MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op."

Transkriptio

1 MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2. luento Teemat Tutkimuksen peruskäsitteet Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä Teoria ja paradigma kvalitatiivisessa tutkimuksessa Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä Kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä Tavoitteena ilmiön kuvaus, tulkinta ja merkityksenanto Laadullinen tutkimusprosessi tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen keskeiset vaiheet Eettisistä kysymyksistä 1

2 Tutkimuksen peruskäsitteitä Tutkimuksen peruskäsitteet 1. Teoria yleistys, jonka tulee kattaa mahdollisimman suuri joukko yksityistapauksista realistinen teoria = oletettu totuus asiasta instrumentaalinen teoria = teoria toimii riittävän hyvin käytännössä kokoelma selittäviä käsitteitä, jotka auttavat tutkimuksen teossa teoriaa testaavat tutkimukset tavoitellaan säännönmukaisuuksia tai lainalaisuuksia, joiden avulla voidaan pyrkiä selittämään, ennustamaan tai kontrolloimaan tutkittavaa ilmiötä tavoitteena on syy-seuraussuhteiden löytäminen taustalla on siis teoria, josta hypoteesit on johdettu ja joiden pätevyyttä halutaan testata Hirsjärvi ym. 2001, ; Järvinen & Järvinen 2000, 10-11; Metsämuuronen 2001,

3 Tutkimuksen peruskäsitteet teoriaa rakentavat tutkimukset kun asiasta tai ilmiöstä ei ole aiempaa tietoa tai kun oletetaan, että ihmiset luovat toimiessaan aina ainutlaatuisen tilanteen tutkimalla ilmiötä syvällisesti tutkija voi tunnistaa ilmiön hallintaan tarvittavia käsitteitä ja rakentaa niiden välisiä suhteita Hirsjärvi ym. 2001, ; Järvinen & Järvinen 2000, 10-11; Metsämuuronen 2001, Tutkimuksen peruskäsitteet 2. Käsitteellistäminen tarkoitetaan tutkittavan ilmiön hahmottamista yleisellä, teoreettisella tasolla teoreettinen käsite mahdollistaa tutkittavan ilmiö kuvaamisen täsmällisemmin kuin arkikielen usein ilmauksilla on konkreettisten tosiseikkojen pohjalta muodostettu yleistys, joka on mahdollisimman tiiviisti ja yksiselitteisesti määritelty kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei tiukkaa käsitteellistämistä 3. Operationalisointi liittyy erityisesti kvantitatiiviseen tutkimukseen miten kerätä tietoa teoreettisista käsitteistä (tai empiirisen tutkimuksen ja mittauksen kohteeksi) myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston hankinnassa joudutaan joka tapauksessa pohtimaan miten ilmaista teoreettinen käsite (arki)kielellä Eskola & Suoranta 2000,

4 Tutkimuksen peruskäsitteet 4. Hypoteesi hypoteesien avulla voidaan arvioida väitteen paikkansapitävyyttä, pätevyyttä kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei hypoteesin testaamista 5. Metodologia yleinen lähestymistapa tutkia tutkimusaihetta 6. Metodi erityinen tutkimustekniikka Eskola & Suoranta 2000, 77; Metsämuuronen 2005, Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän ominaispiirteitä 4

5 Kvalitatiivinen tutkimus Muodostuu joukosta erilaisia tulkinnallisia tutkimuskäytäntöjä Aineisto yleensä ei-numeerista (tai numeerisen aineiston analyysi on kvalitatiivista) Vaikea määritellä ei omaa teoriaa, paradigmaa tai metodeja Guba & Lincoln 2000, ; Metsämuuronen 2005, ja 199 Teoria kvalitatiivisessa tutkimuksessa Teorian roolit: teoria välineenä: auttaa tulkintojen tekemisessä päämääränä: teorian kehittäminen edelleen analysoinnissa tarvitaan kahdenlaista teoriaa: taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan tulkintateoriat: ohjaavat tutkijan valintoja ja sitä mitä etsitään Ilman teoriaa tutkimus jää kuvailuksi tai selvitykseksi tutkimusraportissa ei erillistä teorialukua raportointi teorian ja empirian vuoropuhelua Eskola & Suoranta 2000,

6 Paradigma kvalitatiivisessa tutkimuksessa Paradigma mallikaavio tai selitys tutkittavasta ilmiöstä, jolla ei ole vielä teorianomaista hyväksyntää tutkijan taustanäkemys tai taustafilosofia tutkijan maailmankuva hyvin perusteltuja uskomuksia todellisuudesta paradigma perustuvat ontologisiin, epistemologisiin ja metodologisiin oletuksiin Guba & Lincoln 2000, ; Metsämuuronen 2005, ja 199 Konstruktivismi Osaalue Metodologia kokeellinen, Modifioitu kokeel- manipulatiivinen; linen /manipu- pääosin latiivinen: koe- ja kvantitatiiviset kvasikoejärjestelyt, menetelmät voi sisältää kvalitatiivisia menetelmiä Epistemologia Paradigmat tutkimuksessa Positivismi naiivi realismi: se mikä näkyy ja mitä voi tavoittaa on totta dualistinen/objektivi stinen; löydökset totta (jos toistettavissa) Postpositivismi kriittinen realismi: todellisuuden voi tavoittaa vain epätäydellisesti, muuttuva modifioitu dualismi/objektivis mi; löydökset todennäköisesti totta, täydelliseen objektiivisuuteen ei päästä Kriittinen teoria historiallinen realismi: virtuaalinen todellisuus; todellisuus muotoutuu useiden tekijöiden kokonaisuudessa subjektiivisuus: tutkijan arvot vaikuttavat löydöksiin Dialoginen /dialektinen: Tieto hankitaan tutkijan ja tutkittavan dialogilla Ontologia relativismi: paikallisesti ja spesifisti konstruoitunut todellisuus, suhteellinen todellisuus subjektivistinen: löydökset ovat tutkijan luomia Hermeneuttinen /dialektinen: Tiedonhankinta perustuu tulkintaan Guba & Lincoln 2000, ref. Metsämuuronen 2005, 202 6

7 Kvalitatiivinen tutkimus Soveltuu käytettäväksi silloin, kun ollaan kiinnostuneita asioista, joita ei voi mitata määrällisesti onko verkkopalvelu laadukas onko verkkopalvelun käyttö miellyttävää onko verkkopelin pelaaminen jännittävää kun tavoitteena on löytää tai paljastaa tosiasioita (eikä todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä) kun halutaan tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voi kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä kun ollaan kiinnostuneita tapahtuman yksityiskohtaisista rakenteista kun ollaan kiinnostuneita yksittäisten toimijoiden merkitysrakenteista Metsämuuronen 2005, ja 199 Hirsjärvi ym. 2001, 152 Kvalitatiivinen tutkimus Lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen kokonaisvaltaisesti todellisuus on moninainen tapahtumat muovaavat toinen toistaan Ei ole mahdollista irtautua arvolähtökohdista arvot ohjaavat sitä, mitä ja miten tutkittavaa ilmiötä pyritään ymmärtämään Objektiivisuus ei ole mahdollista perinteisessä mielessä tutkija ja tutkittava ovat sidoksissa toisiinsa tutkija ja se, mitä tiedetään kietoutuvat toisiinsa tuloksina ehdollisia selityksiä aikaan ja paikaan rajoittuen Metsämuuronen 2005, 201 Hirsjärvi ym. 2001, 152 7

8 Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä Eri tieteenaloilla omia kvalitatiivisen tutkimuksen traditioita Kysymyksessä siis joukko moninaisia tutkimuksia, joissa ollaan kiinnostuneita kielenpiirteistä kommunikaationa (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi) kulttuurina (esim. kognitiivinen etnotiede, symbolinen interaktionismi Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001, Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä jatkoa säännönmukaisuuksien etsimisestä elementtien tunnistaminen ja niiden suhteiden kartoitus mallien löytäminen (esim. fenomenografia, laadullinen arviointi, toimintatutkimus, holistinen etnografia) tekstin tai toiminnan merkityksen ymmärtäminen teemojen löytäminen (esim. fenomenologia) tulkinta (esim. tapaustutkimus) reflektio esim. heuristinen tutkimus, reflektiivinen fenomenologia Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001,

9 Kvalitatiivisen tutkimuksen lajeja Delphi-tutkimus diskurssianalyysi dokumenttianalyysi sisällönanalyysi elämäkertatutkimus etnografia etnografinen sisällönanalyysi fenomenografia grounded theory hermeneutiikka kenttätutkimus keskusteluanalyysi osallistuva havainnointi osallistuva tutkimus tapaustutkimus toimintatutkimus transformatiivinen tutkimus viestinnän etnografia yhteistoiminnallinen tutkimus (Hirsjärvi ym. 2001, 153) Kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkkejä aineistonkeruumenetelmä tutkittavien näkökulma harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta aineiston laadullis-induktiivinen analyysi hypoteesittomuus tutkijan asema narratiivisuus tavoitteena tulkinta ja ymmärtäminen vrt. Eskola & Suoranta 2000, 15 9

10 Aineistonkeruumenetelmä Suositaan ihmistä tiedonhankinnan välineenä Pelkistetyimmillään aineistot ovat tekstiä syntyvät tutkijasta riippumatta tai riippuen esim. haastattelut, havainnoinnit, päiväkirjat, erilaiset kuvalliset ja kirjalliset aineistot, äänimateriaali jne. havainnointi tekstianalyysi haastattelu Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 155 Metsämuuronen 2005, 203 Aineistonkeruumenetelmä Metsämuuronen 2005, 204 Metodi havainnoiminen Kvantitatiivinen alustavaa työtä esim. lomaketta varten Kvalitatiivinen perustava menetelmä toisen kulttuurin ymmärtämiseen tekstianalyysi kvantitatiivinen sisällön analyysi; tutkijan asettamien kategorioiden laskeminen kulttuurien jäsenten käyttämien kategorioiden ymmärtäminen haastattelu litterointi survey-tutkimus; strukturoitujen kysymysten esittäminen satunnaisesti valitulle otokselle harvoin käytössä; esim. tarkastettaessa haastatteluäänityksen paikkansapitävyyttä avoimien kysymysten esittäminen valituille yksilöille tai ryhmille käytetään ymmärtämiseen, miten tutkittavat organisoivat puheensa 10

11 Tutkittavien näkökulma Osallistuminen tutkittavien elämään (ei edellytys) esim. kenttätyö lähelle tutkittavia naturalistinen ote: ei manipuloida tutkimustilannetta tavoitteena tavoittaa tutkittavien oma näkökulma Tutkijan suhtautuminen kentän tapahtumiin - pysyä ulkopuolella vai ottaa kantaa tapahtumiin subjektiivisuus - objektiivisuus objektiivisuus syntyy oman subjektiivisuutensa tunnistamisesta eettiset kysymykset Eskola & Suoranta 2000, 15 Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001,

12 Aineiston laadullis-induktiivinen analyysi Pelkistetysti: teorian rakentaminen empiirisestä aineistosta lähtien induktiivinen päättely etenkin silloin, kun tarvitaan perustietoa jonkin ilmiön olemuksesta esim. suomalainen nälkä ja etiopialainen nälkä olemukseltaan erilaisia Lähdetään liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään muodostettujen käsitteiden avulla määritellään ilmiötä koskeva teoria nojaa aiempiin teorioihin: aikaisempi teoria ja käytännön kokemukset ovat pohjana tutkijan esiymmärrykselle ja käsitteenmuodostukselle Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 169 Hypoteesittomuus Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimushypoteesien asettaminen jo ennen aineiston hankintaa hypoteesien testaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tutkittavasta kohteesta tai tuloksista havainnot kuitenkin latautuneet aiemmilla kokemuksilla eivät kuitenkaan rajaa tutkimuksellisia toimenpiteitä kannattaa muodostaa työhypoteeseja, arvauksia analyysin tuloksista aineistot auttavat hypoteesien keksimisessä Aineistojen avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia, ei vain todentaa ennestään epäilemäänsä. Eskola & Suoranta 2000,

13 Tutkijan asema Tutkija eräällä tavalla keskeisemmässä asemassa kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Kvalitatiivinen tutkimus tarjoaa mahdollisuuden joustavampaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen tutkijalta vaaditaan mielikuvitusta ja intuitiota Syytetään usein subjektiivisuudesta ja epätieteellisyydestä subjektiivisuus - objektiivisuus: usein kysymys eri näkökulmista esimerkiksi kyselylomakkeen objektiivisuus epätieteellisyys: ongelma sama kvantitatiivisessakin tutkimuksessa; [k]umpikin tapa toteuttaa tieteeksi kutsuttua toimintaa käyttäen omanlaisiaan vakuuttelun strategioita ja kielellisiä konventioita, jotka määrittävät sen mitä tieteeksi milloinkin nimitetään. Eskola & Suoranta 2000, Narratiivisuus Laadullinen aineisto voidaan nähdä myös tarinana (narraationa) ihmisten maailma perustuu tarinoiden kertomiseen ympäröivä todellisuus jäsentyy tarinoiksi narratiivisuus on ymmärryksen perusmuoto narratiivisuus tutkimuksellinen resurssi haastattelut, päiväkirjat, eläytymismenetelmät yms. hyvin erilaisia ilmiöitä voi lukea tarinoina Lukeminen = aineisto tematisoidaan narratiivisuuden näkökulmasta tutkimuksen kohteeksi Eskola & Suoranta 2000,

14 Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet Tutkittavan ilmiön käsitteellinen ymmärtäminen tarkoituksena kuvata todellisen elämän tapahtumia tutkittavan kohteen kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoituksena löytää ja paljastaa tosiasioita Eskola & Suoranta 2000, Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet Ilmiön tulkinta ja merkityksenanto tavoitteena ymmärtää toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta ilmiöstä tulkinta = tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä johtopäätöksiä Tulkinta tulkinta rakennetaan tiukasti aineistosta käsin (pitäydytään aineistossa) aineisto on tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline Eskola & Suoranta 2000,

15 Kvalitatiivinen tutkimusprosessi Liikkeelle tutkimusideasta Tutkimuskohteen valinta Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Tutkimussuunnitelman teko Aineiston hankinta Analysointi Tutkimuksen arviointi Tutkimustekstin kirjoittaminen 15

16 Tutkimuskohteen valinta Kiinnostava aihe tutkimusidea Ideapaperi miksi aihe kiinnostaa, mitä aiheesta oikeastaan ihmettelet, miten asia on mahdollista ratkaista jne. mitkä avainsanat kuvaavat aihetta voidaanko aihe rajata ajallisesti ja paikallisesti Huomioi aiheen valinta on ennen kaikkea prosessi. lopullinen aihe löytyy usein vasta monien harkintavaiheiden jälkeen tärkeää on kuitenkin valita aihe, joka kiinnostaa itseään Eskola & Suoranta 2000, 34; Hirsjärvi ym. 2001, Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Kaikkea mahdollista ei voida tutkimuksessa (laajassakaan) havainnoida tai selvittää Tutkimusideasta kohti tutkimusongelmaa tutkimusalueen kirjallisuuteen perehtyminen auttaa oman tutkimuksen suuntaamisessa tarkkojen kysymysten muotoileminen voi autata tutkimusongelman täsmentämisessä Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on vaikea määritellä etukäteen kuinka tiukasti rajattu aiheen tulisi olla tutkimusaihetta joudutaan usein tarkentamaan ja täsmentämään aineiston keruun yhteydessä. Eskola & Suoranta 2000,

17 Tutkimussuunnitelman teko Ei yksiselitteistä ohjeita --> eri tilanteissa erilaisia suunnitelmia Olennaisia piirteitä: aiheen merkittävyys mihin tieteellisen keskusteluun työ liittyy mikä on tutkimuksen panos tähän keskusteluun tutkimuksen merkittävyys Huomioitavaa tutkimussuunnitelma elää tutkimuksen mukana tutkimuksen eri vaiheiden kietoutuminen yhteen Tutkimussuunnitelmaa ja tutkimusongelman asettelua saattaa joutua tarkistamaan aineistonkeruun ja kirjoittamisen aikana Eskola & Suoranta 2000, 35-36; Hirsjärvi ym. 2001, Aineiston hankinta Koska aineistoa on tarpeeksi? aineiston koko, aineiston kyllääntyminen, aineiston rajaus ja yleistäminen Aineiston koko kokoharkinnanvarainen näyte esim. Piaget havainnoi kahta lastaan ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, jolloin aineiston koolla ei välitöntä merkitystä ei ole olemassa mekaanista sääntöä aineiston koosta aineiston tarkoitus toimia tutkijan apuna tarkoituksena ei ole kuvata aineistoa, vaan rakentaa aineistosta teoreettisesti kestäviä näkökulmia Eskola & Suoranta 2000, 61-62; Hirsjärvi ym. 2001,

18 Aineiston hankinta Aineiston kyllääntyminen aineiston koko on riittävä kun peruslogiikka alkaa toistua ts. uudet tapaukset eivät tuo uutta tietoa kyllääntyminen (saturaatio) tietty määrä aineistoa riittää tuomaan esiin sen teoreettisen peruskuvion kyllääntymistä ei tapahdu, jollei tiedä mitä etsii teoreettiset silmälasit aineiston tarkastelemiseen aineistoa lukemalla siitä alkaa näkyä jotakin kiinnostavaa, joka johtaa etsimään lisää samantapaisia lausumia, aineiston eroja ja yhtäläisyyksiä jonkin teoreettisesti kiinnostavan teeman kannalta. tapauskohtaisesti on päätettävä, milloin aineistoa on riittävästi Eskola & Suoranta 2000, 62-64; Hirsjärvi ym. 2001, Aineiston hankinta Aineiston rajaus toisinaan kyllääntyminenkään ei kerro sopivaa aineiston kokoa (esim. kielenkäytön tutkiminen) aineisto periaatteessa loppumaton liikkeelle pienestä aineistosta, voi kerätä tarpeen mukaan lisää myöhemmin rajaus teoreettisen kattavuuden pohjalta teoreettinen edustavuus: tutkittu tapaus on esimerkki yleisestä esim. tapaustutkimus tapaus voi olla myös poikkeuksellinen, ainutkertainen Eskola & Suoranta 2000, 62-64; Hirsjärvi ym. 2001,

19 Aineiston hankinta Yleistäminen kvalitatiivisessa tutkimuksessa periaatteessa aina kyseessä tapaustutkimus yksikin tapaus riittää - monipuolinen erittely aineksia yleistyksiin edellytyksenä järkevä aineiston kokoaminen kohderyhmän valinta: 1. suhteellisen samanlainen kokemusmaailma, 2. heillä on tutkimusongelmasta tekijän tietoa 3. ovat kiinnostuneita tutkimuksesta yleistettävyyttä parantaa esim. vertailuasetelma vertailu muihin tutkimustuloksiin yleistyksiä aineistosta tehdyistä tulkinnoista yleistäminen siirrettävyytenä - havaintojen soveltamista toiseen tapaukseen Eskola & Suoranta 2000, 65-68; Hirsjärvi ym. 2001, Analyysi analyysivaihetta edeltää usein aineiston järjestäminen tavoitteena tuoda aineistoon selkeyttä analyysilla aineisto tiivistetään kadottamatta informaatiota ei ole selkeitä työskentelytekniikoita tutkittavat näyttäytyvät lähes aina kielessä erilaiset kielikäsitykset: moderni, realistinen, konstruktionistinen sosiaalinen elämä muutakin kuin kieltä, mutta kieli ja toiminta aina yhdessä analyysivaiheeseen liittyy olennaisesti tulkinta analyysia ja tulkintaa ei eksplisiittisesti eroteta hermeneuttinen kehä - analyysi ja tulkinta yhdessä - aineistosta tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysia analyysi ja tulkinta teknisesti erilliset Eskola & Suoranta 2000,

20 Tutkimuksen arviointi Kritisoitu luotettavuuskriteereiden hämäryydestä pelkistyy kysymykseksi tutkimusprosessin luotettavuudesta vrt. kvantitatiivinen tutkimus: mittauksen luotettavuus uskottavuus: vastaako tutkijan käsitykset tutkittavien käsityksiä siirrettävyys: mahdollista tietyin ehdoin varmuus: huomioidaan tutkijan ennakko-oletukset vahvistuvuus: tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista tutkimuksista Eskola & Suoranta 2000, Tutkimustekstin kirjoittaminen Tutkimustulokset julkaistaan yleensä tutkimusraporttina - toisinaan myös esim. suullisina esitelminä tai artikkeleina. Tutkimusraportin perusrakenteeseen: alkuosa, runko-osa ( johdanto, menetelmä, analyysi, tulokset ja pohdinta) sekä loppuosa Kertomus etsimisestä kuvastaa tutkimusprosessin todellista kulkua tiheä kuvaus aineistosta yhdistyy tieteelliseen kerrontaan Hirsjärvi ym. 2001,

21 Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan tulosten julkistamiseen tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen liittyvät mm. siihen, missä määrin tiede ja tutkimustoiminta on vastuussa tiedon käytöstä ja seurauksista yhteiskunnalle Suomessa tutkimuseettinen neuvottelukunnan tutkimuseettiset ohjeet määrittelemään yleisellä tasolla hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkauksia monitieteisestä näkökulmasta monilla tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka määrittelevät yksityiskohtaisemmin esim. tutkimuksen kohteen ja tutkijan välisestä suhteesta. (Hyvä tieteellinen 2002.) Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Käytännön tutkimustyön liittyvät eettiset kysymykset aiheen valinta, tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu ja rehellisyyden vaatimus Aiheen valinta: kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään Hirsjärvi ym. 2001,

22 Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu tutkittavilta henkilöiltä edellytetään asiaan perehtyneesti annettu suostumus (informed consent) > miten henkilöiden suostumus hankintaan perehtyneisyys (informed): tutkittavalle henkilölle tulee kertoa mitä tulee tapahtumaan, mitä tutkimuksen kuluessa saattaa tapahtua > henkilön on kyettävä ymmärtämään informaatio suostumus (consent): henkilö on kykenevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja sekä suostuminen on vapaaehtoista tutkimuskohdetta (tai muitakaan henkilöitä) ei saa käyttää hyväkseen anonyymiuden takaaminen aineiston keräämisessä ja tulosten julkistamisessa aineiston keräämisessä huomioitavat korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen Hirsjärvi ym. 2001, Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Rehellisyyden vaatimus kunnia sille kenelle se kuuluu: plagiointi - tieteellinen viittauskäytäntö yhteistyön tuloksena syntynyttä tietoa ei julkaista omissa nimissä ei tuoteta näennäisesti uutta tutkimusta muokkaamalla vanhaa ( itseplagiointi ) ei sepitellä tai kaunistella tutkimustuloksia > kriittinen yleistäminen ja kriittinen pohdinta siitä kenen tuloksista on kyse raportointi on luotettavaa: käytetyt menetelmät on esitelty huolellisesti, mahdolliset puutteet tuodaan esiin tutkimusrahojen käyttö on perusteltua Hirsjärvi ym. 2001,

23 2. viikkoharjoitustehtävä Tutkimuksen ns. ideapaperin laatiminen. Pohdi tutkimusaihettasi ja käytä apukysymyksiä apunasi. 1.Tiivistä tutkimusideaa Esim. Miksi aihe kiinnostaa? Mikä herätti kiinnostuksen? Mitä aiheessa oikeastaan ihmettelet? 2. Pyri rajaamaan tutkimusaihetta. Esim. Millaisilla avainsanoilla aihetta voisi kuvata? Voiko aihetta rajata jollakin tavalla ajallisesti tai alueellisesti? Ideointiin: mieti myös ääripäitä vastakohtia (laadukas - laaduton) 3. Täsmennä tutkimusotetta Esim. Onko tutkimuksesi tyypiltään kuvaileva, kartoittava, vertaileva vai selittävä? Mitä laadullisen tutkimuksen tunnusmerkkejä tutkimuksessasi on nyt nähtävissä (jos mitään)? Mistä ja/ tai keneltä tietoa voisi koota? Millainen tiedonkeruutapa voisi tulla kysymykseen? Minkälaiset työhypoteesit ovat mahdollisia? Voisiko tutkimuksen tehdä kokonaan ilman ennalta asetettuja työhypoteeseja? Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Tammi. Guba, E. G. & Lincoln, Y. S Competing Paradigms in Qualitative Research. Teoksessa Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S., (toim.) Handbook of Qalitative Research. Thousand Oaks: Sage Publications, Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen [online]. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2002 [päivitetty] [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Järvinen, P. & Järvinen, A Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3.painos. Helsinki: International Methelp Ky. Tesch, R Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer press. 23

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Anne-Maritta Tervakari TTY/ 3.10.2008 Kuva: http://jheer.org/vizster/ Teemat Laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteitä Tutkimusasetelmia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

10.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

10.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 10.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.3.2006 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 2. luento 11.2.2008 Teemat Tutkimuksen peruskäsitteet Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä Teoria

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta

11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta 11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

1. Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset

1. Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset 1. Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan ja tulosten julkistamiseen tai tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen. Sosiaaliseettiset vastuukysymykset

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

3.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 18.2.2008 Aiheet Tutkimuksen eettiset kysymykset Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

12.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 12.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 5.5.2008 Luennon teemat Laadullisen tutkimuksen luotettavuus tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari 23.9.2005 Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat: Tutkimusprosessin vaiheet Aiheen valinta

Lisätiedot

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Opinnäytteen aineiston hankinta

Opinnäytteen aineiston hankinta Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento 13.12.2005 Yleisesti tutkimuksesta tieteellisen tiedon ominaispiirteet tutkimustiedon tarkoitus tutkimuksen

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on

Lisätiedot

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO? HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical

Lisätiedot

Analyysimenetelmien kuvaus

Analyysimenetelmien kuvaus Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja

Sisällysluettelo LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN. Metsämuuronen 2006 (toim). Laadullisen tutkimuksen käsikirja Sisällysluettelo ESIPUHE 1.LAITOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 8 LUKU I METODOLOGIAN PERUSTEET IHMISTIETEISSÄ JARI METSÄMUURONEN 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 16 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ...17

Lisätiedot

3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä

Lisätiedot

Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Terveys ja tutkimus Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrät miten tutkimustieto rakentuu

Lisätiedot

Joustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti

Joustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 2. luento 12.9.2017 Tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusaiheesta Johdatus tutkimustyöhön 5 op (811393A) Sisältö: Yleistä tutkimuksesta,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2. Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kvantitatiivisen aineiston analyysi

Kvantitatiivisen aineiston analyysi Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen

Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus Janne Matikainen Palautetta tekstianalyyseista Tyylilaji ei ole sama asia kuin diskurssi tai kehys Analyysi ei ole arvio Analyysi aiheita syvemmälle Ei kirjoittajan

Lisätiedot

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op

P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op P3 Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5 op Riikka Turtiainen 20.2. 2009 Tänään Esittäytyminen / odotukset Kurssiesittely: Sisältö ja suoritustapa, kurssiohjelma ja esityspäivien sopiminen, harjoitustyöaiheiden

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 1 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tutkielmien arvosteluperusteet Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana

Lisätiedot