Forest Big Data Tiestödatan nykytila, visio ja toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Forest Big Data Tiestödatan nykytila, visio ja toimenpideohjelma Metsätehon tuloskalvosarja 9/2016 Pirjo Venäläinen Tapio Räsänen Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

2 Sisältö 1. Selvityksen tavoitteet 2. Tiestö- ja kuljetusdatan nykytilanne 3. Visio 4. Toimenpideohjelma 5. Pilotti 1: Metsäautoteiden kääntöpaikat ja Digiroad 6. Pilotti 2: Kuva- ja anturidata tiestötiedon lähteenä Lähteet 2

3 1. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tavoitteena oli laatia katsaus puukuljetuksia ja puukuljetusten käyttämää tieverkkoa koskevan datan ja datantuotannon nykytilasta kertoa päätulokset ja johtopäätökset kahdesta hankkeen aikana toteutetusta pilotista laatia visio ja toimenpideohjelma tiestöä ja puukuljetuksia koskevan pysyvän ja olosuhdedatan sisällöstä ja datan tuottamisen ja jakamisen toimintamallista. Selvitys on toteutettu osana TEKES-rahoitteista Data to Intelligence -tutkimusohjelmaa ja sen Forest Big Data -hanketta Selvityksen osana laadittu Digiroad-pilotti on toteutettu yhteistyössä Liikenneviraston ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Kuva- ja anturidatapilotti on toteutettu yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Selvityksen tekijät kiittävät osahankkeen työpajoihin ja toteutukseen osallistuneita organisaatioita. 3

4 Puukuljetukset ja tiestö Kotimaisen puun kuljetusvolyymi 2015 (Strandström 2016): Yli 45 milj. m 3 Yli milj. m 3 km Suomen tieverkko ( km) (Liikennevirasto 2016): Jakaantuu valtion yleiseen tieverkkoon, kuntien katuverkkoon ja yksityistieverkkoon. Valtion tieverkko jakaantuu: päätiet: valta- ja kantatiet alempi tieverkko: seutu- ja yhdystiet. Yksityisteitä km, josta noin km metsäteitä. 4

5 2. Tiestö- ja kuljetusdatan nykytila Yleistä katu- ja tieverkkoa koskien kattavin tietojärjestelmä on Liikenneviraston Digiroad, jonka tietoja käytetään myös puukuljetusten suunnitteluohjelmistoissa (esim. LogForcessa). Myös Digiroadin nykysisällössä on useita kehittämiskohteita: esimerkiksi katuverkon siltojen painorajoitustietojen kattavuus. Liikenneviraston tierekisterissä on aineistoja (esimerkiksi puun kuormausalueet yleisten teiden varsilla), jotka ovat paremmin käyttäjien hyödynnettävissä nimenomaan Digiroadin kautta. Yksityisteiden osalta Digiroadiin sisältyvät Maanmittauslaitoksen toimittamat keskilinjageometriatiedot (ajopolkuluokan tiedot kuitenkin puuttuvat). Metsäautoteitä ja muita yksityisteitä koskevia ominaisuustietoja löytyy useankin toimijan järjestelmästä. Nykyisten tietovarantojen ongelmia ovat mm. paikkatietomuotoisena tai sähköisenä saatavan tiedon puuttuminen, tietosisältöjen ja -muotojen heikko yhdistettävyys, tiedon puutteellinen ajantasaisuus tai sisällöllinen kattavuus (kattaa esimerkiksi vain avustuksia saaneita kohteita), toimijoiden alueelliset erot tiedon tuottamisessa. Varsinkin tiestön kunnostustoimenpiteistä tieto voi olla jakaantunut useille paikallisille toimijoille (esim. kunnossapito- ja rakennusurakoitsijat, tienhoitokunnat, tieisännöintiyritykset ja metsänhoitoyhdistykset). 5

6 Datan nykytila Puukuljetuksia koskevaa suunnitteludataa (kuljetusten alueellinen ja ajallinen kohdistuminen) ei välitetä sellaisenaan yritysten ja tiestön kunnossapidon toimijoiden välillä. Metsäsektorin ja ely-keskusten välisissä yhteistyöryhmissä tunnistetaan keskeisiä yleisen tieverkon kehityskohteita. Yksityistieverkon osalta tiedonkulku on yksittäisten organisaatioiden välistä. Seuraaviin kalvoihin on koottu keskeisiä tiestö- ja kuljetusten olosuhdetietoja kokoavia tietovarantoja sekä tiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyviä kehityshankkeita sekä Forest Big Data -hankkeen työpajoissa esille nostettuja tiestö- ja kuljetusdatan kehitystarpeita. Monet kehitystarpeet ovat hoidettavissa jo nykyisiä tietolähteitä paremmin yhdistämällä ja jakamalla tietoa eri toimijoiden välillä. Useat käynnissä olevat ja viime vuosina valmistuneet tiedonkeruun ja -jakamisen pilotit ovat kiinnostavia myös alemman ja yksityistieverkon kuljetusten kannalta, vaikka ko. pilotit olisivat alun perin koskeneet vain ylempää tieverkkoa. Teknisen tiedonkäsittelyn lisäksi olennaisia ovat hankkeet, joissa kehitetään tiedonkeruun ja - jakamisen lainsäädäntöä ja pelisääntöjä (varsinkin joukkoistamisella hankitun tiedon hyödyntämisen osalta). 6

7 Toimija Tietovarantoja ja -palveluita Kehityshankkeita, pilotteja Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Maanmittauslaitos (MML) Katujen ja teiden keskigeometria (ml. yksityistiet) Yksityistierekisteri Liikennevirasto (Livi), ELYkeskukset, Trafi Livi: Tie- ja siltarekisterit, teiden ja siltojen kuntorekisteri ja kelirikkoinventointi Livi: Digiroad (kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä) Livi: DigiTraffic (liikenne- ja olosuhdetietopalvelu) ELY-keskusten yksityisteiden avustus (YA) -järjestelmä + rekisteri yksityisteistä, joiden varrella pysyvä asutus Muut julkiset Kuntien katu- ja siltaverkko (osin jo Digiroadissa) ja yksityistierekisteri Metsäkeskusten metsä- ja yksityistierekisterit Otson & TAPIOn yksityistieaineisto Ilmatieteen laitoksen tiesäämallit ja -ennusteet Metsäyritykset, Metsähallitus, Tieyhdistys ja tiekunnat Talvi-, kevät- ja kesätiet Metsäautoteiden kääntöpaikat Yksityisteiden paino- ja muut käyttörajoitukset Muut yksityiset Liikenteen sää- ja tilannepalvelut (esim. v-traffic.fi) Auraustilanne (esim. auratkartalla.com) Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö kasvuhanke: Massadata, Robotiikka ja Internet of Things Kansallinen maastotietokanta Joukkoistaminen Ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat Digiroad2 HARJA Liikenneväylien kunnossapidon seuranta- ja palautejärjestelmä Digitalisaatiohanke, Digiloikka Inventointilabra Tiestön anturi- ja kameradatapilotit (BIFI) Vehicle-to-vehicle communication (NordicWay) Liikenteen automaatiokokeilut (Platooning) Trafi: Liikennelabra Maa- ja metsätalousministeriö: Metsätietietojärjestelmähanke (osa Metsätieto ja sähköiset palvelut - hanketta) Kannettavat tien kantavuuden mittauslaitteet (Tampereen teknillinen yliopisto) Laserkeilaus metsäteiden kunnon arvioinnissa (Metsähallitus) 7

8 Kehittämistä vaativat tietotyypit Pysyvä tiestö- ja katudata Metsäautoteidenajettavuus ja kantavuus eri vuodenaikoina Metsäautoteiden suuri pituuskaltevuus Poikkeamat metsätieohjeiden mitoituksiin tai Kemeran tukiehtoihin (leveys, kääntöpaikat, näkemäesteet jne.) Alemman tieverkon ja yksityisteiden kunto (ml. sillat ja tierummut) kunnostuspriorisoinnin kannalta Metsäautoteiden kääntöpaikkojen sijainti ja muoto, myös metsäautoteiden ulkopuolella (talvitiet, pellot yms) Yksityisteiden ja kuntien siltojen sijainnit ja painorajoitukset Puutavaran sallitut kuormaus- ja varastointipaikat, perävaunun jättöja vaihtopaikat sekä nosturin säilytyspaikat (Elyjen, kuntien ja yksityisten yhteiskäyttöiset alueet) Sallitut/toimivat reitit raskaille ajoneuvoille Olosuhdedata (alempi tieverkko ja yksityistiet) Ajantasaiset kelirikkorajoitukset (yleiset ja yksityistiet) Aurauksen ja liukkauden torjunnan tilanne Tien ajettavuus (myös ennusteet) kuljetusten ajoituksen ja tiestön lähiajan kunnostus- ja hoitotarpeiden määrittämiseksi Akuutit ongelmatilanteet tiestöllä (esim. merkittävä liukkaus, esteet, onnettomuudet) Tienvarsivarastojen ja puun kuormauspaikkojen saavutettavuus eri keleillä Vastaantulijat metsäautoteillä, käynnissä oleva kuormaus Uusien metsäautoteiden sijainnit ja sijaintien suunnittelu Yksityisteiden, niiden siltojen ja tierumpujen kuntoluokitus ja -inventointi Ajantasaiset tiekuntien yhteystiedot Kuljetusten suuntautuminen ja kuljetusvirrat tiestön hoidon ja investointien kohdentamiseksi 8

9 Tietostandardit ja -suositukset Tiestö- ja massadataan yleisemmin liittyy useita standardeja ja suosituksia, jotka on otettava huomioon massadatan laajemmassa hyödyntämisessä. Toisaalta standardit varmistavat kansallisenkin kehittämistyön yhteensopivuuden kansainvälisellä tasolla. Keskeisiä standardeja ja suosituksia ovat mm. ISO standardi paikkatiedolle valmisteilla olevat ISO-standardit koskien big dataa Euroopan unionin INSPIRE-direktiivin mukaiset julkaiset paikkatiedot (esim. INSPIRE Data Specifications on Transport Network) Euroopan unionin Intelligent Transport System (ITS) -direktiivin mukaiset tietolajit (mm. ajantasaiset liikennetiedot ja liikenneturvallisuuteen liittyvät tiedot) julkisen hallinnon suositukset (JHS) 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpidosta ja ylläpitotietojen dokumentoinnista puutavaralogistiikan kansainvälinen papinet-sanomastandardi ja sen Suomispesifikaatiot koskien mm. tieverkkoa ja varastopaikkoja. 9

10 3. Visio Käytössä on metsätietietojärjestelmä, joka kokoaa yhteen metsäautoteitä koskevan pysyväluontoisen sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottaman tiedon. Tietojärjestelmän aineisto julkaistaan Liikenneviraston Digiroadin kautta tai Digiroadyhteensopivana. Metsätietietofoorumi määrittelee tietoaineiston sisällöt sekä tiedon tuottamisen, jakamisen ja hyödyntämisen pelisäännöt. Käytössä on metsäautoteiden ajantasaisen keli- ja muun olosuhdetiedon tietopalvelu. Palvelu linkittyy valtakunnalliseen liikenteen olosuhdetietopalveluun tai on osa sitä. Metsäautoteillä ja muilla puukuljetusreiteillä kulkevat ajoneuvot ja kuljettajat tuottavat jatkuvasti ja mahdollisimman automaattisesti olosuhdedataa tietopalveluun. Yhteenkootun ja ajantasaisen tiestödatan ja siitä jalostetun tiedon hyötyjä ovat: lisääntynyt metsäsektorin eri prosessien ja tiestön kunnossapidon kustannustehokkuus parantunut tiellä liikkumisen turvallisuus tiestön vaurioitumisriskien pienentyminen. Tiestö- ja olosuhdedata Syntyy pääosin eri prosessien osana ja on pääosin vapaasti ja maksutta eri toimijoiden käytettävissä. Dataa jalostavat palvelut synnyttävät uutta digitaalista liiketoimintaa. 10

11 Tiedon käyttötapauksia Metsäteiden kuntoinventointi Kuljetusten ympäristövaikutusten arviointi Tiestön (täsmä)kunnossapito Kuljetusten (täsmä)suunnittelu ja optimointi Tiestön ajorajoitukset HCTajoneuvojen ohjaus Tieverkkoinvestointien priorisointi Tieinfran mitoitus Kuljetusten turvallisuuden hallinta Poikkeustilanteiden hallinta Tietietojärjestelmät Olosuhdetiedot Toiminnoissa syntyvä data Datalähde 1 Datalähde 2 Datalähde 3 Viranomaisdata Kansalaisten data Kaupallinen data Avoin data Toimijoiden yksityinen data 11

12 Tiestö- ja kuljetusdatan järjestelmät ja toimijat Kuljetusten keli- ja muuta olosuhdetietoa tuottavat tahot Ajoneuvojen ja kuljettajien luoma tiestö- ja olosuhdedata Kansallinen maastotietokanta Maanmittauslaitos SOVELLUKSET Digiroad + Tiestön olosuhdepalvelu Liikennevirasto Forest Digiroad SOVELLUKSET Kuljetusten ohjausjärjestelmät ajoneuvoissa Metsäyhtiöiden kuljetusten suunnittelujärjestelmät MMM & Metsätietietofoorumi Metsätietietoa tuottavat tahot Metsäkeskus, ELYt, yritykset, tiekunnat jne 12

13 Sovellusten rooli Sovellukset täydentävät mainittujen järjestelmien omia toimintoja ja työkaluja sekä luovat uusia tietopalveluita. Sovellusten tehtäviä tiedon laaduntarkistus tiedon ajantasaisuuden tarkistaminen (olosuhdetiedot) puuttuvan tiedon täydentäminen ennustemallit eri tietolähteiden yhdistäminen tiedostomuotojen muutokset. 13

14 Tiedon tuottamisen roolit Viranomaiset Tietoalusta Lainsäädäntö Kunto- ja olosuhdetietojen tuottajat, hoitoyhdistykset Yksityistiekunnat Kuntotiedot Kelitiedot Liikennetiedot Yksityisteiden tiedot Metsäyhtiöt Puuhankinnan suuntautuminen Ajoneuvot (lavettiautot, auraus, toimihenkilöt) Ajantasaiset kunto- ja olosuhdetiedot, varoitukset Akuutit poikkeustilanteet Kuljettajat Tiestön ongelmatilanteet 14 DATAN YHDISTÄMINEN

15 4. Toimenpideohjelma Toimenpideohjelmassa on laadittu ehdotus puukuljetusten tiestö- ja kuljetusdatan vision konkreettisesta toimeenpanosta ja eri toimijoiden roolista jatkovaiheissa. Toimenpiteet 3. Kuljetusten olosuhdedata 0. Metsätietietofoorumi 1. Metsätietietojärjestelmä 4. Joukkoistettu tiestö- ja olosuhdedata ja datan keruumenetelmät 2. Pysyvän tiestödatan yhdistäminen 5. Kuljetusten ja teiden kunnossapidon suunnitelma- ja toteumatiedot 6. Tiestön kuntotiedon keruumenetelmien kehittäminen 15

16 TP0: Metsätietietofoorumi Taustaa Metsätietietoa on jo tällä hetkellä useilla julkisen ja sektorin toimijoilla. Tavoitteena on erilaisten tietolähteiden yhdistäminen ja jakaminen erilaisia käyttötarpeita varten. Tiedon yhdistämisen ja jakamisen periaatteista, pelisäännöistä ja teknisistä määrityksistä on tarpeen käydä sektorin eri toimijoiden välistä keskustelua. Tiedonvaihto on myös tarpeen käynnissä olevien ja suunniteltujen kehityshankkeiden välillä. Jatkossa foorumi voi kehittyä juridiseksi subjektiksi. Sisältö Metsätietietofoorumin perustaminen (vrt. MMM:n asettama Toteutustieto osaksi metsävaratietoa -työryhmä) mm. tämän toimenpideohjelman toteutusta ja seurantaa varten. Foorumi voi mahdollisesti myöhemmin olla osa laajempaa metsätietofoorumia. Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet Metsätietietoa tuottavat, välittävät ja jalostavat sekä käyttävät julkisen ja yksityisen sektorin edustajat. Foorumin käynnistäminen ilman erillisrahoitusta; toimenpiteiden rahoitusta on kommentoitu kunkin toimenpidekuvauksen kohdalla. 16

17 Metsätietietofoorumi TEEMOJA Tietojen määrittely Tiedon omistus & laadunvarmistus Tiedontuotannon aktivointi Menetelmät ja työkalut Lainsäädäntö ja pelisäännöt Kehityshankkeet & Pilotit Suositukset Kv. standardit T&Ktoimijat Liikenneviranomaiset MMM Metsätietietofoorumi Metsänomistajat & tiekunnat Metsäsektorin palveluorganisaa tiot Metsäyhtiöt Puun kuljetusyritykset ICTtoimijat Tiedontuottajat 17

18 TP1: Forest Digiroad Taustaa Metsäautotiestöä koskeva pysyväluontoinen tieto on tarpeen keskittää yhteen tietopalveluun ja tiedon tulee olla käytettävissä eri viranomaisten ja yritysten omissa järjestelmissä. Liikenneviraston Digiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, jonka aineistoja hyödynnetään myös puutavarakuljetusten suunnittelujärjestelmissä. Kehitettävän palvelun tuleekin olla Digiroadyhteensopiva. Sisältö Forest Digiroadin sisällöllinen ja tekninen määrittely toteutetaan MMM:n metsätietietojärjestelmähankkeen osana. Ko. järjestelmä toteutetaan Digiroad-yhteensopivana käyttäen WFS-standardin mukaisia rajapintoja. Järjestelmän tiedot julkaistaan Digiroadin kautta. Metsätietietojärjestelmää täydentävät suoraan Digiroadin kautta välitettävät tai ylläpidettävät tietoaineistot (esim. kuntien ja Maanmittauslaitosten aineistot). Forest Digiroadiin sisältyvän tiestödatan keräämistä on käsitelty muissa toimenpiteissä. Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet metsätietietojärjestelmän kehittäminen osana MMM:n Metsätieto ja sähköiset palvelut kehittämissuunnitelmaa (Puu liikkeelle -kärkihanke) metsätietietofoorumi (ks. TP0) yhteistyö mahdollisen yksityistietietojärjestelmähankkeen kanssa (Liikenne- ja viestintäministeriö) MML Kansallinen maastotietokanta. 18

19 Forest Digiroad ja Digiroad DIGIROAD Liikennevirasto Katselu- ja latauspalvelu Kartta/WMS Digiroad-julkaisut Shape/WFS AVOIN WFS-RAJAPINTA Forest Digiroad MMM & Metsätietietofoorumi 19

20 TP2: Pysyvän tiestödatan yhdistäminen Taustaa Metsäautotiestöä ja muuta puutavarakuljetusten käyttämää tieverkkoa koskevaa dataa löytyy jo tällä hetkellä useilta toimijoilta. Kyseinen tiestöaineisto tulee yhdistää ja olla sähköisesti käytettävissä eri käyttäjillä ja lyhyellä aikajänteellä nykyisiä tietojärjestelmiä hyödyntäen. Sisältö (lyhyen aikajänteen toimenpiteet) eri toimijoiden nykyisen tiestödatan inventointi datan yhdistettävyyden ja hyödynnettävyyden arviointi ottaen huomioon mm. tietosisällöt, tiedostomuodot ja näitä mahdollisesti määrittävät kansalliset tai kansainväliset standardit suositukset inventoidun datan yhdistämisestä, jakamisesta ja jatkokehittämisestä. Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet osana MMM:n metsätietietojärjestelmähanketta tiedontuottaja- ja käyttäjätahot: Suomen metsäkeskus, tiekunnat, ELY-keskukset, kunnat, metsäsektorin teollisuus- ja palveluorganisaatiot jne. Liikennevirasto. 20

21 Tiestön pysyvät ominaisuustiedot Poikkeamat metsäautotieohjeiden mitoitusvaatimuksiin Tien leveys Kääntöpaikkojen mitoitus Geometria Suuret pituus- ja poikittaiskaltevuudet Jyrkät mäet Kunnossapidon toimenpiteet ja ajankohdat Metsäautotiet Tietyyppi ja kantavuus Runkotie (Rt) Aluetie (At) Varsitie (Vt) Siltojen painorajoitukset Kääntöpaikat Muoto Sijainti Talviteiden kääntöpaikat Tiekuntien yhteystiedot Yleinen tieverkko ja kuntien katuverkko Puun välivarastoalueet Paino- ja mittarajoitetut tiet, sillat, alikulut ja lossit Raskaan liikenteen ajorajoitteet 21

22 Tiestön pysyvän tiedon tuottajia Tieisännöintiyhtiöt Liikennevirasto, elyt Kunnat Forest Digiroad Urakoitsijat Otso, TAPIO Tienhoito -kunnat Metsäyhtiöt, Metsähallitus Tiekunnat Maanmittauslaitos Metsäkeskus 22

23 TP3: Kuljetusten olosuhdedata Taustaa Mm. pidentyvät kelirikkokaudet heikentävät mahdollisuuksia ympärivuotisiin kuljetuksiin ja lisäävät näin ollen puun korjuu- ja kuljetusketjun kustannuksia. Ajantasaisella tiedolla ja ennusteilla kuljetusten olosuhteista voidaan suunnitella kuljetusten ajoitus eri alueilla yhä täsmällisemmin. Sisältö olosuhdedatan kerääminen myös joukkoistamisen keinoin (TP4) olosuhdedatan paikallisten ennustemallien kehittäminen olosuhteiden nykytila- ja ennustedatan hyödyntäminen käyttäjien järjestelmissä (pilotit) palvelu olosuhdedatan yhdistämiseen ja jakeluun (yhteistyö Liikennevirastossa kehitteillä olevan liikenteen olosuhdepalvelun kanssa). Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet olosuhdedatan tuottajat, jalostajat ja hyödyntäjät Liikennevirasto mahdollisia rahoituslähteitä: Liikenneviraston Digitalisaatiohanke ja Liikennelabra, MMM:n Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke yliopistot ja tutkimuslaitokset; T&K-rahoituslähteet. 23

24 Kuljetusten olosuhdedata Puukuljetusten suunnittelujärjestelmät Sää- ja olosuhdedatan tuottajaorganisaatiot Tiestön olosuhdepalvelu Liikennevirasto Puukuljetusten ohjausjärjestelmät Alemmalla tieverkolla ja metsäautoteillä liikkujat Alemman tieverkon ja metsäautoteiden kunnossapidon suunnittelujärjestelmät 24

25 TP4: Joukkoistettu tiestö- ja olosuhdedata ja datan keruumenetelmät Taustaa Ennen raskaita puutavarakuljetuksia metsäautoteillä asioi mm. metsänhoitopalveluiden, lavettikuljetusten, aurauksen yms. ajoneuvoja. Kuljettajien jakaman arviotiedon lisäksi älypuhelin- ja anturiratkaisuilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus kerätä automaattisesti tietoa. Tietoa voidaan käyttää mm. tiestön hoidon kohdentamisessa, poikkeustilanteiden hallinnassa ja korjuu- ja kuljetusajankohdan suunnittelussa. Laajemmin joukkoistettua tiestödataa voidaan kerätä myös muiltakin tieverkon osilta ja yhdistää sitä muiden toimialasektoreiden aineistoihin ja tietotarpeisiin. Sisältö joukkoistetun datankeruun ja keruumenetelmien pilotit ja kehityshankkeet joukkoistetun datan keräämisen ja hyödyntämisen pelisäännöt joukkoistetun datan yhdistämisen, laadunvarmistuksen ja jakamisen toimintamallit Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet metsäsektorin toimijat (Metsätietietofoorumi) yhteistyössä mm. LVM:n Massadatakärkihankkeen sekä Liikenneviraston Digitalisaatiohankkeen ja Liikenneviraston kehitteillä olevan liikenteen olosuhdetietopalvelun kanssa tutkimuslaitokset mm. EU-, TEKES- ja Suomen Akatemian hankkeet. 25

26 Joukkoistettua tiedonkeruuta alemmalla ja yksityistieverkolla Postiautot Maitoautot Koulutaksit Yksityishenkilöt Metsäsektorin toimihenkilöt Lavettiautot Aura-autot Puutavara-autot Kuvat: Posti Group, Valio, YLE, Maaseudun Tulevaisuus, Sisu Auto, Metsäteho 26

27 TP5: Kuljetusten ja teiden kunnossapidon suunnitelma- ja toteumatiedot Taustaa Tiestön (täsmä)kunnossapidon ja kuljetusten täsmäsuunnittelun kannalta on tarpeen jakaa suunnitelma- ja toteumatietoa kuljetusten lastinantajien, kuljetusyritysten ja kunnossapidon suunnittelijoiden välillä. Tietoa voidaan jakaa lyhyen tai pitkän aikajänteen suunnittelun tarpeisiin (ml. tieinfrastruktuurin parantaminen). Tällä hetkellä on tarjolla alueellisia internetpalveluita esim. teiden auraustilanteen seuraamiseksi. Sisältö eri toimijoiden tietotarpeiden ja tiedon ajoituksen tarpeiden määrittely tiedon keräämisen, jakamisen ja hyödyntämisen toimintamalli, pelisäännöt & tiedon käyttöoikeudet, pilotit. Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet Liikennevirasto, kunnat, tiestön kunnossapidon suunnittelijat ja urakoitsijat, metsäsektorin yritykset, kuljetusyritykset esim. Liikenneviraston Digitalisaatiohanke, LVM:n Massadata-kärkihanke, Teollisen Internetin hankkeet. 27

28 Suunnitelma- ja toteutumatietojen yhdistäminen AIKAJÄNNE TUNNIT PÄIVÄT VIIKOT KUUKAUDET VUODET TEIDEN KUNNOSSA- PIDON SUUNNITELMA - JA TOTEUMA- TIEDOT Liukkauden torjunta Onnettomuus Este tiellä Lumen auraus Kelirikkorajoitukset Teiden kantavuus Kuopat Pintasorastus jne. Vesakot Siltojen kunto Tiegeometria Mitoitus TIEDON JAKAMINEN KULJETUSTEN SUUNNITTELU- JA TOTEUMA- TIEDOT Ajoneuvon paikannus Kuljettajan ilmoitukset Kuljettajan ajosuunnitelma Puun hankintaja korjuusuunnitelma Metsävaraennusteet ja puunkäytön alueellinen kehitys 28

29 TP6 Tiestön kuntotiedon keruumenetelmien kehittäminen Taustaa Metsäautoteiden ja alemman tieverkon kunnon inventointi on hidasta ja kallista. Erilaisilla kaukokartoitusmenetelmillä ja kevyillä, kannettavilla inventointilaitteilla on mahdollisuus parantaa kuntotiedon saatavuutta kustannustehokkaasti. Sisältö tiedon keruumenetelmien tutkimukset ja pilotit, kustannus-hyötyarviot metsäautoteiden kuntoluokituksen määrittäminen kuntotiedon inventointi ja kokoaminen metsätietietojärjestelmään eri kuntotietolähteiden yhdistäminen keskenään ja esim. säämalleihin. Toimijat ja mahdolliset rahoituslähteet MMM:n Metsätieto ja sähköiset palvelu -hanke Liikenneviraston kehityshankkeet (varsinkin alemman tieverkon ja sorateiden osalta) kuntotiedon tuottajat tutkimuslaitokset; T&K-rahoitus. 29

30 Tiestön kuntotiedon keruumenetelmiä Satelliittiilmakuvat Ilmalaserkeilaus (ALS) (Mobiili)laserkeilaus Kannettavat mittauslaitteet DATAFUUSIO Säämallit ja ennusteet Routa- ja vesistömallit TIEDON HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELU- JA OHJAUSJÄRJESTELMISSÄ Ajoneuvotietokoneiden data Kuva- ja anturidata 30

31 Tiekartta Toimenpide Metsätietietofoorumi 1 Forest Digiroad 2 Pysyvän datan yhdistäminen 3 Kuljetusten olosuhdedata 4 Joukkoistettu tiestöja olosuhdedata 5 Suunnitelma- ja toteumatiedot 6 Kuntotiedon keruumenetelmät Metsätietietojärjestelmän kehittäminen Inventointi ja suositukset Pilotit Pilotit Pilotit Tutkimukset & Pilotit 31

32 Lähiajan toimenpiteet 1. Metsätietietofoorumin toiminnan käynnistäminen Suomen metsäkeskus, metsä-, liikenne-, ICT- ja tutkimussektorin toimijat 2. Pysyvän tiestödatan inventointi ja suositukset yhdistämisestä Osa MMM:n metsätietietojärjestelmähanketta Uusien olosuhdedatan keruupilottien käynnistäminen Metsäsektori yhteistyössä muiden toimialasektoreiden kanssa 4. Lainsäädäntö- ja pelisääntökeskustelut osana Massadata-hanketta ja Big Data Foorumia Metsätietietofoorumi, Liikenne- ja viestintäministeriö 5. Muut yhteistyö- ja tutkimushankkeet 32

33 Mahdollisia yhteistyötahoja ja rahoituslähteitä Liikennevirasto Digitalisaatio MMM Puu liikkeelle Liikennevirasto Liikennelabra Maaseutuohjelma LVM Massadata TEKES ja Suomen Akatemia H2020 ja muut EU-ohjelmat 33

34 5. Pilotti 1: Metsäautoteiden kääntöpaikat ja Digiroad Marko Keisala Suomen metsäkeskus Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

35 Pilotin tausta ja sisältö Tausta Metsäautoteiden kääntöpaikkojen ominaisuuksista (sijainti, muoto ja mitat) on tietoa eri toimijoilla (Maanmittauslaitos, metsäkeskukset, Metsähallitus, metsäyritykset jne). Tietoja ei ole koottu yhteen sähköiseen paikkaan, joten tietojen hyödynnettävyys on hankalaa kuljetusten suunnittelussa. Digiroad on Liikenneviraston ylläpitämä, standardeihin perustuva ympäristö eri toimijoiden tietojen yhdistämiselle. Pilotin sisältö Pilotoidaan Metsäkeskuksen kääntöpaikka-aineistoa Digiroad-näkökulmasta yhteistyössä Liikenneviraston ja Karttakeskuksen kanssa. Tietotyyppien määrittely, tiedon jakaminen käytännössä, mahdolliset haasteet, tietojen hyödynnettävyys kuljetusten suunnittelu- ja ohjausjärjestelmissä (LogForce jne.). Selvitetään myös metsäfirmojen aineistoa Digiroad-yhteensopivuuden kannalta. Johtopäätökset metsäautotiestön muidenkin tietojen osalta. 35

36 Pilotin toteuttajat Pilotin toteutukseen osallistuivat Suomen metsäkeskus (Marko Keisala) Liikennevirasto (Markus Melander), Karttakeskus Oy (Janne Grekula) Metsäteho Oy (Pirjo Venäläinen, Jarmo Hämäläinen ja Tapio Räsänen) muut ohjausryhmän jäsenet ja tiedontuottajat: Trimble Forestry, Metsä Group, Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj. 36

37 Pilotin toimenpiteet Metsäkeskuksen kääntöpaikkatiedot ylläpidetään Riihi-järjestelmässä. Digiroadissa kääntöpaikat saavat relaation Digiroadin tielinkkeihin. WFS-standardin mukaisesta rajapinnasta luetaan kääntöpaikat kääntöpaikoille haetaan lineaarilokaatio lähimmältä tielinkiltä. kääntöpaikoille lisätään lineaarilokaatio (linkin MML ID -tunniste ja m-arvo). jos alle 10 metrin etäisyydeltä ei löydy tielinkkiä, kääntöpaikka hylätään (Digiroadista ei löydy metsätietä tai kääntöpaikka sijaitsee virheellisessä paikassa) hylätyt kääntöpaikat kerätään virhelistalle kääntöpaikoista muodostetaan DR_KAANTOPAIKKA.shp osaksi Digiroad-julkaisua, joka on ladattavissa Liikenneviraston Katselu- ja latauspalvelusta. Pilottiaineisto julkaistiin Digiroadissa Kääntöpaikkoja ei siis tallenneta Digiroadiin, eikä niitä katsella eikä muokata Digiroadin ylläpitokäyttöliittymällä. Mutta ne saavat relaation Digiroadin tielinkkeihin ja ne tulevat osaksi Digiroad-julkaisua. Muiden toimijoiden kääntöpaikka-aineistoa vain arvioitiin hyödynnettävyyden osalta. Niitä ei julkaistu Digiroadissa. 37

38 Pilotin kääntöpaikka-aineistoja: Metsäkeskus Kääntöpaikkoja kpl Digiroadissa kpl (määrä kasvoi, jos kääntöpaikkaan johtaa useampi tie) Aineisto luokiteltu tyypin mukaan (ympyrä, L-haara ja I-haara) 38

39 Pilotin kääntöpaikka-aineistoja: Metsä Group Kääntöpaikkoja kpl kpl sijoittui päällekkäin Metsäkeskuksen aineiston kanssa Toimitetussa aineistossa ei luokittelua tyypin mukaan Kuljettajien vapaamuotoisia kommentteja kääntöpaikoista Jatkotarpeena päällekkäisten pisteiden suodattaminen 39

40 Pilotin kääntöpaikka-aineistoja: Metsähallitus Kääntöpaikkoja 1 125kpl 9 kpl sijoittui päällekkäin Metsäkeskuksen aineiston kanssa Toimitetussa aineistossa MUOTO-sarake, joissa kaikissa arvo [0] Aineistossa ei juurikaan päällekkäisiä pisteitä 40

41 Pilotin kääntöpaikka-aineistoja: Stora Enso Kääntöpaikkoja kpl kpl sijoittui päällekkäin Metsäkeskuksen aineiston kanssa Toimitetussa aineistossa ei luokittelua tyypin mukaan Jatkossa tarpeena samaan sijaintiin osuvien havaintojen suodattaminen 41

42 Pilotin kääntöpaikka-aineistoja: UPM-Kymmene Kääntöpaikkoja kpl 693 kpl sijoittui päällekkäin Metsäkeskuksen aineiston kanssa Toimitetussa aineistossa ei luokittelua tyypin mukaan 42

43 Esitys toimintamalliksi jatkossa Metsäkeskus tarjoaa omassa järjestelmästään kääntöpaikat Digiroadille OGCstandardin* mukaisesta WFS-rajapinnasta. Digiroad-aineiston julkaisun yhteydessä WFS-rajapinnasta luetaan kääntöpaikat kääntöpaikat saavat relaation Digiroadin tielinkkeihin kääntöpaikoista muodostetaan DR_KAANTOPAIKKA.shp osaksi Digiroad-julkaisua aineisto on ladattavissa ja katseltavissa Liikenneviraston Katselu- ja latauspalvelusta. Muiden toimijoiden kääntöpaikka-aineisto käsitellään niin, että se on jaettavissa Digiroadin kautta. Kääntöpaikkatietokannassa otetaan huomioon papinet-standardin kääntöpaikkaominaisuudet. Kääntöpaikkoja koskevat tiedot esitetään seuraavan kalvon mukaisiksi. Kääntöpaikkojen tyyppijaolle on eri vaihtoehtoja, * 43

44 Esitys kääntöpaikkatiedon sisällöksi Sijainti ID (Digiroad ja Maanmittauslaitos) kääntöpaikan tyyppi Suomen metsäkeskus Ympyrä, L-haara, I-haara, ei määritelty) papinet RoadTurningPointType (Circle/T-crossing/X-crossing) RoadTurningPossibilityType (ajoneuvotyyppi, jolle kääntöpaikka soveltuu) DrawBarCombination DrawBarCombinationWithAdjustableBogie NoTurningPossibility (vaatii peruutuksen) RigidLorry ThroughAccessNoTurning Trailer LogForcen kääntöpaikkatyypitys (soveltaen papinetistä) 1. Nuppi : isroutewithload = Yes, RoadTurningPossibilityType = RigidLorry 2. Perävaunu tyhjänä : isroutewithload = No, RoadTurningPossibilityType = DrawBarCombination 3. Perävaunu kuormattuna : isroutewithload = Yes, RoadTurningPossibilityType = DrawBarCombination Metsätehon metsätieohje Silmukka/T-muotoinen lisätiedot (vapaa tekstikenttä) tiedon ylläpitäjä ylläpitäjän tunnus kääntöpaikalle datan muokkauspv kunta mitat (mikäli poikkeavat metsätieohjeiden mitoitusohjeista) 44

45 Jatkotoimenpiteitä 1 Metsäkeskuksella on ainoastaan kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella rahoitettujen hankkeiden kohteet, joten Metsäkeskuksen aineistoa on täydennettävä muiden organisaatioiden tuottamilla tiedoilla. Tietoa tuottavien organisaatioiden välillä on hajontaa tiedon luokittelussa. Tietosisältöä tulisi yhtenäistää keskeisien ominaisuustietojen osalta (yhtenäinen tyyppiluokitus). Metsäyritysten kääntöpaikka-aineiston päällekkäisyyksien suodatus ja sijaintien tarkistus. Edellytetäänkö jokaiselta tiedon toimittajalta omaa WFS-rajapintaa vai voitaisiinko luoda yksi rajapintapalvelu, johon tuodaan dataa eri lähteistä? Jatkossa on tarvetta myös vektorimuotoisen paikkatiedon rajapinnoille. Toimintamalli Digiroadin kautta jaettavan tiedon laadun ja luotettavuuden varmistamiseksi. Kääntöpaikkatiedon automaattisen tuottamisen pilotointi (esim. auton kääntymisen pohjalta ja Skogforskilla tutkittu ortokuvien hyödyntäminen). 45

46 Jatkotoimenpiteitä 2 Ehdotukset seuraaviksi Digiroad-piloteiksi Puun kuormausalueet ja lyhytaikaiset perävaunun ja kuormaimen jättöpaikat yleisten teiden varrella (ml. vain talviaikana käytettävät levähdys- ja pysäköintipaikat) Tarve: Puuta varastoidaan välillä luvattomissa paikoissa, mistä on seurannut myös liikenneturvallisuusongelmia. Nykytila: Puun kuormausalueet kuuluvat tierekisterissä tietolajiin 195 (Tienkäyttäjän palvelualue) ja sen palvelualueen tyyppiin (PATY) 6 (Lastausalue). Lastausaluetiedot eivät sisälly tällä hetkellä Digiroadiin, mutta myös Tierekisteriaineistoon tullaan lisäämään WFSrajapinnat. Puun kuormausalueita ja puun haketusta koskien Liikennevirastossa on käynnissä ohjeistuksen päivitys. Lisäksi metsäkeskuksella on käynnissä alueellisia puun kuormausalueiden nykytila- ja tarveselvityksiä. Sillat (yksityistieverkko ja kuntien siltojen painorajoitukset) Tarve: Siltojen painorajoituksista varsinkin kuntien katuverkossa ja yksityisteillä on puutteelliset tiedot, minkä takia puuauton kuljettaja voi joutua uudelleen suunnittelemaan reittinsä kesken kuljetuksen. Siltojen painorajoitustietoja voidaan yhdistää eri toimijoiden siltarekistereistä sekä täydentää niitä painorajoitusliikennemerkkien automaattisella luennalla älypuhelinkameroiden avulla. 46

47 6. Kuva- ja anturidata tiestötiedon lähteenä Lauri Kettunen Tampereen teknillinen yliopisto Pirjo Venäläinen Markus Strandström Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy

48 Pilotin taustaa Yksityisteiden ominaisuus- ja kuntoinventointi on kallista ja hidasta. Tavoitteena on, että jokainen metsässä kävijä olisi samalla datan tuottaja. Tiestön akuutteihin ongelmatilanteisiin pyritään puuttumaan ennen raskaiden ajoneuvojen liikennöintiä. Ongelmatilanteiden havaitseminen tulisi olla mahdollisimman automaattista, jotta se ei häiritsisi kuljettajan työtä. Jo nykyiset älypuhelimet tarjoavat mahdollisuuden kerätä monipuolista dataa liikkumisen yhteydessä. Jatkossa 5G-verkko tulee mahdollistamaan reaaliaikaisen HD-videon välittämisen. Puhelimet ovat tällä hetkellä kameravalmistajien ensisijainen prioriteetti, joten uusien puhelimien kuvalaatu selvästi kehittyy. Korpilahti (toim.)

49 Pilotin tavoitteet ja toteutus Pilotin tavoite Testata ja arvioida ajoneuvon tuulilasiin kiinnitetyn älypuhelimen tuottamaa kuva- ja anturidataa tiestöominaisuuksien ja -kunnon arvioinnissa. Pilotin vaiheet Metsäautoteillä asioivien ajoneuvojen tuulilaseihin asetettiin matkapuhelimet. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) sovellus otti automaattisesti valokuvaa tiestöstä 1 5 sekunnin välein ja anturitietoa puhelimen liikkeistä sekä lähetti datan palvelimelle. Samalla tallentui ajoneuvon sijainti. Matkapuhelimessa olevat anturit ovat kiihtyvyysanturi, kulmanopeusanturi, GPS, magnetometri ja paineanturi. Kuva- ja anturidatan hyödynnettävyyttä arvioitiin ongelmatilanteiden automaattinen tunnistaminen kuvan perusteella (konenäkö) mahdollisten ongelmatilanteiden paikallistaminen anturi- ja sijaintidatan perusteella datan hyödynnettävyys teiden kunnossapidon ja kuljetusten suunnittelussa (esim. haastavien kohteiden varoituskartta). Pilotin toteuttajat Tampereen teknillinen yliopisto (Lauri Kettunen, Saku Suuriniemi ja Asser Lähdemäki) Metsäteho Oy (Pirjo Venäläinen, Markus Strandström, Heikki Ovaskainen, Tapio Räsänen ja Jarmo Hämäläinen) Suomen metsäkeskus (Seppo Ollikainen, Markku Granander, Seppo Niskanen) Kuljetusliike Viljo Vehviläinen Oy. 49

50 Pilottireitit Pilotin aikana kuva- ja anturidataa kerättiin kahdella ajoneuvolla muutaman viikon ajan joulukuussa Dataa syntyi 985 km:ltä (pääosin yksityistietä). Ajetut reitit näkyvät karttakäyttöliittymällä, jolta voidaan valita yksittäisiä reitin osia tarkasteltavaksi. Esimerkkejä pilotin aikana ajetuista reiteistä. 50

51 Anturi- ja kuvadatan hyödynnettävyys Seuraavaan kalvoon on tunnistettu erilaisia metsäautotiestöön liittyviä ominaisuuksia ja tilanteita. Ensimmäiseen sarakkeeseen on tunnistettu nopeaa reagointia vaativia tiestön tilanteita (esimerkiksi auraustarve). Toiseen sarakkeeseen on tunnistettu tilanteita, jotka vaativat reagointia mahdollisesti vasta pidemmällä aikajänteellä (esim. alkava vesakoituminen). Kolmanteen sarakkeeseen on koottu puukuljetuksen kannalta olennaisia tilanteita. Kunkin tilanteen osalta on arvioitu, mitkä tietomuodot (kuvadata, anturidata, ajoneuvotietokoneen data) voisivat tällä hetkellä kuvata luotettavimmin ja kustannustehokkaammin ko. tilanteen. Osa tilanteista vaatii myös täydentävää dataa (esim. säätiedot). Taulukossa mainittua ajoneuvotietokoneen dataa ei kerätty eikä konenäköä testattu pilotin aikana. 51

52 Ongelmatilanne tai muu toimenpiteitä mahdollistava vaativa tilanne Kuljetusten suunnittelun tarpeita tai tilanteen tarkistaminen Jää, lumi => auraustarve (kuvadata) Merkittävä liukkaus: moottoridata Pintakivet kuvadata, nykäys, IRI Kelirikko (urat, kuopat, upottavat tienkohdat) kuvadata, ajolinjat Este tiellä kuvadata, ajolinjat Nimismiehen kiharat kuvadata Liikennemerkit (kelirikkokauden painorajoitukset) konenäkö Renkaan alla pettänyt tien kohta kuvadata, KEMERA-tukien mitoitusvaatimusten Puun varastointialueet - kuvadata ajolinjat toteutuminen suoran tien leveys kuvadata (+referenssitieto) Kuljetuksista syntyneet tievauriot kuvadata, (tilastodata) Riittämätön näkemäalue (mutkat) kuvadata Metsätien sivuutuspaikka kuvadata (kohtaavat autot) Urat, painumat, savisilmäkkeet kuvadata, Tien alusrakenteen kantavuus Nosturin jättöpaikat kuvadata ajolinjat Kuopat (seisova vesi) kuvadata, yhdistäminen sadetietoihin Siltojen kunto ajoneuvotietokone: ajoneuvon nopeus & sillan sijaintitieto Kuntien siltaverkko, painorajoitukset kuvadata, konenäkö Kulutuskerroksen riittämätön määrä ja kunto kuvadata, anturi (tärinä), IRI Tierumpujen kunto ajoneuvotietokone: ajoneuvon nopeus & tierummun sijaintitieto Kääntöpaikkojen sijainti kuvadata Reunapalle (seisova vesi) kuvadata Vesakot kuvadata Tienvarsivarastoon jäävä puu kuvadata Kuljetusajoneuvon peruutustilanteet kuvadata, ajoneuvodata Sivu- tai laskuojien huono kunto (kuvadata) Riittämätön/suuret tien pinnan kaltevuudet matkapuhelimen asentoestimaatti Kuljettajan kokema tärinä nykäys Vihreät = TTY:n toimivaksi testaama ratkaisu Siniset = toimivaksi tiedetty ratkaisu Nykäys = puhelimen asentoestimaatin antama vertikaalisen kiihtyvyyden derivaatta Eroosiovaurio kuvadata, ajolinjat Onnettomuustilanne kuvadata 52

53 Esimerkkejä pilotin anturidatasta Reitin profiili Korkeus m Korkeus m 53

54 Esimerkki asentoestimaatin hyödyntämisestä Puhelimen asentoestimaatin avulla voidaan tunnistaa kohdat, joissa autot kiemurtelevat. (Tie pettänyt paikallisesti.) Autot hidastavat ennen kääntymistä 54

55 Esimerkki konenäöstä Konenäköä voidaan käyttää esimerkiksi metsäautotien leveyden arviointiin, kun samalla kuvauskerralla on ensin kerätty referenssitieto ennestään tunnetusta kohteesta. Tunnettu leveys/referenssi Tunnettu leveys/referenssi 55

56 Esimerkki konenäöstä Tunnettu leveys/referenssi Puut muodostavat lähes pystysuoria linjoja, jotka ovat automaattisesti tunnistettavissa kuvasta 56

57 Tien epätasaisuuden arviointi Tien epätasaisuutta voidaan kuvata esimerkiksi IRI-arvolla (International Roughness Index). Matkapuhelimen anturidataa voidaan jo käyttää tien epätasaisuuden arviointiin, kun kyseessä on päällystetyllä tiellä ajava henkilöauto. TTY:llä on työn alla epätasaisuuden arviointimalli myös kuorma-autoille (vaatii mm. akseleiden jousitusten ja rengastuksen mallintamisen). IRI-arvon määrittäminen hiekkateille on haastavaa, koska säätiloilla on niin suuri ja nopea vaikutus. Määrittäminen vaatii laajan tutkimusaineiston, jotta voidaan tehdä tilastollinen kalibrointi tunnettujen tieosuuksien pohjalta. Anturidatan epäluotettavuusongelmista huolimatta pilotin aikana verrattiin kerättyä anturi - ja kuvadataa toisiinsa. Anturidatasta ei ollut havaittavissa kaikkia ongelmatilanteita. Pilotin oli myös tilanteita, joissa anturit antoivat kuviin nähden huonoja tuloksia. Syynä tähän saattoi olla esimerkiksi tiivistymätön uusi murskekerros. Kameran asentoon liittyvät ongelmat on jo ratkaistu. 57

58 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpidetarpeita 1 Kuvadata Pilotin kokemusten mukaan kuvadata itsessään (ilman konenäkösovelluksiakin) on nopeasti ja helposti käyttöönotettava ratkaisu, jota voidaan käyttää mm. maastokäyntien ja muiden toimenpiteiden priorisointiin. Kuvien arvioitiin antavan todellisuutta paremman käsityksen tiestön kunnosta, joten aineistoon tulee suhtautua kriittisesti ja kuvadataa täydentävä anturidata parantaa aineiston luotettavuutta. Nopeasti vaihtuvat olosuhteet (pimeys, sade, auton nopeat käännökset, varjot, auringon vastavalo, heijastukset lumesta tai vedestä) heikentävät osin kuvien laatua. Kuvia voi kuitenkin käsitellä jälkikäteen ja viivamaisten ongelmien (esim. vesakoituminen) kannalta yksittäiset huonolaatuiset kuvat eivät ole ongelma. Pistemäisten tilanteiden havaitsemiseksi kuvien laadun automaattista parantamista tulee kehittää. 58

59 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpidetarpeita 2 Anturidata Raskaissa ajoneuvoissa ajoneuvon useat jousitukset heikentävät kuljettajan taskussa tai auton tuulilasissa olevan matkapuhelimen anturidatan luotettavuutta. Ajoneuvojen ulkopuoliset anturit olisivat luotettavampia, mutta kalliimpia ja hankalimpia (mm. rikkoontumisriski) jatkuvassa käytössä. Varsinkin soratieverkolla anturitiedon luotettavuus on vielä heikohko. Yksittäisen anturitiedon sijasta olisi tarpeen saada useamman ajoneuvon data samalta alueelta. Näin oltaisiin anturitiedosta varmempia ja voitaisiin havaita anturitiedoissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Nämä muutokset voivat olla tilannetta paremmin kuvaavia kuin yksittäiset anturiarvot. Anturidata voi kuitenkin olla kuvadataa luotettavampaa tietyissä tilanteissa (edellä kuvatut tilanteet, joissa kuvat antavat liian positiivisen kuvan tien kunnosta). 59

60 Johtopäätöksiä ja jatkotoimenpidetarpeita 3 Ajoneuvojen käyttäytyminen ja moottoridata Pilotin aikana ei kerätty ajoneuvotietokoneesta tai moottorista saatava dataa. Ainoastaan tehtiin alustava arvio kyseisen datan soveltuvuudesta erilaisten tilanteiden kuvaamiseen. Ajoneuvodata itsessään ja yhdistettynä muuhun kerättyyn dataan tuo mielenkiintoisia tiedontuottamisen lisämahdollisuuksia, joiden tutkiminen on yksi olennainen jatkotoimenpidetarve. Säädatan ja -ennustetiedon yhdistäminen kuva-, anturi- ja ajoneuvodataan Pilotin aikana ei käsitelty mahdollisuuksia yhdistää säädataa kuva-, anturi- tai ajoneuvodataan. Kuva- ja anturidatan hyödyntäminen Jotta kuva- ja anturidataa voitaisiin aidosti hyödyntää, tulisi tiedonkeruu olla laajaa ja jatkuvaa ja tieto tulisi välittyä helposti potentiaalisille hyödyntäjätahoille. Varsinkin valokuvaamiseen liittyy jopa lainsäädännöllisiä kysymyksiä, jotka vaativat pelisääntöjen yhteistä kehittämistä. 60

61 Lähteet Korpilahti, A. (toim.) Metsäteiden kuntoinventoinnin ja kuntotiedon hyödyntämisen toimintamalli. Metsätehon raportti 202. Saatavissa: [Viitattu: ]. Liikennevirasto Tieverkko. [Verkkodokumentti]. Saatavissa: [Viitattu: ]. Strandström, M Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016. Saatavissa: [Viitattu: ]. 61