Kartoitus AAC-menetelmien käytöstä Hyvinkään päivähoidossa Koulutuksen merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitus AAC-menetelmien käytöstä Hyvinkään päivähoidossa Koulutuksen merkitys"

Transkriptio

1 Kartoitus AAC-menetelmien käytöstä Hyvinkään päivähoidossa Koulutuksen merkitys Riitta Leppänen Proseminaaritutkielma Huhtikuu 2007 Erityispedagogiikka Soveltavan kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 2 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution Department Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos Tekijä - Författare - Author Riitta Leppänen Työn nimi - Arbetets titel - Title Kartoitus AAC-menetelmien käytöstä Hyvinkään päivähoidossa Koulutuksen merkitys Mapping the use of AAC-methods in Hyvinkää s day care Significance of education and training Oppiaine - Läroämne - Subject Työn laji - Arbetets art - Level Proseminaaritutkielma Aika - Datum - Month and year Huhtikuu 2007 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 59 sivua + 8 liitesivua Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Hyvinkään kunnallisessa päivähoidossa käytettävien puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien, AAC:n, käyttöä sekä Espoon Kahvakeskuksen järjestämän AAC- hankekoulutuksen vaikutuksia työntekijöiden toimintatapoihin ja asenteisiin. Tutkimus kohdistettiin Hyvinkään eteläisen alueen kuuden päivähoitoyksikön henkilökunnille, noin 140 henkilölle. Tutkimukseen osallistui 64 lasten parissa työskentelevää päivähoidon työntekijää. Tutkimus aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja aineiston analysoinnissa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Avointen kysymysten vastauksista muodostettiin luokkia, jotka muun aineiston tavoin käsiteltiin SPSS ohjelman avulla. Tulosten tarkastelussa käytettiin frekvenssijakaumia, ristiintaulukointeja sekä khiin neliö testiä. Tulokset ja johtopäätökset: Keskeisimpinä tuloksina todettiin, että AAC-menetelmien käyttö oli laadullisesti monipuolisinta ja määrällisesti runsainta päiväkodissa, joka oli osallistunut pitkäaikaiseen, kolmevuotiseen hankekoulutukseen. Lyhyempikin koulutus oli tuonut asennemuutoksia vuorovaikutuksen tärkeydestä ja AAC:n soveltamismahdollisuuksista tavallisissakin lapsiryhmissä. Integroiduissa erityisryhmissä lapsi sai parhaan AAC-keinoin annettavan tuen, yksilölliset tarpeet huomioiden. AAC-menetelmät näyttivät olevan koko tiimin yhteisesti käyttämä kommunikointikeino. Tutkimuksen tulokset puoltavat koko työyhteisölle suunnattujen koulutushankkeiden tarpeellisuutta erityisosaamisen kehittäjänä. Uudet työtavat vaativat pitkän kypsyttelyajan ja työyhteisön sitoutumisen. Tukea tulisi saada akuutin koulutusvaiheen jälkeenkin. Avainsanat Nyckelord Keywords Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, vuorovaikutus, kommunikoinnin häiriöt, koulutus Augmentative and alternative communication, interaction, communication disorders, education Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopisto, erityispedagogiikka Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

3 3 Sisältö 1. Johdanto Käsitteiden määrittelyä ja taustateoriaa Vuorovaikutus Lasten keskinäinen vuorovaikutus Kommunikoinnin häiriöt Tuen tarve ja oikeus kommunikointiin Kielihäiriöisten lasten tukeminen päivähoidossa Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia tarvitsevat ryhmät Ilmaisukieliryhmä Tukikieliryhmä Korvaavan kielen ryhmä AAC-menetelmät Ele- ja viittomakommunikaatio Graafinen kommunikaatio Esinekommunikaatio Lapsiryhmien rakenne päivähoidossa Työyhteisön koulutus ja koulutettavuus AAC-koulutus Hyvinkäällä Espoon Kahvakeskuksen toteuttamana Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen kohderyhmän valinta Aineistonhankintamenetelmät Tutkimuksen suorittaminen...29

4 4 4.5 Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen tulokset Taustatietoja vastanneista AAC-koulutus AAC-menetelmien käyttö Taustamuuttujien vaikutukset AAC:n käyttöön Koulutuksen vaikutukset Tulosten tarkastelua ja pohdintaa...48 Lähteet...53 Liitteet...60

5 5 1. Johdanto Tämä tutkimus on syntynyt mielenkiinnosta ja halusta tutustua AAC-keinojen käyttöön vuotovaikutuksen välineenä lasten kanssa työskenneltäessä. Mahdollisuus kuvien ja viittomien hyödyntämisestä myös normaalin puheenkehityksen tukena on herättänyt ajatuksia AAC:n käytön lisäämisestä esimerkiksi alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. AAC:n käytöstä ei ole todettu olevan mitään haittaa (Adenius-Jokiniemi 2004, 197), vaan se saattaa aukaista viestintäkanavan, jonka rohkaisemana lapsi voi oppia käyttämään puhetaitojaan (von Tetzchner & Martinsen 2000, ). Aiheen ajankohtaisuus Espoon Kahvakeskuksen hankekoulutuksen myötä kotipaikkakunnallani Hyvinkäällä johdatti tutkimuksen muotoutumista kyselytutkimukseksi, mikä antaa kokonaiskuvaa päiväkodeissa käytettävistä AAC-keinoista ja henkilöstön tietämyksestä ko. asiasta sekä koulutuksen vaikuttavuudesta. Käyttö osoittautui oletusten mukaiseksi eli integroidut erityisryhmät käyttävät AAC:tä vuorovaikutteisimmin ja antavat parhaan AAC-keinoin annettavan tuen lapselle. Näihin ryhmiin ilmeisesti sijoittuu myös kaikkein eniten tukea tarvitsevat lapset, vaikka tavallisissa lapsiryhmissä erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on jatkuvasti lisääntynyt (Pihlaja 2001, 20). Tätä taustaa vasten päivähoidon henkilöstö tarvitsee yhä enemmän asiantuntemusta ja keinoja kohdata erityistuen tarpeessa olevia lapsia. Työyhteisön on itse tunnustettava muutostarpeensa ja lähdettävä etsimään muutoksen vaatimaa osaamista. Päivittäisissä perustoiminnoissa tulisi tavoitella hetkeä ennen erityistä. Mitä voitaisiin tehdä nyt, jotta sitä erityistä ei välttämättä edes muodostuisi. (Heinämäki 2006, 22-24).

6 6 2. Käsitteiden määrittelyä ja taustateoriaa 2.1 Vuorovaikutus Vuorovaikutus muodostuu yksinkertaisimmillaan kahden ihmisen välisestä kohtaamisesta ja siitä, millä tavoin kaksi ihmistä sopeuttavat oman toimintansa yhteensopivaksi vuorovaikutukseksi. Kohtaamisilla on merkitystä kasvatustilanteissa. Kasvattajan tulee tuntea lapsen kokemusmaailma sekä hänen tapansa tuntea ympäristöä. Kasvattajan tulee olla myös tietoinen lapsen ilmaisutavoista. Kahden ihmisen kohtaaminen muodostaa perustan kommunkaatiosuhteelle. Ihmisten välinen vuorovaikutus sisältää monenlaisia ja myös keskenään erilaisia kommunikaatiosuhteita. (Kontu 2006, 111; ks. myös Launonen 2006, 153.) Vuorovaikutustilanteessa taitavampi vuorovaikutuskumppani voi osallistumisellaan edistää merkittävästi lapsen oppimista ja kehitystä, toteaa Vygotski Tykkyläisen (2005, 22) mukaan. Vygotskin sosiokulttuurisen kehitysnäkemyksen mukaan kaikki ihmisen korkeammat aivotoiminnot kehittyvät ensin sosiaalisesti ihmisten välisinä ja sisäistyvät yksilöllisiksi taidoiksi vasta vähitellen. Vygotski korostaa erityisesti kielen keskeisyyttä lapsen oppimisessa ja kehityksessä. Lähikehityksen vyöhyke on alue, johon lapsi voi yltää vuorovaikutuksessa taitavamman toisen kanssa. Lähikehityksen vyöhyke aktivoituu yhteistyön tuloksena. Kyvykkäämpi osallistuja strukturoi ja ohjaa vuorovaikutusta ja mahdollistaa näin lapsen toiminnan tasolla, jolle hän ei muuten yltäisi. Vähitellen kontrolli siirtyy lapselle, joka voi ottaa yhteisten vuorovaikutustilanteiden kehittämänä enemmän vastuuta vuorovaikutuksesta, määrittelee Vygotski Tykyläisen (2005, 22-23) mukaan. Onnistunut ohjausvuorovaikutus sisältää Mäkisen ja Kallion mielestä kuusi ulottuvuutta: autonomian, aktivoinnin, herkkyyden, tuen, tietoisuuden ja rauhan. Autonomia tarjoaa tilaa, vapautta ja aikaa oppimiseen. Aktivointi merkitsee lasten virittämistä onnistumisen iloon ponnistelun ja vaivannäön kautta.

7 7 Herkkyys on lasten viestien ja niiden tarkoitusten tunnistamista. Tuki tarkoittaa oikea-aikaista apua kognitiivisen ja emotionaalisen kaaoksen jäsentämiseksi. Tietoisuus merkitsee itsesäätelytaitojen vahvistamista ja rauha edustaa hyväksymisen ja rohkaisun ilmapiiriä. (Mäkinen & Kallio 2007, 39.) Kommunikaatiokyky kehittyy lapselle aiemmin kuin kielellinen kyky. Kommunikaatiokyvyn varhaisen kehityksen katsotaan luovan edellytykset kielen kehitykselle. Kommunikaation ja kielen kehitys on aina pitkällinen prosessi. (Johansson 1994, 12.) Vaikeimmin vammaiset ihmiset saattavat kommunikoida koko ikänsä esikielellisillä keinoilla. Nämä keinot toimivat myös muiden rinnalla silloin, kun kehitys etenee kielelliselle tai puhekommunikoinnin tasolle. (Huuhtanen 2005, 13.) Kommunikaation muotoina voivat olla motorinen kommunikaatio, esineet, eleet tai viitomat, kuvat, kirjoitettu teksti tai puhe. Kommunikoinnin tarkoituksena voi olla jonkin asian pyytäminen, huomion hakeminen, kieltäytyminen tai kommentoiminen. Nämä ovat helpompia puhehäiriöiselle kuin tiedon antaminen, kysyminen, tunneilmaisut ja kielen käyttö sosiaalisissa tilanteissa. (Kerola & Kujanpää 2001, 29.) Kielellisen kommunikoinnin tasolle siirtyminen edellyttää mm. jäsentyneitä havaintoja, muistia ja loogista päättelykykyä. Puhekommunikointi vaatii onnistuakseen hyvin monen osa-alueen hienovaraista, tarkkaa ja nopeaa yhteistyötä. Tästä syystä puhe on myös hyvin haavoittuvainen kommunikoinnin muoto. (Huuhtanen 2005, 13.) Jos lapsen puheen kehitys ei etene odotetusti, hän tarvitsee puheensa tueksi korvaavaa kommunikaatiomenetelmää, esimerkiksi kuvia, viittomia jne. Tällöin aikuisen mahdollisuudet osua oikeaan tulkinnoissa paranevat olennaisesti, mikä taas vuorostaan vahvistaa lapsen vastavuoroista kommunikaatiota. Aikuisen tulisi tukea lasta ja muokata vuorovaikutustilannetta sellaiseksi, että se houkuttelee lasta harjoittelemaan kehitysvaiheelleen tärkeitä käyttäytymismuotoja. (Launonen 1998, ) Näissä positiivisissa vuorovaikutussuhteissa muodostuu ja kehittyy lapsen minäkuva identiteetti (Johansson 1994, 18-19). Kielellisten taitojen voidaan sanoa rakentuvan kolmesta osatekijästä: sisällöstä, käytöstä ja muodosta. Tämän jaottelun avulla voidaan tarkastella jo kielellistä kommunikointia edeltävää kehitysvaihetta. Kielen sisältö rakentuu niistä

8 8 tiedoista ja kokemuksista, joita lapsella on ympäröivän maailman ilmiöistä ja niiden välisistä suhteista. Lapsella täytyy siis olla asiaa, joka tekee yhteydenpidon tarpeelliseksi. Kielen käyttö kehittyy sosiaalisten kokemusten kautta. Lapsi tarvitsee ympäristön, toisia ihmisiä, joiden kautta syntyy tarve ja kyky käsitellä moninaisia asioita. Lapsella täytyy olla tilanteita, jotka mahdollistavat kanssakäymisen. Kielen muoto tarkoittaa niitä keinoja, joita lapsi käyttää kommunikoidessa ympäristönsä kanssa. Jotta vuorovaikutus olisi toimivaa, lapsen täytyy osata käyttää sellaisia ilmaisuja, joita ympäristö ymmärtää ja päinvastoin. (Launonen & Roisko 2001, ) Onnistuneeseen kommunikointiin tarvitaan sellainen sisältö ja muoto, jonka vastaanottaja osaa ja haluaa tulkita. Tätä kautta voi syntyä tavoitteellinen ja vuorovaikutuksellinen, toimiva yhteys keskustelijoiden välille. (Huuhtanen 2005, 17; ks. myös Kerola & Kujanpää 2001, 29.) 2.2 Lasten keskinäinen vuorovaikutus Lapsen oppimisessa on tärkeää hänen osallistuminensa ja toimimisensa lapsen elämään luonnostaan kuuluvissa tilanteissa ja vertaisryhmässä (Kovanen 2003, 16). Aikuisen ohjaus ei yksin riitä, vaan lapsen oppimisen kannalta optimaalinen ratkaisu syntyy aikuisen ohjaamisen ja vertaisryhmän vastuullisen toiminnan yhdistelmänä (Hakkarainen 2002, 142). Ryhmä luo luonnolliset puitteet sosiaalisten taitojen ja erilaisten selviytymismekanismien harjaannuttamiseen. Lapsi opettelee toisen kuuntelemista ja asettumista toisen asemaan sekä harjoittaa keinoja tullakseen ymmärretyksi. Ryhmässä saadaan malleja ja palautetta ikätovereilta ja opitaan tunnistamaan sosiaalisia normeja ja käyttäytymismalleja. (Nieminen 2001, 51-52; Hilden & Merikoski 2006, 25.) Työskennellessään yhdessä lapset oppivat luottamaan ryhmän jäseniin ja myös itseensä. Kasvatusvuorovaikutus ei ole mahdollista ilman osallistujien välistä yhteistä ymmärtämistä ja yhteistä toimintaa. (Karila, Alasuutari, Hännikäinen, Nummenmaa & Rasku-Puttonen 2006, 8-9.) Lapset oppivat toisiltaan paljon erilaisia taitoja ja valmiuksia. Lapsi kehittyy osallisuuden ja toiminnallisuuden

9 9 kautta yhteisönsä toimivaksi jäseneksi. Lapsi ei opi mikäli hän on passiivinen. Toista opettamalla lapsen omatkin taidot vahvistuvat. (Kronqvist 2006, ) Aikuinen mahdollistaa lasten keskinäisen kanssakäymisen luomalla luottavaisen ja kannustavan ilmapiirin, rohkaisemalla lapsia tekemään omia aloitteita ja valintoja sekä tuottamalla tilaisuuksia kokeiluille. Lapsille on myös annettava tilaa yrityksille ja erehdyksille sekä keskinäisten konfliktiensa selvittelylle. (Pascal ym ) Yhteisen kielen puuttuminen tai ymmärtämisvaikeudet heikentävät kykyä solmia kontakteja. Lapsi tarvitsee monenlaisia sosiaalisen elämän taitoja, jotta hän pystyy liittymään ja osallistumaan toisten joukkoon. (Kontu 2001, 87.) Niiranen (1995) (Konnun 2001, 87 mukaan) toteaa, että lapsella, jolla on kielenkehityksessä häiriöitä, on usein vähemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin muilla lapsilla. Sosiaalinen taito tarkoittaa taitoa liittyä leikkivään ryhmään ja meneillään olevaan leikkiin. Lapsilla on myös selkeä työnjako, ja ryhmän jäsenten toiminnat täydentävät toisiaan. (Kontu 2001, 87.) Toiminnallisessa yhteistyössä kuka tahansa voi auttaa muita ja jokainen voi oppia toisilta (Hakkarainen 2002, 144). 2.3 Kommunikoinnin häiriöt Korpilahden (2006, 40) mukaan (ks. myös Huhtanen 2005, 14) kielihäiriöillä tarkoitetaan kyvyttömyyttä kommunikoida tehokkaasti kielen välityksellä ja kyvyttömyyttä käyttää kieltä oppimisen välineenä. Kielihäiriöön liittyy usein sosiaalisia ja emotionaalisia sekä koulumenestykseen liittyviä ongelmia. Useimmat lievästi kielihäiriöiset lapset sopeutuvat yleensä ongelmitta ympäristöönsä. Peittyvä kielihäirö voi kuitenkin tulla esiin meluisten paikkojen karttamisena, levottomuutena, impulsiivisuutena, lapsekkaana käyttäytymisenä tai puhekontaktien välttelynä. Kielihäiriöiselle lapselle saattaa myös olla tyypillistä yleinen epäonnistumisen tunne.

10 10 Puhe- ja kielihäiriöiden taustalla voivat olla fysiologiset, geneettiset tai psyykkiset syyt. Lapsilla lievät puhe- ja kielihäiriöt ovat melko tavallisia. Lapsen kielenkehitys saattaa olla viivästynyt, jolloin hän on kielellisissä taidoissa ikäisistään jäljessä ja kommunikaatiotaitojen kehitysrytmi on hitaampaa, mikä aiheuttaa oppimishäiriöitä. Poikkeavasta kielenkehityksestä puhutaan silloin, kun kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä on suuri ero ja lapsen verbaalisten osataitojen suoritusprofiili on epätasainen. (Korpilahti 2006, 40-45; Huhtanen 2005, 14.) Lapsilla, joilla on viivästynyt tai poikkeava puheen- ja kielenkehitys, äännevirheet ovat tavallista yleisempiä. Virheet voivat liittyä joko äännejärjestelmään (fonologiset virheet) tai ääntöliikkeiden suorittamiseen eli artikulaatioon (foneettiset virheet). Foneettisen ja fonologisten virheiden taustalla voi olla puheen motorisen ohjailun vaikeutta eli verbaalista tai oraalista dyspraksiaa. Äännejärjestelmän kehittyminen kestää tällöin tavallista pidempään. Lapsen puhe on sujumatonta, sanojen ja äänteiden muodostaminen voi olla työlästä ja puheenilmaisu on lyhyttä ja epäselvää. Verbaalinen dyspraksia ei ole pelkkä puhemotorinen ongelma vaan kielellinen häiriö, johon voi liittyä myös puheen vastanoton ongelmia. (Ketonen, Salmi & Tuovinen. 2001, ) Kielen kehitys kietoutuu yhteen muun kognitiivisen kehityksen kanssa. Sekä kielellisillä että muilla kognitiivisilla ongelmilla voi myös olla yhteisiä taustatekijöitä, jotka liittyvät havainto- tai muistiprosesseihin, sääntöjen oppimiseen, tiedonkäsittelyn nopeuteen tai toiminnan ohjaukseen. Kehitysvammaisen lapsen kielellisen kehityksen taso vastaa useimmiten hänen yleistä älyllistä kehitystasoaan Fowler (1998) toteaa Ahosen ja Lyytisen (2004, 95) mukaan. Lapsella saattaa olla myös laajempaa koko kehon hahmottamisen ja motorisen ohjailun vaikeutta, mikä voi hankaloittaa esimerkiksi viittomien opettelua. (Ketonen, Salmi & Tuovinen. 2001, ) Kielihäiriöisen lapsen on turvauduttava ei-kielellisiin viesteihin, jos hän ei tunne käytettyjä sanoja. Usein kielihäiriöiset lapset ovatkin taitavia tilannevihjeiden käyttäjiä. Tätä kykyä voidaan käyttää tietoisesti myös ymmärtämisen tukena. (Aro & Alenius- Jokiniemi 2004, 257.)

11 11 Puolet kielen tuottamisen häiriöistä korjautuvat aikuisikään mennessä, kun taas kielen vastaanottamisen häiriöistä kärsivillä lapsilla ennuste on huonompi. Ennuste on sitä heikompi, mitä laaja-alaisempia vaikeuksia lapsella esiintyy. (Silven 1999, 51; ks. myös Korpilahti 2006, 40.) 2.4 Tuen tarve ja oikeus kommunikointiin Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedon, taidon, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erillaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa. Lapsen tuen tarpeen näkeminen vain hänen ominaisuutenaan heikentää yhteisön kykyä arvioida omaa muutostarvettaan. On myös hyvä tunnistaa lapsen kokonaistilanne ja konteksti niin, että tuen tarve voidaan nähdä liittyvän myös johonkin ohimenevään vaiheeseen lapsen elämässä ja kehityksessä. Tuen tarve ei siis ole lapseen liitettävä, pysyvä ja muuttumaton määritelmä. (Heinämäki 2004, 23.) Lapsi voi tarvita tukea kommunikointinsa mahdollistamiseksi. Kommunikoinnin tukea tarvitaan lapsen viestintäkyvyn ja viestintähalun vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksessa kielen ja puheen kehityksen tukeminen monipuolisella kielenkäytöllä on osa päivittäistä toimintaa. Kommunikoinnin tukena voidaan lisäksi käyttää kuvaviestejä, symbolikieltä, tukiviittomia, viittomakieltä tai muuta asiantuntijatahon lapselle suosittelemaa viestintätapaa. Viestiminen on lapselle mielekästä ja tavoiteltavaa, koska se edistää sosiaalisia kontakteja. (Heinämäki 2004, 26.)

12 12 Kun lapsi tarvitsee tukea sosiaalisen vuorovaikutuksensa ja toimintansa edistämiseksi, on tuki usein pääasiallisesti sosiaalista ja pedagogista kuntoutusta. Toiminta päivähoidon ryhmässä, yhteisin säännöin ja tavoittein, tukee lapsen ryhmäkäyttäytymistä ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä ja hallintaa. (Heinämäki 2004, 27.) Tuen tarpeessa oleva lapsi on ennen kaikkea lapsi, jolla on vahvuuksia ja muiden lasten kanssa enemmän yhteisiä kuin erottelevia piirteitä (Viittala 2006, 11). Lapsen tulee voida toimia lapsen tavoin muiden kanssa ryhmään hyväksyttynä ja kokea iloa yhteenkuuluvuudesta (Heinämäki 2005, 6). 2.5 Kielihäiriöisen lapsen tukeminen päivähoidossa Mahdollisimman varhaista ongelmien havaitsemista ja määrittelyä sekä tukitoimien aloittamista pidetään yleisesti yhtenä avaimena kehityksellisten häiriöiden kielteisten seurausten vähentämiseen (Ahonen & Lyytinen 2004, 81; Adenius-Jokiniemi 2004, 197; von Tetzchner& Martinsen 2000, 156; Launonen & Roisko 2001, 471). Jos tukitoimet toteutetaan lasta motivoivalla ja kiinnostavalla tavalla, ei niistä ainakaan ole mitään haittaa, vaikka myöhemmin kävisikin ilmi, ettei syytä huoleen ollutkaan (Adenius-Jokiniemi 2004, 197). Lapsen pulmat nousevat usein esiin arjen toiminnoissa, kun tämä ei ymmärrä annettuja ohjeita, käyttää niukasti tai väärin kielellisiä ilmaisuja tai vuorovaikutus toisten lasten ja aikuisten kanssa on ongelmallista (Aro, Eronen, Erkkilä, Siiskonen & Adenius-Jokivuori 2004, ). Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä ennaltaehkäisemään ongelmien laajeneminen. Kielihäiriöisellä lapsella on kehityksessään aina myös vahvuuksia, joita voi hyödyntää kielen kehityksen tukemisessa. Toiminnan lähtökohtana on leikki ja lapsen luontainen oppiminen. (Adenius-Jokiniemi 2004, ) Vaikka kielihäiriöisistä lapsista ei tulisikaan kielellisesti erityisen taitavia, on tärkeää, että he tuntevat varmuutta omista taidoistaan. Tätä varmuutta he saavat käyttäessään uusia taitojaan arkipäivän tilanteissa. He tarvitsevat

13 13 kuitenkin apua ottaakseen näitä uusia taitoja käyttöönsä. (Lees & Urwin 1997, 125.) Aikuisen tekemät tulkinnat, ja myös ylitulkinnat, lisäävät lapsen tietoisuutta omasta toiminnastaan ja toiminnan seurauksista sekä antavat jaetun toiminnan tilanteissa mahdollisuuden myös merkitysten jakamiseen (Launonen 1998, ). Kaikkia lapsen yrityksiä toistaa ja matkia aikuisen kieltä tulisi rohkaista. Myös kaikkia ei-kielellisiä kommunikointiyrityksiä tulisi palkita. Alkuvaiheessa kielihäiriöisen lapsen onkin helpompi soveltaa käytäntöön ei-kielellisiä taitojaan, kuten kasvojen ilmeitä ja katsetta vastauksena toisen puheeseen sekä osoittamista, kädestä vetämistä ja ääntelyä. (Lees & Urwin 1997, ) Riittävät toistot ja kertaukset tukevat muistamista. Selkeä päivärytmi ja tutut säännöt sekä oppimisympäristön selkeä jäsentäminen ja turhien elementtien karsiminen helpottavat ympäristön ja sen tapahtumien ymmärtämistä ja ennakoimista. Kun sanat ja eleet eivät riitä, tulisi ottaa mahdollisimman pian ja luontevasti käyttöön erilaiset kommunikointia helpottavat kuvat, esineet ja viittomat. Usein lapsiryhmän muutkin lapset kiinnostuvat puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä ja saattavat hyötyä niistä oman kehityksensä kannalta. (Adenius-Jokiniemi 2004, ) Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöönotto on sekä puhevammaiselle itselleen että hänen yhteisölleen pitkällinen ja vaativa prosessi. Sen onnistuminen edellyttää muun muassa sitä, että puhevammaisen ihmisen yhteisö saa asianmukaista koulutusta, sitoutuu tukemaan puhevammaista tämän itsenäisessä kommunikoinnissa sekä jakaa kokemuksiaan ja välittää tietoa tarvittaessa eteenpäin uusiin ympäristöihin. Kommunikoinnin toimivuudessa on kyse sekä puhuvien ihmisten että puhevammaisen henkilön osaamisesta ja selviytymisestä vuorovaikutustilanteessa. (Schlosser 1999.) Vaikka kielihäiriöinen lapsi ei itse aktiivisesti käyttäisikään puhetta tukevia kommunikointikeinoja, niiden käytöstä voi olla silti paljon hyötyä. Ne voivat helpottaa lapsen ymmärtämistä ja sanojen löytämistä sekä tukea muistamista,

14 14 koska ne konkretisoivat ja jäsentävät tilannetta sekä tarjoavat lisää vihjeitä oppimiseen ja mieleenpalauttamisen tueksi. (Ahonen & Lyytinen 2004, 85.) Eri kanavien käyttöön perustuvat kommunkointitaidot vaikuttavat yhdessä ja edistävät toisiaan. Löytämällä yhden viestintäkanavan lapsi rohkaistuu käyttämään rinnalla puhetaitojaankin ja vähitellen puhuminen saattaa kokonaan syrjäyttää tukikeinot. (von Tetzchner & Martinsen 2000, ; Launonen & Roisko 2001, ; Adenius-Jokiniemi 2004, 206.) Widell (2001, 29) toteaa tutkimukseensa pohjaten, että lapset ovat kommunikoinnissaan riippuvaisia siitä, mitä merkkejä muut ihmiset antavat heille käyttöön. Monien lasten merkkien tai viittomien määrä ei riitä heidän tarpeittensa ja kykyjensä mukaiseen kommunikointiin. Sekä käyttäjän että lähiympäristön tulee osallistuvat koko ajan päätöksentekoon, toteuttamiseen ja seurantaan. Uusia keinoja kehitellessä ei ole järkevää hylätä hyvin toimivaa vanhaa keinoa, vaan uusia keinoja tulee rakentaa vanhan rinnalle. (Lees & Urwin 1997, 213; Huuhtanen 2005, 22 ; Ohtonen, Pulli & Korhonen 2001, 2.) AAC-keinojen käytöön liittyvien toimenpiteiden pitäisi olla sosiaalisesti perusteltuja eli niiden pitäisi olla asianomaisten mielestä tärkeitä ja hyödyllisiä ja tukea osapuolten välistä kommunikointia (Light 1999, 15). Onnistunut AACkeinojen valinta ja käyttö tukee henkilön viestinnällisiä taitoja ja vahvistaa hänen elämänlaatuaan. Lähi-ihmiset kiinnittävät liian vähän huomiota puhehäiriöisen lapsen toiminnallisiin taitoihin päivittäisissä tilanteissa. AAC-ohjausta on hyvä siirtää välineestä sinänsä sen toiminnalliseen käyttöön. Välineen käyttöä tulisi opetella arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa. (Calculator 1999.) Toimiva AAC-kieliympäristö edellyttää, että koko yhteisö käyttää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia; kaikki ovat siis AAC:n-käyttäjiä ja vastaavat yhdessä kommunikoinnin strategioista. Yhteisö voi sanoa AACmenetelmien olevan onnistuneesti käytössä vasta sitten, kun yksilöllinen AACmuotojen käyttö on kriittisen ja asiantuntevan kokeiluprosessin seurauksena saavuttanut yhteisössä luontevan aseman. Tämä voi toteutua vain silloin, kun keskustelukumppanit todella jakavat yhteisiä merkityksiä ja omaksuvat yhteisiä

15 15 toimintatapoja merkkien käytössä ja tulkinnoissa ja kun yhteisön kaikkien jäsenten kommunikointia pidetään yhtäläisessä arvossa. (Ohtonen, Pulli & Korhonen 2001, 6-7.) Vaikka puheelle vaihtoehtoiset symbolijärjestelmät ovat käyttökelpoisia puhehäiriöiselle, on syytä muistaa, että viittoma- ja kuvajärjestelmien käyttäminen tuo kommunikointiin rajoituksia. Näitä ovat muun muassa: tempon hitaus, joka lisää väärinkäsityksen mahdollisuuksia, sanavaraston rajoittuneisuus, vuorovaikutuskumppaneiden vähälukuisuus ja katsekontaktin menetys, kun katse on suunnattava symbolitauluun. (Granlund & Olsson 1994, 101; ks. myös Huuhtanen 2005, 22.) Kielen kehityksessä tukea tarvitseva lapsi ei aina pysty toimimaan isossa ryhmässä parhaalla mahdollisella tavalla. On hyvä, jos tukea tarvitsevalla lapsella on apunaan oma aikuinen, joka yksinkertaistaa tarvittaessa ohjeet ja pilkkoo opeteltavat asiat sopiviksi paloiksi. (Adenius-Jokivuori 2004, 207.) Päivähoidon pedagogiseen tehtäväsisältöön kuuluvat sekä lasten ongelmia ennaltaehkäisevä että niitä kuntouttava toiminta. Päivähoidon kuntouttava rooli konkretisoituu jokapäiväisessä toiminnassa ja arjen eri tilanteissa. Päivähoidon etuna muihin lasta kuntouttaviin tahoihin verrattuna voi pitää sitä, että päivähoito on osa lasten luonnollista elämänympäristöä, ja näin kuntouttava toiminta on päivittäistä ja pitkäkestoista arkipäiväistä toimintaa. (Huhtanen 2004, 102.) Varhaiskasvatuksen tukitoimet eivät ole erillinen paikka tai palvelu vaan ne ovat päivähoidon omaa arjen toimintaa lapsen tarpeiden mukaan suunniteltuna ja toteutettuna niin, että lapsi voi olla ryhmän jäsen ja osallistua toimintaan muiden kanssa. (Heinämäki 2005, 6.)

16 Puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia tarvitsevat ryhmät Ilmaisukieliryhmä Ilmaisukieliryhmään kuuluvat lapset ymmärtävät puhetta yleensä hyvin, mutta eivät pysty sitä itse tuottamaan. He eivät hallitse puhe-elintensä toimintaa niin hyvin, että puheen tuotto olisi ymmärrettävää. Ilmaisukieliryhmään kuuluvien lasten puhetta korvaavan kommunikoinnin tarkoituksena on löytää sellainen kommunikoinnin muoto, josta tulee heille pysyvä ilmaisukeino. He käyttävät tätä keinoa kaikissa tilanteissa koko elämänsä ajan. Ymmärtäminen ei ole kuntoutuksen tavoite. Tyypillisimpiä ilmaisukieliryhmään kuuluvia ovat CPvammaiset. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 80; Launonen & Roisko 2001, 469.) Tukikieliryhmä Tukikieliryhmään kuuluvat lapset eivät tarvitse korvaavaa kommunikointia pysyväksi välineeksi, eikä sen ole tarkoitus korvata puhetta. Tärkeimpänä tehtävänä on vahvistaa puheen ymmärtämistä ja käyttöä niin, että korvaava kommunikointi tukee lapsen normaalia puheen kehitystä. Lapselle tulisi luoda edellytykset sosiaaliseen kanssakäymiseen puheen vajavuudesta huolimatta. Näiden lasten kielellinen ymmärtäminen vaihtelee, joten he tarvitsevat myös ymmärtämisen harjoittelua. (von Tetzchner & Martinsen 2000, ) Myös lapset, jotka ovat oppineet puhumaan, mutta joiden on vaikea saada itseään ymmärretyksi tarvitsevat AAC-menetelmiä Puhetta korvaava kommunikointijärjestelmä ei ole heille pääkommunikointimuoto. Tutussa ympäristössä ja läheisten ihmisten kanssa he tulevat ymmärretyiksi, mutta tuntemattomien kanssa ja vieraassa ympäristössä he tarvitsevat tukikeinoja kommunikointiinsa. Kuntoutuksessa tulee painottaa sitä, mistä lapsi oppii huomaamaan, koska hän tarvitsee puheelleen lisätukea ja kuinka hän voi

17 17 tarkkailla muiden ymmärtämistä. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 82; ks. myös Launonen & Roisko 2001, 469.) Korvaavan kielen ryhmä Tässä ryhmässä korvaavasta kommunikointimuodosta tulee lapselle se kieli, jota hän käyttää koko elämänsä, siis hänen äidinkielensä. Myös muiden ihmisten tulee käyttää tätä kieltä kommunikoidessaan lapsen kanssaan. Korvaavan kielen ryhmään kuuluvat käyttävät puhetta hyvin vähän tai eivät lainkaan. Ymmärtämistä ja ilmaisua tulee vahvistaa kuntoutuksella ja ympäristön muokkauksella. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 83; Launonen & Roisko 2001, 469.) 2.7 AAC-menetelmät Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi, AAC, tarkoittaa kommunikointia niiden ihmisten kanssa ja niiden kesken, joiden vammaisuus rajoittaa puhutun kielen käyttöä (Ohtonen, Pulli & Korhonen 2001, 1; Pulli 1995, 28). ACCmenetelmät vähentävät ACC-käyttäjien ja heidän kanssaan keskustelevien henkiöiden ilmaisu- ja ymmärtämisvaikeuksia joko pysyvästi tai väliaikaisesti (Pulli 1995, 28). Lyhennys AAC tulee sanoista Augmentative (tukeva, vahvistava), Alternative (vaihtoehtoinen, korvaava) ja Communication (kommunikointi). AAC-käsite sisältää käyttäjän, jolla on kommunikointiin liittyvä haitta tai häiriö,esim. kielihäiriö, välineen eli käytetyn kommunikointikeinon, esim. viittomat ja graafiset merkit sekä ympäristön eli muut ihmiset ja heidän toimintaympärisönsä, esim. päiväkoti, määrittelee Huhtanen (2001) Ketosen ym. mukaan (2004, 177) Ele- ja viitomakommunikointi Tukiviittominen tarkoittaa puheen avainsanojen kuvittamista viittomin, tarkoituksena tukea samalla puheen käyttöä.tukiviittomat vastaavat ääneen

18 18 puhutun tai puhutuksi ajatellun lauseen avainsanoja. Lauserakennesääntöjä ei ole. (Pulli 1995, 55.) Viittomat ovat samoja viittomamerkkejä, joita käytetään kuurojen viittomakielessä, mutta kielihäiriöiselle lapselle opetetaan yleensä vain tukiviittomia. Viittomien kanssa puhutaan aina yhtä aikaa, ja puheessa käytetty sanajärjestys on suomenkielen mukainen, toisin kuin viittomakielessä. Viittomat auttavat kielihäiriöistä lasta muistamaan sanoja paremmin eli ne tukevat nimeämistä. Lisäksi ne tukevat suomen kielen mukaisten lauseiden muodostamista. Sormiaakkoset auttavat painamaan mieleen kirjaimia ja äänteitä. (Ketonen ym. 2004, ) Viittomissa on mukana liike, joka usein motivoi pelkkiä kuvia paremmin. Viittomat kulkevat myös kuvia helpommin mukana, ja ovat näin hieman kuvia käyttökelpoisemmat. Kaikki lapset eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään viittomia joko motorisen vaikeuden tai viittoman ja käsitteen yhdistämisen vaikeuden vuoksi. (Alopaeus-Laurinsalo & Ojanen, 1998, 50.) Pullin (1995, 61) mukaan kannattaa käyttää yhtäaikaa viittomia ja graafisia symboleja. Viittomien käyttö tehostaa graafisten symbolien mieleenpainamista. Symbolit taas voivat aktivoida viittomista Graafinen kommunikaatio Graafisten merkkien tärkein tehtävä on lisätä lapsen vuorovaikutusta ja kommunikointia. Merkkien avulla lapsi voi osoittaa, mitä hän haluaa, sekä tehdä aloitteita ja vastata kysymyksiin. Merkkejä voi viittoa ja nimetä, ja niiden avulla voi jäsentää toimintoja, keskustella, leikkiä ja pelata. Näin kielihäiriöinen lapsi voi osallistua helpommin esimerkiksi päiväkodin eri toimintoihin. On tärkeää, että lapsi oppii ymmärtämään merkkien symbolisen merkityksen. Jos pienen lapsen on vielä vaikea ymmärtää kuvan ja esineen vastaavuutta, voivat myös esineet toimia kommunikaatiovälineenä. (Ketonen ym. 2004, ; Pulli 1995, ) Kuvien hyvänä puolena on se, että ne pystyvät paikallaan tarvittavan ajan. Tämä voi helpottaa hahmottamista. Kuvat voivat myös auttaa viitomien ja puheen tuottamisessa. Kaikkia mahdollisia oheiskommunikointikeinoja käytetään hyväksi myös kuva- ja graafisessa kommunikoinnissa. Näitä oheiskeinoja ovat katsekontakti, katseen suuntaus hymy ja muut ilmeet, eleet,

19 19 kehon asennot, ääntelyt ja yksittäiset sanat. Tärkeää on muistaa, että kuvien käytöllä voi olla eri ihmisille eri funktioita. Toiselle kuva tai graafinen merkki on ilmaisun väline, toinen tarvitsee kuvaa myös puheen ymmärtämisen vahvistamiseksi ja käsitteiden harjoittamiseksi, kolmas selkiyttää ajan ja tilanteen kaoottisuutta paikallaa pysyvien kuvien avulla. (Huuhtanen 2005, 48-49, ks. myös Kerola & Kujanpää 2001, 29.) Blisskieli koostuu sadasta perusmerkistä, radikaalista, joita yhdistelemällä voidaan muodostaa sellaisia sanoja, joille ei ole perusmerkkiä. Blisskieli on kaikkein pisimmälle kehitetty puhumattomien ihmisten käytettävissä oleva graafinen järjestelmä. Koska se on kuitenkin suhteellisen monimutkainen muihin järjestelmiin verrattuna, sen käyttö edellyttää asianmukaista opetusta. (von Tetzchner & Martinsen 2000, ) Piktogrammit koostuvat tyylitellyistä piirroksista, ja ne ovat valkoisia siluetteja mustalla taustalla. Merkitysvastine on aina valkoisella kirjoitettuna piiroksen yläpuolella. Niitä on helppo ymmärtää. Piktogrammit eivät kuitenkaan ole yhtä monipuolisia kuin bliss-symbolit ja niiden käyttömahdollisuudet ovat tietyissä suhteissa rajallisemmat. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 30.) Picture Communication symbols, PCS, on yhdysvalloissa kehitetty järjestelmä. PCS kuvat ovat yksinkertaisia ääriviivapiirroksia, ja niiden ylä- tai alapuolelle on kirjoitettu merkitysvastine. PCS on nykyisin todennäköisesti kaikkein laajimmin käytetty järjestelmä. Suurimpana etuna piktogrammeihin verrattuna on merkkien suuri määrä. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 31.) Suomessa saatavan Symbolikirjoitus 2000 tietokoneohjelman avulla voidaan luoda PCS kuvamateriaalia kielenkehityksen tueksi. Sigsymbolit perustuvat sekä graafiseen kuvanomainaisuuteen että viittomiseen. Merkkejä on kolmea tyyppiä: piktografisia, ideografisia ja viittomiin perustuvia. Tämän järjestelmän erottaa selvimmin muista viittomien graafisten merkkien käyttäminen. Sigsympolit ovat käyttökelpoisia myös kirjoitettuna kielenä ihmisille, jotka opettelevat viittomia. Viittomiin perustuvia sigsymboleja

20 20 voidaan käyttää myös yhdessä muiden graafisten järjestelmien kanssa. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 34.) Kuvia eli piirroksia ja valokuvia käytetään yleisesti ensimmäisenä graafisen kommunikoinnin muotona. Kuvien ymmärtäminen on tärkeä kognitiivinen taito, joka kehittyy normaalisti hitaasti ja jota kehitysvammaiset ihmiset eivät saavuta helposti. Pienet lapset ymmärtävät kuvia vain rajallisesti. Tärkeää onkin se, käyttääkö kommunikointihäiriöinen ihminen kuvia kommunikatiivisessa merkityksessä. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 35.) PECS-kuvanvaihtomenetelmä PECS eli Picture Exchange Communication System on USA:ssa 1980-luvun loppupuolella kommunikaatiohäiriöisille henkilöille kehitetty puhetta tukeva ja korvaava kommunikoinnin harjoitusohjelma, jonka tavoitteena on opettaa lapselle aloitteellista ja toiminnallista kommunikointia ja laajentaa hänen osallistumismahdollisuuksiaan sosiaalisessa kanssakäymisessä. (Liukku 2003, 27; Stoner ym. 2006, 163.) Lähtökohtana on lapsen mielenkiinnon kohteet, minkä vuoksi ensin on selvitettävä, mitkä esineet tai asiat lasta kiinnostavat. Tämän jälkeen lapsi opetetaan vaihtamaan kuvakortti haluamaansa asiaan tai esineeseen opettajan kanssa. Tärkeää on pyynnön kohdistaminen toiselle ihmiselle niin, että tämä joutuu siihen reagoimaan. Mielenkiinnon kohteet toimivat palkkioina kommunikoinnista. (Nissinen 2006, 19.) PECS-harjoituksissa opetetaan lasta olemaan aktiivinen ja sitkeä aloitteentekijä ja vuorovaikutuskumppani. Opettaja on tilanteessa positiivisesti läsnä. Hänellä on lapsen haluama asia, mutta kommunikaatiokumppanina hän on harjoitustilanteessa aloitteeton. Voidakseen saada haluamansa, lapsen on omaaloitteisesti ja aktiivisesti etsiydyttävä kontaktiin opettajan kanssa vaikka tämän huomio on tarkoituksellisesti kiinnittynyt muualle. Harjoitushetket syntyvät arjen tavallisiin tilanteisiin, joissa käsitteet opitaan mielekkäissä lauseyhteyksissä ja osana luontevaa vuorovaikutusta. (Nivarpää-Hukki, Tanskanen &Tarpila 2001, 8-9.) PECS on yksi vaihtoehto kommunikointitaitojen kehittämiseksi. Sitä käyttäen on saatu lupaavia tuloksia vaikeasti puhehäiriöisten lasten ja aikuisten kuntoutuksessa. Sen on todettu edistävän myös verbaalisen kommunikoinnin

21 21 kehittymistä. PECS menetelmän käyttöönotto vaatii koulutusta ja ohjaajia tulisikin kouluttaa yhä laajemmin. (Stoner ym. 2006, 155, ) PECS-menetelmässä edetään pienin askelin tarkkojen vaiheiden mukaan: Ensimmäisessä vaiheessa opetellaan yhdellä kuvalla vaihtokaupan idea. Tavoitteena on, että nähdessään haluamansa asian lapsi ottaa halutun kuvan ja ojentaa sen kommunikaatiokumppanin käteen. Toisen vaiheen tavoitteena on, että lapsi menee kommunikaatiokansion luo, ottaa haluamansa kuvan, menee aikuisen luokse ja ojentaa kuvan aikuisen käteen pyytääkseen haluamaansa asiaa/esinettä. Kolmannessa vaiheessa kiinnitetään huomio kuvaerottelun kehittämiseen. Tavoitteena on, että lapsi osaa pyytää haluamaansa asian valitsemalla itsenäisesti kommunikaatiokansiosta useamman kuvan joukosta haluamansa ja tuoda se aikuisen käteen. Neljännessä vaiheessa lapsi opettelee käyttämään lausenauhaa, jossa on valmiiksi kuvasymboli Minä haluan. Tämän valmiin lauseen alun jatkeeksi lapsi valitsee haluamansa asian kuvan, ja ojentaa näin tekemänsä kokonaisen lauseen aikuiselle. Aikuinen mallittaa puhuen lapsen lauseen. Tässä vaiheessa harjoittelua lapsella on käytössä kuvaa, ja hän kommunikoi useiden eri ihmisten kanssa. Viidennessä vaiheessa lapsi opettelee vastaamaan aikuisen suulliseen kysymykseen Mitä haluat? Tavoitteena on, että lapsi oppii rakentamaan lausenauhaansa itsenäisesti vastauksen kuullessaan kysymyksen Mitä haluat? ja tällä tavoin pyytämään useita asioita. Kuudennessa vaiheessa lapsi opettelee spontaania kommentointia ja sellaisiin kysymyksiin vastaamista, joiden palkitsevuus ei enää perustu pyytämiseen ja kongreettisen asian saamiseen vaan sosiaalisen palkitsevuuden merkitys kasvaa. Tavoitteena on, että lapsi osaa vastata mitä ja mikä -kysymyksiin, esim. Mitä näet?, Mitä sinulla on?, Mikä tämä on?, Mitä kuulet? Viimeisessä vaiheessa syvennetään lapsen käsitevarastoa. Tilakäsitteitä, värejä, kokoa ym. määrittäviä abstrakteja käsitteitä lisätään lapsen sanavarastoon. (Nivarpää-Hukki, Tanskanen & Tarpila 2001, 9-10; Liukku 2003, )

22 Esinekommunikaatio Premackin sanapalikat on tehty joko puusta tai muovista, ja ne eroavat toisistaan muotonsa perusteella. Niitä voidaan tutkia fyysisesti, käsitellä ja liikutella. Premackin järjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti yksittäisten merkkien opettamiseen, vaikka niitä voi yhdistellä myös lauseiksi. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 39.) Tunnusteltavat merkit on suunniteltu sokeita ja vaikeasti näkövammaisia ihmisiä varten. Niillä on tyypillisesti helposti toisistaan erottuva muoto ja pintamateriaali, koska ne pitää voida tunnistaa tuntoaisin perusteella. (von Tetzchner & Martinsen 2000, 40.) 2.8 Lapsiryhmien rakenne päivähoidossa Erityisryhmäksi kutsutuista ryhmissä on yleensä enintään kahdeksan lasta, joista jokainen tarvitsee runsaasti erityistä tukea ja hoitoa. Erityisryhmissä on usein mahdollisuus toteuttaa lapsen omaa fysio-, toiminta- tai puheterapiaa, ja näissä ryhmissä on varsin yleisesti käytössä useitakin vaihtoehtoisia kommunikointi menetelmiä. Ryhmässä työskentelee erityislastentarhanopettaja. (Heinämäki 2004, 60.) Integroitu erityisryhmä on ryhmä, jossa on sekä tukea tarvitsevia lapsia että niin sanottuja tukilapsia. Integroidussa ryhmässä lasten määrä on yhteensä yleensä 12 lasta, joista viisi on tukea tarvitsevia. Näissäkin ryhmissä vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käyttö on yleistä. Integroituja ryhmiä muodostettaessa viime vuosina on usein ajateltu, että tukilapseksi voidaan sijoittaa lapsia, joiden erityisen tuen tarpeen arviointi on kesken. Näin koko ryhmän rakenne voi painottua erityisen tuen puolelle, eikä vertaisryhmän positiivinen malli ja tuki välttämättä enää toteudu. (Heinämäki 2004, 60.)

23 23 Päivähoidossa yleisimmin erityislapsia sijoitetaan tavallisiin päiväkotiryhmiin, jolloin erityisen tuen tarpeessa olevalle lapselle tarjoutuu mahdollisuus normaaliin kasvuympäristöön sekä mahdollisuus samaistua normaaleihin lapsiin. (Huhtanen 2004, 101.) Tavallisessa lapsiryhmässä voidaan lasta tukea varhaiskasvatuksen tukitoimilla ja varhaiskasvatukseen liitetyillä tukipalveluilla. Erityislastentarhaopettaja voi ohjata ryhmän henkilöstöä ja lasta joko kiertävänä tai muuten organisoituna. (Heinämäki 2004, 60.) Tällä hetkellä suurin osa erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevista lapsista on päivähoidon tavallisissa lapsiryhmissä ja noin 15 % erityisryhmissä, joko integroiduissa tai erillisissä, toteaa Pihlaja (2001, 20). Toisaalta kaikki erityisryhmät ovat osa tavallista päiväkotia. Integroituja erityisryhmiä on määrällisesti enemmän kuin erillisiä erityisryhmiä. Huhtasen (2004, 101) mielestä erityistukipalvelut tulisi järjestää yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä niin, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Inklusiivinen lapsiryhmä on sellainen, jossa enemmistö lapsista on ns. tavanomaisesti kehittyneitä. Näin ollen suomalaista varhaiskasvujärjestelmää voidaan kuvata hyvinkin integraatiota tai inkluusiota suosivaksi. (Pihlaja 2001, 127.) Meillä Suomessa onkin Heinäsen mukaan vakiintunut kielihäiriöisten lasten osalta ryhmät, joissa on myös normaalisti kehittyneitä lapsia. Ryhmän on ajateltu kehittävän kielihäiriöisen lapsen kielellisiä ja sosiaalisia taitoja sekä antavan hänelle toiminnan malleja ja virikkeitä. (Heinänen 2001, 16.) Alijoki (2006, 165) on kuitenkin tutkimuksessaan tullut siihen tulokseen, että erityisryhmissä toteutuivat tavallisia lapsiryhmiä paremmin tehokkaan kuntoutuksen vaatimukset. Erityispedagoginen tuki jäi tavallisissa lapsiryhmissä vähäiseksi. Tämän perusteella, mikäli lapsella on suuri erityisen tuen tarve, hänet tulisi sijoittaa Alijoen mielestä erityisryhmään tai tuntuvasti lisäresurssoituun tavalliseen lapsiryhmään. Näin lapsi pääsisi vankan tuen piiriin ja voisi edetä omien kykyjensä mukaan.

24 Työyhteisön koulutus ja koulutettavuus Valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen linjauksissa määritellään varhaiskasvatuksen periaatteita mm. seuraavasti: Varhaiskasvatuksen keskeisin voimavara on ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilöstö, jonka riittävyyteen, koulukseen ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Erityisen tuen järjestämiseen lapselle tarvitaan tietoa ja tuntemusta lapsen kehityksestä, sen haasteista ja tukitavoista. (Heinämäki 2004, ) Kasvatusyhteisöissä on monitahoista ja monialaista lapsen tukemisessa arvokasta osaamista, jonka tunnistaminen on tärkeää yhteisön oppimisprosessin kannalta. Kasvattajayhteisössä on ensinnäkin perusosaamista, joka sisältää lapsen normaalin kehityksen tukemisen ja perustiedot lapsen kasvatuksesta ja oppimisesta. Tämän lisäksi yhteisössä voi olla lapsen tukemisen osaamista: yhteistä tietoutta lapsen tuen tarpeista ja tukemisen tavoista. Kolmannen osaamisen tason muodostaa lapsen yksilöllisten tuen tarpeiden ja lapselle suunniteltujen tukitoimien hallitseminen. Varhaisen tuen kannalta keskeistä on, miten perusosaamista voitaisiin vahvistaa niin, että yhteisön osaamista voitaisiin kehittää kohti yleistä tietoutta tuen tarpeista ja tukemisen tavoista. Jos yhteisö hallitsee vain lapsen kehityksen ja kasvatuksen perustiedot, tukea tarvitsevan lapsen tulo yhteisöön tuo monenlaisia tiedon tarpeita. Työkäytäntöjen muutosta ei useinkaan voida saavuttaa vain viemällä yhteisöön lisää tietoa. Yhteisön tulee itse käsitellä tietoa, ennen kuin se muuttuu toiminnaksi. Tunnustettuaan itse muutostarpeensa yhteisö voi tuloksellisesti etsiä muutosta ja muutoksen vaatimaa osaamista. (Heinämäki 2006, ) Työyhteisön jäsenten on mahdollista oppia yhdessä ja oppia toisiltaan. Jotta tällainen oppiminen olisi mahdollista, on työntekijöiden ylitettävä aseenteellisia rajoja ja heidän on oltava valmiit luopumaan tietyssä määrin myös oman erityisosaamisensa rajojen vartioinnista. (Karila & Nummenmaa 2001, 150.) Ajatus, että erityislasten hoitaminen kuuluu vain asiantuntijoille, rajaa lapsen kehittymisen mahdollisuuksia ja lisää monesti työn rasittavuutta (Huhtanen 2004, 98).

25 25 Päiväkotiyhteisössä työskentelee erilaisen koulutustaustan omaavia henkilöitä, joiden ammatillinen asiantuntijuus on eri tavoin painottunut. Tämä tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden päivähoidon kehittämiseen. Erilainen osaaminen ja vahvuudet ovat voimavara, jota tulisi ilman kilpailua ottaa käyttöön ja tehdä näkyväksi lasten ja perheiden parhaaksi. (Karila & Nummenmaa 2001, 83.) Yksilöllisyyden parhaat puolet rikastavat kokonaisuutta, tekevät siitä vivahteikkaan ja mahdollistavat yhteisön kehittymisen (Kiesiläinen 2006, 108). Oppimisyhteisön jäsenten erilaiset tiedot ja taidot voivat parhaimmillaan toimia yhteisöllisen oppimisen voimavarana. Yksilöllisen koulutuksen sijaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin yhteistä, yhteisöllistä oppimista. (Karila & Nummenmaa 2001, 97.) Erityiskasvatuksen laadun kehittäminen vaatii yhteistyöhön sitoutumista, joka merkitsee sitoutumista oppimiskumppanuuteen, kehittävään vuorovaikutukseen ja oppimisprosessiin oman työn kontekstissa. Tärkeintä on työyhteisön yhtenäinen käsitys toiminnan tavoitteista eli niistä perustehtävistä, joita ollaan yhdessä toteuttamassa. Tavoitteena voivat olla tiimeissä yhteisesti kehitettävät työvälineet ja työmenetelmät, joilla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä työntekijöiden luovuutta ratkaista ongelmia. Yhteisesti jaetut tulkinnat mahdollistavat erilaisen osaamisen käyttöönoton koordinoidusti ja kohdennetusti. (Karila & Nummenmaa 2001, ) Erityiskasvatuksen perusteiden ajankohtaisen tuntemuksen lisääminen koulutuksella on koko päivähoidon henkilöstölle tarpeellista. Koulutuksen tulisi vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön mahdollisuuksia tunnistaa lapsen erityisen tuen tarpeet. Koulutuksen tulisi myös antaa valmiuksia kuntouttavan toiminnan kytkemiseen lapsen varhaiskasvatukseen. Myös yhteistyön ylläpitäminen vanhempien ja muiden palvelujärjestelmän toimijatahojen kanssa on osa ammattillista osaamista ja edellyttää koulutusta. (Heinämäki 2004, ) Merikosken (2001) mukaan lapsen kommunikaatiotarpeiden arviointiin ja tukikeinojen löytymiseen tarvitaan asiantuntijuutta. Tiedon jakamiseen vaaditaan myös puheterapeutin työnkuvan muuttumista entistä enemmän ympäristöä ohjaavaan suuntaan. (Hilden & Merikoski 2006, 31.)

26 26 Yksilöllisen ja yhteisöllisen toiminnan yhteen nivominen edellyttää päivähoidolta vahvaa kasvatuksellista osaamista. Erityistä tukea tarvitseva lapsi ei ole kohde, vaan lapsen toimintaa on tarkasteltava aina suhteessa ryhmään tai toiseen ihmiseen, siihen fyysiseen ja psyykkiseen ympäristöön, jossa hän kulloinkin on. (Pihlaja ym. 2001, 70; Kovanen 2003, ) Päivähoitoryhmien lasten ikäjakautuma on suuri, samoin lasten tiedolliset ja taidolliset erot. Sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja korostetaan. Toisaalta lapsikeskeisyys ja lapsilähtöisyys ovat tärkeitä, jolloin halutaan tarjota jokaiselle jotakin ja tehdä diagnoosikohtaisia täsmäharjoitusohjelmia. Varhaiskasvatuksen ammattilaisen tulee toimia, vaikkei lapsella olekaan diagnoosia. (Kontu 2001, 85.) 3. AAC-koulutus Hyvinkäällä Espoon Kahvakeskuksen toteuttamana Hyvinkään kaupungin päivähoidon päättäjät tutustuivat vuonna 2005 Kilon päiväkotiin Espoossa ja siellä toteutuvaan AAC- keinojen käyttöön ja vuorovaikutustaitojen kehittämismenetelmiin. Tarkoituksena oli saada Hyvinkäälle kommunikaatiokeinojen kehittämishanke tukemaan päivähoidon työntekijöitä. Hanke toteutuu Hyvinkäällä vuosina Espoon Kahvakeskuksen järjestämänä. Hanke toteutetaan pääasiassa yhdessä päiväkodissa, jonka työntekijät ovat olleet kiinnostuneita hankkeen läpi viemiseksi. Tässä päiväkodissa on perinteitä kielihäiriöisten lasten hoitamisesta ja päiväkodissa on toiminut esim. dysfaattisille lapsille tarkoitettu integroitu erityisryhmä jo pitkään. Päiväkodin koko henkilökunta, noin 20 henkilöä, on saanut kahden päivän alkukoulutuksen ja sen jälkeen erityistä ohjausta ja konsultaatioapua, joka kestää vuoden 2007 loppuun. Päätavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Lisäkoulutusta päiväkodin henkilökunta on saanut tiimeittäin viittomista, suujumpasta ja materiaalien käytöstä, kustakin kolme tuntia. Toimintaansa ja kommunikointitaitojaan arkipäivän tilanteissa tiimit ovat arvioineet videoanalyysien avulla Kahvakeskuksen projektinvetäjän johdolla.

27 27 Hyvinkään terveyskeskuksen puheterapeutti on ollut mukana projektissa alusta alkaen ja tukenut päiväkodin työntekijöitä ja kielellisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Hän toimii myös koordinaattorina laajennettaessa hanketta tulevaisuudessa muihin päiväkoteihin. Projektia varten perustettu kaupungin päivähoidon ohjausseurantatyöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa seuraten hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä tehden jatkosuunnitelmia. Hankkesopimukseen liittyen Espoon Kahvakeskus on järjestänyt koko Hyvinkään kaupungin päivähoidon työntekijöille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia AAC-menetelmien käytöstä vuosien aikana. Näitä kahden päivän koulutustilaisuuksia on ollut kaikkiaan kolme kappaletta ja niihin on osallistunut noin 90 päivähoidon työntekijää. Näissä AAC-koulutuksissa on käsitelty seuraavat sisältöt: - Lapsen vuorovaikutuksen kehittyminen, vuorovaikutuksen arviointi ja poikkeava kehitys - Puhevammaisen lapsen asema päiväkotiyhteisössä - Yhteisöllinen kuntoutus ja Kahvakeskuksen toiminnan esittely - AAC-keinot: ääni, kehonkieli, eleet ja viittomat sekä laaja-alainen katsaus kuvaan eri muodoissaan, kommunikointilaitteet - AAC-keinojen toiminnallinen käyttö arjessa - AAC-materiaalin käytön esittely - Nopean piirroskuvakommunikointimenetelmän käytön harjoittelu

28 28 4. Tutkimuksen toteutus 4.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä lailla ja kuinka paljon Hyvinkään kunnallisessa päivähoidossa käytetään AAC-keinoja kommunikoinnin tukena vuorovaikutustilanteissa erilaisissa lapsiryhmissä. Tutkimuksessa selvitetään myös onko Espoon Kahvakeskuksen koulutushankkeella vuosina ollut vaikutusta työntekijöiden asenteisiin ja AAC-keinojen käyttöön päiväkodin arjessa. 4.2 Tutkimuksen kohderyhmän valinta Kohderyhmäksi valikoitui Hyvinkään eteläisen alueen kunnallisten päiväkotien työntekijät. Kohderyhmä käsittää noin yhden kolmasosan koko kaupungin kunnallisten päiväkotien työntekijöistä. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin perhepäivähoitajat, koska heidän tavoitettavuutensa on hankalaa ja oletettavasti pääosa kielihäiriöisistä lapsista sijoittuu päiväkotiryhmiin. Kohderyhmään haluttiin ottaa mukaan kaikki lasten kanssa työskentelevät ammattiryhmät, koska AAC-keinojen tulisi olla koko yhteisön käyttämä kommunikointikeino. Tutkimukseen osallistui kuusi päiväkotia etäyksiköineen. Henkilökuntaa näissä päiväkodeissa oli yhteensä 144 ja lapsiryhmiä 34. Tutkimuslupa-anomuksen yhteydessä suoritettuun kyselylupaan antoi kirjallisen suostumuksensa 113 työntekijää. Varsinaiseen kyselytutkimukseen vastasi 64 henkilöä. 4.3 Aineistonhankintamenetelmät Tutkimus on pääosin kvantitatiivinen kartoitustutkimus. Tutkimus sisältää myös kvalitatiivisia osuuksia. Kyselylomake oli tarkoituksenmukaisin mittari tähän

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot