Yhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä

Transkriptio

1 Yhteenveto Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointiseminaarin arviointikyselystä Johanna Mäki-Opas ja Päivikki Koponen Seminaari pidettiin Helsingin suomenkielisen työväenopiston juhlasalissa. Seminaariin osallistui paikanpäällä yhteensä 22 henkilöä. Lisäksi netin välityksellä tilaisuutta seurasi 55 henkilöä. Videotallenne sekä seminaarin ohjelma löytyvät osoitteesta Palautetta seminaarista kerättiin digium-weblomakkeen kautta. Kysely lähetettiin 5.12 kaikkien seminaariin ilmoittautuneiden ja/tai osallistuneiden sähköpostiin, yhteensä 31 henkilölle. Heitä pyydettiin vastaamaan riippumatta siitä osallistuivatko he seminaariin paikan päällä Helsingissä tai seurasivatko he seminaaria Internetissä. Heille kerrottiin, että vastaus on arvokas vaikka vastaaja olisi osallistunut seminaariin vain osan aikaa tai seurannut esityksiä netistä myöhemmin. Kyselyssä oli myös joitakin kysymyksiä raportista ja muista hankkeen tuotoksista, joihin pyydettiin vastauksia, vaikka ei olisikaan osallistunut seminaariin. Kyselyn saaneille kerrottiin, että tämä palaute on arvokas hankkeen arvioinnissa ja myös sen kannalta, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin sekä kotoutumisen edistämisessä. Yhden muistutuksen jälkeen kyselyyn vastasi mennessä 112 henkilöä. Seminaariarvioinnissa kysyttiin muun muassa taustatietoja, seminaarissa esille tulleen tiedon hyödyllisyyttä ja käyttökelpoisuutta ja Maamu raportin sekä eri järjestelmien sisältämän tiedon hyödyllisyyttä (Terveytemme, Toimia). Avoimista vastauksista kerättiin sanallista palautetta raportista, Terveytemme ja Toimia -tietopalveluihin viedyistä mittareista ja tiedoista, sekä vastaajien näkemyksiä tulosten hyödyntämisestä tulevaisuudesta. Yhteenveto seminaariarvioinnin tuloksista Yleisesti voidaan todeta, että sekä seminaarin sekä raportin saama palaute oli pääosin positiivista. Vastaajien taustatiedot Suurin osa vastaajista osallistui seminaariin paikan päällä ja 66 % vastanneista oli seminaarissa koko päivän. Noin kolmannes (34 %) seminaariin osallistuneista ja palautetta antaneista oli Maamu hankkeeseen osallistuneen kunnan palveluksessa. Seuraavaksi eniten oli valtion (STM, TTL, THL tai Kela) työntekijöitä (24 %) ja opiskelijoita (12 %). Muut vastaajat olivat töissä yliopistolla (7 %), jossain järjestössä (1 %) tai muissa kunnissa kuin Maamu hankekunnissa (6 %), tai muualla, esim. yksityisissä yrityksissä (6%). Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti toimialakseen terveysalan, noin kolmannes heistä työskenteli maahanmuuttajien vastaanotto- tai kotouttamistyössä tai muussa maahanmuuttajatyössä. Sosiaalialalla ilmoitti työskentelevänsä noin neljännes (26 %) ja jollain muulla toimialalla 13 %. Vastaajat saattoivat merkitä työskentelevänsä usealla toimialalla.

2 Seminaarin arviointi Puolet vastaajista koki saaneensa seminaarissa erittäin paljon ja 36 % paljon uutta tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista (kuvio 1) Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan 15 KUVIO 1. Seminaarin tarjoama uusi tieto Hyödyllisimmiksi aihekokonaisuuksiksi oman työnsä tai opintojen kannalta vastaajat kokivat tulokset maahanmuuttajien mielenterveydestä ja syrjintäkokemuksista, terveydentilasta ja riskitekijöistä, sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista (kuvio 2). Myös tutkimuksen tulokset muista aihepiireistä sekä paneelikeskustelu ja esitykset seurantajärjestelmän kehittämisestä ja tutkimuksen taustasta ja menetelmistä olivat lähes kaikkien vastaajien mielestä hyödyllisiä. Tutkimuksen tausta ja menetelmät Elinolot Terveydentila ja riskitekijät Toiminta ja työkyky Terveyspalvelut ja kuntoutus Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Sosiaalinen hyvinvointi Seurantajärjestelmän kehittäminen Paneelikeskustelu Ei lainkaan hyödyllinen Hyödyllinen Erittäin hyödyllinen % KUVIO 2. Hyödyllisimmät aihekokonaisuudet 41 % vastaajista koki, että he olivat saaneet seminaarista paljon ideoita oman työnsä kehittämiseen maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin ja/tai kotoutumisen edistämiseksi, lähes kaikki edes jonkun verran (kuvio 3).

3 Paljon Jonkin verran Ei lainkaan 2 KUVIO 3. Seminaarista saadut ideat oman työn kehittämiseen Avoimella kysymyksellä tiedusteltiin vastaajien arviota mikä oli merkittävintä uutta tietoa ja/tai kehittämisidea, jonka he seminaarissa saivat. Vastaukset olivat hyvin moninaisia ja osa vastaajista arvioi tutkimustulosten olleen ennakoituja, mutta oli tarpeellista saada niistä tutkimusnäyttöä. Seminaari oli tarjonnut kokonaiskuvan maahanmuuttajien terveydentilasta, vahvistusta omille näkemyksille ja eväitä omaan työhön. Merkittävänä tietona vastaajien mukaan oli muun muassa kurditaustaisten terveydentila ja mielenterveyspuolen haasteet. Yhteisöllisyys on selkeästi merkittävä tekijä (myös) maahanmuuttajien terveydessä ja hyvinvoinnissa Tutkimuksen avulla saatiin tilastotieto asioista, jotka olivat maahanmuuttajien kanssa työskenteleville jo tuttuja, mutta jotka tarvitaan argumenttina/perusteluna julkisessa keskustelussa eri kansallisuuksien välillä voi olla suuria eroja eri terveyteen liittyvissä asioissa, joten niihin vaikuttaminen pitää tapahtua eri tavoilla kukin kohderyhmä huomioiden kotiäitien katastrofaalinen tilanne. Miten luoda toimintaa, jolla helpotetaan maahanmuuttajalapsiperheiden ja erityisesti äitien tilannetta Tuotosten arviointi 87 % vastaajista oli lukenut Maamu -julkaisun ainakin osittain. Heistä 59 % koki raportin tiedot erittäin hyödyllisiksi ja loput jossain määrin hyödyllisiksi (kuvio 4).

4 % Erittäin hyödyllisiä Jossain määrin hyödyllisiä Ei hyötyä KUVIO 4. Raportin tietojen hyödyllisyys Raportin saama sanallinen palaute oli lähestulkoon yksinomaan positiivista. Tosi hieno ja tiivis paketti, tärkeää uutta tietoa Hyvin selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Teksti helppolukuista ja riittävän selkokielistä Antoi uusia näkökulmia maahanmuuttajataustaisten ihmisten kohtaamiseen Raporttiin olisi kaivattu tietoa lapsista, toimenpide- ehdotuksia huomatuille epäkohdille ja kuntakohtaisia tietoja (jotka ovat tulossa seuraavaan painokseen ja löytyvät jo netistä). Vastaajista 17 % oli tutustunut Toimia tietokannassa oleviin Maamu mittareihin. Heistä 58 % piti mittareita erittäin hyödyllisinä. Terveytemme tietokannasta Maamu tutkimustuloksia oli käynyt katsomassa 23 % vastaajista. Heistä erittäin hyödyllisinä näitä tietoja piti 69 % vastanneista. Suunnitteilla olevaa maahanmuuttajien seurantatiedon keräystä osana Alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH) vuonna 214 piti erittäin tarpeellisena 58 % vastaajista ja tarpeellisena 41 % vastanneista (kuvio 5) Erittäin tarpeellinen Tarpeellinen Jossain määrin tarpeeton Täysin tarpeeton KUVIO 5. Seurantatiedon tarpeellisuus

5 Kyselyyn vastanneet olivat lähes yksimielisiä (98 %) siitä, että Maamu-tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa ainakin jonkin verran heidän kunnassaan, organisaatiossaan tai opinnoissaan (kuvio 6) Todennäköisesti erittäin paljon 68 Todennäköisesti ainakin jonkin verran 2 Ei todennäköisesti lainkaan KUVIO 6. Tulosten hyödyntäminen vastaajan omassa kunnassa/organisaatiossa/opinnoissa Tulosten hyödynnettävyydestä oli mahdollista antaa myös sanallista arviota. Kyselyyn vastanneet arvioivat käyttävänsä tutkimuksen tuloksia esimerkiksi suoraan omassa työssään, hankesuunnittelussa, erilaisissa koulutuksissa, suunniteltaessa ja kehitettäessä terveyspalveluja ja opinnäytetöissä. eri toimijoiden kanssa toteutettavien kehittämistoimien suunnittelussa turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden järjestämisessä ja terveystietoisuuden levittämisessä Pro gradussa Terveysalan opiskelijoiden koulutuksessa Vastaajan oli lopuksi mahdollista antaa sanallista palautetta Maamu hankkeesta ja/tai seminaarista. Pääosin palaute oli positiivista. Jotkut vastaajat olisivat kaivanneet enemmän kuulijaa osallistavaa rakennetta seminaariin. Tämä tutkimus antaa erittäin oleellista tietoa siitä, että monet maahanmuuttajaryhmät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa valtaväestöön. Luotettavat tutkimustulokset ovat yleensä avainasemassa kun halutaan motivoida päätöksentekijöitä tarttumaan asioihin, joten siitäkin syystä on tärkeää että Maamu väestötutkimustiedonkeräämistä jatketaan Seminaarille olisi hyvä saada jatkoa jossakin muodossa jo lähitulevaisuudessa. Erityisesti tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja ruohonjuuritason työntekijöiden välinen mahdollisimman vapaamuotoinen, mutta ohjattu keskustelu tutkimustulosten pohjalta olisi varmasti hyödyllistä ja poikisi hyviä toteutettavia käytäntöjä Yhteenveto saadusta palautteesta Maamu-tutkimuksen seminaarin ja raportin hyödyllisyydestä sekä niiden ydinviestistä yhteiskunnalle kiteytyy hyvin kyselyn avovastauksessa:

6 Suuret kiitokset mielenkiintoisesta ja toivoa antavasta seminaarista. Tärkeä viesti oli, että maahanmuuttajia ei jätetä hyvinvointivaltion jalkoihin