Tutkimusaineistot. Aineistotyypit

Transkriptio

1 Tutkimusaineistot Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Aineistotyypit A) Tutkijan itsensä keräämät eli primaariaineistot A1. Havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, etnografia) A2. Survey -aineistot (ns. lomaketutkimukset) kyselyaineistot (kirjekysely/informoitu kysely/tietokoneavusteinen kysely) haastatteluaineistot henkilökohtaiset haastattelut (strukturoidut/puoliksi strukturoidut/teema/avoin/ syvähaastattelu) puhelinhaastattelut (strukturoidut/puoliksi strukturoidut) pari- ja ryhmähaastattelut A3. Koeasetelmat klassinen (kontrolloitu) kvasi-eksperimentit (vain osittain kontrolloitu) B) Valmiit aineistot eli sekundaariaineistot B1. Aikaisempien tutkimusten aineistot B2. Tilastot B3. Henkilökohtaiset/organisaatioiden dokumentit (esim. päiväkirjat/ tilinpäätökset/ vuosikertomukset) B4. Kulttuurituotteet (esim. sanomalehdet tms. joukkotiedotuksen tuotteet) 2 1

2 Havainnointiin perustuvat aineistot jatkumo (ulkopuolinen systemaattinen havainnointi <--> osallistuva havainnointi) tarkoituksena toiminnan/käyttäytymisen systemaattinen tarkkailu luonnollisessa ympäristössä (joskus koeolosuhteissa) ulkopuolinen havainnointi voi tuottaa kvantitatiivista tai kvalitatiivista aineistoa, osallistuva havainnointi on kvalitatiivisen aineiston keruumenetelmä Arviointia: kenttätutkimuksen perinne: tutkimuskohteen/-subjektin tarkkailu aidossa toimintaympäristössä (kulttuurit) luottamuksellisen / hiljaisen (tacit) tiedon saantimahdollisuus tutkijan rooli vs. rooli kohdeyhteisössä? havaintojen systemaattisuus- ja subjektiivisuusongelma vie paljon aikaa eettiset ongelmat 3 Kysely aineiston keruumenetelmänä Vastaaja täyttää ja palauttaa lomakkeen, joka on toimitettu joko postitse tai muulla tavoin (vrt. informoitu kysely, verkkokysely) kyselyn avulla saadaan a) täsmällisiä tosiasiatietoja (esim. henkilöstön lkm) b) arvionvaraisia tosiasiatietoja käyttäytymisestä ja toiminnasta (esim. henkilöstön koulutuspäivät vuodessa) c) mielipiteiden, asenteiden, arvojen, ideologioiden selvittäminen (asennoituminen henkilöstökoulutukseen, mielipiteet koulutuksen arvosta tms.) kyselyn avulla pyritään kvantitatiivisen aineiston hankkimiseen (muuttujatason tarkastelu tavoitteena) 4 2

3 Kyselylomakkeen suunnittelu lomakkeen ulkonäkö (selkeys, tiiviys) vastausohjeet kysymykset ja niiden sijoittelu kysymysten sisältö (spesifit kysymykset vs. yleiset kysymykset, lyhyet vs. pitkät kysymykset) kysymysten sanamuoto (erityisesti kaksoismerkitysten välttäminen, sanajärjestys) vastausvaihtoehtojen muotoilu (monivalintavaihtoehdot mieluummin kuin samaa/eri mieltä väitteet, vaihtoehto ei mielipidettä mukana) kysymysten esittämisjärjestys (helppo avaus, vaikeat ja sensitiiviset asiat viimeksi) 5 Kyselyn toteuttaminen pilottitutkimus lomakkeen testaus (kokeilu) kysymysten sanamuodon tarkastus lomakkeen kokoaminen ulkoasu moitteeton vastaustilat riittävät koodausmerkinnät valmiiksi (isot kyselyt) kyselyn toteutusvaiheen suunnittelu kyselyn lähettäminen (vastaanottaja, vastaaja) postitusajankohdan harkinta saate (kyselyn tarkoitus, tärkeys, rohkaisu vastaamaan, viimeinen palautuspvm ja kiitos vastauksesta) palautus niin helpoksi kuin mahdollista muistutukset? 6 3

4 Kyselyn arviointia taloudellinen tapa kerätä aineistoa (nopeus) laajan kohderyhmän tavoittaminen mahdollista tutkijan välitön vaikutus vastaajiin puuttuu? kyselyn todellinen vastaaja ja vastaajan näkökulma jää usein tutkijalle arvoitukseksi vastausprosentit usein alhaiset (kato; erityisesti yritysorganisaatioissa suoritetut kyselyt kannattaa toteuttaa informoituina kyselyinä) kyselyn avulla vaikea saada luotettavaa tietoa monimutkaisista asiayhteyksistä (pinnallisuus) 7 Haastattelu aineiston keruussa jatkumo: strukturoitu kysymys-vastaus <--> avoin keskustelutilanne haastattelun tunnusmerkit (vrt. keskustelu): ennalta suunniteltu (valmistautuminen kummallakin etukäteen) haastattelijan alulle panema ja ohjaama haastattelija motivoi ja pitää yllä haastattelutilannetta (kysymykset, teemat) haastattelija ja haastateltava toimivat tietyssä roolissa haastateltavan antamien tietojen luottamuksellisuus 8 4

5 Haastattelun tyypit Strukturoitu / puoliksi strukturoitu haastattelutilanne ns. lomakehaastattelu kvantitatiivisen tiedon tuottaminen (koodaus) Teemahaastattelu / avoin / syvähaastattelu haastattelu muistuttaa keskustelutilannetta tuottavat ensisijaisesti kvalitatiivista aineistoa tallennusvälineenä nauhoitus / muistio tms. 9 Avoimen haastattelun käytössä huomioitavia seikkoja soveltuu, kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat suuresti pitkälle menneisyyteen sijoittuvien tapahtumien mieleen palauttaminen (muistamattomuus) soveltuu heikosti tiedostettujen seikkojen tai arkaluonteisten seikkojen tutkimiseen avoin haastattelu voi koskea vain pientä haastateltavien ryhmää edellyttää haastattelijalta suurta taitoa ja kokemusta aineiston jäsentäminen tapahtuu vasta jälkikäteen ryhmähaastattelut usein pakostakin tätä tyyppiä tms. 10 5

6 Teemahaastattelu haastattelu keskittyy tiettyihin aihepiireihin (teemoihin), joita koskevaa tietoa syvennetään haastattelun aikana, mutta itse haastattelutilanne ei perustu etukäteen täsmennettyyn kysymysten muotoiluun ja esittämisjärjestykseen tunnuspiirteinä laajuus (kaikki haastateltavien haluamat näkökohdat esiin), haastateltavien reaktioiden spesifisyys esiin, syvyys (tutkittavan ilmiön tiedolliset, tunnepohjaiset ja asennepohjaiset merkitykset esiin) sekä henkilökohtaisen kontekstin huomioon ottaminen teemahaastatteluaineistoa voidaan arvioida joko kvantitatiivisin menetelmin tai ns. impressionistisesti (kvalitatiivisessa tutkimuksessa pitkään käytetty) teemahaastattelurunko aloita helpoilla, yleisillä kysymyksillä teemat ja niiden järjestys lisäkysymykset ja keskustelussa esille tulevat asiat luottamus ja hyvä ilmapiiri haastattelutilanteessa tärkeä onnistumisen edellytys 11 Haastatteluaineiston arviointia Tavoitettavuus (vastausprosentti) korkeampi kuin kyselyssä (vapaaehtoisuus kuitenkin tärkeä säilyttää) aineiston luotettavuus, laajuus ja syvyys (vrt. kysely) joustavuus haastateltavien mukaan haastattelijan vaikutus (rooli koetaan uhkaavaksi) hidas ja työläs tiedonkeruumenetelmä kallis menetelmä (apuhenkilöstön tarve) taipumus sosiaalisesti suotaviin vastauksiin virhelähteenä 12 6

7 Koeasetelma tiedon keruussa kontrolloitu koeasetelma on erittäin vahva kausaalisten suhteiden todentamiseen tähtäävä tietojen keruumenetelmä (koeryhmä, vertailuryhmä, ennen, jälkeen) koeasetelma voidaan toteuttaa laboratorio-olosuhteissa kenttäolosuhteissa tuottaa kvantitatiivista aineistoa (muuttujien mittaus) kontrolloitu koeasetelma ei yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa ole useinkaan mahdollinen toteuttaa, vaan joudutaan turvautumaan kvasikokeellisiin tutkimusasetelmiin: 1) ennen - jälkeen käsittelyn tapahtuva mittaus 2) aikasarja-analyysi yhdistettynä ennen - jälkeen käsittelyyn 3) korrelaatioanalyysi (täydennettynä esim. regressioanalyysillä) 4) käsittelyn jälkeen tapahtuva mittaus (tulemat) 13 7