3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Martti Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari
2 Aiheet Tutkimuksen eettiset kysymykset Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta, otannat Aineistonkeruumenetelmät
3 Eettiset kysymykset
4 Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan tulosten julkistamiseen tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen liittyvät mm. siihen, missä määrin tiede ja tutkimustoiminta on vastuussa tiedon käytöstä ja seurauksista yhteiskunnalle Suomessa tutkimuseettinen neuvottelukunnan tutkimuseettiset ohjeet määrittelevät yleisellä tasolla hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkaukset monitieteisestä näkökulmasta monilla tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka määrittelevät yksityiskohtaisemmin esim. tutkimuksen kohteen ja tutkijan välisestä suhteesta. (Hyvä tieteellinen 2002.)
5 Aiheen valinta Käytännön tutkimustyön liittyvät eettiset kysymykset aiheen valinta, tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu ja rehellisyyden vaatimus Aiheen valinta: kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
6 Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu Tutkittavilta henkilöiltä edellytetään asiaan perehtyneesti annettu suostumus (informed consent) > miten henkilöiden suostumus hankintaan Perehtyneisyys (informed): tutkittavalle henkilölle tulee kertoa mitä tulee tapahtumaan, mitä tutkimuksen kuluessa saattaa tapahtua > henkilön on kyettävä ymmärtämään informaatio Suostumus (consent): henkilö on kykenevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja sekä suostuminen on vapaaehtoista Tutkimuskohdetta (tai muitakaan henkilöitä) ei saa käyttää hyväkseen Anonyymiuden takaaminen aineiston keräämisessä ja tulosten julkistamisessa Aineiston keräämisessä huomioitavat korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
7 Rehellisyyden vaatimus Kunnia sille kenelle se kuuluu: Plagiointi - tieteellinen viittauskäytäntö Yhteistyön tuloksena syntynyttä tietoa ei julkaista omissa nimissä Ei tuoteta näennäisesti uutta tutkimusta muokkaamalla vanhaa ( itseplagiointi ) Ei sepitellä tai kaunistella tutkimustuloksia > kriittinen yleistäminen ja kriittinen pohdinta siitä kenen tuloksista on kyse Raportointi on luotettavaa: käytetyt menetelmät on esitelty huolellisesti, mahdolliset puutteet tuodaan esiin Tutkimusrahojen käyttö on perusteltua Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
8 Esimerkkejä MOT: Vilppiä, huonoa tapaa ja aiheettomia ilmiantoja. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arkiston tapauksia (epäilyjä tiedevilpistä tai hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista) Milgramin tottelevaisuuskoe
9 Ihminen tutkimuskohteena
10 Ihminen tutkimuskohteena Ihminen on tutkimuskohteena haasteellinen Vaikka ihmisen toiminta on jotenkin ennustettavissa mekanistis-deterministinen tutkimusparadigma (kausaliteetti) yksilö toimii oman logiikan mukaisesti realistinen tutkimusparadigma: ihminen on subjekti, tahto ja kyky määrittää toimintaa vaikka ihmisen toiminta jossakin määrin säännönmukaista, niin vapaa ihminen toimii vapaan tahtonsa mukaisesti, joskus järjettömästikin Eskola & Suoranta 2000
11 Ihminen tutkimuskohteena Tietoa ihmisen käyttäytymisestä voidaan saada esimerkiksi havainnoimalla ihmistä havainnoimalla ihmisiä voidaan saada ainoastaan selville mitä ihmiset tekevät tai miten he toimivat julkisesti havaintoja ei kuitenkaan saada tietoa siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat havaintoja voidaan useimmiten pitää merkkeinä todellisuudesta, jota ei voida suoraan havaita Käyttäytymisen syistä voidaan saada tietoa kysymällä ihmisiltä käyttämällä haastatteluja ja kyselylomakkeita vastaavasti kysymällä saat tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat, uskovat, kokevat tai tuntevat Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170
12 Ihminen tutkimuskohteena Ongelmallista on se, että tuloksiin vaikuttaa tutkimuskohteena olevan ihmisten intentiot, motiivit, pyrkimykset, tavoitteet, mielikuvat ja asenteet tutkija ei voi koskaan täysin tavoittaa toisen ihmisen tietoisuutta miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai miltä asia toisen henkilön mielestä näyttää Ongelmana myös tulkinnallisuus: I tulkinta: tutkittava tulkitsee arkipäivän ilmiötä II tulkinta: tutkija tulkitsee tutkittavan tekemää tulkintaa Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170
13 Tutkimusasetelmat
14 Havaintoyksikkö Havaintoyksiköllä (tai tilastoyksiköllä) tarkoitetaan tutkimuksen ja mittauksen kohteena olevaa henkilöä tai muuta konkreettista tai abstraktiakin kohdetta Ihmisillä on havaintoyksikköinä erilaisia tutkimuksellisia rooleja: asiakas, osallistuja, matkustaja, käyttäjä, kuluttaja, vanhus, potilas, opiskelija, asiantuntija, ruotsinsuomalainen tai toimintarajoitteinen Havaintoyksikkö voi olla myös organisaatio tai yhteisö: valtio, kansa, koulu, yritys, perhe tai vaikkapa kirjasto Abstrakti havaintoyksikkö esim. asiakassuhde Abstraktista havaintoyksiköstä voidaan kerätä konkreettista tietoa useista lähteistä: asiakassuhteessa olevilta henkilöiltä, tilannehavainnointina, lokitiedoista, käyttäjärekistereistä tai muista asiapapereista
15 Tutkimusasetelma Laaja määritelmä sisältää mm. tutkimusongelman muotoilu käsitteiden (muuttujien) valinta (mistä asioista halutaan tietoa) käsitteiden ilmaiseminen arkikielellä (muuttujien operationalisointi) tutkittavien valinta (tilastollisessa tutkimuksessa otantamenetelmät) aineiston keruutavat Suppeammalla määritelmällä sillä tarkoitetaan empiirisen aineiston rakennetta esim. missä tutkimuksen vaiheessa aineisto kerätään, kerätäänkö aineisto samasta havaintoyksiköstä useita kertoja eri aikoina useista havaintoyksiköistä samanaikaisesti vai useasta havaintoyksiköstä eri aikoina
16 Tutkimusasetelmia Sovellettavissa sekä laadulliseen että tilastolliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa voi olla kohteena vain yksi havaintoyksikkö, jolloin kyseessä voi olla aikasarja- tai pitkittäistutkimus tapaustutkimus useita havaintoyksikköjä, jolloin kyseessä voi olla klassinen koeasetelma, paneeliasetelma tai poikkileikkausaineisto
17 Tutkimusasetelmia Yksi havaintoyksikkö Useita havaintoyksikköjä Yksi mittaus Tapaustutkimus Poikkileikkausaineisto Useita mittauksia Aikasarja-aineisto Pitkittäistutkimusaineisto Klassinen koeasetelma Paneeliaineisto
18 Yksi havaintoyksikkö yksi mittaus* Tapaustutkimuksessa keskitytään jonkun tietyn ainutkertaisen tapahtuman tutkimiseen Tapaustutkimukselle on ominaista, että tutkimuksen kohdetta tarkastellaan sen luonnollisessa ympäristössä ja että aineistoa on kerätty useasta erilaisesta lähteestä Tarkoituksena on luoda mahdollisimman kattava kuvaus ilmiön ymmärtämiseksi Tapaustutkimus voi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne.
19 Yksi havaintoyksikkö useita mittauksia Pitkittäis- eli seurantatutkimuksissa pyritään rekisteröimään kohteessa tapahtuneet muutokset Tyypillisessä aikasarja-asetelmassa yhdestä havaintoyksiköstä on useita mittaustuloksia eri aikoina tasaisin väliajoin Kysymyksessä usein tilastollinen tutkimus esimerkki aikasarja-aineistosta voisi olla tietokoneiden määrä Suomessa vuosina selittävänä muuttujana analyysissä voisi olla tietotekniikan kehityksestä johtuvat muutokset tai taloudellisen tilanteen muutokset analysointimenetelmänä käytetään yleensä regressioanalyysia, joskaan tämä ei ole ainoa soveltuva menetelmä Myös laadullista tutkimusta aikasarjojen tai pitkittäistutkimuksen tapaan esim. sanallisesti esitettyjä havaintoja eri ajankohdilta
20 Useita havaintoyksikköjä yksi mittaus Poikkileikkausasetelma koostuu yhdestä ainoasta mittauskerrasta, joka kohdistetaan useaan havaintoyksikköön Havaintoyksiköt voivat olla esimerkiksi ihmisiä (kuten useimmiten kyselytutkimuksissa on) tai verkkopalveluita, joista selvitetään halutut muuttujien arvot Poikkileikkaustutkimus voi liittyä esimerkiksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin useissa yrityksissä
21 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassista koeasetelmaa pidetään usein tieteellisen tutkimusasetelman ideaalimallina, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan Klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu testi- ja kontrolliryhmään havaintoyksiköt on jaetaan näihin ryhmiin satunnaisesti joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti (esimerkiksi jos tutkija haluaa varmistaa, että molemmissa ryhmissä on tarpeellinen määrä tietyn ikäisiä henkilöitä ja ryhmät ovat niin pieniä, että satunnainen ryhmäjako ei pysty tätä varmistamaan)
22 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti Koeasetelmassa testiryhmälle tehdään interventio, jolloin kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään Interventiota ei tehdä lainkaan kontrolliryhmälle Esimerkiksi jos kyseessä on klassinen koeasetelma verkkopalveluiden tutkimuksessa, annetaan testiryhmälle tutkimuksen kohteena oleva toiminnallisuus verkkopalvelussa, mutta kontrolliryhmän verkkopalvelusta se jätetään pois
23 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta tehdään aina ennen interventiota selitettävän muuttujan lähtötaso molemmista ryhmistä Seuraava mittauskerta tehdään intervention jälkeen mittauksen tuloksia verrataan ensimmäisen mittauskerran tuloksiin Näin saadaan selville muutoksen suuruus sekä testi- että kontrolliryhmässä Jos muutos on merkittävästi erilainen testiryhmän osalta kuin kontrolliryhmässä, voidaan päätellä, että selittävällä muuttujalla (interventio) oli kausaalinen yhteys selitettävään muuttujaan
24 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassisen koeasetelman käytön haasteita ovat mm. käytännöllisiä ja eettisiä Usein on vaikea keksiä, miten asetelmaa voisi soveltaa käytännön yhteyksissä Jos tutkija haluaisi tietää, miten verkkokauppojen käyttö vaikuttaa kulutustottumuksiin, ei tutkimusta voitane tehdä niin, että satunnaisesti valittu ryhmä ihmisiä lahjottaisiin (tai pakotettaisiin!) käyttämään verkkokauppoja paljon ja kontrolliryhmän kodeista takavarikoitaisiin kaikki tietokoneet
25 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Paneeliasetelma eroaa klassisesta koeasetelmasta sen suhteen, ettei siinä käytetä kontrolliryhmää Ensimmäinen mittauskerta suoritetaan ennen interventiota Seuraava mittauskerta tapahtuu intervention jälkeen, minkä jälkeen tutkitaan kuinka suuri muutos interventiosta seurasi mielenkiinnon kohteena olevassa muuttujassa Kontrolliryhmän puuttuminen johtuuko havaittu muutos juuri interventiosta vai vaikuttiko siihen jokin muu tekijä, jonka osuutta ei etukäteen osattu ottaa huomioon Paneeliasetelmat ovat tyypillisiä tutkimuksissa, joissa havaintona on joukko valtioita ja niistä on useita mittauksia eri aikoina Kun mittauksen kohteena olevat ihmiset eivät ole samoja eri mittauskerroilla puhutaan kvasipaneelista
26 Mittaaminen* Havaintojen keräystapaan eli mittaamiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia apuvälineitä ja mittauksen kohteet ovat hyvin erilaisia eri tieteenaloilla Esimerkiksi fyysikko tutkii elektronien ominaisuuksia, kun taas psykologi tutkii ihmisten ominaisuuksia Tieteellisesti pätevällä mittarilla on tieteelliset vaatimukset Mittarin muodostaminen lähtee siitä, että ensin määritellään asia tai ilmiö, josta halutaan tietoa ja jota halutaan mitata edellyttää ilmiön täsmällistä käsitteellistämistä * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne.
27 Mittaaminen On määritettävä konkreettinen mittari eli tutkittava ilmiö on operationalisoitava teoreettinen käsite muunnetaan mittauksen kohteeksi myös laadullisessa tutkimuksessa on pohdittava miten teoreettinen käsite ilmaistaan (arkikielellä) Mittarin rakentamisessa on tärkeää huomioida tutkimuksen kohderyhmä Esimerkiksi lapsille ei voida käyttää samanlaista mittaria kuin aikuisille Mittaamista suunniteltaessa on hyvä esittää kysymykset 'mitä', 'mistä', 'millä' ja 'miten mitataan Usein mittari kehitetään itse, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös valmiita mittareita Valmista mittaria käytettäessä on erityisen tärkeää selvittää, mitä se tarkkaan ottaen mittaa ts. mikä on ollut alkuperäinen kohderyhmä, sen kulttuuri, kieli, ajankohta, vastaajien ikä yms.
28 Esimerkki operationalisoinnista Käytettävyyden osatekijä: opittavuus ensin määriteltävä teoreettisesti mitä opittavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan Tilastollinen tutkimus esim. Uskon, että useimmat ihmiset oppivat käyttämään tätä verkkopalvelua nopeasti. täysin eri mieltä täysin samaa mieltä Laadullinen tutkimus esim. haastattelu Kerro verkkopalvelun käytön oppimiseen liittyvistä kokemuksistasi?
29 Perusjoukko kokonaistutkimus näyte - otos Tutkimuksessa populaatio eli perusjoukko on kohdejoukko, josta tutkimuksessa halutaan tehdä päätelmiä Kokonaistutkimus - kerätään tietoja kaikista perusjoukkoon kuuluvista havaintoyksiköistä Joskus on tarkoituksenmukaisempaa kerätä ns. näyte, joka ei edusta kattavasti perusjoukkoa, mutta jonka avulla saadaan käytössä olevilla resursseilla tarkoituksenmukaisemmin tietoa tutkittavasta asiasta Esim. Mellin 1997
30 Perusjoukko kokonaistutkimus näyte - otos Kun halutaan saada tulokseksi yleistettäviä päätelmiä (tilastollinen tutkimus): Otantatutkimuksessa perusjoukkoa edustaa otos, josta saatuja tuloksia voidaan yleistää perusjoukkoon Otantatutkimuksessa tutkijaa ei niinkään kiinnosta näyte, vaan perusjoukko Tutkittavaksi otettava ryhmä koetetaan siis poimia niin, että sen tutkijaa kiinnostavat ominaisuudet ovat keskimäärin samat kuin perusjoukossa keskimäärin Tällöin sanotaan, että ryhmä on edustava Esim. Mellin 1997
31 Otanta ja otos Yksinkertainen satunnaisotanta, kun tunnetaan kaikki perusjoukon jäsenet ja valitaan täysin sattumanvaraisesti sopiva määrä yksiköitä tutkimukseen Systemaattinen otanta, soveltuu menetelmäksi silloin, kun on olemassa valmis nimi- tai osallistumislista eli yleisesti tunnistettava sisäinen järjestys Ositettu otanta tulee kyseeseen silloin kun tiedetään, että halutaan kiintoisia ryhmiä mukaan tutkimukseen Ryväsotannassa on kysymys useammasta otannasta 1. otanta havaintoyksikköjä suuremmista kokonaisuuksista (esim. ohjelmistoyritykset) 2. valitaan näistä kokonaisuuksista varsinaiseen otokseen tulevat havaintoyksiköt (=esim. projektipäälliköt) On kuitenkin eri asia haastatella 50:tä kuin 10:tä tutkittavaa! harkinnanvarainen otanta Esim. Mellin 1997
32 Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Lumipallo-otanta: tutkijalla on yksi avainhenkilö, joka johdattaa seuraavan informantin luo Ns. eliittiotanta: informantteiksi valitaan henkilöt, joilta uskotaan saatavan parasta mahdollista tietoa tutkittavasta ilmiöstä Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155; Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006
33 Laadulliset aineistot ja niiden hankinta
34 Aineiston keruu Laadulliset aineistonkeruumenetelmät Haastattelu Tarkkailu eli observointi Kirjallinen materiaali Valokuvat ja elokuvat Elämänkerrallinen aineisto Aineistonkeruumenetelmiä voidaan yhdistellä (esim. haastattelu ja tarkkailu) Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä voidaan käyttää myös kvantitatiivisissa tutkimuksissa (esim. havainnointi alustavana työnä ennen lomakkeen tekemistä) (Metsämuuronen, 2003)
35 Haastattelu Haastattelu voidaan toteuttaa: yksilöhaastatteluna tai ryhmähaastatteluna face-to-face haastatteluna postitetulla tai paikan päällä kerätyllä lomakkeella puhelimitse Haastattelut voidaan jaotella strukturoituihin puolistrukturoituihin ja avoimiin haastatteluihin (Metsämuuronen, 2003)
36 Strukturoitu haastattelu Toteutetaan usein lomakehaastatteluna Lomakkeessa on valmiit kysymykset ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa järjestyksessä Menetelmä soveltuu erityisesti silloin kun haastateltavia on useita tai kun haastateltavien ryhmä on yhtenäinen Strukturoitu haastattelu on ongelmallinen, jos tutkittava ryhmä poikkeaa selvästi perusjoukosta (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
37 Puolistrukturoitu haastattelu Käytetään myös nimitystä teemahaastattelu Haastattelu pohjautuu valittuihin teemoihin Kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa Käytetään usein avoimia kysymyksiä Haastattelijalla on mahdollisuus rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan Sopii tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohteena ovat esim. arat aiheet tai selvitetään heikosti tiedostettuja asioita (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
38 Ei-strukturoitu haastattelu Käytetään myös nimityksiä avoin, vapaa, syvä tai informaali haastattelu Olemukseltaan lähinnä keskustelua, jossa käsitellään esim. vain yhtä aihetta Mikäli aiheen muutokset tulevat haastateltavasta itsestään käytetään nimitystä ei-ohjaava haastattelu Sopii käytettäväksi mm. silloin kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat paljon, kun käsitellään arkoja tai huonosti muistettuja asioita tai kun tutkittavia on vähän (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998)
39 Haastattelutavan valinta Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää (Metsämuuronen, 2003)
40 Haastattelun toteuttaminen Tutkimuksellisen haastattelun tarkoituksena on systemaattinen tiedonhankinta Haastattelu tulee suunnitella etukäteen Tutkimuksen kohteeseen tutustutaan niin käytännössä kuin teoriassa Haastattelija käynnistää ja ohjaa haastattelua Haastattelija motivoi haastateltavaa ja ylläpitää hänen motivaatiotaan Haastattelu pohjautuu vuorovaikutukseen Haastateltavan on pystyttävä luottamaan, että annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti (Metsämuuronen, 2003)
41 Milloin haastattelu sopii aineiston keräämiseen? Satunnaisotos koko väestöstä Kohdejoukolla alhainen koulutustaso Tutkittavilla alhainen motivaatio Halutaan säädellä tutkimusaiheiden järjestystä Halutaan tulkita kysymyksiä tai täsmentää vastauksia Halutaan kato mahdollisimman pieneksi Tutkitaan intiimejä tai emotionaalisia aiheita Kartoitetaan tutkittavaa aluetta Tutkitaan aihetta, josta ei ole objektiivisia testejä (Metsämuuronen, 2003)
42 Havainnointi Tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta tehden samalla muistiinpanoja Havainnointi ei ole välttämättä pelkästään visuaalista toimintaa vaan myös muita aisteja voidaan käyttää aineiston keräämisessä hyödyksi Havainnointi voi olla: havainnointia ilman varsinaista osallistumista havainnoijan osallistumista osallistujan havainnointia täydellistä osallistumista yliosallistumista - tutkija muuttuu tutkimuskohteekseen (Metsämuuronen, 2003)
43 Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista kun halutaan tutustua ennalta tutkittavaan tilanteeseen esim. yhteisöä tutkittaessa laittomia asioita tutkittaessa ainoa eettisesti oikea tapa lähestyä tutkimuskohdetta Osallistuva havainnointi toimintatutkimuksissa, jolloin tutkija on enemmän toimijan roolissa tutkijalla on moraalinen vastuu puuttua tilanteeseen, jos tapahtuu vääryyksiä Piilohavainnointi tutkija soluttautuu tutkittavaan ryhmään (Metsämuuronen, 2003)
44 Aineiston kerääminen havainnoinnin aikana Kirjalliset muistiinpanot kuvauksia ihmisistä, tilanteista, ympäristöstä jne. Kirjoittaessa muistiinpanoja jotakin oleellista voi jäädä huomaamatta Videointi Videokameran läsnäolo voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (eivät halua tulla kuvatuksi, eivät ole luonnollisia ) Valokuvat rakennuksista, ympäristöstä, vaatteista, tapahtumista jne. (Hancock, 1998)
45 Kirjallinen materiaali Esim. päiväkirjat, kirjeet, kertomukset Kirjallisen materiaalin lukemisen periaatteet: kriittisyys aineiston sopivuus tutkimuksen materiaaliksi Lukiessa voi pohtia mm. seuraavia asioita: Miltä kannalta asiaa on tarkasteltu? Onko kyse samasta asiasta vaikka eri materiaaleissa käytetään eri termejä? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa? Miksi? (Metsämuuronen, 2003)
46 Lähteet Alasuutari, E Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja jää. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hancock, B Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Research. Trent Focus. Nottingham: University of Nottingham, 1998, päivitetty 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Tammi. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen [online]. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2002 [päivitetty] [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >.
47 Lähteet Lacey, A. & Luff, D Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. Data Analysis.pdf ( ) Mellin, I Johdatus tilastotieteeseen [online]. Helsinki:Helsingin yliopisto, 1997 [viitattu ]. Luku 2.4. Otanta. Saatavissa www-muodossa <URL: >. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [online]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2006 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL:
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
Lisätiedot10.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
10.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.3.2006 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti
LisätiedotTutkimusasetelma, mittaaminen ja otanta
Statistical Analysis with Statgraphics This two-day one-credit course is a hands-on introduction to the interactive statistical software Statgraphics for students who have a basic knowledge of statistics.
LisätiedotKvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa
Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Anne-Maritta Tervakari TTY/ 3.10.2008 Kuva: http://jheer.org/vizster/ Teemat Laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteitä Tutkimusasetelmia
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Lisätiedot12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
12.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 5.5.2008 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
Lisätiedot1. Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset
1. Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan ja tulosten julkistamiseen tai tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen. Sosiaaliseettiset vastuukysymykset
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
Lisätiedot1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTutkimusaineistot. Aineistotyypit
Tutkimusaineistot Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Aineistotyypit A) Tutkijan itsensä keräämät eli primaariaineistot A1. Havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, etnografia) A2. Survey -aineistot
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotMATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2. luento 20.12.2005 Teemat Tutkimuksen peruskäsitteet Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä Teoria
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotTutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen
Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen
LisätiedotHOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotPoimi yrityksistä i) neljän, ii) kymmenen suuruinen otos. a) yksinkertaisella satunnaisotannalla palauttaen, b) systemaattisella otannalla
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Harjoitus 2, viikko 38, syksy 2012 1. Tutustu liitteen 1 kuvaukseen Suuresta bränditutkimuksesta v. 2009. Mikä tämän kuvauksen perusteella on ko.
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori
Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen
LisätiedotKyselylomakkeiden käyttötapoja:
Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset
LisätiedotKuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden
Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotYhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet
1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan
LisätiedotCo-creative Entrepreneurship Education for All Aalto Students
Co-creative Entrepreneurship Education for All Aalto Students Käyttäjälähtöinen tuotekehitys Sähköpaja, 12.3.2018 meri.kuikka@aalto.fi avp.aalto.fi Hei, olen Meri! Opettaja, puhuja, luennoitsija, valmentaja
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
LisätiedotTietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietoarkisto palveluksessanne Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä 1.12.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PÄÄSYKOE 2011 Kysymykset ja arviointikriteerit Eriksson K. ym. Hoitotiede,WSOY, 2008. (kirjan sivut 35 37) Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTilastollisen tutkimuksen vaiheet
Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35
KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi
LisätiedotYmmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Terveys ja tutkimus Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrät miten tutkimustieto rakentuu
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotOhjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen
1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotKVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU
1 KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU Eliisa Haanpää Tietoarkisto 6.6.2017 Kuva: Unsplash CC0 2 Esityksen sisältö Yleinen Tutkimusaineiston metadata Kuvaileva metadata 3 Yleinen Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotLuentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012
Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko
LisätiedotRyväsotanta Hyödyllinen silloin kun ei ole kattavaa otantakehikkoa käytettävissä Etuna tiedonkeruun kustannusten väheneminen ilman että otoksen edusta
Otantamenetelmät Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson Yleinen valtio-oppi oppi Empiirisen tutkimuksen tiedot kerätään havaintoyksiköiltä (esim. henkilö, kunta, maa jne.) Perusjoukko on kaikkien
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007 2. luento: Tilastolliset testit Kai Virtanen 1 Tilastollinen testaus Tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta esitetään väitteitä oletuksia joita
LisätiedotLapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu
Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa 31.10.2008 Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu noora.ellonen@poliisi.fi Lapsiuhritutkimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
Lisätiedot