LAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö YM 034:00/ Johdanto Saamelaiskäräjät on antanut hallituksen esitysluonnoksen pohjana olleesta luonnonsuojelulain toimivuusarvioinnista lausunnon (Dnro: 296/D.a.2/2011). Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi luonnonsuojelulain 10 lukua luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) toimeenpanon täydentämiseksi. Natura verkoston suojelun toteuttamista tehostettaisiin asettamalla viranomaisille nimenomaisia velvoitteita alueiden suojelutavoitteiden edistämiseksi ja huomioon ottamiseksi. Luonnonsuojelulakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksillä, joilla estettäisiin Natura verkostoon kuuluvan alueen merkittävä heikentyminen. Hallituksen esitysluonnos ei esitä muutoksia luonnonsuojelulain toimeenpanoon tai vaikuttavuuteen. Luonnonsuojelulakia on ollut tarkoitus muuttaa kaksivaiheisesti tuoden ensin EU-säädöksien tuomat muutosvaatimukset luonnonsuojelulakiin käsiteltäväksi ja toisessa vaiheessa muut muutokset. Toinen vaihe siirtynee seuraavalle hallituskaudelle, eikä luonnonsuojelulakia uudistettaisi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen toimikautena tätä enempää. 2. Saamelaiskäräjien esitykset luonnonsuojelulain muuttamiseksi Saamelaiskäräjät kannattaa kaikkia toimia, jotka parantavat luonnon monimuotoisuuden tilaa. Hallituksen esitysluonnoksessa on kuitenkin sellaisia kohtia, kuten jäljempänä todetaan, jotka voivat aiheuttaa ongelmia lain käytännön toimeenpanolle. Saamelaisten kotiseutualueella on hyvin laaja Natura- ja suojelualueverkosto. Luonnonsuojelulain uudistuksella ei tule vaikeuttaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamista. Saamelaisten kotiseutualueesta noin 80 % on eri tavoin suojeltua ja esimerkiksi häirikköeläinten poisto luonnonsuojelualueelta on usein välttämätöntä, koska suojelematonta aluetta ei ole riittävästi. Saamelaiskäräjät esittää seuraavassa huomionsa luonnonsuojelulakiin pykälittäin. Pykälän yhteydessä esitetään myös huomioita esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Lakiteksteihin esitettävät muutokset on kirjoitettu kursiivilla. Saamelaiskäräjät esittää saamelaiskäräjälain 9 mukaisten neuvottelujen käymistä luonnonsuojelulain uudistuksesta. Sajos Tel (0) FIN Inari info(at)samediggi.fi etunimi.sukunimi(at)samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (5) 16 Saamelaisten oikeudet Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :n mukaisella saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa kansallis- ja luonnonpuistoissa, Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella, erityisellä suojaalueella ja erityisen suojelutoimien alueella on turvattava saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset. Aluetta perustettaessa on sen suojelun erityiset tavoitteet ja kansallispuistossa myös alueella kävijöiden edut otettava asianmukaisella tavalla huomioon. Luonnonsuojelulain toimeenpano on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja toteutettava siten, etteivät ne vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan taikka kolttien elinolosuhteita tai näiden mahdollisuuksia harjoittaa mainittuja elinkeinoja koltta-alueella. Luonnonsuojelulain uudistuksessa on toimeenpantava Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan saamelaisia koskevia toimenpiteitä: Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehitetään. Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen oikeudellisen ja tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi. Saamelaiskäräjät esittää selkeyden vuoksi, että saamelaisten oikeuksista säädettäisiin omassa pykälässään. Natura-alueiden osalta laissa ei ole ollut määräyksiä saamelaiskulttuurin turvaamisvelvoitteesta. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaisia kokeviin erityslakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto, nykyisessä erityislaeissa heikentämiskielto on jo sisällytetty kaivoslakiin ja vesilakiin. Metsähallituslain nk. saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia lisäämistä valmistellut työryhmä on esittänyt saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon ottamista metsähallituslakiin. Luonnonsuojelualueet ovat turvanneet saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä ja saamelaiskulttuurille luonnon monimuotoisuuden säilyminen on hyvin tärkeää. Yksittäisillä päätöksillä voidaan kuitenkin haitata kohtuuttomasti saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä ja lakia on tarpeen täydentää heikentämiskiellolla. Perustuslain 22 mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallituksen esityksessä perusoikeussäännöksien ottamisessa perustuslakiin todetaan, että säännös ulottaisi julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisältö määräytyy kansainvälisten valvontaelinten käytännöstä. Hallituksen esityksessä mainitaan nimenomaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. 1 YK:n ihmisoikeuskomitea on ratkaisukäytännössään edellyttänyt, että saamelaiselle yhdessä ryhmänsä kanssa tulee turvata heidän perinteinen elämänmuotonsa elinkeinojen harjoittajana ja saamelaisyhteisön tulee pysyä elinvoimaisena myös tulevaisuuteen nähden. Vain saamelaisten harjoittama kannattava perinteisten elinkeinojen harjoittaminen pitää saamelaisyhteisön elinvoimaisena (Ilmari Länsman et al. v. Suomen valtio, 1992). Saamelaiskulttuurin heikentämiskielto on välttämätöntä ottaa lakiin myös kanslianvälisistä velvoitteista johtuen. Suomen ratifioima kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus takaa saamelaisille itsemääräämisoikeuden (1 artikla) 2 sekä oikeuden omaan kulttuuriin (27 artikla) 3 1 HE 309/ Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (5) (SopS 7-8/1976, laki 107/76 ja asetus 108/76). KP-sopimuksen artikla 27 kieltää valtioita estämästä saamelaiskulttuurin harjoittamista. Kansainväliset sopimukset ovat valtiosopimuksia. Perustuslain 95 mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella. Hierarkkisesti Suomessa voimaansaatetun valtiosopimuksen määräykset on rinnastettava ja niitä on tuomioistuimissa ja hallintoviranomaisissa myös sovellettava samalla tavalla kuin Suomen valtionsisäistä lainsäädäntöä. 4 Kansainväliset sopimukset eivät siis ole vain sitoumuksia tai poliittisia dokumentteja, vaan elimellinen osa kansallista lainsäädäntöä, jota on noudatettava kuten muutakin lainsäädäntöä. Valtiosopimuksia koskevan Wienin sopimuksen 14 artiklan (SopS 33/1980) mukaan ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu valtiosopimuksen noudattamiseen. Wienin sopimuksen 26 artikla pitää sisällään Pacta sunt servanda -säännön, jonka mukaan jokainen voimassa oleva valtiosopimus on sen osapuolia sitova, ja se on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä (Bona fide). 27 artiklan mukaan osapuoli ei voi vedota sisäisen oikeutensa määräyksiin perusteena valtiosopimuksen täyttämättä jättämiselle. 64. Natura verkosto Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan Natura verkostoon sisällytettyä aluetta koskevien luonnontieteellisten tietojen muuttamisesta päättää ympäristöministeriö. Hallituksen esityksen mukaan uudessa 3 momentissa luonnontieteellisten tietojen tarkistamisella tarkoitettaisiin sellaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta asianosaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällaisia muutoksia olisivat ennen kaikkea alueen suojeluperusteena olevien lajien tai luontotyyppien lisääminen tietolomakkeelle tai sellaisen tiedon poistaminen. Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota siihen, että suojeluperusteena olevien lajien tai luontotyyppien muutos voi vaikuttaa alueen käyttöön ja oikeuksiin. Saamelaiskulttuurin osalta kyseeseen voi tulla se, että ahmaa ei saisi poistaa Natura-alueelta. Saamelaiskäräjät ei vastusta sitä, että päätösvalta lajien tai luontotyyppien muutoksesta olisi ympäristöministeriöllä, mutta luontotyyppien tai lajien muutosten osalta on arvioitava vaikutukset saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksille. Saamelaiskäräjät esittää pykälään lisättäväksi, että lajeja tai luonnontieteellisiä tietoja ei voida kuitenkaan muuttaa ilman lainsäädännön muuttamista, mikäli muutoksilla on vaikutuksia perusoikeuksiin. 64 a. Natura alueen heikentämiskielto Luonnonsuojelulakiin lisättäisiin uusi 64 a, jossa säädettäisiin yleinen aineellinen kielto merkittävästi heikentää Natura verkostoon kuuluvan alueen suojeluperusteena olevia lajeja tai luontotyyppejä. Tämän heikentämiskiellon käsitteen piiriin kuuluisivat myös lajeihin kohdistuvat merkit- 2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia. Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja. 3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti. 3 Niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. 4 Valtiosopimusopas s. 6, Ulkoasianministeriö 2012.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (5) tävät häiriöt. Heikentämiskielto koskee kaikentyyppistä toimintaa riippumatta siitä, onko se luvanvaraista vai ei. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisia perusteluja olisi tarkennettava siten, millaisia toimenpiteitä heikentämiskiellon piiriin kuuluu ja miten vaikutukset arvioidaan. Saamelaiskäräjät on hyvin huolissaan siitä, että heikentämiskielto ulotettaisiin koskemaan porojen vapaata laidunnusoikeutta. On totta, että porojen laidunnus kuluttaa kasvillisuutta, mutta porojen laidunnus ei tuo pysyviä kielteisiä vaikutuksia luonnolle ja luontoarvoille, koska luonto uusiutuu. Heikentämiskiellon osalta onkin arvioitava kokonaisvaikutuksia sekä haitan pysyvyyttä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan porojen laidunnus ehkäisee vieraslajien tuloa pohjoiseen. Porojen laidunnus tukee vieraslajistrategian toimeenpanoa ja tulevan Euroopan Unionin vieraslakiasetuksen toimeenpanoa. Lisäksi porojen laidunnus hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ilmaston lämpenemistä paikallisesti eli luonnon laitumilla ravintonsa hankkivilla poroilla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen sopeutustoimissa. Porot lannoittavat myös maaperää ja ylläpitävät perinnebiotooppeja sekä estävät laidunnuksellaan varvukoitumista ja pajukoitumista. Porojen laiduntamisen vaikutukset luonnonsuojeluarvoille ovat pitkällä tähtäimellä myönteisiä. Vaikka saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan porot eivät laidunnuksellaan heikennä Natura-arvoja, kaikki viranomais- ja tutkijatahot eivät ole asiassa samaa mieltä kuten Syken raportissa SY27/2010 on tuotu esille. Heikentämiskieltoa on syytä tarkentaa siten, että heikentämiskielto ei koske luonnonsuojelulain :n 14 kohtaa Hankkeiden ja suunnitelmien arviointi Saamelaiskäräjät esittää pykälään lisättäväksi, että saamelaisten kotiseutualueen Naturaarvioinneista pyydetään lausunto saamelaiskäräjiltä ja koltta-alueelle kohdistuvista Naturaarvioinneista myös kolttien kyläkokoukselta. Tämä on välttämätöntä, jotta Natura-arvioinneissa tulee huomioiduksi myös saamelaiskulttuuri ja sen harjoittamisedellytysten turvaaminen. Naturaarviointeja laativat usein konsulttitoimistot, joilla ei ole saamelaiskulttuuriin asiantuntemusta ja Natura-arviointeihin voi jäädä näiltä osin virheitä. 65 b. Toimenpiteestä vastaavan ilmoitusvelvollisuus Pykälässä säädettäisiin uudesta toimenpiteen toteuttajan ilmoitusvelvollisuudesta sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät edellytä lupaa tai ilmoitusta luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi maa-aineslain 4 :n mukainen maa-ainesten kotitarveotto, hakkuu, joka ei metsälain 14 :n mukaan edellytä metsänkäyttöilmoitusta, pellonraivaus, kiinteistön sisäisen yksityisen tien rakentaminen, latu- tai polkureitin rakentaminen taikka sähkölinjan vetäminen ilman lunastuslupaa. Saamelaiskäräjät esittää tarkennettavaksi lain perusteluosaan että ilmoitusvelvollisuus ei koske kolttalain 9 (253/1993) takaamia oikeuksia eikä poronhoitolain 40 takaamia oikeuksia. Ilmoitusvelvollisuuden ei tule koskea myöskään Metsähallituksen antamaa päätöstä ottaa korvauksetta valtion hallinnassa olevilta maa-alueilta eräitä saamen käsityön raaka-aineita. 65 c. Viranomaisen toimintavelvollisuus Saamelaiskäräjät esittää tarkennettavaksi, että saamelaisten kotiseutualueella Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus arvioi heikentymisen merkittävyyttä ilmoitukseen liitetyn selvityksen pohjalta ja

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (5) kuultuaan saamelaiskäräjiä ja koltta-alueelle kohdistuvien hankkeiden osalta kuultuaan myös kolttien kyläkokousta. Enontekiöllä Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Suvi Juntunen puheenjohtajan avustaja Puheenjohtaja päätti lausunnosta