Simojoen virta-alueiden ekologisen kunnostamisen jatkaminen. Jarmo Huhtala
|
|
- Ville Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Simojoen virta-alueiden ekologisen kunnostamisen jatkaminen Jarmo Huhtala
2 Jokiuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm ja Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
3 Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm ja Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille
4 Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu. Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan. Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976, jonka jälkeen jonka jälkeen Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt. Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina , jonka jälkeen tehtiin muutamia täydentäviä kunnostustoimia luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus, mikä osaltaan vaikutti siihen, ettei kunnostuksia voitu tehdä koko uoman leveydellä. Kaikkia suisterakenteita ei purettu vaan niihin tehtiin muutaman metrin levyisiä aukkoja, joiden tarkoituksena oli ohjata vettä kuiville jääneisiin suisteiden tausta-alueisiin. Näin ollen kunnostukset jäivät vaillinaisiksi (Huhtala 1999). Ranuan ja Simon kuntien aloitteesta käynnistynyt Simojoen pääuoman sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois-Suomen vesioikeudessa ja samana vuonna se sai vesiylioikeuden luvan. Simojoen kehittämistä koskevassa yleissuunnitelmassa (2002) esitettiin haettavaksi EU-rahoitusta kunnostuksen toteuttamiseksi. Simojoen kunnostus- ja suojelu LIFE-Luonto hankkeessa ( ) on toteutettu Simojoen ekologinen kunnostus pääuoman osalta pääosin vuonna 1997 valmistuneen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman mukaisesti. Simojoen ekologisessa kunnostuksessa kunnostuksia tehtiin joen koski- ja virta-alueilla yhteensä 155 ha. Koskia Simojoessa on kaikkiaan 277 ha. Joen alaosan koskialueet kunnostettiin lähinnä lohen ja yläosan kosket taimenten elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Kunnostuksen seurauksen potentiaalisten lohen poikastuotantoalueiden pinta-ala arvioitiin kasvaneen vähintään 20 hehtaaria (Nenonen ja Liljaniemi 2007). Kunnostusta ei voitu toteuttaa kustannussyistä koko jokialueella Toteutetun ekologisen kunnostuksen ulkopuolelle jäivät tässä suunnitelmassa kunnostettavaksi esitetyt koskialueet, jotka ovat edelleen 1970-luvulla tehtyjen vaillinaisten kunnostusten jäljiltä. Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.
5 Simojoki Life - hanke Simojoen kunnostus ja suojelu -hanke käynnistyi toukokuussa Viisivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,14 miljoonaa euroa, josta EU:n LIFE Luonto -rahaston osuus on 0,5 miljoonaa euroa. Kotimaisesta rahoitusosuudesta vastaavat hankkeen koordinoija Lapin ympäristökeskus sekä Ranuan ja Simon kunnat, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy, Metsähallitus ja metsäkeskus Lappi. Vuosina toteutetun Simojoki-Life -hankkeen tavoitteena oli Natura suojelualueverkostoon kuuluvan Simojoen suotuisan suojelutason turvaaminen ekologisella kunnostuksella ja tehostamalla vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Keskeisenä tavoitteena on ollut myös opetus- ja virkistyskäytön sekä matkailuelinkeinon mahdollisuuksien kehittäminen. Koski- ja virta-alueita kunnostettiin kaikkiaan noin 150 ha.
6 Simojoki Life
7 Mertakoski ennen kunnostusta Suisteiden jäänteitä molemmilla rannoilla, koskessa ei virtausta koko uoman leveydeltä. Koski ei ollut kalataloudellisessa mielessä täydessä tuotannossa
8 Mertakoski ennen kunnostamista Mertakoski kunnostuksen jälkeen Virtaus koko uoman leveydeltä, Kunnostusten arvioitiin kasvattaneen noin 20 ha Simojoen koskipinta-alaa
9 Hirviniva ennen ja jälkeen kunnostuksen Ennen Jälkeen
10 Kaitavirta Ennen kunnostusta Kunnostuksen jälkeen
11 Toivakkakoski Ennen kunnostusta Kunnostuksen jälkeen
12 Simojoen kalataloudellisen kunnostamisen jatkosuunnitelma
13 Suunniteltuja kunnostuskohteita
14 Suunniteltuja kunnostuskohteita
15 Suunniteltuja kunnostuskohteita
16
17 Kosken nimi Pituus (m) Saarikoski 761 Mötyskoski 1129 Tökrönniva 210 Viherikoski 786 Kalmakoski 572 Kuivasvirta 278 Kalliokoski 1685 Tammakoski 350 Saunavirta-Saukkokoski 3701 Kattilakoski 251 Harskukoski 509 Kuolemankoski-Hamarinkoski 2028 Tainijoen Suukoski 659 Kuivasjoen Suukoski 358 Hanskankoski 451 Martimo-ojan Suukoski 179 Yhteensä 13907
18 Vähä Kuolemankoski
19 Iso Kuoleman koski
20 Saunavirta
21 Kattilakoski
22 Simojoen kalataloudellisten kunnostusten vaikutuksista Simojoella 1970 luvulla tehdyt jokikunnostamistyöt palauttivat vain osittain koskien entiset lohenpoikastuotantomahdollisuudet. Poikastuotantoon palautui suunnilleen puolet aiemmin kuiville jääneistä koskialueista. Kunnostetuissa koskissa havaitut lohenpoikastiheydet olivat noin 2/ luvulla suhteellisen luonnontilaisissa koskissa tavatuista tiheyksistä, kun perattujen (kunnostamatta jääneiden) koskien poikastiheydet olivat tuolloin noin 1/3 luonnontilaisten koskien poikastiheyksistä. Kunnostuksella kyettiin korjaamaan lähes puolet uittoperkausten lohenpoikastuotannolle aiheutuneista vahingoista. Lohen alkuperäisen vaelluspoikastuotannon voidaan arvioida olleen Simojoessa noin kpl/v, josta uittoperkaukset alensivat poikastuotantoa noin kpl/v. Tulosten mukaan aiemmilla kunnostuksilla palautettiin noin kpl/a poikastuotantoedellytykset (Jutila 1987) luvulla tehtyjen kunnostusten myötä Simojoen vaelluspoikastuotannon potentiaali arvioitiin kasvaneen kpl/v (Nenonen ja Liljaniemi 2007). Lohen lisääntymistä ja poikasten menestymistä kunnostetuilla alueilla ei ole erityisesti tutkittu vaan seurantaa on tehty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosittaisilla vakioseuranta-alueilla. Tässä suunnitelmassa esitetyn Simojoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman tavoitteena on palauttaa lohen poikastuotantoedellytykset luontaiselle tasolle, mikä merkitsisi nykytilanteessa lohen vaelluspoikasen lisäystä/vuosi. Simojoessa ja Tornionjoessa luonnossa syntyneen lohenpoikasen selviytymisen on havaittu olevan noin 2,5 kertaa parempi kuin viljelyperäisen poikasen (Kallio-Nyberg & al. 2011, Romakkaniemi 2008). Em. lohen vaelluspoikastuotannon kasvun keskimääräinen arvo pääomitettuna 20:lle vuodelle on euroa. Laskelmassa on oletettu, että yksi luontaisesti tuotettu poikanen vastaa 2,5 istukasta ja 20 g vaelluskokoisen viljelyperäisen poikasen hinta on 1,5 e. Hinta perustuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuoden 2013 hintatasoon (Juntunen, muu tiedonanto). Laskelmassa ei ole arvioitu tuotantokustannusten ja poikasten hinnan nousua, jolloin vaelluspoikasten arvonnousu on laskelmaa suurempi.
23 Hankesuunnitelmia Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma Interreg IV A Pohjoinen 60 % EU tukea ja 40 % kansallista rahaa (ei tarvitse omarahoitusosuutta), jos löytyy omarahoitusosuutta niin parempi mahdollisuus saada hankkeelle EU- rahoitusta. Hankkeen kokonaisbudjetti noin euroa, josta puolet tulisi Suomeen.. Yhteistyöpartnerit (alustava) Ruotsi: Länsstyrelsen I Norrbotten (vatten och fiske, lantbruks, naturvårds- ja miljöanalys enheten), Skogsstyrelsen (Region Nord), LRS (maatalous vastaa meidän mtk:ta), HAV (Ruotsin SYKE) vastaa ruotsin kansallisesta vastinrahoituksesta. Muita mahdollisia: Kunnat (Piteå, Luleå, Boden Älvsbyn (ottaisivat esim. juridisen vastuun kunnostuksista), Norra Skogsägarna (yksityismetsän omistajat), Trafikverket (tielaitos) maantieojien vaikutukset, SGU (ruotsin geologian laitos kartoittaa sulfidimaat ) Toimet Ruotsi: kartoitetaan sulfidimaat (Norrbottenin läänin rannikkoalueet), (kunnostetaan mm. ojia tarpeen vaatiessa) Muu maa- ja metsäojitusten kartoitus/kunnostus sekä muut valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteet. Alån, Rosån, Alterälven (pieniä merenlaskevia jokia). (Maatalousvaikutuksia, jossa ojat suoraan vesistöön, puskurivyöhykkeet puuttuvat jne.) Em. jokien valuma-alueilla sijaitsevat Norrbottenin suurimmat maatalousalueet. Tarpeen mukaan virtavesikunnostuksia, ojakatkoksia (koko vesisysteemi kunnostetaan) jne. Tiedotusta ja informaatiota alueen toimijoille. Vesieliöstöstä mm. vaellussiika, ankerias, made, jokirapu ovat kärsineet ihmistoiminasta ko. valumaalueella ja vesistöissä..
24 Hankesuunnitelmia Suomi: Mahdolliset yhteistyöpartnerit: Lapin ELY- keskus E-L ja Y vastuu-alueet. (ELY-keskus Vaasa) on toiminut aluna-ongelmien kanssa ja sieltä aihetta koskeva knowhow hankkeelle.. (PPO- ELY löytyykö tilaa?)metsähallitus, Metsäkeskus, MTK (pro-agria), Turvetuottajat, RKTL (Perämeri/merenkurkku)?, kunnat (Simo, Ranua ja mahdollisesti Posio). muut toimijat (kalastusalueet, jakokunnat, riistanhoitopiirit, riistakeskus RKTL riista (taigametsähanhikanta hälytystilassa suot ja kosteikot kuntoon) sekä kaikki muu mikä parantaa Simojen ympäristöä ja vedenlaatua. Toimet: Kunnostetaan lisääntymis- ja poikas-alueet lohelle. Hankitaan numeerista tietoa (mallinnuksia, luotauksia) nyt hyvin toimivista koskialueista ja kunnostetaan koski-alueita Simojoella näitä tietoja apuna käyttäen..saatavaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa muissa Barentsin alueen lohijokien kunnostuksissa tulevaisuudessa. Simojoen valuma-alueella kartoituksia ja kunnostuksia.. mm valtion mailla on metsätalousmielessä heikkotuottoisia alueita ja hankkeessa pyritään ennallistamaan näitä alueita esim. soita (tämä tieto on jo olemassa ja hanke käynnistää em. työt). Yksityisillä metsäomistajilla voi löytyä mielenkiintoa ko. työhön (Metsäkeskuksella on luultavasti tieto näistä heikkotuottoisista alueista). Mahdollisia muita vesiensuojeluun tähtääviä toimia ja rakenteita.. Tämä valuma-alue työ myös Simojärveen laskevien jokien valuma-alueilla.. MTK- vesiensuojelu maataloudessa.. Turve- vesiensuojelu turvetuotannossa.. RKTL- hankkii ja käsittelee kalastotietoa esim. mitkä kosket ovat hyviä/huonoja. Esim. ongelmat koskia paljon 0+ poikasta mutta vähän näitä vanhempia ikäluokkia talvihabitaatti huono. Kalastus alueet, jako- ja osuuskunnat.. esim. kalastuksen säätelyä muuta kalaston ja vesistön hoitoon tähtäävää toimintaa..
25 Simojoen pääuoman kunnostussuunnittelun tilanne Kunnostussuunnitelmaa on päivitetty Alueiden omistajaselvitys on tehty Vielä tehtävänä : vesialueiden omistajien suostumukset saatava kunnostuksille, kulttuuri- ja muinaismuistoselvitys kunnostettavilta kohteilta? Suunnitelma lupaviraston käsittelyyn 2015
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 1.6.2018 Hankeaika:
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotSimojoen lohitutkimukset vuonna 2017
Simojoen lohitutkimukset vuonna 2017 Erkki Jokikokko, Luonnonvarakeskus Keminmaa Erkki Jaala, Luonnonvarakeskus Jyväskylä Jaakko Vedman, Luonnonvarakeskus Keminmaa 1. Johdanto Simojoen lohitutkimukset
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotSimojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotSimojoki luonnontilaiseksi jokireitiksi
Simojoki luonnontilaiseksi jokireitiksi Simojoen kunnostus ja suojelu Simojoki-Life 2002-2007 Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto-projekti SIMOJOKI-LIFE Simojoen kunnostus ja suojelu LIFE02NAT/FIN/8465
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotFreshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä
Freshabit LIFE Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Kaikkien aikojen isoin LIFE hanke Kokonaisbudjetti noin 20 milj
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotPohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella
Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella Ajankohtaisia hankkeita SYKEssä Kati Häkkilä, SYKE Vesikeskus/Vesienhoitoryhmä
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotJärvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010
Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen
LisätiedotKunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008
Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät
LisätiedotHarjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotSimojoen lohikannan seurantatulokset
Simojoen lohikannan seurantatulokset 2009 2014 Tekijät: Erkki Jokikokko & Hanna Iivari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotLisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli
Lisääntymisalueiden huollot Vantaanjoella ja jokitalkkaritoimintamalli Iktyonomi Velimatti Leinonen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kuva: Hasse Härkönen Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotHiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
LisätiedotTurvetuotannon valvonta
Turvetuotannon valvonta Kirsi Kalliokoski 26.4.2012 26.4.2012 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta: TE-keskukset Tiepiirit Ympäristökeskukset Lääninhallitukset
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotPohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta Erika Raitalampi Taimenpäivä, Isojoki 15.3.2018 www.ymparisto.fi/freshabit-pohjamaa www.metsa.fi/freshabit
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotLOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti
1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto
LisätiedotIisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011
ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotFreshabit LIFE IP Puruvesi
Freshabit LIFE IP Puruvesi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tilannekatsaus Pohjois-Karjalan ELY- keskus Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus LIFE IP hankkeessa Puruvedellä POK Budjetti 235 000 - MMM
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia
Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotVesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska
Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen
LisätiedotPienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia
Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistökunnostuksen neuvottelupäivät 9.11.2016 Kuva: Katri Sarres Esityksen sisältö Taustaa Strategian päämäärät ja toimenpiteet Toteuttaminen
LisätiedotVesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotYksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla
Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Lapin Ely-keskus, Marko Kangas ympäristöhoidon vastuualue 1.7.2010 1 Taustaa Tulvadirektiivi Euroopan Unionin direktiivi tulvien arvioinnista ja hallinnasta
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotFRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet
FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet Taimenpäivä Isojoki, 12.12.2016 Erika Raitalampi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, vesistöyksikkö Freshabit LIFE
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotSimojoen lohikannan seurantatulokset Erkki Jokikokko, Kari Hietanen ja Hanna Iivari
Simojoen lohikannan seurantatulokset 2004 2008 Erkki Jokikokko, Kari Hietanen ja Hanna Iivari RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 11/2009 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 11/2009 Simojoen lohikannan seurantatulokset
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotVesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia
Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotPienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella
Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella TAIMENPÄIVÄ 2009 Kauhajoki, 30.11.2009 Lotta Haldin Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristötietoryhmä/ 1 Tausta: Pienvesien tila vanhan Vaasan läänin
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotSUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA
SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
Lisätiedot