3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Ahti Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta, otannat Aineistonkeruumenetelmät Laadullisen aineiston käsittely ja analysointi Laadulliset analyysimenetelmät Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus 1
2 Ihminen tutkimuskohteena Ihminen on tutkimuskohteena haasteellinen Vaikka ihmisen toiminta on jotenkin ennustettavissa mekanistis-deterministinen tutkimusparadigma (kausaliteetti) yksilö toimii oman logiikan mukaisesti realistinen tutkimusparadigma: ihminen on subjekti, tahto ja kyky määrittää toimintaa vaikka ihmisen toiminta jossakin määrin säännönmukaista, niin vapaa ihminen toimii vapaan tahtonsa mukaisesti, joskus järjettömästikin Eskola & Suoranta 2000 Ihminen tutkimuskohteena Tietoa ihmisen käyttäytymisestä voidaan saada esimerkiksi havainnoimalla ihmistä havainnoimalla ihmisiä voidaan saada ainoastaan selville mitä ihmiset tekevät tai miten he toimivat julkisesti havaintoja ei kuitenkaan saada tietoa siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat havaintoja voidaan useimmiten pitää merkkeinä todellisuudesta, jota ei voida suoraan havaita Käyttäytymisen syistä voidaan saada tietoa kysymällä ihmisiltä käyttämällä haastatteluja ja kyselylomakkeita vastaavasti kysymällä saat tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat, uskovat, kokevat tai tuntevat Alasuutari 1989 ref: Hirsjärvi 2001, 170 2
3 Ihminen tutkimuskohteena Ongelmallista on se, että tuloksiin vaikuttaa tutkimuskohteena olevan ihmisten intentiot, motiivit, pyrkimykset, tavoitteet, mielikuvat ja asenteet tutkija ei voi koskaan täysin tavoittaa toisen ihmisen tietoisuutta miltä toisesta ihmisestä tuntuu tai miltä asia toisen henkilön mielestä näyttää Ongelmana myös tulkinnallisuus: I tulkinta: tutkittava tulkitsee arkipäivän ilmiötä II tulkinta: tutkija tulkitsee tutkittavan tekemää tulkintaa Tutkimusasetelma Laaja määritelmä sisältää mm. tutkimusasetelma tutkimusongelman muotoilu käsitteiden (muuttujien) valinta (mistä asioista halutaan tietoa) käsitteiden ilmaiseminen arkikielellä (muuttujien operationalisointi) tutkittavien valinta (tilastollisessa tutkimuksessa otantamenetelmät) aineiston keruutavat Suppeammalla määritelmällä sillä tarkoitetaan empiirisen aineiston rakennetta esimerkiksi missä tutkimuksen vaiheessa aineisto kerätään, kerätäänkö aineisto samasta havaintoyksiköstä useita kertoja eri aikoina, useista havaintoyksiköistä samanaikaisesti vain useasta havaintoyksiköstä eri aikoina 3
4 Havaintoyksikkö Havaintoyksiköllä (tai tilastoyksiköllä) tarkoitetaan tutkimuksen ja mittauksen kohteena olevaa henkilöä tai muuta konkreettista tai abstraktiakin kohdetta Ihmisillä on havaintoyksikköinä erilaisia tutkimuksellisia rooleja: asiakas, osallistuja, matkustaja, käyttäjä, kuluttaja, vanhus, potilas, opiskelija, asiantuntija, ruotsinsuomalainen tai toimintarajoitteinen Havaintoyksikkö voi olla myös organisaatio tai yhteisö: valtio, kansa, koulu, yritys, perhe tai vaikkapa kirjasto Abstrakti havaintoyksikkö esim. asiakassuhde Abstraktista havaintoyksiköstä voidaan kerätä konkreettista tietoa useista lähteistä: asiakassuhteessa olevilta henkilöiltä, tilannehavainnointina, lokitiedoista, käyttäjärekistereistä tai muista asiapapereista Tutkimusasetelmia Sovellettavissa sekä laadulliseen että tilastolliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa voi olla kohteena vain yksi havaintoyksikkö, jolloin kyseessä voi olla aikasarja- tai pitkittäistutkimus tapaustutkimus useita havaintoyksikköjä, jolloin kyseessä voi olla klassinen koeasetelma, paneeliasetelma tai poikkileikkausaineisto 4
5 Tutkimusasetelmia Yksi havaintoyksikkö Useita havaintoyksikköjä Yksi mittaus Tapaustutkimus Poikkileikkausaineisto Useita mittauksia Aikasarja-aineisto Pitkittäistutkimusaineisto Klassinen koeasetelma Paneeliaineisto Yksi havaintoyksikkö yksi mittaus* Tapaustutkimuksessa keskitytään jonkun tietyn ainutkertaisen tapahtuman tutkimiseen Tapaustutkimukselle on ominaista, että tutkimuksen kohdetta tarkastellaan sen luonnollisessa ympäristössä ja että aineistoa on kerätty useasta erilaisesta lähteestä Tarkoituksena on luoda mahdollisimman kattava kuvaus ilmiön ymmärtämiseksi Tapaustutkimus voi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne. 5
6 Yksi havaintoyksikkö useita mittauksia Pitkittäis- eli seurantatutkimuksissa pyritään rekisteröimään kohteessa tapahtuneet muutokset Tyypillisessä aikasarja-asetelmassa yhdestä havaintoyksiköstä on useita mittaustuloksia eri aikoina tasaisin väliajoin Kysymyksessä usein tilastollinen tutkimus esimerkki aikasarja-aineistosta voisi olla tietokoneiden määrä Suomessa vuosina selittävänä muuttujana analyysissä voisi olla tietotekniikan kehityksestä johtuvat muutokset tai taloudellisen tilanteen muutokset analysointimenetelmänä käytetään yleensä regressioanalyysia, joskaan tämä ei ole ainoa soveltuva menetelmä Myös laadullista tutkimusta aikasarjojen tai pitkittäistutkimuksen tapaan esim. sanallisesti esitettyjä havaintoja eri ajankohdilta Useita havaintoyksikköjä yksi mittaus Poikkileikkausasetelma koostuu yhdestä ainoasta mittauskerrasta, joka kohdistetaan useaan havaintoyksikköön Havaintoyksiköt voivat olla esimerkiksi ihmisiä (kuten useimmiten kyselytutkimuksissa on) tai kuntia, joista selvitetään halutut muuttujien arvot Poikkileikkaus tutkimus voi liittyä esimerkiksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin useissa yrityksissä 6
7 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassista koeasetelmaa pidetään usein tieteellisen tutkimusasetelman ideaalimallina, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan Klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu testija kontrolliryhmään Ideaalitapauksessa havaintoyksiköt on jaettu näihin ryhmiin satunnaisesti, mutta joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti (esimerkiksi jos tutkija haluaa varmistaa, että molemmissa ryhmissä on tarpeellinen määrä tietyn ikäisiä henkilöitä ja ryhmät ovat niin pieniä, että satunnainen ryhmäjako ei pysty tätä varmistamaan) Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti Koeasetelmassa testiryhmälle tehdään interventio, jolloin kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään Interventiota ei tehdä lainkaan kontrolliryhmälle 7
8 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Esimerkiksi jos kyseessä on klassinen koeasetelma verkkopalveluiden tutkimuksessa, annetaan testiryhmälle tutkimuksen kohteena oleva toiminnallisuus verkkopalvelussa, mutta kontrolliryhmän verkkopalvelusta se jätetään pois Tutkimuksen ensimmäinen mittauskerta tehdään aina ennen interventiota, jotta molemmasta ryhmästä pystytään mittaamaan selitettävän muuttujan lähtötaso Seuraava mittauskerta tehdään intervention jälkeen, minkä jälkeen saatuja tuloksia verrataan ensimmäisen mittauskerran tuloksiin Näin saadaan selville muutoksen suuruus sekä testi- että kontrolliryhmässä Jos muutos on merkittävästi erilainen testiryhmän osalta kuin kontrolliryhmässä, voidaan päätellä, että selittävällä muuttujalla (interventio) oli kausaalinen yhteys selitettävään muuttujaan Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassisen koeasetelman käytön haasteita ovat mm. käytännöllisiä ja eettisiä Usein on vaikea keksiä, miten asetelmaa voisi soveltaa käytännön yhteyksissä Jos tutkija haluaisi tietää, miten verkkokauppojen käyttö vaikuttaa kulutustottumuksiin, ei tutkimusta voitane tehdä niin, että satunnaisesti valittu ryhmä ihmisiä lahjottaisiin (tai pakotettaisiin!) käyttämään verkkokauppoja paljon ja kontrolliryhmän kodeista takavarikoitaisiin kaikki tietokoneet 8
9 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Paneeliasetelma eroaa klassisesta koeasetelmasta sen suhteen, ettei siinä käytetä kontrolliryhmää Paneeliasetelmassa ensimmäinen mittauskerta suoritetaan ennen interventiota Seuraava mittauskerta tapahtuu intervention jälkeen, minkä jälkeen tutkitaan kuinka suuri muutos interventiosta seurasi mielenkiinnon kohteena olevassa muuttujassa Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Kontrolliryhmän puuttuminen jättää avoimeksi kysymyksen johtuuko havaittu muutos juuri interventiosta vai vaikuttiko siihen jokin muu tekijä, jonka osuutta ei etukäteen osattu ottaa huomioon Kun mittauksen kohteena olevat ihmiset eivät ole samoja eri mittauskerroilla puhutaan kvasipaneelista Paneeliasetelmat ovat tyypillisiä tutkimuksissa, joissa havaintona on joukko valtioita ja niistä on useita mittauksia eri aikoina 9
10 Mittaaminen* Havaintojen keräystapaan eli mittaamiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia apuvälineitä ja mittauksen kohteet ovat hyvin erilaisia eri tieteenaloilla Esimerkiksi fyysikko tutkii elektronien ominaisuuksia kun taas psykologi tutkii ihmisten ominaisuuksia Tieteellisesti pätevällä mittarilla on tieteelliset vaatimukset Mittarin muodostaminen lähtee siitä, että ensin määritellään asia tai ilmiö, josta halutaan tietoa ja jota halutaan mitata Tämä edellyttää ilmiön täsmällistä käsitteellistämistä * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne. Mittaaminen On kyettävä määrittämään myös konkreettinen mittari eli tutkittava ilmiö on operationalisoitava toisin sanoen teoreettinen käsite on muunnettava mittauksen kohteeksi myös laadullisessa tutkimuksessa on pohdittava miten teoreettinen käsite ilmaistaan (arki)kielellä Usein mittari kehitetään itse, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös valmiita mittareita Mittarin rakentamisessa on tärkeää huomioida tutkimuksen kohderyhmä Esimerkiksi lapsille ei voida käyttää samanlaista mittaria kuin aikuisille Mittaamista suunniteltaessa on hyvä esittää kysymykset 'mitä', 'mistä', 'millä' ja 'miten mitataan Valmista mittaria käytettäessä on erityisen tärkeää selvittää, mitä se tarkkaan ottaen mittaa ts. mikä on ollut alkuperäinen kohderyhmä, sen kulttuuri, kieli, ajankohta, vastaajien ikä yms. 10
11 Esimerkki operationalisoinnista Käytettävyyden osatekijä: opittavuus ensin määriteltävä teoreettisesti mitä opittavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan Tilastollinen tutkimus esim. Uskon, että useimmat ihmiset oppivat käyttämään tätä verkkopalvelua nopeasti. täysin eri mieltä täysin samaa mieltä Laadullinen tutkimus esim. haastattelu Kerro verkkopalvelun käytön oppimiseen liittyvistä kokemuksistasi? Perusjoukko-kokonaistutkimus- näyteotos Tutkimuksessa populaatio eli perusjoukko on kohdejoukko, josta tutkimuksessa halutaan tehdä päätelmiä Joskus on mahdollista tehdä kokonaistutkimus, jossa kerätään tietoja kaikista perusjoukkoon kuuluvista havaintoyksiköistä Joskus on tarkoituksenmukaisempaa kerätä ns. näyte, joka ei edusta kattavasti perusjoukkoa, mutta jonka avulla saadaan käytössä olevilla resursseilla tarkoituksenmukaisemmin tietoa tutkittavasta asiasta 11
12 Perusjoukko-kokonaistutkimus- näyteotos Erityisesti silloin kun halutaan saada tulokseksi yleistettäviä päätelmiä (tilastollinen tutkimus): Otantatutkimuksessa perusjoukkoa edustaa otos, josta saatuja tuloksia voidaan yleistää perusjoukkoon Otantatutkimuksessa tutkijaa ei niinkään kiinnosta näyte, vaan perusjoukko Tutkittavaksi otettava ryhmä koetetaan siis poimia niin, että sen tutkijaa kiinnostavat ominaisuudet ovat keskimäärin samat kuin perusjoukossa keskimäärin Tällöin sanotaan, että ryhmä on edustava Otoksia Yksinkertainen satunnaisotanta, kun tunnetaan kaikki perusjoukon jäsenet ja valitaan täysin sattumanvaraisesti sopiva määrä yksiköitä tutkimukseen Systemaattinen otanta, soveltuu menetelmäksi silloin kun on olemassa valmis nimi- tai osallistumislista eli yleisesti tunnistettava sisäinen järjestys Ositettu otanta tulee kyseeseen silloin kun tiedetään, että halutaan kiintoisia ryhmiä mukaan tutkimukseen Ryväsotanta (esim. perhe) Lumipallo-otanta On kuitenkin eri asia haastatella 50:tä kuin 10:tä tutkittavaa! harkinnanvarainen otanta 12
13 Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155 Aineiston keruu Laadulliset aineistonkeruumenetelmät Haastattelu Tarkkailu eli observointi Kirjallinen materiaali Valokuvat ja elokuvat Elämänkerrallinen aineisto Aineistonkeruumenetelmiä voidaan yhdistellä (esim. haastattelu ja tarkkailu) Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä voidaan käyttää myös kvantitatiivisissa tutkimuksissa (esim. havainnointi alustavana työnä ennen lomakkeen tekemistä) (Metsämuuronen, 2003) 13
14 Haastattelu Haastattelu voidaan toteuttaa: yksilöhaastatteluna tai ryhmähaastatteluna face-to-face haastatteluna postitetulla tai paikan päällä kerätyllä lomakkeella puhelimitse Haastattelut voidaan jaotella strukturoituihin puolistrukturoituihin ja avoimiin haastatteluihin (Metsämuuronen, 2003) Strukturoitu haastattelu Toteutetaan usein lomakehaastatteluna Lomakkeessa on valmiit kysymykset ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa järjestyksessä Menetelmä soveltuu erityisesti silloin kun haastateltavia on useita tai kun haastateltavien ryhmä on yhtenäinen Strukturoitu haastattelu on ongelmallinen, jos tutkittava ryhmä poikkeaa selvästi perusjoukosta (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) 14
15 Puolistrukturoitu haastattelu Käytetään myös nimitystä teemahaastattelu Haastattelu pohjautuu valittuihin teemoihin Kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa Käytetään usein avoimia kysymyksiä Haastattelijalla on mahdollisuus rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan Sopii tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohteena ovat esim. arat aiheet tai selvitetään heikosti tiedostettuja asioita (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) Ei-strukturoitu haastattelu Käytetään myös nimityksiä avoin, vapaa, syvä tai informaali haastattelu Olemukseltaan lähinnä keskustelua, jossa käsitellään esim. vain yhtä aihetta Mikäli aiheen muutokset tulevat haastateltavasta itsestään käytetään nimitystä ei-ohjaava haastattelu Sopii käytettäväksi mm. silloin kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat paljon, kun käsitellään arkoja tai huonosti muistettuja asioita tai kun tutkittavia on vähän (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) 15
16 Haastattelutavan valinta (Metsämuuronen, 2003) Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää Haastattelun toteuttaminen Tutkimuksellisen haastattelun tarkoituksena on systemaattinen tiedonhankinta Haastattelu tulee suunnitella etukäteen Tutkimuksen kohteeseen tutustutaan niin käytännössä kuin teoriassa Haastattelija käynnistää ja ohjaa haastattelua Haastattelija motivoi haastateltavaa ja ylläpitää hänen motivaatiotaan Haastattelu pohjautuu vuorovaikutukseen Haastateltavan on pystyttävä luottamaan, että annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti (Metsämuuronen, 2003) 16
17 Milloin haastattelu sopii aineiston keräämiseen? Satunnaisotos koko väestöstä Kohdejoukolla alhainen koulutustaso Tutkittavilla alhainen motivaatio Halutaan säädellä tutkimusaiheiden järjestystä Halutaan tulkita kysymyksiä tai täsmentää vastauksia Halutaan kato mahdollisimman pieneksi Tutkitaan intiimejä tai emotionaalisia aiheita Kartoitetaan tutkittavaa aluetta Tutkitaan aihetta, josta ei ole objektiivisia testejä (Metsämuuronen, 2003) Havainnointi Tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta tehden samalla muistiinpanoja Havainnointi ei ole välttämättä pelkästään visuaalista toimintaa vaan myös muita aisteja voidaan käyttää aineiston keräämisessä hyödyksi Havainnointi voi olla: havainnointia ilman varsinaista osallistumista havainnoijan osallistumista osallistujan havainnointia täydellistä osallistumista yliosallistumista - tutkija muuttuu tutkimuskohteekseen 17
18 Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista kun halutaan tutustua ennalta tutkittavaan tilanteeseen esim. yhteisöä tutkittaessa laittomia asioita tutkittaessa ainoa eettisesti oikea tapa lähestyä tutkimuskohdetta. Osallistuva havainnointi toimintatutkimuksissa, jolloin tutkija on enemmän toimijan roolissa tutkijalla on moraalinen vastuu puuttua tilanteeseen, jos tapahtuu vääryyksiä Piilohavainnointi tutkija soluttautuu tutkittavaan ryhmään (Metsämuuronen, 2003) Aineiston kerääminen havainnoinnin aikana Kirjalliset muistiinpanot kuvauksia ihmisistä, tilanteista, ympäristöstä jne. Kirjoittaessa muistiinpanoja jotakin oleellista voi jäädä huomaamatta Videointi Videokameran läsnäolo voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (eivät halua tulla kuvatuksi, eivät ole luonnollisia ) Valokuvat rakennuksista, ympäristöstä, vaatteista, tapahtumista jne. (Hancock, 1998) 18
19 Kirjallinen materiaali Esim. päiväkirjat, kirjeet, kertomukset Kirjallisen materiaalin lukemisen periaatteet: kriittisyys aineiston sopivuus tutkimuksen materiaaliksi Lukiessa voi pohtia mm. seuraavia asioita: Miltä kannalta asiaa on tarkasteltu? Onko kyse samasta asiasta vaikka eri materiaaleissa käytetään eri termejä? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa? Miksi? (Metsämuuronen, 2003) Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline (Eskola & Suoranta, 2000) 19
20 Aineiston järjestäminen Ennen analysointia haastateltaville tunniste (numero, koodi) kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim. päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot litterointi on esim. haastattelujen purkamista äänitteeltä kirjalliseen muotoon nonverbaalisten piirteiden litterointia, osittainen litterointi (Eskola & Suoranta, 2000) Esimerkki 00.0 testihenkilö 1 : alkuhaastattelu ja esittely aloitus. Explorer selaimen virheilmoitus. Siirtyminen mtv3 sivuille tehtävä 1: Haluat tietää, mitä ohjelmia tänään tulee Tapani kysyi tarkennuksen ilmeisesti tv:stä? Löytää heti ikonin, joka toimii linkkinä päivän tv-ohjelmiin tehtävä 2: Illan elokuvasta lisätietoja. Tapani vierittää sivua alaspäin ja löytää tekstilinkin, josta klikkaamalla löytää lisätiedot tehtävä 3: Mikä elokuva tulee ensi maanantaina? Etsi siitä myös lisätietoja Vierittää sivua edestakaisin Tapani: Näkyykö ens maanantai? Katselee päivämääriä ja miettii. (Ongelma 1: oikeata päivää ei löydy) klikkaa päivämäärälinkkiä löytyy ensi sunnuntain elokuvat. Tapani: Ei näy huomaa vasemmalla kehyksessä elokuvat tekstilinkin. Klikkaa sitä ja siirtyy Elokuvat-sivulle vierittää sivua etsii, muttei löydä oikean päivän elokuvaa 20
21 Aineiston koodaus Aineiston koodaus aineisto pilkotaan helpommin tulkittaviin osiin aineistolähtöisesti teorialähtöisesti Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina tekstikohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä tekstin kuvailun apuvälineenä aineiston jäsennyksen testausvälineenä osoitteena Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000) Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus Kohderyhmän ja sen piirteiden luonnehdinta Teemoittelu: ensimmäinen kosketus aineistoon tekstimassasta erotetaan olennainen aines ja nostetaan esiin tutkimusongelmia valaisevat teemat Tyypittely aineisto ryhmitellään tyypeiksi esim. nipuksi samankaltaisia tarinoita tyyppi tiivistää ja tyypillistää erilaisia tyyppejä: autenttinen (vain yksi vastaus esimerkkinä laajemmasta aineistosta) yhdistetty (vastauksissa esiintyneet yleisimmät asiat mukana) mahdollisimman laaja tyyppi (jotkut tyyppiin mukaan otetut asiat ovat saattaneet esiintyä vain yhdessä vastauksessa) (Eskola &Suoranta, 2000) 21
22 Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkko-opintojaksoa? Verkko on tehokas ja helppo tapa jakaa opintomateriaalia, MUTTA jos lähdetään verkkokurssileikkiin mukaan muutoin on SYYTÄ pitää mielessä että opetushenkilöstön on SITOUDUTTAVA päivittämään sivustoja/materiaalia/tms. jotta opiskelijoiden mielenkiinto pysyisi yllä verkko-opiskelua kohtaan. Samoin jos kurssin tavoitteena on antaa ohjausta opiskelijalle verkon välityksellä olisi SUOTAVAA, että sitä palautetta tulisi enemmän kuin kerran koko kurssin aikana. Verkko-opiskelu ei siirrä vastuuta pois opiskelijalta opiskelusta, mutta ei myöskään anna kurssin vetäjille oikeutta laiminlyödä tehtäviään. Itse näkisin parhaimpana vaihtoehtona järjestelyille, että kurssin materiaali olisi jaossa verkossa (jos sellaista on) ja kurssin aikataulu olisi näkyvillä. Muuta verkkoon ei sitten pitäisikään laittaa, informointi pitäisi hoitaa sähköpostin välityksellä tai käyttäen asiaankuuluvaa news-ryhmää (nyyssien käyttöä ei selvästikään ole pidetty kunnon vaihtoehtona informoinnille, vaikka tekniikan käyttöä olisi ehkä syytä harkita...). Verkko-opetuksen pitäisi olla VAIN luento- ja harkkatoimintaa tukevaa, eikä vain itsetarkoitus kurssilla. Yhdistämällä face-to-face opetusta verkon tarjoamiin mahdollisuuksiin informaation jakelukanavana saataisiin ehkä paras mahdollinen tulos opiskeluun. ajantasaisuus ohjausta opiskelijalle palautetta enemmän opiskelijalle kurssin vetäjän sitoutuminen materiaalia verkossa aikataulu näkyviin informointi lähiopetuksen tukena EVA-tutkimushanke Harjoitukset Tutkimuksen ns. ideapaperin laatiminen. Pohdi tutkimusaihettasi ja käytä apukysymyksiä apunasi. 1.Tiivistä tutkimusideaa Esim. Miksi aihe kiinnostaa? Mikä herätti kiinnostuksen? Mitä aiheessa oikeastaan ihmettelet? 2. Pyri rajaamaan tutkimusaihetta. Esim. Millaisilla avainsanoilla aihetta voisi kuvata? Voiko aihetta rajata jollakin tavalla ajallisesti tai alueellisesti? Ideointiin: mieti myös ääripäitä vastakohtia (laadukas - laaduton) 3. Täsmennä tutkimusotetta Esim. Onko tutkimuksesi tyypiltään kuvaileva, kartoittava, vertaileva vai selittävä? Mitä laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä tutkimuksessasi on nyt nähtävissä (jos mitään)? Mistä ja/ tai keneltä tietoa voisi koota? Millainen tiedonkeruutapa voisi tulla kysymykseen? Minkälaiset työhypoteesit ovat mahdollisia? Voisiko tutkimuksen tehdä kokonaan ilman ennalta asetettuja työhypoteeseja? 22
23 3. viikoharjoitustehtävä Tarkennusta aineistonkeruumenetelmiin: millainen asetelma: havaintoyksiköt, mittaukset miten havaintoyksiköt valitaan millä tavoin aineisto kootaan Millaisia ennakkovalmisteluja aineiston kerääminen edellyttää? Millaisia haasteita aineiston kokoamiseen liittyy? Millaisia eettisiä kysymyksiä saattaa tulla ratkaistavaksi? Lähteet Alasuutari, E Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Hanki ja jää. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hancock, B Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Research. Trent Focus. Research.pdf ( ) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Tammi. Lacey, A. & Luff, D Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. Data Analysis.pdf ( ) Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. 23
3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 18.2.2008 Aiheet Tutkimuksen eettiset kysymykset Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
LisätiedotTutkimusasetelma, mittaaminen ja otanta
Statistical Analysis with Statgraphics This two-day one-credit course is a hands-on introduction to the interactive statistical software Statgraphics for students who have a basic knowledge of statistics.
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet
LisätiedotTutkimusaineistot. Aineistotyypit
Tutkimusaineistot Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Aineistotyypit A) Tutkijan itsensä keräämät eli primaariaineistot A1. Havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, etnografia) A2. Survey -aineistot
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotKyselylomakkeiden käyttötapoja:
Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotKuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden
Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava
LisätiedotOhjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen
1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
Lisätiedot12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
12.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 5.5.2008 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedot1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTilastollisen tutkimuksen vaiheet
Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotMat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari
Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola
Lisätiedot10.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
10.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.3.2006 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKäyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotHOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotTutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen
Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotConjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05
Conjoint-analyysi Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint: Taustaa 1 Conjoint-analyysi esiintyi ensimmäistä kertaa markkinatutkimuksessa 70-luvulla
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotVI Tutkielman tekeminen
VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT
HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne
LisätiedotCo-creative Entrepreneurship Education for All Aalto Students
Co-creative Entrepreneurship Education for All Aalto Students Käyttäjälähtöinen tuotekehitys Sähköpaja, 12.3.2018 meri.kuikka@aalto.fi avp.aalto.fi Hei, olen Meri! Opettaja, puhuja, luennoitsija, valmentaja
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
Lisätiedot