Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Transkriptio

1 Terveys ja tutkimus

2 Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrät miten tutkimustieto rakentuu ja osaat itse suunnitella pienimuotoisen tutkimuksen Menetelmälliset erot Aineistonkeruun vaihtoehdot Tutkimuksen vaiheet (ja raportointi) Tiedät suomalaisen terveystutkimuksen tärkeitä tahoja Terveyspalvelut Suomessa ja niihin liittyvät tekijät Lainsäädäntö Palvelurakenne Terminologia

3 Tieteellinen tieto = tutkittua tietoa? Määrällinen- ja laadullinen tutkimus? Aineistonkeruumenetelmät? Tutkimuksen luotettavuus? Validiteetti reliabiliteetti Terveyden tutkiminen? (TE3 s ) Esim. Terveyskäyttäytyminen, terveyden ulottuvuudet! Sairauksien tutkiminen? (TE3 s ) Epidemiologia? Insidenssi prevalenssi?

4 Tieteellinen tutkimus lähtee usein jokapäiväisestä arkitiedosta, jota tutkimustieto korjaa, täsmentää ja laajentaa Tieteelliselle tiedolle on tyypillistä käsitteiden käyttö täsmällinen terminologia ja yleisemminkin tutkimuksellinen kieli

5 Tieteellinen tieto perustuu tutkimustietoon Se on hankittu huolellisesti suunnitellen sekä järjestelmällisten tiedonhankintamenetelmien avulla Tiedonhankinnan jokaisessa vaiheessa prosessia tarkastellaan kriittisesti

6 Tutkimustiedon hankinta on julkista siinä pyritään objektiivisuuteen ja luotettavuuteen Tutkimustuloksille esitetään perustelut Tieteellinen tieto rikastuttaa arkitietoa ja etsii ratkaisuja ongelmiin, joihin arkitiedosta ja käytännön ajattelusta ei löydetä vastauksia

7 Terveyttä, sairautta ja niihin liittyviä tekijöitä voidaan tutkia monella eri tavalla. Teoreettinen tutkimus ei havaintoaineistoa, tutkimusongelma pyritään ratkaisemaan esim. kirjallisuuden avulla Empiirinen tutkimus kerätään havaintoaineisto esim. kyselyt, haastattelut, potilastiedot, kirjeet, päiväkirjat, lehtileikkeet ja tilastot, teknologiset mittarit (syke, askel, kuume, verenpaine yms.) Menetelmällisesti tutkimus voidaan jakaa määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen

8 Tapaus-verrokkitutkimus Esim. talidomidi ja epämuodostuneet vastasyntyneet Kohorttitutkimus Esim. atomipommituksien vaikutus syövän yleisyyteen Satunnaistettu vertaileva tutkimus Esim. antibiootin vaikutus jonkin sairauden hoidossa Satunnaistettu vertaileva kaksoissokkotutkimus Erilaisten rekisterien käyttö Kuvaileva epidemiologinen tutkimus

9 Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus Aineistoa voidaan kerätä monin eri menetelmin esim. kyselyt, haastattelut, tiedot eri rekistereistä tai muodostamalla koe-kontrolliasetelmia Aineistoa analysoidaan tilastollisin menetelmin Tutkimusaineisto voidaan kerätä edustavista väestöotoksista erilaisten tilastollisten otantamenetelmien avulla, jolloin tutkittavat edustavat tiettyä väestönosaa pienoiskoossa Tutkimustuloksia voidaan tällöin yleistää koko tähän väestöön eli tutkimuksen perusjoukkoon (vrt. kurssilla tehtävät tutkimukset!)

10 Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus Laadullisessa tutkimuksessa aineisto kerätään yleensä pieneltä ja tarkoituksenmukaiselta joukolta ihmisiä. Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä yleistyksiin vaan ilmiöiden ymmärtämiseen. Kvalitatiivinen tutkimus voi paljastaa ennalta odottamattomia tekijöitä, joita voidaan tutkia kvantitatiivisesti. Toisaalta kvalitatiivinen tutkimus voi tarkentaa ja tuoda elämänmakuista rikkautta kvantitatiivisen aineiston tuloksiin.

11 Terveyden ja sairauden ilmiöiden parempaan ymmärtämiseen Terveyden edistämisen toimien kohdistamiseen ja kehittämiseen Terveysvalistuksen ja terveystiedon opetuksen kehittämiseen Terveydenhuollon ammattikäytäntöjen kehittämiseen

12 Sairauksien ehkäisykeinojen löytämiseen Sairauksien hoidon kehittämiseen Terveyspolitiikan päätösten tueksi Terveysteknologian kehittämiseen Terveysalan koulutuksen kehittämiseen

13 Selvitetään erilaisia terveystottumuksia ja tietoja, asenteita ja tottumuksiin liittyviä motiiveja Päihteet, uni, stressi, liikunta, ravitsemus yms. Tulokset tärkeitä erilaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kannalta esim. seulontojen organisointi, terveysvalistus jne. Tulokset voivat kertoa esim. hälyttävistä ja yleistyvistä terveysongelmista (nuorten lisääntynyt ylipaino, väsyneisyys yms.) Suomessa terveystottumuksia on tutkittu 1970-luvulta lähtien Suomi on edelläkävijä väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannassa

14 Epidemiologia = Tieteenala, joka tutkii tautien vallitsevuutta, ilmaantuvuutta ja niiden vaaratekijöitä. Miten terveyteen liittyvät ilmiöt ja ongelmat jakautuvat eri väestöryhmien kesken? Mitkä tekijät näissä väestöissä lisäävät sairauden todennäköisyyttä tai vaaraa eli riskiä sairastua? Kliininen tutkimus = Terveydenhuollossa ja lääketieteessä tieteellistä menetelmää käyttäen tehtävää terveyteen liittyvää tutkimusta.

15 Prevalenssi ja insidenssi ovat keskeisiä epidemiologian käsitteitä, kun mitataan ja kuvataan tietyn sairauden esiintymistä ja yleisyyttä. Prevalenssi eli sairauden vallitsevuus s. 45 s. 43 Suhdeluku, joka kertoo kuinka moni tutkittavasta väestöstä jollain hetkellä kärsii tietystä terveysongelmasta Prevalenssi ilmoitetaan prosentteina usein :ta asukasta kohden

16 Insidenssi eli ilmaantuvuus Kuvaa uusien tautitapausten ilmaantumista väestöön tietyn ajanjakson kuluessa Paljonko ihmisiä sairastuu vuoden aikana tiettyyn tautiin Määrän kertyminen tiettynä ajanjaksona voidaan suhteuttaa esimerkiksi tai ihmiseen tai ilmaista se prosenttilukuna Esim. klamydian insidenssi vuonna :ta asukasta kohden

17 Tutkivia esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ( UKK-instituutti ( Työterveyslaitos ( Tilastokeskus ( Julkaisevia tahoja esim. Suomalainen lääkäriseura Duodecim ( Suomen ASH (

18 Kyselylomake Yleinen tapa kerätä aineistoa mm. tosiasioista, terveyskäyttäytymisestä, asenteista, tiedoista, uskomuksista ja mielipiteistä Työlästä lukea ja analysoida nykyisin optiset lomakkeet nopeuttavat laajoja aineistoja Strukturoitu haastattelu kysymykset ja vastausvaihtoehdot on laadittu ennalta

19 Teemahaastattelu teema-alueet on määritelty valmiiksi kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa eikä vastausvaihtoehtoja ole määrätty ennalta Avoin haastattelu Havainnointi (observointi) Osallistuva havainnointi tutkija lyöttäytyy osaksi tutkittavaa ryhmää Mittaukset (esim. paino, pituus, verikokeet) Rekisterit ja tilastot (esim. potilaskertomukset sairaaloissa)

20 Lähdekritiikki (luotettavat julkaisut) Tutkimustulosten kriittinen arviointi raportissa Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi s. 53 Erot luotettavuuden tarkastelussa kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessatutkimuksessa

21 Tieteellinen tutkimus pyrkii periaatteessa aina luotettavuuteen. Tutkimukseen tutustuessaan lukijan tulee arvioida itse tutkimusprosessia, tutkimustuloksia, tulosten raportointia ja tulosten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Mitä tarkemmin tutkija on selostanut tutkimuksen teon eri vaiheita, sitä paremmin lukija pystyy arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksellinen debatti on osa tieteellisen tiedon kriittistä arviointia, vaikuttaa siis myös tavallaan luotettavuuteen.

22 Näihin voit kiinnittää huomiota tutkimuksen luotettavuutta tarkastellessasi: onko tutkimusmenetelmät valittu tarkoituksenmukaisesti? onko koehenkilöt valittu tarkoituksenmukaisesti? onko tutkimuksen kohdejoukko riittävän suuri? mitkä tekijät ovat mahdollisia virhelähteitä? kuinka suuri sattuman osuus on? kuinka merkitseviä tulokset ovat ja ovatko ne yleistettävissä? Vertaa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus

23 Validiteetti Mittarin (aineistonkeruumenetelmän) validiteetilla tarkoitetaan sen pätevyyttä mitata juuri sitä, mitä halutaan. (s. 55) Reliabiliteetti Tarkoittaa mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuutta sekä mittareiden käyttö- ja toimintavarmuutta. (s.54) TE3, Virtaa (uusin painos)

24 Validiteetti Mittaako mittari (aineistonkeruumenetelmä) juuri sitä, mitä halutaan mitata Tutkitaan esim. terveyskäyttäytymistä tutkimuslomakkeilla selvitetään vain tupakointia, alkoholinkäyttöä ja liikuntatottumuksia mittari ei ole validi, koska se mittaa vain eräitä terveyskäyttäytymisen osa-alueita, ei kokonaisuutta

25 Reliabiliteetti mittauksen pysyvyys, toistettavuus (=miten pysyviä mittaustuloksia saadaan) esim. painon mittaaminen 1. mittaus 73kg, 2. mittaus 87, 3. mittaus 67kg mittarin reliabiliteetti huono mittaustulokset vaihtelevat liikaa (mahdottomat painon heilahtelut) johtuen mittarista (=vaaka) tai mittaajasta