Steinerkoulujen ja -päiväkotien periaatteet
|
|
- Urho Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 1/7 Steinerkoulujen ja -päiväkotien periaatteet Steinerkasvatus Euroopassa Julkilausuma periaatteista ja pyrkimyksistä European Council for Steiner Waldorf Education (ECSWE) Suomentanut Stina Grönroos Suomennosta tarkistaneet Ulla Ahmavaara ja Jarno Paalasmaa Steinerkasvatuksen liitto 2011
2 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 2/7 Johdanto Steinerkasvatuksen ytimessä ovat kunnioitus lapsen yksilöllisyyttä ja eheää lapsuutta kohtaan, lapsen luontaisten oikeuksien puolustaminen sekä inhimillisen ja kulttuurisen moniarvoisuuden jatkuva tukeminen. Lähestymistapa kasvatukseen perustuu ajatukseen, että ihmis- ja maailmankokemuksessa on henkinen ulottuvuus. Steinerkoulut ja varhaiskasvatusryhmät pyrkivät noudattamaan eettisiä periaatteita ja arvoja, säilyttäen samalla ammattimaisen rakenteen ja työskennellen toimintaa ohjaavien lakien mukaan. Koulut ja päiväkodit ovat taloudellista voittoa tavoittelemattomia kasvatuksellisia organisaatioita. Kasvatuksellinen toiminta kouluissa ja päiväkodeissa rakentuu kasvattajien ja tutkijoiden kehittyvän ja kasvavan tutkimustyön sekä Rudolf Steinerin ( ) alkuideoiden pohjalta. Koulujen ja päiväkotien toiminta keskittyy lapsen kasvun ominaispiirteisiin. Lähestymistapa on lapsilähtöinen ja lasta kunnioittava. Kasvatukselliset lähestymistavat pitävät sisällään opetuksen ja oppimisen pedagogiikan, opetussuunnitelman, arvioinnin sekä koulujen ja päiväkotien oman organisaation, hallinnon ja johtamisen. Koulujen elämä ja kasvatuskäytännöt muotoutuvat seuraavien periaatteiden hengessä: Kasvatus Kasvatuksen tehtävä on kehittää sosiaalista tietoisuutta, itsetuntemusta sekä eettistä älykkyyttä kohti aktiivista maailmankansalaisuutta. Kasvatus on sosiaalinen ja kulttuurinen tehtävä, jota suoritetaan julkisesti ja jolla on jokaiselle yksilölle erityinen merkityksensä. Kasvatusta innoittaa kasvavan lapsen havainnointi ja ymmärtäminen. Tältä pohjalta opettaja pyrkii vastaamaan jokaisen lapsen potentiaaliin sekä esille pyrkiviin kykyihin ja kehittyviin ominaisuuksiin. Pedagoginen lähestymistapa, opetussuunnitelman sisällöt ja materiaalit sekä opetusmetodit vastaavat oppilaiden ikäkautta ja kehitystarpeita 1. 1 [Suomentajan huomautus: Alaviite kuten alkutekstissä.] Kasvatuksellisen lähestymistavan perustana on ymmärrys yksilön elämän mittaisesta ja vaiheittaisesta fyysisestä, emotionaalisesta ja kognitiivisesta kehityksestä ja muuntumisesta erityisesti lapsuudessa. Kasvatuksen tavoite on kohdata oppija näissä kasvun ja muutoksen jaksottaisissa vaiheissa.
3 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 3/7 Kasvatus tarjoaa ravintoa sekä keholliselle, sielulliselle että henkiselle alueelle vaalien oppimisen ja kehityksen käytännöllisiä, esteettisiä ja tiedollisia malleja. Kasvatus pyrkii mahdollistamaan yksilön ainutlaatuisten kykyjen esiintulon. Tässä mielessä kasvatus on terveyden ja hyvinvoinnin 2 mahdollistaja. Pedagoginen lähestymistapa on kokonaisvaltainen; samalla taiteellinen ja mielikuvituksekas; tieteidenvälinen ja laajennettu 3. Keskeisiä periaatteita ovat monipuolisten ja olennaisten taitojen hankkiminen sekä monenlaisten kykyjen ja merkityksellisten, myönteisten oppimistaitojen kehittäminen. Kasvatuksellinen eetos on inklusiivinen ja ei-valikoiva suhteessa sukupuoleen, kansallisuuteen, uskonnollisiin tai muihin uskomuksiin, etniseen tai sosiaaliseen taustaan. Koulut ja päiväkodit työskentelevät oppilaiden yksilöllisten kykyjen hyväksi, sekä resurssien ja kontekstin salliessa täyttävät lasten ja nuorten muitakin oppimistarpeita. Pieni lapsi Varhaiskasvatus keskittyy ensisijaisesti pienen lapsen aistien kasvatukseen kokemuksen ja kokeilevan oppimisen kautta. Rytmi ilmiönä ja laatuna on varhaislapsuuden perustavanlaatuinen voima. Pieni lapsi on luonnostaan jäljittelevä, ja varhaiskasvattaja suorittaa merkityksellisiä käytännön töitä ja toimia, jotka ovat jäljittelyn arvoisia. Lapsilähtöinen, mielikuvituksekas leikki vaihtelee ohjattujen luontokokemusten ja käytännön inhimillisten toimien kanssa. Niistä lapsen ensimmäisten elinvuosien oppiminen ja kehitys ammentavat elämänvoimansa. Yksilöllisen luovuuden siemen kylvetään tänä aikana. 2 [Suomentajan huomautus: Alaviite kuten alkutekstissä.] Salutogenesis; salus, salutis (lat.) = terveys sekä genesis (kr.) = alkuperä, alku, derivaatio. Salutogenesiksellä tarkoitetaan "terveyden alkuperää", kun taas perinteiset käsitteet ovat patogeneesi ja patologia (pathein = kärsiä). Tämä lääketieteen uusi paradigma juontuu 1960-luvulle USAhan, mutta alkoi saada jalansijaa Euroopassa vasta 1990-luvulla, kun terveydenhoitopalveluiden kulujen huikea nousu lisäsi 'terveys'-käsitteen kansainvälistä huomiota (Michaela Glöckler). 3 [Suomentajan huomautus: Alaviite kuten alkutekstissä.] Laajennettua oppimista [Suomentajan huomautus: alkutekstissä extended learning] tapahtuu, kun opetus ja oppiminen tulee uudelleen esiin tai jatkuu muillakin kuin aiheelle varatuilla oppitunneilla tai jaksoissa. Esimerkiksi kotiseutuoppia voidaan laajentaa saman päivän musiikin, maalauksen ja äidinkielen [Suomentajan huomautus: alkutekstissä English] oppitunneille tai kouluviikon muuhun sisältöön. Elkind (1999) mainitsee käsitteen 'laajennettu oppiminen' keskustelussa steinerkasvatuksen moderninjälkeisestä laadusta.
4 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 4/7 Koululainen Varsinainen opetus ja oppiminen alkavat kouluvalmiuden arviointiin pohjautuen. Kouluvalmiuden arvioinnissa käytetään lapsen kehityksellisen vaiheen ja sosiaalisen iän indikaattoreita. Rytmi ja jatkuvuus, mielikuvitus, uteliaisuus ja aktiivinen osallisuus ovat oppimisprosessin ytimessä. Alaluokilla luokanopettaja kantaa päävastuun luokasta, mikä mahdollistaa jatkuvuuden opettajan ja oppilaiden välisessä oppimissuhteessa. Opettaja pyrkii muovaamaan luokkahuonetta ja oppimisympäristöä suunnittelun, valmistelun ja tuntien rakenteen kautta sekä kehittämällä autenttisia suhteita luokkayhteisön sisällä. Opettajat tukevat oppilaiden oppimista ja edistymistä jatkuvalla tietoisella havainnoinnilla ja arvioinnilla, joka pohjautuu tarjottuihin oppimismahdollisuuksiin ja käsiteltyihin aineistoihin. Nuori Murrosiässä korostuu järkeilyn, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymisen lisäksi sisäisen ja yksilöllisen tunne-elämän kehitys. Kasvatuksen tavoitteena on tarjota nuorille kokemuksellisia valmiuksia ottaa aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen elämään. Lisäksi tavoitteena on elinikäisen oppimisen idean omaksuminen, kiinnostuksen synnyttäminen itsensä kehittämiseen ja tutkiva asenne maailmaa kohtaan. Opetuksessa keskeistä on kehittää nuoren rationaalista ja loogista ajattelua sekä vaalia hänen sosiaalisia ja emotionaalisia kykyjään. Tarjotaan käytännön mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. Rohkaistaan myös kysyvään asenteeseen ja elämän peruskysymysten pohdintaan. Taiteelliset lähestymistavat opetuksessa ja oppimisessa sekä rohkaiseminen kiinnostuneeseen ja tiedonhaluiseen asennoitumiseen tunnistetaan nuoren elämää ja kasvatusta vahvistaviksi ja edistäviksi tekijöiksi. Oppiaines ja kasvatuksellinen lähestymistapa pyrkivät tasapainottamaan keskenään sisällön laajuuden ja yksityiskohtaisen, analyyttisen fokusoinnin läpi oppiaineiden ja opetussuunnitelman teemojen. Nuorten siirtyessä perusopetuksesta lukio-opintoihin (tai ammatilliseen koulutukseen), erot oppimistyylissä, opinto-ohjelmassa ja opiskelutavoissa ovat
5 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 5/7 keskeisiä oppimisprosessissa ja kasvatuskokemuksessa. Niihin rohkaistaan ja niitä rikastetaan kattavalla ja ohjatulla ydinaineksen opiskelulla, itsenäisillä projektitöillä ja portfoliotyöskentelyllä sekä käytännöllisellä työnteolla. Tässä oppimisen ja kehityksen prosessissa nuori alkaa omaksua ja kehittää kykyä reflektoivaan arviointiin, itsetuntemukseen, henkilökohtaiseen vastuuseen ja itseohjautuvaan eettiseen käyttäytymiseen. Sovelluksia: oppiaineet ja oppisisällöt Opetuksen ja oppimisen ohjelmalla viitataan kansainväliseen opetussuunnitelman ja oppimiskompetenssien viitekehykseen. Jokaisella koululla on oma, julkilausuttu kasvatuksen eetos, koulun kehittämisohjelma ja kasvatussuunnitelma, mukaan lukien julkilausuma kasvatustavoitteista. Opetusohjelmaan sisällytetään mahdollisuuksien mukaan steinerkoulujen piirissä kehitettyjä erityisiä oppiaineita kuten eurytmiaa, muotopiirustusta ja Bothmervoimistelua, joilla edistetään ja vahvistetaan avaruudellista ja geometrista tietoisuutta, luottamusta ja ilmaisukykyä. Vieraan kielen oppiminen kuuluu opetukseen ensimmäisestä kouluvuodesta alkaen. Erilaisten yhteiskunnallisten teknologioiden kehittäminen ja käyttö sisällytetään muiden oppiaineiden laajaan kirjoon, mukaan lukien luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet. Informaatioteknologioiden laaja käyttö yhteiskunnassa tiedostetaan sekä informaatioteknologioiden osallisuus nuorten elämään sijoitetaan historiallisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja teknologisen muutoksen kontekstiin. Informaatioteknologioiden tuntemuksen 4 katsotaan olevan tärkeä elämäntaito, joka tuodaan formaaliin opetukseen ja jota kehitetään murrosiästä lähtien. Luontoa ja luonnontieteitä lähestytään moninaisista havainnoivista ja teoreettisista näkökulmista. Opettaminen Opetustyö on sekä ammatillista erityisosaamista että taidetta. Opettajat ja kasvattajat käyvät läpi pedagogiset opinnot, jotka käsittelevät steinerkasvatuksen perusteita ja käytäntöjä. Opettajakollegion jäsenet pyrkivät henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä yksilöllisen että kollegiaalisen tutkimuksen ja opiskelun kautta. 4 [Suomentajan huomautus: alkutekstissä ICT literacy, jolle ei ole yhtä, vakiintunutta suomenkielistä termiä.]
6 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 6/7 Opettajia ja kasvattajia aktiivisesti rohkaistaan kehittämään kykyä itsereflektioon sekä aktiivisesti ylläpitämään ja kehittämään opetuksessa tarvittavia luovia voimia ja kykyjä. Tarinankerronta ja itse valmisteltujen materiaalien luova käyttö ja vapaa toisintaminen on tämän kasvatuksellisen lähestymistavan väkevä resurssi ja erityinen haaste. Koulun ulkopuolinen elämä ja yhteisö Kasvatuksellinen lähestymistapa soi yhteen paikalliskulttuurin ja olosuhteiden kanssa, ja koulut ovat aktiivisesti mukana paikallisyhteisöjen toiminnassa. Opetuksen ja oppimisen ohjelmat pyrkivät valmistamaan nuoret ihmiset niitä asiaankuuluvia arviointeja ja tutkintoja varten, joita vaaditaan kansallisiin koulutusjärjestelmiin pääsemiseksi steinerkoulun eri päättämisen vaiheissa. Avoin tutkiva asenne yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä kohtaan on luonteenomaista koko koululle. Koulut ovat oppimisyhteisöjä, toiminnallisia yhteisöjä sekä sosiokulttuurisia organismeja, joissa opettajat ja vanhemmat aktiivisesti osallistuvat kouluyhteisön toimintaan omien vastuutehtäviensä mukaisesti. Opettajat ja henkilökunta kokoontuvat yhteen toimien konsultoivana elimenä, joka ottaa päivittäisen ammatillisen vastuun koulun kasvatuselämästä ja oppimisen laadusta. Koulut ja päiväkodit pyrkivät yhteisöllisen johtamisen malliin, jossa vastuu ja vastuullisuus määritellään ja jaetaan koko organisaatiossa läpinäkyvästi. Kuten ECSWE on asian hyväksynyt, Timisoarassa, Romaniassa 10. maaliskuuta Orjan Retsler Cristopher Clouder Presidentti, ECSWE CHIEF EXECUTIVE OFFICER, ECSWE 5 5 [Suomentajan huomautus: Alaviite kuten alkutekstissä.] Itävalta, Belgia, Tsekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Romania, Venäjä, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Ukraina, Yhdistyneet Kuningaskunnat (UK).
7 Steinerkoulujen ja päiväkotien periaatteet, 2011, sivu 7/7 Saate Steinerkoulujen ja -päiväkotien periaatteet julkilausumaan Hyvä vastaanottaja, Euroopassa on oikeus nimittää itseään steinerkouluksi tai Waldorf-kouluksi koululla, joka on kansallisen järjestön jäsen tai kansallisen järjestön puuttuessa ECSWE:n eli Euroopan Waldorf-/steinerkasvatusneuvoston jäsen. ECSWE:n piirissä toimivat koulut näkevät steinerkoululiikkeen1 maailmanlaajuisuuden ja kansainvälisyyden sekä toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti. Steinerkasvatuksen lähtökohtana on kasvatusfilosofinen näkemys ihmisestä kehollisena (fyysisenä), tajuisena (sielullisena) ja itsetajuisena (henkisenä) kokonaisuutena. Kasvatuksellisia periaatteita elähdyttävät antroposofiset ajatukset ja tutkimustoiminta. Antroposofialla tarkoitetaan perusteellista ja kattavaa ihmisen ja maailman tutkimusta. Rudolf Steiner muotoili termin 'antroposofia' 1900-luvun alkupuolella kuvatakseen työtään ja tutkimustaan, joka käsitteli elämän, ihmisyyden ja maailman perusolemusta. Tutkimustyöhön pyrittiin sisällyttämään sekä elämän käsin kosketeltavat, materiaalisesti todistettavat osat että olemassaolon ja todellisuuden käsitteellisemmät, henkiset ulottuvuudet. Antroposofia on tiedon, käytännön ja tutkimuksen alati kehittyvä tarkastelutapa. Työhön sisältyvät tahdon, tunne-elämän ja ajattelun tutkimus. Tällainen työ usein pakenee nykystandardien mukaisia todistamisen (evidenssin ja verifikaation) määritelmiä. Kuitenkin työ käsittää keskeiset välineet, jotka varustavat ja voimaannuttavat ihmisen ja erityisesti kasvavan lapsen rakentamaan niitä kokemuksia, oppimisprosesseja ja kompetensseja, jotka palvelevat häntä koko elämän ajan. Steinerkasvattajat opiskelevat ja tutkivat antroposofiaa syventääkseen tietoa ja kehittääkseen työtään opettajina kouluissa ja oppimisen kohtauspaikoissa. Antroposofian filosofiset ja metodologiset lähestymistavat nähdään henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun työkaluina, niitä ei opeteta kouluissa oppiaineena tai elämänkatsomuksena. Ohessa on julkilausuma periaatteista ja pyrkimyksistä, jotka on yhteisesti hyväksytty Euroopan alueella sijaitsevan 650 steinerkoulun kattojärjestön eli ECSWE:n kokouksessa Timisoarassa, Romaniassa, toukokuussa Kiitämme huomiostanne. Cristopher Clouder Toiminnanjohtaja (CEO), European Council for Steiner Waldorf Education (ECSWE)
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotLaaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä
Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotKUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI
KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTervetuloa esiopetusiltaan!
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy
LisätiedotMetsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTeatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan
Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta
LisätiedotTaiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN
Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotLapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa
Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotHaukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet
Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä
LisätiedotAOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90
AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta
Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotPROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA. Kainulainen 2017
PROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA Kainulainen 2017 TARPEITA JA HAASTEITA OPETTAJANKOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMASSAMME ON ASETETTU KOULUTUKSELLE 6 YDINOSAAMISALUETTA,
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotNäkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotAOTT -mestari täydennyskoulutus
AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotToivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.
Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi
Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,
LisätiedotILMAJOEN TANSSIKOULU
ILMAJOEN TANSSIKOULU Ilmajoen tanssikoulu Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma, Tanssi 2018 1 SISÄLTÖ 1. Ilmajoen tanssikoulun toiminta, tehtävät ja arvot 2. Opetuksen tavoite, oppimisympäristö
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotSERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas
SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KAMU-pajaseminaari 14.5.2014 Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas Vapaaehtoistoiminnassa oppimisen konteksti Metropoliassa Uusi
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotTanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?
Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
Lisätiedot