12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Taisto Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari
2 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti eli tutkimuksen pätevyys ja toistettavuus Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Laadullisen tutkimuksen raportointi
3 Käsitteitä : reliabiliteetti ja validiteetti Reliabiliteetti: tutkimustulosten toistettavuus toistettaessa tutkimus tai mittaus saadaan samat tulokset kaksi tutkijaa päätyy samanlaiseen tulokseen kysymyksessä tutkimuksen kyky antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia Validiteetti: tutkimuksen pätevyys tutkimuksessa on tutkittu sitä, mitä on ollut tarkoitus tutkia mittari tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä mitä on tarkoituksin esim. vastaaja ymmärtää kysymyksen samalla tavoin kuin tutkija
4 Laadullisen tutkimuksen arviointi Laadullisen tutkimuksen arviointiin on sovellettu mm. seuraavia tapoja: tilastollisen tutkimuksen perinteisten käsitteiden, reliabiliteetin ja validiteetin, soveltaminen laadullisessa tutkimuksessa sellaisenaan vanhoille termeille on kehitetty uusia sisältöjä vanhat termit on hylätty kokonaan ja tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan muusta näkökulmasta) Laadullisen tutkimuksen arvioinnissa on kysymys tutkimusprosessin luotettavuudesta (ei pelkästään mittauksen luotettavuudesta) Toisaalta on kysymys myös totuuskäsityksestä Ajatellaanko, että on olemassa vain yksi totuus vai voiko samasta asiasta olla useampia totuuksia erään käsityksen mukaan ihmistä ja kulttuuria koskevat kuvaukset ovat ainutkertaisia, joten totuuksia on lukuisia (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi 2001, )
5 Tutkimusprosessin luotettavuus
6 Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä Uskottavuus vastaavatko tutkijan käsitteellistykset ja tulkinnat tutkittavien käsityksiä tutkittavilta voidaan varmistaa tulkintojen oikeellisuus Tutkimustulosten siirrettävyys tilanteesta toiseen vastaavaan tilanteeseen mahdollista tietyin ehdoin Varmuus tutkijan ennakko-oletukset otetaan huomioon Vahvistuvuus tehdyt tulkinnat saavat tukea aiemmista tutkimuksista Laadullista tutkimusta on usein kritisoitu luotettavuuskriteereiden hämäryydestä (Eskola & Suoranta, 2000 )
7 Laadullisen tutkimuksen arviointi Ulkopuolinen lukija arvioi tutkimusta tutkimusraportin pohjalta Arviointinäkemyksiä: realistinen näkökulma: tutkimusraportissa esitettyjen väitteiden perusteltavuus ja totuudenmukaisuus metodinen näkemys: tutkimusmenetelmien oikeaoppinen käyttö arviointi aineistonkeräämisen ja analysoinnin kuvauksen perusteella tutkimuksen toistettavuus konstruktivistinen näkemys: kritiikki tieteellisen viitekehyksen sisällä instrumentalismi: tutkimuksen käytännöllinen arvo Tutkimuksen arviointia auttaa, jos lukijalle annetaan aineiston tulkintojen lisäksi autenttisia katkelmia aineistosta, joista tulkinnat on tehty Saadaanko retoriikalla luotettavampia tutkimuksia? esim. kuvailut kenttätyön kestosta ja vaikeudesta siteeraukset alan ehdottomilta guruilta (Eskola & Suoranta, 2000)
8 Realistinen luotettavuusnäkemys Arvioinnin perustana tutkimusteksti tutkimusteksti on ikkuna todellisuuteen tutkimustekstissä konstruoidaan tutkimusprosessissa käytetty logiikka arvioidaan kuinka pätevästi tutkittu kohde ja tutkimusprosessi kuvataan Ulkoinen validiteetti tulkintojen, johtopäätösten ja aineiston välisten suhteiden pätevyys eli kuvauksen ja siihen liitettyjen selitysten ja tulkintojen yhteensopivuus Sisäinen validiteetti tutkimuksen teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointu Muita kriteereitä: aineiston merkittävyys ja riittävyys sekä analyysin kattavuus, arvioitavuus ja toistettavuus (Eskola & Suoranta, 2000)
9 Validiteetti eli pätevyys laadullisessa tutkimuksessa Kuvauksen, päätelmän, selityksen tai tulkinnan oikeellisuus tai luotettavuus (Maxwell 1996) sopiiko selitys kuvaukseen onko selitys luotettava Kuvauksen validiteetti aineiston tarkkuus ja kattavuus esim. aineistojen tuottamisen olosuhteiden selvä ja totuudenmukainen kuvaus henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien tarkka kuvaus Tulkinnan validiteetti: Ymmärretään tutkittavien ihmisten näkökulmat ja merkitykset esim. miten tutkija on ymmärtänyt tutkittavia haastattelutilanteessa Ei käytetä omia käsityksiä tai omaa viitekehystä (esim. Hirsjärvi 2001, 214. )
10 Validiteetti eli pätevyys laadullisessa tutkimuksessa Teoreettinen validiteetti kiinnitettävä huomiota poikkeavaan aineistoon tarvittaessa esitettävä vaihtoehtoisia tulkintoja Tutkijan omat käsitykset (researcher bias) omat ennakkokäsitykset ja niiden taustan selvittäminen esim. tutkija ei määrää mikä on tärkeää aineistossa Reaktiivisuus ymmärrettävä tutkijan vaikutus tutkimukseen esim. miten tutkijan läsnäolo tai tutkijan oma kielenkäyttö aineiston keruun yhteydessä on vaikuttanut tutkimukseen (esim. Hirsjärvi 2001, 212. )
11 Triangulaatio keinona parantaa luotettavuutta Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa aineistotriangulaatio: yhdessä tutkimuksessa yhdistetään useammanlaisia aineistoja kuten haastattelut, havainnointi, organisaation kokouspöytäkirjat tutkijatriangulaatio: samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija teoriatriangulaatio: aineistoa tulkitaan eri teorioiden näkökulmasta menetelmätriangulaatio: useita aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä yksi menetelmä kuvaa kohdetta yhdestä näkökulmasta, jolloin useampaa menetelmää käyttämällä saadaan totuudenmukaisempi kuva Voidaan korjata luotettavuusvirhettä Kallista ja vie paljon aikaa (Eskola & Suoranta,2000; Hancock 1998)
12 Mittauksen luotettavuus
13 Mittaamisen* luotettavuus laadullisessa tutkimuksessa Havaintojen keräystapaan eli mittaamiseen voidaan käyttää hyvin monenlaisia apuvälineitä ja mittauksen kohteet ovat hyvin erilaisia eri tieteenaloilla Tieteellisesti pätevällä mittarilla on tieteelliset vaatimukset Mittarin muodostaminen lähtee siitä, että ensin määritellään asia tai ilmiö, josta halutaan tietoa ja josta halutaan kerätä havaintoja (mitata) Tämä edellyttää ilmiön täsmällistä käsitteellistämistä * mittaaminen tarkoittaa tässä sekä tilastollista että laadullista mittaamista ts. havaintojen keräämistä konkreettisesti mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla, kyselemällä jne.
14 Mittaaminen On kyettävä määrittämään myös konkreettinen mittari eli tutkittava ilmiö on operationalisoitava toisin sanoen teoreettinen käsite on muunnettava mittauksen kohteeksi myös laadullisessa tutkimuksessa on pohdittava miten teoreettinen käsite ilmaistaan (arki)kielellä ts. millainen kysymys vastaajalle esitetään, jotta saadaan haluttua tietoa Usein mittari kehitetään itse, mutta yhtä hyvin voidaan käyttää myös valmiita mittareita Valmista mittaria käytettäessä on erityisen tärkeää selvittää, mitä se tarkkaan ottaen mittaa ts. mikä on ollut alkuperäinen kohderyhmä, sen kulttuuri, kieli, ajankohta, vastaajien ikä yms. Mittarin rakentamisessa on tärkeää huomioida tutkimuksen kohderyhmä Esimerkiksi lapsille ei voida käyttää samanlaista mittaria kuin aikuisille (Metsämuuronen 2006, )
15 Esimerkki operationalisoinnista Käytettävyyden osatekijä: opittavuus ensin määriteltävä teoreettisesti mitä opittavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan Tilastollinen tutkimus esim. Uskon, että useimmat ihmiset oppivat käyttämään tätä verkkopalvelua nopeasti. täysin eri mieltä täysin samaa mieltä Laadullinen tutkimus esim. haastattelu Kerro verkkopalvelun käytön oppimiseen liittyvistä kokemuksistasi?
16 Mittarin validiteetti eli pätevyys Mittarin on siis mitattava sitä asiaa, mitä sillä halutaan mitata ts. mitä asiaa halutaan tutkia mittari on väline havaintojen (tiedon) keräämiseksi Mittarin validiteetilla tarkoitetaan mittarin pätevyyttä mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata tarpeeksi kattavasti laadullisessa tutkimuksessa esim. voidaanko haastattelukysymyksen avulla saada tietoa juuri siitä mistä on tarkoituskin Mittaria on osattava käyttää oikeaan kohteeseen, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, jotta se tavoittaa kohteen esimerkiksi epäonnistunut otanta, mittauksen ajankohta tai jopa haastateltavan ja haastattelijan välinen henkilökemia voivat aiheuttaa "epäpätevyyttä" mittarin käytössä (Metsämuuronen 2006, )
17 Mittarin validiteetti eli pätevyys Validi mittari on tulos onnistuneesta operationalisoinnista toisin sanoen kysymyksillä saadaan tietoa juuri siitä asiasta mistä ollaan kiinnostuneitakin Tutkittavat ilmiöt voidaan käytännössä operationalisoida hyvinkin erilaisiksi mittareiksi Operationalisoinnissa on epäonnistunut mikäli vastaaja ei esimerkiksi iästään tai sosiaalisesta asemastaan johtuen ymmärrä lainkaan kysymyksiä tai ei ymmärrä niitä samalla tavalla kuin tutkija seurauksena mittausvirheitä (Metsämuuronen 2006, )
18 Mittarin reliabiliteetti laadullisessa tutkimuksessa Reliabiliteetti (mittauksen toistettavuus) voidaan pyrkiä parantamaan usealla eri tavalla indikaattoreiden vaihto: ilmiön yhdenmukaisuuden osoittamista eri tavoin useampi havaintokerta: esim. samaa asiaa kysytään eri tavoin useampi havainnoitsija tai haastattelija (vrt Metsämuuronen 2006, 56 60; Virtanen 2006, )
19 Aineistonkeruun eettisyydestä Tutkimukseen osallistujan oikeudet on turvattava Tietoinen suostumus informaatio, ymmärtäminen ja vapaaehtoisuus kun kyseessä on ei-arkaluonteinen aineistonkeruu, suullinenkin tutkittavan informointi riittää Luottamuksellisuus ja anonymiteetti kerätään vain sellaista tietoa, joka on tutkimuksen kannalta tarpeellista aineistoa käytetään vain siihen tarkoitukseen mihin suostumus on pyydetty henkilöllisyyden tai henkilökohtaisia tietoja sisältävä aineisto on säilytettävä huolellisesti ja aineisto on anonymisoitava Turvallisuus Tutkittavalle ei saa aiheutua tutkimuksesta fyysistä tai psyykkistä haittaa (Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä 2007; Tutkittavien informointi 2007)
20 Aineistonkeruun eettisyydestä Aina ei ole mahdollista pyytää tutkittavalta suostumusta aineisto koottu alun perin jotakin muuta tarkoitusta varten käyttöä säätelee julkisuus- ja henkilötietolaki Kun aineisto sisältää henkilötietoja tai yksittäinen henkilö on tunnistettavissa aineistosta (aineisto esim. sisältää henkilökohtaisia tietoja, joiden perusteella yksittäinen henkilö on tunnistettavissa), voidaan aineistoa käyttää tieteellisessä tutkimuksessa ilman henkilöiden suostumusta tietyin ehdoin Suostumusta ei ole mahdollista hankkia aineiston suuren määrän, iän tai muun syyn vuoksi Aineiston käyttö perustuu tutkimussuunnitelmaan ja tutkimuksella on vastuullinen johtaja Toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu tutkimusryhmän ulkopuolisille Tutkimuksen jälkeen aineisto hävitetään tai henkilötiedot muutetaan sellaiseen muotoon, ettei yksittäinen henkilö ole tunnistettavissa (Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä 2007; Tutkittavien informointi 2007; HetiL 523/1999; Laki viranomaisten 621/1999.)
21 Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa
22 Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Aineistosta ei tehdä päätelmiä yleistettävyyttä ajatellen yksityisessä toistuu yleinen yksityisen tapauksen tarkka tutkimus tuo esiin merkittävät tekijät, jotka toistuvat usein tarkasteltaessa ilmiötä yleisellä tasolla Sisäinen yleistettävyys yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu päätelmän yleistettävyys tutkittavassa ryhmässä tai tilanteessa Ulkoinen yleistettävyys yleistäminen tutkitun ryhmän tai tilanteen ulkopuolelle Teoreettinen yleistettävyys tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi 2001, 169)
23 Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Yleistäminen ei ole mahdollista suoraan aineistosta ainoastaan tehdyistä tulkinnoista (niiden kestävyys ja syvyys) Tällöin kriittiseksi tekijäksi nousee aineiston kerääminen Yleistettävyyttä parantaa mahdolliset vertailuasetelmat (Eskola & Suoranta, 2000)
24 Yleistäminen laadullisessa tutkimuksessa Kvalitatiivisen tutkimuksen tulosten siirrettävyys eri kontekstien välillä riippuu tutkitun tapauksen ympäristön ja uuden ympäristön samanlaisuudesta Tutkimuksen siirrettävyyttä pyritään parantamaan siten, että tutkija selostaa tarkasti, miten hän on tutkimuksen suorittanut empiiriset ja teoreettiset määritelmät pitää liittää toisiinsa tutkijan tulee kuvata tutkimuksen konteksti, tapauksen kulku ja tutkimusprosessi yksityiskohtaisesti (Lincoln & Cuba 1985)
25 Laadullisen tutkimuksen raportointi
26 Laadullisen tutkimuksen raportointi Laadullisen tutkimuksen raportointiin ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia Tutkimusraportti on usein kertomuspainotteinen kuvaus tutkimusprosessin kulusta aineiston analyysi ja esittämistapa korostuvat Kirjoittaminen (ja uudelleenkirjoittaminen) on merkittävä osa laadullista tutkimusta vrt. tilastollinen tutkimus, missä kirjoittaminen on eräänlainen tutkimuksen jälkiselostus Kirjoittaminen on luovaa, ei mekaanista Kertomus etsimisestä tiheä kuvaus aineistosta yhdistyy tieteelliseen kerrontaan (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001, 246)
27 Tutkimustekstin kirjoittaminen Tutkimustulokset julkaistaan yleensä tutkimusraporttina - toisinaan myös esim. suullisina esitelminä tai artikkeleina. Perinteinen rakenne noudattaa kaavaa: nimi, tiivistelmä, alkusanat, sisällysluettelo, johdanto, teoreettinen tausta, ongelmat ja hypoteesit, tutkimusmenetelmät, tulokset, pohdinta, lähteet ja liitteet Hyvä nimi on ytimekäs ja informatiivinen Sisällysluettelosta paljastuu tutkimuksen rakenne, työn eteneminen ja eri osien väliset suhteet Johdannossa lukija johdatetaan tutkimukseen (tutkimuksen perusidea ja tarkoitus sekä rajaus) Teoriaosuudessa esitetään teoreettiset lähtökohdat tutkimukselle sekä tehdään ongelman asettelu (ellei ole tehty jo aiemmin) Menetelmäosuudessa esitellään aineistonkeruumenetelmät, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä kuvaillaan kohderyhmää Tuloksissa esitetään vastaukset tutkimusongelmiin. Johtopäätöksissä kerrotaan miten ongelmat onnistuttiin ratkaisemaan, miten tutkimus lisäsi tietoa ilmiöstä, miten tuloksia voidaan hyödyntää, mitä rajoituksia tutkimukseen sisältyy, (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001, )
28 Laadullisen tutkimuksen raportointi Yleisiä periaatteita tutkimusraportin laatimiseksi Johdannossa tutkija johdatetaan aiheeseen esitellään käytetyt tutkimusote ja tutkimusongelma kerrotaan mihin empiirisillä havainnoilla pyritään usein liitetään katkelma empiirisestä havainnosta, jonka avulla lukija viedään aiheeseen Menetelmäosiossa kuvataan tutkimusprosessin eteneminen esitellään prosessin vaiheet: tutkimusongelman hahmottuminen, tutkimuksen etenemissuunnitelma, tutkimuskohteiden valinta, aineiston hankinta ja analyysimenetelmät (pohditaan samalla niiden luotettavuutta) aineiston tuottamisen olosuhteiden kuvaaminen esim. haastattelu- ja havaintoaineiston keräämisen yhteydessä mainitaan paikka, kulunut aika, mahdolliset häiriötekijät ja virhetulkinnat haastattelussa sekä tutkijan oma tulkinta tilanteesta (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001, 214 ja 247)
29 Laadullisen tutkimuksen raportointi Analyysi, tulokset ja pohdinta tutkimusraportin tärkein osa Sisältää analyysin ja tulkinnan avulla esiin nousseiden kategorioiden tärkeyden ja kiinnostavuuden perustelun luokittelujen syntymisen alkujuuret ja luokittelujen perusteet merkityksellisten teemojen havainnollistaminen tarkoin valituin autenttisin tekstikatkelmin (suorat lainaukset) monivaiheisten analysoitujen havaintojen perusteella tehdään päätelmiä (ja yleistyksiä) myös millä perusteella tulkinta esitetään, mihin päätelmät perustuvat Pohdintaosiossa tulokset suhteutetaan kirjallisuuteen toisin sanoen teorian ja aineiston yhdistävä pohdinta Loppuluvussa keskeisimmät tulokset tai päätelmät kootaan yhteen ja kytketään päätelmät laajempaan yhteyteen sekä tarkastellaan tutkimusprojektia kokonaisuutena (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2001, 214 ja 248)
30 Laadullisen tutkimuksen raportointi Hyvä laadullinen tutkimusraportti kuvastaa tutkimusprosessin todellista kulkua yhdistää aineiston tiheän kuvauksen tieteelliseen kerrontaan kuvaa tutkijan kirjallisuudesta tekemien synteesien yhdistelemistä tutkijan omaan tekstiin ilmentää selvästi mikä on tutkittavien omaa sanankäyttöä, mikä taas tutkijan tekstiä (aineistoa tulkitsevaa ja erittelevää) Tutkimusraportin pääasiallinen aikamuoto on preesens ja persoona yksikön 1. etenkin niissä kohdin, missä tutkija kertoo miten hän teki tutkimuksen (esim. Hirsjärvi ym. 2001, 248)
31 Vinkkejä Tutkimusta tehdessä kannattaa kirjoittaa ylös kaikki mitä mieleen tulee kyseisestä aiheesta ja karsia turhat sivujuonet myöhemmin pois tutkimuspäiväkirja Kirjoitusvaiheessa sisällysluettelo toimii ajatusten jäsentäjänä Oma persoonallisuus saa näkyä laadullisessa tutkimuksessa Aineistonkeräämisen jälkeen voi liikkua hulluuden rajoilla kun ei oikein tiedä, mitä aineiston kanssa pitäisi tehdä. Eskolan ja Suorannan mukaan tämä on kuitenkin ohimenevää.
32 Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Lincoln, Y.S. & Guba, E.G Naturalistic inquiry. Beverly Hills, Ca: Sage. Hancock, B Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis [online]. Trend Focus, päivitetty 2002 [viitattu ].Saatavissa pdf-muodossa: pdf Metsämuuronen, J Metodologian perusteet ihmistieteissä. Teoksessa: Metsämuuronen, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp Ky,
33 Lähteet Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä [online]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tampereen yliopisto, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Tutkittavien informointi [online]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tampereen yliopisto, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Virtanen, J Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa: Metsämuuronen, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp Ky,
10.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
10.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.3.2006 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
Lisätiedot3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,
Lisätiedot3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 18.2.2008 Aiheet Tutkimuksen eettiset kysymykset Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotSoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.
SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.
HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa
Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Anne-Maritta Tervakari TTY/ 3.10.2008 Kuva: http://jheer.org/vizster/ Teemat Laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteitä Tutkimusasetelmia
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotAnalyysimenetelmien kuvaus
Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35
KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori
Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotMATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2. luento 20.12.2005 Teemat Tutkimuksen peruskäsitteet Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä Teoria
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotArvioinnista näyttötutkinnon eri vaiheissa ja arvioinnin sudenkuopat
Arvioinnista näyttötutkinnon eri vaiheissa ja arvioinnin sudenkuopat PUUTARHALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN INFO-PÄIVÄ 23.3.2017 Olli Vuorinen Raision seudun koulutuskuntayhtymä Mitä on arviointi? Arvon antamista
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotPro gradu -tutkielman arviointikriteerit
Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Arviointikriteerien on tarkoitus soveltua sekä määrällisillä tai laadullisilla menetelmillä tehtyjen empiiristen tutkimusten että kirjallisuuskatsauksena tehtyjen
LisätiedotTutkittavan informointi ja suostumus
Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari
Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotYhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro
Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotYmmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Terveys ja tutkimus Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrät miten tutkimustieto rakentuu
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten voin tietää,
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotMittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen hyödyt Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTUTKIMUSDATAN KUVAILU. Kuvailun tiedotuspäivä Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält
TUTKIMUSDATAN KUVAILU Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Sisältö Reilu tutkimusdata (FAIR-periaatteet) ja kuvailu Tutkimusdatan kuvailun pääpiirteet Tutkimusdatan kuvailu
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotKäsitteet, tutkimussuunnitelma + Markku Sotarauta
Käsitteet, tutkimussuunnitelma + Markku Sotarauta Tutkimuskirjallisuus tutustuttaa tutkittavaan ilmiöön antaa käsitteet ja näkökulman (joskus teorian) ohjaa menetelmänvalintaa luosuuntaviivat ja perusteet
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
Lisätiedotgradia.fi Vertaisarviointi Laatua Laineilla Tuumasta toimeen! Case: Kokemuksia kriteereiden käytöstä kehittämispäällikkö Taina Saarikko
Vertaisarviointi Laatua Laineilla Tuumasta toimeen! Case: Kokemuksia kriteereiden käytöstä kehittämispäällikkö Taina Saarikko Miksi vertaisarviointi? - Ulkopuolinen näkemys toiminnasta - Vahvuuksien ja
Lisätiedot1. Miten kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida Paunosen ja Vehviläinen-Julkusen
ARVIOINTIKRITEERIT/MALLIVASTAUKSET 1. Miten kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida Paunosen ja Vehviläinen-Julkusen mukaan? (5 pistettä) Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden
Lisätiedot