisia: vain joka neljäs on säännöllisten palvelujen piirissä aktiivisia harmaita panttereita ja niitä ikäihmisiä, jotka eivät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea hyväosaisia ja syrjäytyneitä etniseltä taustaltaan erilaisia: kaikki eivät ole valkoihoisia eivätkä puhu Suomea. Kirjoittaja on sosiaalineuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Ikäystävällinen yhteiskunta Ikäystävällinen (ikäintegroitunut) yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, joka pystyy tarjoamaan ikääntyville kansalaisilleen toimintakykyisen ja aktiivisen elämän niin pitkään kuin mahdollista sekä turvaamaan elämän loppuvaiheessa tarvittavan turvan ja huolenpidon, jotka kuuluvat yhteiskunnan kollektiiviseen perusvastuuseen samalla tavalla kuin katujen siistinä pitäminen ja yhteiskunnan puolustaminen. Ikäystävällisessä yhteiskunnassa eri-ikäisten ihmisten tarpeet, voimavarat ja elämänkokemus otetaan huomioon, niitä arvostetaan ja välitetään toinen toisestaan. (Holstein 2007.) Ikäystävällisessä yhteiskunnassa iäkkäillä ihmisillä on aito ja oikea mahdollisuus vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka heitä koskevat. Perinteiset osallistumisen ja vaikuttamisen muodot, kuten äänestäminen tai kuntalaiskuulemiset, ovat toimivia, mutta eivät riittäviä. Tarvitaan keinoja, jotka antavat iäkkäille paremmat mahdollisuudet sekä ymmärtää että tuoda julki käsityksensä siitä miten julkisen sektorin haastavia ongelmia pitäisi ratkaista. Yhdeksi ratkaisuksi osallisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on kehitetty kansalaisraatia, josta voi kehkeytyä päätöksentekoon vaikuttava ja kuntalaisten osallisuuden turvaava formaatti. (Raisio & Vartiainen 2011.) Vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen ja niiden sosiaalisen pääoman hyödyntäminen on aidon osallisuuden turvaamisessa myös erinomaisen tärkeä tehtävä. Ikätasa-arvoa voidaan edistää ja iäkkäiden aito osallisuus turvata eikä meillä ole oikeutta tai varaa toimia toisin. Asenteella on väliä meidän jokaisen. 15

16 Miksei vaaleissa puhuttu yhteiskunnan sosiaalisesta tilasta? Olisi sosiaalipoliitikkona toivonut, että presidentin vaalien ehdokkaat olisivat nostaneet painokkaasti esiin tasa-arvon ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevien kansalaisten aseman siihen liittyvine teemoineen, jos ei muuten, niin sosiaalista mielenlaatuaan osoittaakseen. Näin ei ole käynyt, vaikka Suomen hallitus ja Euroopan Unionikin ovat sitoutuneet talouden kestävyyden ja kasvun ohella myös köyhyyden torjuntaan ja tasa-arvopolitiikan edistämiseen. Näiden teemojen pohdinta olisi edellyttänyt ehdokkailta sosiaali- ja terveyspolitiikan rakenteiden ja vaikutusten pohdintaa. Tarvittaisiin tasaarvo ja oikeudenmukaisuusteemojen linkittämistä esim. kansalaisten taloudelliseen asemaan, ikään, sukupuoleen ja etnisiin lähtökohtiin sidottujen vaikutusten systemaattista arviointia. Ne eivät tietysti sellaisenaan kuulu tasavallan presidentin tehtäviin. Niihin eivät ole toimittajatkaan keskustelua ohjanneet. Ehdokkaat ovat kuitenkin lukuisissa vaalitilaisuuksissa, varmaan osin median ja kansalaisryhmien näkemysten paineessa, irtautuneet presidentin tehtäväalueesta. Tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset ovatkin jääneet Euroopan talousongelmien käsittelyn, pankkien ja valtiontalouden haasteiden varjoon. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus kytkeytyy sen kykyyn yhdistää kansainvälinen kilpailukyky kestävään julkiseen talouteen ja myös sosiaalisesti kestävään kansalaisyhteiskuntaan. Tämä edellyttää toki toimivaa eurooppalaista talousjärjestelmää, tuottavuuden lisäämistä ja työllisyysasteen nostamista, josta kannetaan perustellusti huolta, mutta riittääkö se? Professori Juhani Laurinkari Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen merkitsee myös sosiaaliturvan uudistamista Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan aikaansaamisen on katsottu edellyttävän myös sosiaali- ja terveyspalvelu- ja tulonsiirtojärjestelmien uudistamista tavalla, joka parantaa työmarkkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan tarpeiden uudenlaista yhteensovittamista. Tämä ei vain näytä onnistuvan Suomessa, mitä ilmentää esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen vesittyminen pari vuotta sitten. Siinähän näitä kysymyksiä pidettiin tavoitteiden tasolla vahvasti esillä, mutta tuloksia ei saatu. Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen ei toteudu itsestään tai markkinavoimien toimintana. Siihen tarvitaan myös poliittista tahtoa, yhteisvastuuta ja omasta toisen hyväksi luopumista. Se merkitsee myös sosiaaliturvan uudistamista ja sille suunnan hakemista. Historiallisessa katsannossa on käynyt selväksi, että sosiaaliturvaan panostaminen palvelee myös suoraan ja epäsuorasti talouden ja työmarkkinoiden toiminnan edistämistä. Sen ovat monet kriisikaudet ja niiden hoitaminen maassamme monin tavoin osoittaneet. Sosiaaliset investoinnit ja innovointi on osoittautunut kriisikausina yhteiskuntaa koossa pitäväksi voimaksi. Se on myös vauhdittunut kriisikausina. Sosiaalisen turvallisuuden ja tasaarvon tavoittelu ilmenee nykyisen globaalin, tällä hetkellä pahasti yskivän, kilpailutalouden oloissa uudenlaisena haasteena. Kansainvälistynyt talous edellyttää kansalaisilta valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, kykyä sietää epävarmuutta, jatkuvaa muutosta, halukkuutta ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen ja uusien elämänurien hakemiseen ja realisoimiseen. Sosiaaliturvajärjestelmiltä se vaatii valmiutta tuottaa tukea ja palveluja joustavien työmarkkinoiden ja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen ja uudenlaisten elämänmuutosten ja siirtymien hallintaan ja kannustamiseen. Myös tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset nousevat aiempaa keskeisemmin esiin ja asettuvat merkitykseltään järjestelmien kestävyyden ja väestön ikääntymisestä johtuvien haasteiden rinnalle. Miten hallita esimerkiksi muutokseen liittyvää kasvavaa taloudellista eriarvoisuutta ja miten määritellä sille kestävät rajat ja löytää keinoja pysyä niissä? Kansalaisten yhteisvastuuta ja valtiota tarvitaan talousjärjestelmän pystyssä pitämiseen. Sosiaaliturvan kentässä niitä tarvitaan kantamaan vastuuta yhteiskunnan sosiaalisesta kestävyydestä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Näitä tavoitteita on ajettu perinteisesti nimenomaan institutionaalisesti esimerkiksi verotuksen ja veroluonteisten pakollisten panostusten kautta, ei vapaaehtoisuuteen ja markkinakysyntään tukeutuen. 16

17 Lukijapostia Toive vanhuudesta On pakko ylläpitää kollektiivisia sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmiä Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan luominen ja ylläpitäminen edellyttää, että heikoista kansalaisista pidetään huolta, koska kuka tahansa voi päätyä heikoksi. Niin kuin nyt pidetään yhteisvastuullisesti huolta niistä eurooppalaisista talouksista, jotka ovat heikkoja. Ja vaikka sosiaaliset riskit kasaantuvatkin esimerkiksi vähän koulutetuille ja yksinhuoltajille, muut voivat joutua marginaaliin. Tämän vuoksi on pakko ylläpitää kollektiivisia sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmiä. Huono-osaisuutta ei voida käsitellä yksinomaan markkinoiden haasteena. Myös uusien sosiaalisten riskien ennakoimattomuus, tarve löytää uusia keinoja kohdata muuttuvan maailman haasteet, puoltavat kollektiivisia järjestelyjä ja vahvaa julkista väliintuloa. Vain niillä voidaan luoda vakautta yhteiskuntaan, kuten niillä nyt pyritään luomaan vakautta myös eurooppalaiseen talouteen. Toimiva talous ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta ei ole vain tuotantoa ja kulutusta, vaan sen hoitamiseen liittyy myös eettisiä ja humanitaarisia näkökohtia, joita tulojen tasauksella voidaan vaalia. Mahdollisuus tasata markkinoilla muodostuvaa tulonjakoa, hyvätuloisista pienituloisiin päin, riippuu kansalaisten poliittisesta tahdosta ja kansantalouden tilasta. Näihin asioihin vaikuttaminen on keskeinen lähtökohta sosiaalipolitiikan harjoittamisessa. Sen tukeminen on myös ollut ja on edelleen kansalaisten ilmaisema tahto. Juhani Laurinkari professori Yhteiskuntatieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Kun olen vanha, haluan rinnalleni ihmisiä, joihin tukeutua. Ihmisiä, jotka antavat eteeni ruokaa, mikäli itse en siihen kykene. Ihmisiä, jotka pesevät minut, jotta voin tuntea oloni raikkaaksi. Haluan myös käydä kerhoissa, joissa voin puuhastella omaan tahtiini ja tavata vertaisiani ja ehkä myös tehdä uusia tuttavuuksia. Lisäksi toivon, että vanhat ystäväni kävisivät minua tervehtimässä. Siten saisin päiviini uutta sisältöä ja jaksaisin taas seuraavaan päivään muistellen vierailijoita ja heidän kuulumisiaan. Öisin, jos minua pelottaa, haluan saada kontaktin ihmiseen, joka tulee luokseni rauhoittamaan minua ja kertomaan, että kaikki on hyvin. Silloin voin taas jatkaa rauhassa untani. Viimeisinä päivinä haluan vierelleni ihmisen, joka pitää minua kiinni kädestä. Vaikka sanattomasti, sillä silloin ei sanoilla ole niin paljon merkitystä. Riittää vain, että hän pitää kiinni kädestäni, jotta en tunne pelkoa tulevaan, vaan voin rauhaisin mielin nukahtaa ikiuneen. Moni eläkeläinen on ahdingossa Saimme taas tiedon eläkkeiden muutoksesta eri eläkeyhtiöiltä. Mukavalta tuntui, eläke nousee helmikuun alusta. Suomineito hoitaa asiansa eläkkeen nauttijoillekin melko hyvin. Eläke on vanhuuden varalle säästettyä palkkaa. Ei siis sosiaaliapua, eikä sitä makseta verorahoista, vaan eläkeyhtiöt ja -laitokset huolehtivat eläkeasiat, omaeläkkeet vakuutusyhtiöt. Mutta lehtiuutinen kertoi vastikään, että joka neljäs kotitalous on rahapulassa, ja erityisesti rahapulaisten eläkeläisten määrä on kasvanut. Vaalilupaukset, joita annettiin muun muassa taitetun indeksin vääryyden poistamisesta, on heitetty sinne lupausten romukoppaan. Tiina Joensuu lähihoitaja Ii On taitetun indeksin syytä, että paljon eläkeläisiä on todella ahdingossa. Rahat eivät riitä oikeaan elämiseen. Vääryys on poistettavissa, jos halua ja tahtoa olisi. Mielestäni alle euron eläkkeiltä pitäisi vähitellen poistaa taitettu indeksi ja korottaa pieniä eläkkeitä palkkojen korotusten mukaan. Niin voitaisiin välttää vanhuuden koittaessa uhkaava talouden romahtaminen. Eläkerahastot ovat nytkin noin miljardia euroa, joten taitetun indeksin poisto (vaatinee noin 100 miljoonaa euroa lisää) pieneläkeläisiltä ei kaada eläkesysteemiämme. Pitäkää kerrankin vaalilupaukset! Terho Lipsonen Liminka 17

18 Yritysesittely Mefys Oy Varpulan ja Vuokselan hoivakodit Varpulan ja Vuokselan hoivakodit viettävät tänä vuonna kaksikymmenvuotisjuhlia. Yksiköt ovat ensimmäisiä yksityisiä hoivakoteja muistisairaille pääkaupunkiseudulla. Molempia hoivakoteja on vuosien varrella laajennettu ja peruskorjattu sekä asukaspaikkoja lisätty. Varpulassa ja Vuokselassa asukkaat voivat elää elämänsä loppuun asti. Toiminnanjohtajana on alusta asti toiminut geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström, jolla on kokemusta muistisairauksien tutkimuksesta ja hoidosta jo 25 vuotta. Hän toimii myös useamman kunnan alueella konsultoivana lääkärinä niin sairaalaosastoilla kuin hoitokodeissa. Varpulassa on 15 asukasta ja se sijaitsee Helsingin Veräjämäessä. Vuokselassa puolestaan on 19 asukaspaikkaa ja se on Espoon Laajalahdessa. Molemmat hoivakodit sijaitsevat vehreillä puistomaisilla alueilla, joissa on hyvät ulkoilumahdollisuudet ja liikenneyhteydet. Yksiköissä ovat laajat terassit ja aidatut piha-alueet. Talojen ympäri kiertää kaiteella varustettu reitti, jota pääsee myös rollaattorilla turvallisesti kiertämään. Asukkaat tulevat Varpulaan ja Vuokselaan kuntien sijoittamina, itsemaksavina tai palvelusetelillä. Turvalliset kodit muistisairaille Toiminnan runkona on aktiivinen ja arvokas arki, yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja voimavarojen huomiointi. Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja hoitohenkilökunnan jatkuva läsnäolo luovat turvallisen, kodinomaisen, kannustavan ja kiireettömän ilmapiirin. Kuntouttamisessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ulkoilu on numero yksi. Lihaskunnon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi moottoriavusteinen Motomed-kuntopyörä on myös käytössä. Ulkona yhdessä on niin mukavaa! Luova hulluus ja tikusta asiaa ovat arjen helmiä viriketoiminnassa. Sävelsirkun kautta musiikin kuuntelu, tanssiminen, jumppatuokiot ja tietokilpailut ovat olleet kovassa suosiossa asukkaiden keskuudessa. Omaisia haluamme kannustaa vierailemaan sekä myös osallistumaan läheistensä arkeen, hoitoon, hoidon suunnitteluun ja yhteisiin juhliin. Varpulassa ja Vuokselassa on haluttu panostaa osaamiseen ja laatuun sekä olla innovaativisia ja mukana kehittämässä vanhustyötä. Henkilökunnan osaamista tukevat ja turvallisuuden tunnetta lisäävät sekä vastuunjakoa selkeyttävät oman lääkärin säännölliset palaverit, helppo tavoitettavuus ja henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden pohjalta suunnitellut aihealustukset yksiköiden sisäisenä koulutuksena. Kokeneen lääkärin tuella pystytään hoitamaan ja reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja välttämään turhia sairaalaan lähettämisiä. Hoitotyön laadun arvioinnin ja kehittämisen tukena on ollut Rai-järjestelmä jo vuodesta Henkilökunnan työssäviihtymistä ja jaksamista kartoitetaan mm. työtyytyväisyyskyselyin ja ylläpidetään mm. säännöllisellä ryhmätyönohjauksella. Mietteitä tulevaisuudesta Tulevaisuuden huolia on mm. henkilöstön saatavuus. Toivomme, että oppisopimusopiskelijat ja hoiva-avustajat laskettaisiin henkilöstömitoitukseen yksiköissä, joissa riittävä osaaminen ja laatu vuoroissa on varmistettu. Myös maahanmuuttajat ovat erittäin tervetulleita työskentelemään ja piristämään asukkaita ja henkilökuntaakin, kunhan kielitaito on hankittu. Pienissä hoivakodeissa pystytään välttämään laitosmaisuutta ja arki on kuin suuren perheen elämää. Ulla Pohjankyrö henkilöstöesimies Mefys Oy/Varpulan ja Vuokselan hoivakodit 18

19 Lupa vanheta Yrjö Sariola Vaikeavammainen tarvitsee kuntoutusta vanhetessaankin Vaikeavammainen poikani Jukka Sariola, joka on Lihastautiliiton puheenjohtaja, kiinnitti vastikään huomiotani erääseen pahaan epäkohtaan vanhenevien vaikeavammaisten elämässä. Hän sanoi minulle: Nyt se koskee myös sinulle tuttua evijärveläistä Marja-Liisa Jokelaa, joka on vastikään täyttänyt 65 vuotta. Ota häneen yhteyttä, niin kuulet, mistä oikein on kyse. Tein poikani neuvon mukaisesti ja otin yhteyttä lehtori Jokelaan. Tämä kertoi, että hänen elämäntilanteensa muuttui merkittävästi, kun hän täytti 65 vuotta. Sain luvan kertoa asiasta eteenpäin. Jokelan lihassairauteen, niin kuin useimpiin muihinkaan lihastauteihin, ei ole lääkehoitoa. Ainoa lääke siihen on hyvä kuntoutus. Kolmekymmentä vuotta olin saanut asianmukaista kuntoutusta, jonka turvin etenevä lihassairauteni oli pysynyt hallinnassa, ja saatoin olla aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Varsinaisen palkkatyön ohessa ja sen jälkeen hoidin monia luottamustehtäviä ja huolehdin iäkkäistä vanhemmistani. Mielihyvin tein sitä, mihin vaikeavammaisuudestani huolimatta kykenin. Sitten tuli täyteen maagiset 65 ikävuotta. Nykyisten säädösten mukaan Kelan vastuu vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä päättyy asianomaisen täytettyä 65 vuotta. Vastuu siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Mitä tämä siirto merkitsi Marja-Liisa Jokelalle? * * * Hän kertoi, että kuntoutuksen määrä pudotettiin välittömästi puoleen entisestä, koska julkisen terveydenhuollon voimavarat eivät olleet riittävät. Kuntoutuksen alasajo aloitettiin siis varsin rajulla tavalla. Valitettavasti seuraukset ovat jo havaittavissa vajaan vuoden kokemuksen perusteella. Fyysinen toimintakykyni on heikentynyt merkittävästi. En usko, että fysiikkani tiesi automaattisesti Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan emerituspiispa (s. 1932) ruveta toden teolla rappeutumaan 65-vuotispäivän jälkeen. Keskeinen tekijä on mielestäni kuntoutusmäärien tuntuva pienentyminen. Kerrottuaan henkilökohtaisesta tilanteestaan Jokela toteaa, että vaikeavammaisten kuntoutuksen tarve ei lopu tai vähene 65-vuotiaana. Ei tietenkään. Jokainen vanheneva tuntee, että yleensäkin vanhetessa tarve mieluummin lisääntyy kuin vähenee. Lihassairaiden kuntoutuksen laiminlyöntien seuraukset ovat useimmiten peruuttamattomia. Nykyinen kuntoutuksen karsintamenetelmä lisää sairaala- ja hoivapaikkojen tarvetta. Paitsi taloudellisesti edullisinta myös inhimillisesti järkevintä olisi kohdella myös vammaisia tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä, Jokela sanoo. * * * Kuin vastauksena Marja-Liisa Jokelan tilannekatsaukseen Kela julkaisi viime vuodenvaihteessa asiaa koskevan tiedotteen, jossa todetaan, että vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti. Lainsäädäntöä olisi korjattava. Tiedotteessa painotetaan, että lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen perusteella. Vaikeavammainen pysyy vaikeavammaisena myös vanhetessaan. Ei voi mitenkään olla oikein kieltää häntä saamasta sitä lääkitystä eli sitä kuntoutusta, joka on ollut hänelle vammaisuutensa vuoksi välttämätön. Tilanne ei parane, ellei lainsäädäntöä muuteta. Tämä muutoshanke sopisi hyvin toteutettavaksi kuluvana vuonna 2012, joka on EU:n Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. 19

20 perhehoito Perhehoito ikäihmisten hoito Perhehoito on ikäihmisen hoivan ja huolenpidon ympärivuorokautista järjestämistä perhehoitajan kodissa. Ikäihmisten perhehoidon lähtökohtana on iäkkään ihmisen kunnioittaminen, hänen tarpeidensa huomioiminen ja niihin vastaaminen. Perhehoidon vahvuuksia ovat mm. pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa; ryhmäkoko on pieni ja hoitaja(t) pysyvät samoina. Perhehoidossa ikäihminen voi elää perheessä normaalia arkea ja osallistua arjen askareisiin omien voimavarojen ja halun puitteissa. Perhehoito antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja kokemista hoivan ja huolenpidon perustana. Perhehoito voi olla jatkuvaa, jolloin ikäihminen saa perhehoidossa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa omaishoitajalle mahdollisuuden lakisääteisten ja muiden vapaapäivien pitämiseen. Kokemusten mukaan omaishoitajat käyttävät useammin vapaitaan, kun heillä on mahdollisuus viedä läheisensä perhehoitoon. Lyhytaikaisesta perhehoidosta on myönteisiä kokemuksia myös sairaalahoidon jälkeen toipilasaikana, jolloin ikäihminen tarvitsee tukea ennen kotiutumistaan. Vaikka perhehoito on pääsääntöisesti ympärivuorokautista, voidaan sitä toteuttaa myös osa-vuorokautisena, esimerkiksi päiväaikaan. Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa kunta hyväksyy perhehoitajan ja kodin soveltuvuuden perhehoitotehtävään sekä valvoo perhehoitoa. Perhehoitaja ja kunta solmivat keskenään toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan mm. hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta sekä perhehoitajan muusta tuesta, kuten täydennyskoulutuksesta, työnohjauksesta sekä sijaishoidon järjestämisestä perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon ajaksi. Perhehoitajan tuen perusta on ikäihmisten perhehoidosta vastaavan työntekijän ja perhehoitajan välinen yhteydenpito, joka mahdollistaa luottamukseen perustuvan yhteistyön kaikissa perhehoitoon liittyvissä kysymyksissä. Kunnan järjestämän tuen lisäksi perhehoitajien alueelliset yhdistykset tarjoavat vertaistuen muodossa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon ja virkistystoimintaan. Perhehoitoliitto ry on alueyhdistysten kattojärjestö, joka toimii perhehoitajien edunvalvojana ja vertaistuen muotojen kehittäjänä. Kenelle perhehoito sopii? Perhehoito sopii ikäihmisille, jotka saamistaan tukipalveluista huolimatta eivät pärjää enää kotona, mutta eivät tarvitse vielä palveluasumista tai laitoshoitoa. Lähes kaikilla perhehoitoon tulevilla ikäihmisillä on lievä tai korkeintaan keskivaikea muistisairaus. Erityisen hyvin perhehoito sopii ikäihmisille, jotka tukipalveluista huolimatta joutuvat olemaan paljon yksin ja kokevat tästä syystä turvattomuutta. Vaikka perhehoidossa olevan ikäihmisen tulee pääsääntöisesti pärjätä yöt ilman apua, voi tietoisuus avun saamisesta sitä tarvittaessa luoda levollisuutta ikäihmisen elämään. Päätös perhehoitoon siirtymisestä tehdään yhteistyössä ikäihmisen, hänen omaistensa ja kunnan kanssa. Kunnan SAS-ryhmä tai palveluohjaaja arvioi yhdessä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa ikäihmisen palvelutarpeen. Palvelutarvetta arvioitaessa huomioidaan fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky. Perhehoitopaikkaa valittaessa tärkeintä on valita ikäihmisen ja hänen läheistensä tarpeita ja toiveita vastaava perhekoti. Yhteistyö ikäihmisen omaisten ja läheisten kanssa on tärkeää ja sitä tuetaan perhehoidon aikana. Kenestä perhehoitaja? Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus ja soveltuvuus tehtävään. Perhekodissa voi olla hoidossa enintään neljä ikäihmistä, mikäli perhehoitaja toimii tehtävässä yksin. Mikäli perhehoitajia on kaksi ja toisella heistä on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, voi perheessä olla hoidossa enintään seitsemän henkilöä. (Sosiaalihuoltolaki 1982.) Soveltuvaksi koulutukseksi katsotaan vähintään toisen asteen tutkinto. Hoidettavien enimmäismäärään lasketaan mukaan perhehoitajan omat alle kouluikäiset lapset ja perheen muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt. Anni Räsänen tuli Päivi Piipposen kotiin perhehoitoon huhtikuussa Hän avustaa mielellään pikkuaskareissa kuten pyykin ripustamisessa. 20

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Ketään ei jätetä yksin TK Palveluneuvonta Olemme läsnä ja saavutettavissa. Kotihoidon palvelut Lyhytaikainen hoiva ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3. Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2.

Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3. Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2. Edunvalvontavaltuutus ja ikääntymisen ennakoin3 Vesa An6la, lakimies Edunvalvontavaltuutus ry Varsinais- Suomen aivovammayhdistys, 17.2.2015 Esityksen sisältö 1) Mitä tarkoitetaan edunvalvontavaltuutuksella?

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot