KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI Tuula Kontio 2007

2 Tiivistelmä Kaaso on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke. Sen tavoitteena on ollut saada aikaan pysyvää parannusta tietoteknologian hyötykäytössä hankekuntien sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena on ollut henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisääminen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luominen sekä alan seudullisen tietotarpeen määrittely. Tämän raportin alussa esitellään tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois- Suomessa edeten Kaaso I-hankeen tavoitteisiin ja toteutukseen. Kaaso-hanke aloitettiin kohderyhmälle suunnatulla laajalla tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamisella. Tuloksista julkaistiin raportti ja näitä tuloksia käytettiin apuna opetussuunnitelmien laadinnassa. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin tietotekniikan perusteissa. Koulutusten päätavoite oli lisätä/päivittää osallistujien atktaitoja, siten että heistä koulutuksen myötä tulisi työpisteensä vertaisohjaajia. Raportissa kuvataan myös työprosessien mallintamis- sekä dokumentointityötä. Dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia hankekunnissa, joten kehittämisessä päästiin vasta alkuun, mutta työtä jatketaan Kaaso II eli jatkohankkeessa Raportissa esitellään hankkeeseen rakentunutta organisaatiota ja sen toimintaa. Kaason organisaatio rakentui valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen sateenvarjon alle. Organisaatio koostui seuraavista ryhmistä: ohjausryhmä, projektiryhmät, kuntatyöryhmät sekä kehittämissuunnittelijat. Raportin loppuun on koottu yhteenveto atk-peruskoulutusten palautteista. Palautteet ovat sisällöltään hyvin samanlaisia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöillä. Koulutukset onnistuivat hyvin ja palautteista saatiin hyviä kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää seuraavissa mahdollisissa koulutuksissa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ESISELVITYSTYÖ YLEISTÄ KAASO-HANKKEESTA TIETOTEKNINEN OSAAMISKARTOITUS OPETUSSUUNNITELMA TIETOTEKNIIKAN PERUSKOULUTUKSET TYÖPROSESSIEN MALLINTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO KAASO JA YHTEISTYÖ SEKÄ SEMINAARIT HANKKEEN ARVIOINTI ATK-PERUSKOULUTUKSET YLEISTÄ SYKSYN 2006 ATK-KOULUTUKSET KEVÄÄN 2007 ATK-KOULUTUKSET LÄHTEET LIITTEET

4 KUVALUETTELO KUVA 1 KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO...6 KUVA 2 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...9 KUVA 3 KURSSIN ARVIOINTI...9 KUVA 4 OPETUKSEN ARVIOINTI...10 KUVA 5 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...10 KUVA 6 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...11 KUVA 7 KURSSIN ARVIOINTI...12 KUVA 8 OPETUKSEN ARVIOINTI...12 KUVA 9 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...13

5 1 Johdanto Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaasossa oli mukana seitsemän kuntaa, joita olivat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotka toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso hankkeen ensimmäistä vaihetta toteutettiin ajalla heinäkuu 2005 maaliskuu Kaaso I - hankkeen kokonaistavoitteena oli tietoteknologian hyötykäytön ja tietoteknisen osaamisen lisääminen sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Tämän loppuraportin tarkoitus on kuvata tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois-Suomessa sekä Kaaso I hanketta. Raportti alkaa esiselvitystyön yhteenvedolla, jossa kuvataan Kaakkois-Suomen tietoteknologia hankkeen alkuvaiheita edeten Kaaso I hankkeen toteutukseen vuosille Raportissa kuvataan hankkeelle asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia sekä tavoitteita, jotka jäivät kesken laajuuden ja ajanpuutteen vuoksi, mutta siirtyivät Kaaso II-hankkeeseen. Raportissa painotetaan tietoteknistä osaamiskartoitusta, työprosessien mallintamista, dokumentointia, arviointia ja koulutusta. 2 Esiselvitystyö Sosiaalitoimen tietoteknologiaratkaisut todettiin Kaakkois-Suomessa hajanaisiksi ja tietoteknologian hyödyntäminen työssä oli hyvin eritasoista. Tämän seurauksena Kaakkois-Suomen kunnat käynnistivät sosiaalitoimen yhteisen tietoteknologiahankkeen vuonna Esiselvityksen seurauksena, joka valmistui vuonna 2004 (Ojanen & Vuorio 2004), luotiin yhteinen näkemys tietoteknologian kehittämisen visioista. Lisäksi esiselvityksessä koottiin käyttäjäläheistä tietoa kehittämistarpeista sosiaalitoimessa ja päivähoidossa. Esiselvitys päättyi syksyllä 2004 ja tällöin tietoteknologian kehittämistyö jakaantui kahteen toimintalinjaan, joita olivat hanke- ja hankintayhteistyö. 1

6 3 Yleistä Kaaso-hankkeesta Kaaso-hanke on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke, joka on myös valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologia hankkeen aluehanke. Kaakkois-Suomen kunnista mukana ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotkan kaupunki toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso I -hanketta toteutettiin ajanjaksolla heinäkuu 2005 maaliskuu Hankkeessa keskityttiin luomaan pysyvää parannusta sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen alueellisen tietoteknologian hyötykäyttöön. Lisäksi panostettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämiseen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luomiseen ja alan seudullisen sekä alueellisen tietotarpeen määrittelyyn. Hankkeen tavoitteita olivat: (Liite 1) Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoitus sekä opetussuunnitelmien laadinta Tietoteknisen osaamisen lisääminen Sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen työprosessien mallintaminen ja yhdenmukaistaminen Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin ja dokumentoinnin kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Yhteistyörakenteen luominen alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle 4 Tietotekninen osaamiskartoitus Tietotekniset perusvalmiudet ja niiden päivittäminen (elinikäinen oppiminen) kuuluvat tämän päivän työelämän perusvalmiuksiin. Hanke aloitettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoituksella marraskuussa 2005, koska alueella ei aiemmin ole tehty vastaavanlaista kartoitusta. Kartoitukseen vastasi lähes 900 alan henkilöä ja saaduista vastauksista laadittiin raportti sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisestä osaamisesta. (Kallio & Kontio 2006a.) Kyselyssä keskityttiin kansalaisen tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamiseen. Tietoyhteiskunnan kehittämis- 2

7 keskus ry (TIEKE) on määritellyt kansalaisen tietoyhteiskunnassa tarvittavat Näitä tietoja hyödyntäen kartoituksen perusvalmiuksiksi määriteltiin mm. laitteen käyttö, tiedonhallinta sekä yleisimpien toimisto-ohjelmien, sähköpostin ja internetin käyttö. Tämän lisäksi kartoitettiin sellaista tietoteknistä osaamista, joka on tarpeellista sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, kuten ammatillisten internet-sivujen hyödyntäminen. Raportissa analysoitiin myös henkilöstön koulutusmotivaatiota sekä asennoitumista tietotekniikkaa ja sen oppimista kohtaan. Kartoituksen tuloksista laadittiin artikkeli Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville (Kallio & Kontio 2006b). Kartoituksesta saatujen tulosten mukaan sosiaalialalla toimivien tietotekninen osaaminen oli puutteellista ja erityisesti varhaiskasvatuksen alueella tämä oli hyvin havaittavissa. Kartoituksen tuloksista laadittiin Kaaso kunnille tiivistetyt kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. (Kallio & Kontio 2006c). 5 Opetussuunnitelma Kartoituksen kysymysten asettelussa painotettiin mittareiden tarpeellisuutta nimenomaan koulutussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamista ajatellen. Raportin tulosten pohjalta laadittiin opetussuunnitelma Kaaso-kuntien sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opetussuunnitelma sisältää kohderyhmän kuvauksen, koulutuksen tavoitteet perusteluineen, tasojen moduloinnin, orientaatioperustan, didaktiset periaatteet sekä koulutuspäivämäärien ja paikan määrittelyn. Koulutusta on järjestetty alueellisesti ja sisällöllisesti yhtenäisenä sekä tavoitteena on tulevaisuudessa saada koulutuksiin jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta lähtökohtana elinikäinen oppiminen. 5.1 Tietotekniikan peruskoulutukset Tietotekniikan peruskoulutukset aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen henkilöstö. Tammikuussa 2007 tietotekniikan peruskoulutukset jatkuivat sosiaalihuollon tietotekniikan peruskoulutuksilla. Kaaso I-hankkeen aikana 3

8 järjestettävällä koulutuksella koulutettiin päiväkoteihin ja sosiaalihuoltoon vertaisohjaajia / atk-vastaavia, joilla jatkossa olisi mahdollisuus opastaa yksikkönsä henkilöstöä tietotekniikan käytössä ja jakaa osaamistaan työpisteissään. Varhaiskasvatuksessa koulutukset painottuivat Word-tekstinkäsittelyohjelman alkeiden ja perusteiden opiskeluun, sähköpostin perusteisiin sekä kuvankäsittelyn perusteiden oppimiseen. Ainoastaan yhdessä kunnassa oli käytössä erillinen kuvankäsittelyohjelma, muissa kunnissa opiskeltiin käyttöjärjestelmän tai Office-paketin mukana tulevalla editor- ohjelmalla. Opiskelussa painotettiin kuvansiirtämistä digikamerasta tietokoneelle sekä kuvien liittämistä mm. tekstinkäsittelyohjelmaan. Sosiaalitoimen koulutukset rakentuivat erilaiselle pohjalle kuin varhaiskasvatuksen. Sosiaalitoimen henkilöillä alkeiskoulutukset kohdistuivat taulukkolaskentaan ja vastaavasti tekstinkäsittelystä perusteiden kertaamiseen ja jatko opiskeluihin. Sähköpostin käytön he osasivat, mutta postien siirtämiset palvelimelta pois olivat tiedostamatta. 6 Työprosessien mallintaminen ja dokumentointi Kartoitusprosessin jälkeen Kaaso-hankkeessa keskityttiin sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen työprosesseihin sekä dokumentointiin. Kaaso I-hankkeen aikana ehdittiin mallintaa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työprosesseja. Lastensuojelussa työprosessien mallintamista tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen kanssa. Työprosessien lisäksi Kaason I-hankkeessa määriteltiin seudullisia sosiaalihuollon tilastointitarpeita sekä työstettiin yhteneväisiä käytäntöjä sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen dokumentointiin. Näitä käytäntöjä olivat mm. yhteneväiset päivähoito- ja toimeentulotukihakemukset sekä sosiaalihuollon erilaisten suunnitelmien pohjat kuten lastensuojelun dokumentointiin kuuluvat huolto- ja jälkihuoltosuunnitelmat. Kaaso-hankkeen aloittaessa toimintansa Kaakkois-Suomen kuntien sosiaalitoimen dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia. Näin ollen hankkeen aikana dokumentoinnin kehittämisessä päästiin vasta alkuun. Dokumentointi työtä tullaan jatkamaan Kaaso II-hankkeessa. 4

9 7 Kaaso hankkeen organisaatio Kaaso I-hankkeen aikana syntyi organisaatiorakenne, joka vastasi tietoteknologian kehittämisestä ja uuden tietojärjestelmän seudullisesta käyttöönotosta. Hankkeen organisaatio rakentui seuraavasti: Ohjausryhmä, kaksi projektiryhmää sekä 14 kuntatyöryhmää. Hankkeen organisaatiorakenne toimi myös käyttöönottoprojektin organisaationa. Ohjausryhmään kuului jokaisen mukana olevan kunnan ja Socomin edustajat. Ohjausryhmän tehtäviä olivat hankkeen etenemisen ohjaaminen, asetettujen tavoitteiden valvominen sekä aikatauluissa pysyminen, hankkeen kustannuksien seuranta suhteessa rahoitukseen, kehittämissuunnittelijoiden ja projektiryhmien tuotosten hyväksyminen ja tehtävien antaminen laatimalla hankkeeseen liittyviä linjauksia, hankkeen edistämisestä huolehtiminen omissa organisaatioissaan ja sidosryhmissään sekä toimiminen käyttöönottoprojektin ohjausryhmänä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Liakka, Anna ( puheenjohtaja, Kotka) Rikberg, Maija (Kotka) Grönvall, Marja-Liisa (Kotka) Hiekkala, Hannu (Kouvola) Korpelainen, Niina (Kuusankoski) Kirmanen, Tiina (Imatra) Ahonen, Päivi (Joutseno) Kosonen, Marja (Lappeenranta) Lehtomäki, Sanna-Tuulia (Pyhtää) Myllärinen, Tarja (Socom) Jokaisen ohjausryhmän edustajalla oli 1-2 varajäsentä. Projektiryhmät Näiden ryhmien lisäksi hankkeessa oli kaksi päätoimista kehittämissuunnittelijaa vuoden 2006 syyskuun loppuun asti. Heidän vastuullaan oli koordinoida hanketta, vastata tavoitteiden toteutumisesta ja tehdä yhteistyötä valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen kanssa sekä seurata ko. hankkeen etenemistä. Toinen ke- 5

10 hittämissuunnittelijoista toimi myös atk-kouluttajana hankkeessa ajanjaksolla 8/2006-4/2007. Kaaso-hankkeen organisaatio Ohjausryhmä Kuntatyöryhmät Projektiryhmä sosiaalitoimi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Projektiryhmä varhaiskasvatus Kuntatyöryhmät KAASO Kehittämissuunnittelijat Kuva 1 Kaaso hankkeen organisaatio Käyttöönottoprojektit Uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönottoprojektit sosiaalihuollossa ja päivähoidossa ajoittuvat vuosille Seudullisessa ja alueellisessa usean kunnan yhteisessä käyttöönottoprojektissa on pyritty aikaansaamaan mahdollisimman yhteneväiset tietojärjestelmät. Sekä hanke- että hankintatyö ovat edenneet rinnakkain ja muodostaneet yhdessä Kaaso-yhteistyö kokonaisuuden. 8 Kaaso ja yhteistyö sekä seminaarit Kaaso I -hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä terveydenhuollon tietojärjestelmähanketta koordinoivan yrityksen Medi-IT:n kanssa, mm. järjestämällä toukokuussa 2006 yhteinen IT- foorumi tilaisuuden alueen vaikuttajille. Seminaarissa jaettiin tietoa tietoteknologian kehittämisestä ja mahdollisuuksista yli sektorirajojen. Tilaisuuden päätteeksi tehtiin periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietoteknologian vaikuttajaryhmän perustamisesta. Tämä vaikuttajaryhmä tulisi toimimaan yhteistyö- 6

11 rakenteena sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle. Kaaso I-hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös alueen muiden hankkeiden kanssa. Dokumentoinnin kehittämiseen ja työprosessien mallintamiseen ovat osallistuneet Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke, Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke sekä Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö. Kaasossa on pyritty siihen, että tietoteknologian kehittämisestä tulisi osa myös työn sisällöllistä kehittämistä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana järjestettiin neljä seminaaria alan henkilöstölle. Seminaareissa jaettiin tietoa Kaaso-hankkeen ja valtakunnallisen Sosiaalialan tietoteknologia hankkeen etenemisestä. Lisäksi seminaareissa käsiteltiin tietoteknologian sovellusmahdollisuuksia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalihuollon alalla sekä sosiaalihuollon tietohallinnon perusteita. 9 Hankkeen arviointi Kaason ensimmäisen vaiheen arvioinnin (Kallio 2006) mukaan hanketyöskentelyssä on löydetty yhteinen näkemys kehittämisen suunnista ja tarpeista. Hankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet sekä konkretisoituneet työskentelyn edetessä ja työskentelyyn osallistuneiden tietämys alan tietohallinnosta on lisääntynyt. Kaason ensimmäisen vaiheen aikana kunnat ovat sitoutuneet tietoteknologian kehittämiseen ja jatkon kehittämiskohteet ovat selkiytyneet. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana toimijat ovat saaneet laajempaa ymmärrystä tietoteknologian käytön mahdollisuuksista sosiaalialan työssä. Arvioinnin mukaan keskeisinä tietoteknologisina kehittämiskohteina pidetään jatkossakin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämistä ja tietohallinnon sekä tietojärjestelmien yhtenäistämistä seudullisesti ja alueellisesti. Tällaista yhteneväisyyttä halutaan alan tietojärjestelmiin, työkäytäntöihin sekä dokumentointiin. Tärkeänä pidettiin myös vertailukelpoisen tiedon saamista sosiaalipalveluista ja hyvinvoinnin tilasta Kaakkois-Suomessa. 7

12 10 Atk-peruskoulutukset 10.1 Yleistä TVT eli tieto- ja viestintätekniikka korostaa oppimisprosessia tietokoneavusteisena oppimisena, joka parhaimmillaan on tekemällä oppimista. Opiskelijat ovat itse vastuussa oppimisestaan ja opettajan rooli on muuttunut ohjaajaksi. Oppiminen perustuu itseohjautuvien oppimateriaalien käyttöön. Tämä viittaa lähinnä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa keskeisessä asemassa on oppija itse. Koulutukset olivat suurimmalta osaltaan avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa Avoin oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset opiskelutyylit. Siinä pitää olla mahdollisuus tehdä tutkimusta, suorittaa ongelmanratkaisua, toimia ryhmässä, tehdä valintoja ja työskennellä tarvittaessa myös yksin. Opiskelija kantaa vastuun opiskelutapahtumasta. Hänellä on kuitenkin tukenaan henkilö/henkilöitä kuten ohjaaja. Oppimisen oleellisena osana on vuorovaikutus toisten kanssa. Vuorovaikutus saa aikaan ärsykkeitä, jotka saavat oppijan aktiiviseksi oppimaan uutta. Atk-peruskoulutukset suunnattiin sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöstölle. Koulutuksien suunnittelussa käytettiin apuna sekä tietoteknistä osaamiskartoitusraporttia että vaatimuksia. Niiden avulla atk-koulutusosiot moduloitiin. Moduloinnilla pyrittiin helpottamaan kuntien työskentelyä määrittäessään henkilöstönsä osaamistasoa ennen koulutusta. (liite 2 ja 3) 10.2 Syksyn 2006 atk-koulutukset Elokuussa 2006 alkoivat varhaiskasvatuksen atk -peruskoulutukset kestäen marraskuun loppuun saakka. Koulutukseen osallistui n. 240 koulutettavaa seitsemästä Kaaso-kunnasta. Koulutusten päätteeksi oli suunniteltu palautteiden antaminen, mutta kun palautteita ei kirjattu tunnilla, niin vastaus % oli heikohko kun verrataan osallistujamäärää. Tämä asia huomioitiin kevään koulutuksissa, jossa palautteita kerättiin pääsääntöisesti viimeisellä osallistumistunnilla. Kuvassa 1 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. 8

13 Kuva 2 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää hyvältä. Kurssin tavoitteista ja odotuksista ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä (verrataan lukuun 3) ja kursseihin oltiin tyytyväisiä. ( Kuva 3) Kuva 3 Kurssin arviointi Opetusmenetelmänä käytettiin itse oppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä henkilökohtaisen ohjaajan avustamana. Avoimessa oppimisympäristössä tärkeää on, että jokaisella oppijalla on henkilökohtainen tietokone käytettävissä, jolloin jokainen oppija voi edetä omassa tahdissa. Tämä tyyli valittiin siksi, koska aiempien vuosien opetuskokemuksista on havaittu, että tekemällä oppii ja oppimista ei pidä rajoittaa annettavalla opetusmäärällä. Henkilökohtaisessa etenemismuodossa ei ole vaaraa jäädä pois opetuksen etenemisestä eikä kenenkään tarvitse odotella muita hitaampia oppijoita. Tällainen avoinoppimisympäristö vaatii oppijalta aktiivisuutta (täytyy uskaltaa kysyä, jos on ongelmia), jota kuitenkin aikuisopiskelijoilla katsottiin olevan. Kuitenkin tämä opetusmenetelmä ei miellytä kaikkia ja siitä saatiin palautetta, 9

14 mutta kuitenkin suurimmalle joukolle tämä tyyli soveltui. Kuva 4 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 4 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli myös yli keskiarvon (kuva 5). Ainut voimakkaasti esiintyvä tyytymättömyyden aiheuttaja oli atk-tilat. Joissakin kunnissa tilat sijaitsivat pommisuojassa tai muussa ikkunattomassa tilassa, jossa mm. ilmastointi oli puutteellinen/riittämätön. Lisäksi useat luokat olivat ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Atk-kalusteiden säätämättömyys kuten istuimet aiheuttivat selkäkipuja opiskelijoille. Kuva 5 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta Syksyn atk- koulutus palautteissa kyseltiin opiskelijoilta myös parannusehdotuksia koulutuksiin. Näitä ehdotuksia pyrittiin huomioimaan kevään 2007 koulutuksissa. Tällaisia muutosehdotuksia olivat mm. se, että kurssien alussa panostettiin enemmän yhteiseen oppimiseen läpikäymällä ohjelmien rakennetta ja joitakin tehtäviä yhdessä. Yhteisellä toiminnalla pyrittiin myös siihen, että opetusluokkaan saataisiin rento ja välitön ilmapiiri. 10

15 10.3 Kevään 2007 atk-koulutukset Tammikuussa 2007 jatkettiin Kaaso I-hankkeen atk-koulutuksia, jossa kohderyhmänä olivat sosiaalitoimen henkilöstö. Koulutukset kestivät huhtikuun loppupuolelle. Koulutukseen osallistui n. 200 koulutettavaa 7 Kaaso-kunnasta. Ilmoittautuneiden ja osallistuneiden määrät olivat hyvin vaihtelevia. Esim. neljän puolikkaan päivän koulutuksiin eivät kaikki päässeet osallistumaan joka päivä ja syynä olivat uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottokoulutukset samaan aikaan. Koulutuspalautteita saatiin suhteessa enemmän kuin syksyllä, koska palautteet kerättiin viimeisellä tunnilla. Kuvassa 6 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. Kuva 6 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää myös sosiaalitoimen koulutuksissa hyvältä (kuva 7). Kurssin tavoitteisiin ja omiin kurssi odotuksiin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Opittuja asioita osataan soveltaa hyvin työkäytäntöihin ja kokonaisuudessaan kursseihin oltiin tyytyväisiä. 11

16 Kuva 7 Kurssin arviointi Kevään opetuksissa opetusmenetelmänä käytettiin myös itseoppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä, jossa kouluttaja toimi henkilökohtaisena ohjaajana. Edelleenkin koulutuksia suunniteltaessa painotettiin, että jokaisella oppijalla tulisi olla henkilökohtainen tietokone käytettävissään ja että jokainen oppija voisi edetä haluamallaan vauhdilla eteenpäin. Lisäksi syksyn palautteiden perusteella ryhmien osallistujakoon maksimiksi määriteltiin 10 henkilöä. Tämä siksi, että ohjaaja ehtisi paneutua henkilökohtaiseen neuvontaan laajemmin ja tehokkaammin. Kuva 8 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 8 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli yli keskiarvon. Atk-tiloihin oltiin tyytyväisempiä kuin syksyllä. Atk-tilat vaihtuivat osissa kuntia, mutta silti tiloina käytettiin edelleenkin erilaisia ikkunattomia tms. epämiellyttäviä opetustiloja. Lisäksi luokat olivat edelleen ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Pitempiä koulutusjaksoja ajatellen luokkatilojen sisustusta voisi kenties uudelleen organisoida huomioiden avoimen oppimisympäristön puitteet. Lisäksi kalustusten säätömahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. (kuva 9) 12

17 Kuva 9 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta 13

18 LÄHDELUETTELO Kallio, J Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaason arviointi. Saatavissa: Kallio, J. & Kontio, T. 2006a. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [ Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006b. Artikkeli. Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006c. Kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. Saatavissa: [Viitattu ] Ojanen, P. & Vuorio, L Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti. Saatavissa: [Viitattu ]

19 KAASO I-HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMAT LIITE 1

20 ATK-PERUSKOULUTUSTEN MODUULIT LIITE 2 TASO 1 PERUSKÄSITTEET TIEDOSTON HALLINTA TEKSTINKÄSITTELY peruslaitteiston kokoonpano, oheislaitteet käyttöjärjestelmä perusteet modeemi leikepöytä muisti ja sitä käsittävät perusteet hakemisto/ kansio hiiri + näppäimistö ja niiden käyttö tulostus tiedoston tallentaminen / poisto tiedoston kopiointi / muokkaus tiedoston ominaisuudet kansiorakennelman luominen etsi-toiminto apuohjelmat, ohjauspaneelitoiminnot asiakirjan kirjoittaminen (pöytäkirjat, muistiot), muotoilutoiminnot tavutus kuvien lisääminen tallentaminen / tulostus yhteiskäytön perusteita INTERNET JA SÄHKÖPOSTI VERKKO TOIMINTA YMPÄRISTÖNÄ peruskäsitteet internetistä tutustuminen eri selaimiin selaimen käytön perusteet hakukoneet ja niiden käyttö sähköpostipalvelut viestin lähetys, vastaanotto viestien hallinta internetin perusominaisuudet internetin palvelut (News, Chat jne.) TASO 2 SÄHKÖPOSTIN EDISTYNYT KÄYTTÖ TAULUKKOLASKENNAN PERUSTEET tietoturva liitetiedostot sähköpostisuodatukset / roskaposti viestin monipuolinen muokkaus jakelulistat kalenteritoiminnot soluun kirjoittaminen tekstin muokkaus taulukon lisääminen yleisimmät funktiot ESITYSGRAFIIKAN PERUSTEET käyttöliittymä esityksen luominen VIDEONEUVOTTELUN PERUSTEET Netmeeting ohjelmisto KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET eri tiedostomuodot ja niiden erot perus muokkaus TEKIJÄNOIKEUDET HENKILÖTIETOSUOJA yleistä tekijänoikeuksista ja henkilösuojasta

21 TASO 3 TEKSTINKÄSITTELY( jatko) asiakirjamuotoilut joukkokirje, tarrat, hakemistot, sis.luettelot yhteiskäyttö taulukot, lomakkeet tiedoston suojaaminen ESITYSGRAFIIKKA numerointi ylä-alatunniste (logot) perusdia piirtäminen (kuvat) /piirtotyökalut yhteiskäyttö (Office) määritykset / asetukset TAULUKKOLASKENTA muotoilut kaavojen luominen, muita funktiot kaaviot

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 Tuula Kontio Tuula Sirén 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 1 2. Kaaso I -hanke... 2 3. Kaaso II -hanke... 2 4. Koulutukset... 3 5. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA Johanna Kallio & Tuula Kontio 2006 TIIVISTELMÄ: Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETOTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO II ARVIOINTI- JA LOPPURAPORTTI

KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETOTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO II ARVIOINTI- JA LOPPURAPORTTI KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETOTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO II ARVIOINTI- JA LOPPURAPORTTI Tuula Kontio 2009 1 TIIVISTELMÄ Kaaso II -hanke on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti. Pirjo Ojanen ja Leena Vuorio

Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti. Pirjo Ojanen ja Leena Vuorio 1 Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti Pirjo Ojanen ja Leena Vuorio 2004 2 JOHDANTO Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia sosiaalialan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat

OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU. Tietotekniikka. valinnainen. 8. ja 9. luokat OPETUSSUUNNITELMA TUUPALAN KOULU Tietotekniikka valinnainen 8. ja 9. luokat Sisällysluettelo A. TAVOITTEET... 3 B. ARVIOINTI... 3 I. 8. LUOKKA... 4 1. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET... 4 2. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 340110 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI JATKOKURSSI SENIORIT C ma 13.00-15.15 7.1.2013-11.2.2013, 18 oppituntia Varttuneen aikuisen kattava tietokonekurssi, jolla

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Perusteet 16.3.2009 Rovaniemen Design Park Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ ATK yrittäjän työvälineenä Esityksen sisältö A-ajokorttivaatimukset

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma

Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Word ja Excel Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 13.5.2008 Ohjelmisto Tietokoneohjelma on joukko toimintaohjeita ja käskyjä, jotka tietokoneen

Lisätiedot

25.3.2015 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT-LIIKELAITOS OIVA AKATEMIAN IT-KOULUTUS

25.3.2015 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT-LIIKELAITOS OIVA AKATEMIAN IT-KOULUTUS HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT-LIIKELAITOS OIVA AKATEMIAN IT-KOULUTUS YLEISTÄ Tässä palvelukuvauksessa määritellään palvelun tavoitteet, toimintatavan kuvaukset sekä palvelutasovaatimukset

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu https://peda.net/ohjeet https://peda.net/jyvaskyla/ict/pedanet 9.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen? 2. Tieto- ja viestintäteknologian opinnot 3.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät

Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Tilanne valtakunnallisen kyselyn valossa kehittämispäällikkö Jarmo Kärki 6.5.2015 1 Tietojärjestelmien käyttö sosiaalihuollossa? Kuinka paljon asiakasdokumentaatiosta kirjataan

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset 30.5.2006 Terveydenhuollon ATK-päivät Mikkelissä Projektipäällikkö Heli Sahala E-reseptikokeilu Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010 Pasi Juvonen TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010 Raportti muun henkilökunnan tuloksista Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämishanke päättyy

Sosiaalialan kehittämishanke päättyy T I E D O T E 1 / 2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen Kaakkois-Suomen päätösseminaari Haminassa 15.11. klo 10.00-14.30. Tule tutustumaan tuloksiin ja kuulemaan Kuntaliiton, STM:n ja alueen kuntien näkemyksiä

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA MS Office 2013 Käytä työvälineohjelmia entistä tehokkaammin ja opi työtäsi helpottavia ominaisuuksia. Osallistujilta toivotaan tietokoneen peruskäytön hallintaa. Soveltuu myös Officen versioille 2007/2010.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Tarkoitus tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt

SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. TVT -tiimi. 2.1 Kokoonpano. 2.2 Tehtävät. 3. TVT -opetuksen toteutus. 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt MOISION KOULUN TVT -STRATEGIA 2012-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. TVT -tiimi 2.1 Kokoonpano 2.2 Tehtävät 3. TVT -opetuksen toteutus 3.1 Laitteet ja opetusjärjestelyt 4. Tieto -ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus Opiskelukysely 2017 Perustutkintokoulutus Vastaajia 265 Opiskelukysely 2017 Opiskelukyselyn kohderyhmänä olivat perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet nykyiset opintonsa 2015-2016. Kysely oli

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot