KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 KAAKKOIS-SUOMEN SOSIAALITOIMEN TIETO- TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISHANKE KAASO I LOPPURAPORTTI Tuula Kontio 2007

2 Tiivistelmä Kaaso on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke. Sen tavoitteena on ollut saada aikaan pysyvää parannusta tietoteknologian hyötykäytössä hankekuntien sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena on ollut henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisääminen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luominen sekä alan seudullisen tietotarpeen määrittely. Tämän raportin alussa esitellään tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois- Suomessa edeten Kaaso I-hankeen tavoitteisiin ja toteutukseen. Kaaso-hanke aloitettiin kohderyhmälle suunnatulla laajalla tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamisella. Tuloksista julkaistiin raportti ja näitä tuloksia käytettiin apuna opetussuunnitelmien laadinnassa. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin tietotekniikan perusteissa. Koulutusten päätavoite oli lisätä/päivittää osallistujien atktaitoja, siten että heistä koulutuksen myötä tulisi työpisteensä vertaisohjaajia. Raportissa kuvataan myös työprosessien mallintamis- sekä dokumentointityötä. Dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia hankekunnissa, joten kehittämisessä päästiin vasta alkuun, mutta työtä jatketaan Kaaso II eli jatkohankkeessa Raportissa esitellään hankkeeseen rakentunutta organisaatiota ja sen toimintaa. Kaason organisaatio rakentui valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen sateenvarjon alle. Organisaatio koostui seuraavista ryhmistä: ohjausryhmä, projektiryhmät, kuntatyöryhmät sekä kehittämissuunnittelijat. Raportin loppuun on koottu yhteenveto atk-peruskoulutusten palautteista. Palautteet ovat sisällöltään hyvin samanlaisia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöillä. Koulutukset onnistuivat hyvin ja palautteista saatiin hyviä kehittämisehdotuksia, joita voidaan hyödyntää seuraavissa mahdollisissa koulutuksissa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ESISELVITYSTYÖ YLEISTÄ KAASO-HANKKEESTA TIETOTEKNINEN OSAAMISKARTOITUS OPETUSSUUNNITELMA TIETOTEKNIIKAN PERUSKOULUTUKSET TYÖPROSESSIEN MALLINTAMINEN JA DOKUMENTOINTI KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO KAASO JA YHTEISTYÖ SEKÄ SEMINAARIT HANKKEEN ARVIOINTI ATK-PERUSKOULUTUKSET YLEISTÄ SYKSYN 2006 ATK-KOULUTUKSET KEVÄÄN 2007 ATK-KOULUTUKSET LÄHTEET LIITTEET

4 KUVALUETTELO KUVA 1 KAASO HANKKEEN ORGANISAATIO...6 KUVA 2 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...9 KUVA 3 KURSSIN ARVIOINTI...9 KUVA 4 OPETUKSEN ARVIOINTI...10 KUVA 5 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...10 KUVA 6 VASTAAJAN KOULUTUSKUNTA...11 KUVA 7 KURSSIN ARVIOINTI...12 KUVA 8 OPETUKSEN ARVIOINTI...12 KUVA 9 YLEISARVOSANA HARJOITUKSISTA JA ATK-TILASTA...13

5 1 Johdanto Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaasossa oli mukana seitsemän kuntaa, joita olivat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotka toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso hankkeen ensimmäistä vaihetta toteutettiin ajalla heinäkuu 2005 maaliskuu Kaaso I - hankkeen kokonaistavoitteena oli tietoteknologian hyötykäytön ja tietoteknisen osaamisen lisääminen sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Tämän loppuraportin tarkoitus on kuvata tietoteknologiahankkeen esiselvitystyötä Kaakkois-Suomessa sekä Kaaso I hanketta. Raportti alkaa esiselvitystyön yhteenvedolla, jossa kuvataan Kaakkois-Suomen tietoteknologia hankkeen alkuvaiheita edeten Kaaso I hankkeen toteutukseen vuosille Raportissa kuvataan hankkeelle asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia sekä tavoitteita, jotka jäivät kesken laajuuden ja ajanpuutteen vuoksi, mutta siirtyivät Kaaso II-hankkeeseen. Raportissa painotetaan tietoteknistä osaamiskartoitusta, työprosessien mallintamista, dokumentointia, arviointia ja koulutusta. 2 Esiselvitystyö Sosiaalitoimen tietoteknologiaratkaisut todettiin Kaakkois-Suomessa hajanaisiksi ja tietoteknologian hyödyntäminen työssä oli hyvin eritasoista. Tämän seurauksena Kaakkois-Suomen kunnat käynnistivät sosiaalitoimen yhteisen tietoteknologiahankkeen vuonna Esiselvityksen seurauksena, joka valmistui vuonna 2004 (Ojanen & Vuorio 2004), luotiin yhteinen näkemys tietoteknologian kehittämisen visioista. Lisäksi esiselvityksessä koottiin käyttäjäläheistä tietoa kehittämistarpeista sosiaalitoimessa ja päivähoidossa. Esiselvitys päättyi syksyllä 2004 ja tällöin tietoteknologian kehittämistyö jakaantui kahteen toimintalinjaan, joita olivat hanke- ja hankintayhteistyö. 1

6 3 Yleistä Kaaso-hankkeesta Kaaso-hanke on seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan yhteinen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke, joka on myös valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologia hankkeen aluehanke. Kaakkois-Suomen kunnista mukana ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kouvola, Kuusankoski, Kotka sekä Pyhtää. Kotkan kaupunki toimi hankkeen hallinnoijana. Kaaso I -hanketta toteutettiin ajanjaksolla heinäkuu 2005 maaliskuu Hankkeessa keskityttiin luomaan pysyvää parannusta sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen alueellisen tietoteknologian hyötykäyttöön. Lisäksi panostettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämiseen, tietoteknologian kehittämisrakenteiden luomiseen ja alan seudullisen sekä alueellisen tietotarpeen määrittelyyn. Hankkeen tavoitteita olivat: (Liite 1) Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoitus sekä opetussuunnitelmien laadinta Tietoteknisen osaamisen lisääminen Sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen työprosessien mallintaminen ja yhdenmukaistaminen Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin ja dokumentoinnin kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Yhteistyörakenteen luominen alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle 4 Tietotekninen osaamiskartoitus Tietotekniset perusvalmiudet ja niiden päivittäminen (elinikäinen oppiminen) kuuluvat tämän päivän työelämän perusvalmiuksiin. Hanke aloitettiin henkilöstön tietoteknisen osaamisen kartoituksella marraskuussa 2005, koska alueella ei aiemmin ole tehty vastaavanlaista kartoitusta. Kartoitukseen vastasi lähes 900 alan henkilöä ja saaduista vastauksista laadittiin raportti sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknisestä osaamisesta. (Kallio & Kontio 2006a.) Kyselyssä keskityttiin kansalaisen tietoteknisten perusvalmiuksien kartoittamiseen. Tietoyhteiskunnan kehittämis- 2

7 keskus ry (TIEKE) on määritellyt kansalaisen tietoyhteiskunnassa tarvittavat Näitä tietoja hyödyntäen kartoituksen perusvalmiuksiksi määriteltiin mm. laitteen käyttö, tiedonhallinta sekä yleisimpien toimisto-ohjelmien, sähköpostin ja internetin käyttö. Tämän lisäksi kartoitettiin sellaista tietoteknistä osaamista, joka on tarpeellista sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille, kuten ammatillisten internet-sivujen hyödyntäminen. Raportissa analysoitiin myös henkilöstön koulutusmotivaatiota sekä asennoitumista tietotekniikkaa ja sen oppimista kohtaan. Kartoituksen tuloksista laadittiin artikkeli Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutkimuspäiville (Kallio & Kontio 2006b). Kartoituksesta saatujen tulosten mukaan sosiaalialalla toimivien tietotekninen osaaminen oli puutteellista ja erityisesti varhaiskasvatuksen alueella tämä oli hyvin havaittavissa. Kartoituksen tuloksista laadittiin Kaaso kunnille tiivistetyt kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. (Kallio & Kontio 2006c). 5 Opetussuunnitelma Kartoituksen kysymysten asettelussa painotettiin mittareiden tarpeellisuutta nimenomaan koulutussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamista ajatellen. Raportin tulosten pohjalta laadittiin opetussuunnitelma Kaaso-kuntien sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opetussuunnitelma sisältää kohderyhmän kuvauksen, koulutuksen tavoitteet perusteluineen, tasojen moduloinnin, orientaatioperustan, didaktiset periaatteet sekä koulutuspäivämäärien ja paikan määrittelyn. Koulutusta on järjestetty alueellisesti ja sisällöllisesti yhtenäisenä sekä tavoitteena on tulevaisuudessa saada koulutuksiin jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta lähtökohtana elinikäinen oppiminen. 5.1 Tietotekniikan peruskoulutukset Tietotekniikan peruskoulutukset aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen henkilöstö. Tammikuussa 2007 tietotekniikan peruskoulutukset jatkuivat sosiaalihuollon tietotekniikan peruskoulutuksilla. Kaaso I-hankkeen aikana 3

8 järjestettävällä koulutuksella koulutettiin päiväkoteihin ja sosiaalihuoltoon vertaisohjaajia / atk-vastaavia, joilla jatkossa olisi mahdollisuus opastaa yksikkönsä henkilöstöä tietotekniikan käytössä ja jakaa osaamistaan työpisteissään. Varhaiskasvatuksessa koulutukset painottuivat Word-tekstinkäsittelyohjelman alkeiden ja perusteiden opiskeluun, sähköpostin perusteisiin sekä kuvankäsittelyn perusteiden oppimiseen. Ainoastaan yhdessä kunnassa oli käytössä erillinen kuvankäsittelyohjelma, muissa kunnissa opiskeltiin käyttöjärjestelmän tai Office-paketin mukana tulevalla editor- ohjelmalla. Opiskelussa painotettiin kuvansiirtämistä digikamerasta tietokoneelle sekä kuvien liittämistä mm. tekstinkäsittelyohjelmaan. Sosiaalitoimen koulutukset rakentuivat erilaiselle pohjalle kuin varhaiskasvatuksen. Sosiaalitoimen henkilöillä alkeiskoulutukset kohdistuivat taulukkolaskentaan ja vastaavasti tekstinkäsittelystä perusteiden kertaamiseen ja jatko opiskeluihin. Sähköpostin käytön he osasivat, mutta postien siirtämiset palvelimelta pois olivat tiedostamatta. 6 Työprosessien mallintaminen ja dokumentointi Kartoitusprosessin jälkeen Kaaso-hankkeessa keskityttiin sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen työprosesseihin sekä dokumentointiin. Kaaso I-hankkeen aikana ehdittiin mallintaa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työprosesseja. Lastensuojelussa työprosessien mallintamista tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen kanssa. Työprosessien lisäksi Kaason I-hankkeessa määriteltiin seudullisia sosiaalihuollon tilastointitarpeita sekä työstettiin yhteneväisiä käytäntöjä sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen dokumentointiin. Näitä käytäntöjä olivat mm. yhteneväiset päivähoito- ja toimeentulotukihakemukset sekä sosiaalihuollon erilaisten suunnitelmien pohjat kuten lastensuojelun dokumentointiin kuuluvat huolto- ja jälkihuoltosuunnitelmat. Kaaso-hankkeen aloittaessa toimintansa Kaakkois-Suomen kuntien sosiaalitoimen dokumentointikäytännöt olivat erittäin kirjavia. Näin ollen hankkeen aikana dokumentoinnin kehittämisessä päästiin vasta alkuun. Dokumentointi työtä tullaan jatkamaan Kaaso II-hankkeessa. 4

9 7 Kaaso hankkeen organisaatio Kaaso I-hankkeen aikana syntyi organisaatiorakenne, joka vastasi tietoteknologian kehittämisestä ja uuden tietojärjestelmän seudullisesta käyttöönotosta. Hankkeen organisaatio rakentui seuraavasti: Ohjausryhmä, kaksi projektiryhmää sekä 14 kuntatyöryhmää. Hankkeen organisaatiorakenne toimi myös käyttöönottoprojektin organisaationa. Ohjausryhmään kuului jokaisen mukana olevan kunnan ja Socomin edustajat. Ohjausryhmän tehtäviä olivat hankkeen etenemisen ohjaaminen, asetettujen tavoitteiden valvominen sekä aikatauluissa pysyminen, hankkeen kustannuksien seuranta suhteessa rahoitukseen, kehittämissuunnittelijoiden ja projektiryhmien tuotosten hyväksyminen ja tehtävien antaminen laatimalla hankkeeseen liittyviä linjauksia, hankkeen edistämisestä huolehtiminen omissa organisaatioissaan ja sidosryhmissään sekä toimiminen käyttöönottoprojektin ohjausryhmänä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: Liakka, Anna ( puheenjohtaja, Kotka) Rikberg, Maija (Kotka) Grönvall, Marja-Liisa (Kotka) Hiekkala, Hannu (Kouvola) Korpelainen, Niina (Kuusankoski) Kirmanen, Tiina (Imatra) Ahonen, Päivi (Joutseno) Kosonen, Marja (Lappeenranta) Lehtomäki, Sanna-Tuulia (Pyhtää) Myllärinen, Tarja (Socom) Jokaisen ohjausryhmän edustajalla oli 1-2 varajäsentä. Projektiryhmät Näiden ryhmien lisäksi hankkeessa oli kaksi päätoimista kehittämissuunnittelijaa vuoden 2006 syyskuun loppuun asti. Heidän vastuullaan oli koordinoida hanketta, vastata tavoitteiden toteutumisesta ja tehdä yhteistyötä valtakunnallisen sosiaalialan tietoteknologiahankkeen kanssa sekä seurata ko. hankkeen etenemistä. Toinen ke- 5

10 hittämissuunnittelijoista toimi myös atk-kouluttajana hankkeessa ajanjaksolla 8/2006-4/2007. Kaaso-hankkeen organisaatio Ohjausryhmä Kuntatyöryhmät Projektiryhmä sosiaalitoimi Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi Projektiryhmä varhaiskasvatus Kuntatyöryhmät KAASO Kehittämissuunnittelijat Kuva 1 Kaaso hankkeen organisaatio Käyttöönottoprojektit Uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönottoprojektit sosiaalihuollossa ja päivähoidossa ajoittuvat vuosille Seudullisessa ja alueellisessa usean kunnan yhteisessä käyttöönottoprojektissa on pyritty aikaansaamaan mahdollisimman yhteneväiset tietojärjestelmät. Sekä hanke- että hankintatyö ovat edenneet rinnakkain ja muodostaneet yhdessä Kaaso-yhteistyö kokonaisuuden. 8 Kaaso ja yhteistyö sekä seminaarit Kaaso I -hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä terveydenhuollon tietojärjestelmähanketta koordinoivan yrityksen Medi-IT:n kanssa, mm. järjestämällä toukokuussa 2006 yhteinen IT- foorumi tilaisuuden alueen vaikuttajille. Seminaarissa jaettiin tietoa tietoteknologian kehittämisestä ja mahdollisuuksista yli sektorirajojen. Tilaisuuden päätteeksi tehtiin periaatepäätös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tietoteknologian vaikuttajaryhmän perustamisesta. Tämä vaikuttajaryhmä tulisi toimimaan yhteistyö- 6

11 rakenteena sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalle tietoteknologian kehittämiselle. Kaaso I-hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös alueen muiden hankkeiden kanssa. Dokumentoinnin kehittämiseen ja työprosessien mallintamiseen ovat osallistuneet Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke, Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke sekä Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö. Kaasossa on pyritty siihen, että tietoteknologian kehittämisestä tulisi osa myös työn sisällöllistä kehittämistä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana järjestettiin neljä seminaaria alan henkilöstölle. Seminaareissa jaettiin tietoa Kaaso-hankkeen ja valtakunnallisen Sosiaalialan tietoteknologia hankkeen etenemisestä. Lisäksi seminaareissa käsiteltiin tietoteknologian sovellusmahdollisuuksia sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalihuollon alalla sekä sosiaalihuollon tietohallinnon perusteita. 9 Hankkeen arviointi Kaason ensimmäisen vaiheen arvioinnin (Kallio 2006) mukaan hanketyöskentelyssä on löydetty yhteinen näkemys kehittämisen suunnista ja tarpeista. Hankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet sekä konkretisoituneet työskentelyn edetessä ja työskentelyyn osallistuneiden tietämys alan tietohallinnosta on lisääntynyt. Kaason ensimmäisen vaiheen aikana kunnat ovat sitoutuneet tietoteknologian kehittämiseen ja jatkon kehittämiskohteet ovat selkiytyneet. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana toimijat ovat saaneet laajempaa ymmärrystä tietoteknologian käytön mahdollisuuksista sosiaalialan työssä. Arvioinnin mukaan keskeisinä tietoteknologisina kehittämiskohteina pidetään jatkossakin henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisäämistä ja tietohallinnon sekä tietojärjestelmien yhtenäistämistä seudullisesti ja alueellisesti. Tällaista yhteneväisyyttä halutaan alan tietojärjestelmiin, työkäytäntöihin sekä dokumentointiin. Tärkeänä pidettiin myös vertailukelpoisen tiedon saamista sosiaalipalveluista ja hyvinvoinnin tilasta Kaakkois-Suomessa. 7

12 10 Atk-peruskoulutukset 10.1 Yleistä TVT eli tieto- ja viestintätekniikka korostaa oppimisprosessia tietokoneavusteisena oppimisena, joka parhaimmillaan on tekemällä oppimista. Opiskelijat ovat itse vastuussa oppimisestaan ja opettajan rooli on muuttunut ohjaajaksi. Oppiminen perustuu itseohjautuvien oppimateriaalien käyttöön. Tämä viittaa lähinnä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa keskeisessä asemassa on oppija itse. Koulutukset olivat suurimmalta osaltaan avoimessa oppimisympäristössä tapahtuvaa Avoin oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset opiskelutyylit. Siinä pitää olla mahdollisuus tehdä tutkimusta, suorittaa ongelmanratkaisua, toimia ryhmässä, tehdä valintoja ja työskennellä tarvittaessa myös yksin. Opiskelija kantaa vastuun opiskelutapahtumasta. Hänellä on kuitenkin tukenaan henkilö/henkilöitä kuten ohjaaja. Oppimisen oleellisena osana on vuorovaikutus toisten kanssa. Vuorovaikutus saa aikaan ärsykkeitä, jotka saavat oppijan aktiiviseksi oppimaan uutta. Atk-peruskoulutukset suunnattiin sekä varhaiskasvatuksen että sosiaalitoimen henkilöstölle. Koulutuksien suunnittelussa käytettiin apuna sekä tietoteknistä osaamiskartoitusraporttia että vaatimuksia. Niiden avulla atk-koulutusosiot moduloitiin. Moduloinnilla pyrittiin helpottamaan kuntien työskentelyä määrittäessään henkilöstönsä osaamistasoa ennen koulutusta. (liite 2 ja 3) 10.2 Syksyn 2006 atk-koulutukset Elokuussa 2006 alkoivat varhaiskasvatuksen atk -peruskoulutukset kestäen marraskuun loppuun saakka. Koulutukseen osallistui n. 240 koulutettavaa seitsemästä Kaaso-kunnasta. Koulutusten päätteeksi oli suunniteltu palautteiden antaminen, mutta kun palautteita ei kirjattu tunnilla, niin vastaus % oli heikohko kun verrataan osallistujamäärää. Tämä asia huomioitiin kevään koulutuksissa, jossa palautteita kerättiin pääsääntöisesti viimeisellä osallistumistunnilla. Kuvassa 1 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. 8

13 Kuva 2 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää hyvältä. Kurssin tavoitteista ja odotuksista ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä (verrataan lukuun 3) ja kursseihin oltiin tyytyväisiä. ( Kuva 3) Kuva 3 Kurssin arviointi Opetusmenetelmänä käytettiin itse oppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä henkilökohtaisen ohjaajan avustamana. Avoimessa oppimisympäristössä tärkeää on, että jokaisella oppijalla on henkilökohtainen tietokone käytettävissä, jolloin jokainen oppija voi edetä omassa tahdissa. Tämä tyyli valittiin siksi, koska aiempien vuosien opetuskokemuksista on havaittu, että tekemällä oppii ja oppimista ei pidä rajoittaa annettavalla opetusmäärällä. Henkilökohtaisessa etenemismuodossa ei ole vaaraa jäädä pois opetuksen etenemisestä eikä kenenkään tarvitse odotella muita hitaampia oppijoita. Tällainen avoinoppimisympäristö vaatii oppijalta aktiivisuutta (täytyy uskaltaa kysyä, jos on ongelmia), jota kuitenkin aikuisopiskelijoilla katsottiin olevan. Kuitenkin tämä opetusmenetelmä ei miellytä kaikkia ja siitä saatiin palautetta, 9

14 mutta kuitenkin suurimmalle joukolle tämä tyyli soveltui. Kuva 4 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 4 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli myös yli keskiarvon (kuva 5). Ainut voimakkaasti esiintyvä tyytymättömyyden aiheuttaja oli atk-tilat. Joissakin kunnissa tilat sijaitsivat pommisuojassa tai muussa ikkunattomassa tilassa, jossa mm. ilmastointi oli puutteellinen/riittämätön. Lisäksi useat luokat olivat ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Atk-kalusteiden säätämättömyys kuten istuimet aiheuttivat selkäkipuja opiskelijoille. Kuva 5 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta Syksyn atk- koulutus palautteissa kyseltiin opiskelijoilta myös parannusehdotuksia koulutuksiin. Näitä ehdotuksia pyrittiin huomioimaan kevään 2007 koulutuksissa. Tällaisia muutosehdotuksia olivat mm. se, että kurssien alussa panostettiin enemmän yhteiseen oppimiseen läpikäymällä ohjelmien rakennetta ja joitakin tehtäviä yhdessä. Yhteisellä toiminnalla pyrittiin myös siihen, että opetusluokkaan saataisiin rento ja välitön ilmapiiri. 10

15 10.3 Kevään 2007 atk-koulutukset Tammikuussa 2007 jatkettiin Kaaso I-hankkeen atk-koulutuksia, jossa kohderyhmänä olivat sosiaalitoimen henkilöstö. Koulutukset kestivät huhtikuun loppupuolelle. Koulutukseen osallistui n. 200 koulutettavaa 7 Kaaso-kunnasta. Ilmoittautuneiden ja osallistuneiden määrät olivat hyvin vaihtelevia. Esim. neljän puolikkaan päivän koulutuksiin eivät kaikki päässeet osallistumaan joka päivä ja syynä olivat uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottokoulutukset samaan aikaan. Koulutuspalautteita saatiin suhteessa enemmän kuin syksyllä, koska palautteet kerättiin viimeisellä tunnilla. Kuvassa 6 on palautteiden koulutuskunta osuudet esitetty. Kuva 6 Vastaajan koulutuskunta Kurssien yleisarvio näyttää myös sosiaalitoimen koulutuksissa hyvältä (kuva 7). Kurssin tavoitteisiin ja omiin kurssi odotuksiin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Opittuja asioita osataan soveltaa hyvin työkäytäntöihin ja kokonaisuudessaan kursseihin oltiin tyytyväisiä. 11

16 Kuva 7 Kurssin arviointi Kevään opetuksissa opetusmenetelmänä käytettiin myös itseoppimiseen pohjautuvaa avointa oppimisympäristöä, jossa kouluttaja toimi henkilökohtaisena ohjaajana. Edelleenkin koulutuksia suunniteltaessa painotettiin, että jokaisella oppijalla tulisi olla henkilökohtainen tietokone käytettävissään ja että jokainen oppija voisi edetä haluamallaan vauhdilla eteenpäin. Lisäksi syksyn palautteiden perusteella ryhmien osallistujakoon maksimiksi määriteltiin 10 henkilöä. Tämä siksi, että ohjaaja ehtisi paneutua henkilökohtaiseen neuvontaan laajemmin ja tehokkaammin. Kuva 8 kertoo mietteitä opetuksen arvioinnista. Kuva 8 Opetuksen arviointi Yleisarvosana kurssista oli yli keskiarvon. Atk-tiloihin oltiin tyytyväisempiä kuin syksyllä. Atk-tilat vaihtuivat osissa kuntia, mutta silti tiloina käytettiin edelleenkin erilaisia ikkunattomia tms. epämiellyttäviä opetustiloja. Lisäksi luokat olivat edelleen ahtaita, ja niissä opettaminen henkilökohtaisella tyylillä oli hankalaa liikkumisen kannalta. Pitempiä koulutusjaksoja ajatellen luokkatilojen sisustusta voisi kenties uudelleen organisoida huomioiden avoimen oppimisympäristön puitteet. Lisäksi kalustusten säätömahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota. (kuva 9) 12

17 Kuva 9 Yleisarvosana harjoituksista ja atk-tilasta 13

18 LÄHDELUETTELO Kallio, J Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologian kehittämishanke Kaason arviointi. Saatavissa: Kallio, J. & Kontio, T. 2006a. Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [ Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006b. Artikkeli. Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa. Saatavissa: [Viitattu ] Kallio, J. & Kontio, T. 2006c. Kuntakohtaiset atk-osaamisraportit. Saatavissa: [Viitattu ] Ojanen, P. & Vuorio, L Sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen esiselvityksen loppuraportti. Saatavissa: [Viitattu ]

19 KAASO I-HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMAT LIITE 1

20 ATK-PERUSKOULUTUSTEN MODUULIT LIITE 2 TASO 1 PERUSKÄSITTEET TIEDOSTON HALLINTA TEKSTINKÄSITTELY peruslaitteiston kokoonpano, oheislaitteet käyttöjärjestelmä perusteet modeemi leikepöytä muisti ja sitä käsittävät perusteet hakemisto/ kansio hiiri + näppäimistö ja niiden käyttö tulostus tiedoston tallentaminen / poisto tiedoston kopiointi / muokkaus tiedoston ominaisuudet kansiorakennelman luominen etsi-toiminto apuohjelmat, ohjauspaneelitoiminnot asiakirjan kirjoittaminen (pöytäkirjat, muistiot), muotoilutoiminnot tavutus kuvien lisääminen tallentaminen / tulostus yhteiskäytön perusteita INTERNET JA SÄHKÖPOSTI VERKKO TOIMINTA YMPÄRISTÖNÄ peruskäsitteet internetistä tutustuminen eri selaimiin selaimen käytön perusteet hakukoneet ja niiden käyttö sähköpostipalvelut viestin lähetys, vastaanotto viestien hallinta internetin perusominaisuudet internetin palvelut (News, Chat jne.) TASO 2 SÄHKÖPOSTIN EDISTYNYT KÄYTTÖ TAULUKKOLASKENNAN PERUSTEET tietoturva liitetiedostot sähköpostisuodatukset / roskaposti viestin monipuolinen muokkaus jakelulistat kalenteritoiminnot soluun kirjoittaminen tekstin muokkaus taulukon lisääminen yleisimmät funktiot ESITYSGRAFIIKAN PERUSTEET käyttöliittymä esityksen luominen VIDEONEUVOTTELUN PERUSTEET Netmeeting ohjelmisto KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET eri tiedostomuodot ja niiden erot perus muokkaus TEKIJÄNOIKEUDET HENKILÖTIETOSUOJA yleistä tekijänoikeuksista ja henkilösuojasta

21 TASO 3 TEKSTINKÄSITTELY( jatko) asiakirjamuotoilut joukkokirje, tarrat, hakemistot, sis.luettelot yhteiskäyttö taulukot, lomakkeet tiedoston suojaaminen ESITYSGRAFIIKKA numerointi ylä-alatunniste (logot) perusdia piirtäminen (kuvat) /piirtotyökalut yhteiskäyttö (Office) määritykset / asetukset TAULUKKOLASKENTA muotoilut kaavojen luominen, muita funktiot kaaviot

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008

KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 KAASO II -HANKKEEN VÄLIRAPORTTI 1.4.2007 31.3.2008 Tuula Kontio Tuula Sirén 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 1 2. Kaaso I -hanke... 2 3. Kaaso II -hanke... 2 4. Koulutukset... 3 5. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa Humanistinen tiedekunta Syksy 2016 Tanja Välisalo Sisältö 1. Mitä teknologiataitoja tarvitsen? 2. Tieto- ja viestintäteknologian opinnot 3.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Mobiili oppimisympäristö pienkoululla Risto Korhonen, KM/LO, IlonaIT asiakkuusjohtaja, rehtori Risto Kilpeläinen 2010 Kyläkoulut Suomessa - Maaseudun pienet koulut oppimis- ja kasvuympäristöinä Höytiän

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA MS Office 2013 Käytä työvälineohjelmia entistä tehokkaammin ja opi työtäsi helpottavia ominaisuuksia. Osallistujilta toivotaan tietokoneen peruskäytön hallintaa. Soveltuu myös Officen versioille 2007/2010.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset

Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset Sähköisen potilaskertomuksen määrittelyt ja sosiaalihuollon asiakaskertomukset 30.5.2006 Terveydenhuollon ATK-päivät Mikkelissä Projektipäällikkö Heli Sahala E-reseptikokeilu Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

OILI TOLVANEN Arkistoluettelo

OILI TOLVANEN Arkistoluettelo OILI TOLVANEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Koulutukseen liittyvät asiakirjat 1 B Työohjeet 2 C Sopimukset 3 D Kehittämishankkeet Da nvalmistus- ja toimitusjärjestelmäprojekteihin

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9.

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9. 1. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet ja keskeiset käsitteet, sekä käytännön tvt-taitojen kehittäminen omien tuotosten laadinnassa. Osaa käyttää itsenäisesti tablettia ja / tai

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/ Aika: 20.4.2016 klo 13 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Almusa Liisa varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala, pj Raunio Arja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirkkala Aalto-Ropo

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010 Pasi Juvonen TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN (TVT) INFRASTRUKTUURI JA OSAAMINEN SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA VUONNA 2010 Raportti muun henkilökunnan tuloksista Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa Tiina Sarisalmi 29.1.2013 Opetushallitus Oppivat verkostot asiantuntijayhteisöissä Riippumattomuus ajasta ja paikasta Yhteisöllisyys kuuluminen

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi

Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä

Vasutyöskentely Case Turku. AVI Vasupäivä Vasutyöskentely Case Turku AVI 24.11.2016 Vasupäivä Ulla Soukainen 2016 Hankesuunnitelma, aikataulutus, ohjausryhmä Hankkeen tavoitteena on laatia varhaiskasvatusta ohjaava asiakirja. Paikallisella tasolla

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA (WORD, EXCEL, POWERPOINT)

OTA KAIKKI IRTI MICROSOFT OFFICESTA (WORD, EXCEL, POWERPOINT) MS Office 2013 Käytä työvälineohjelmia entistä tehokkaammin ja opi työtäsi helpottavia ominaisuuksia. Osallistujilta toivotaan tietokoneen peruskäytön hallintaa. Soveltuu myös Officen versioille 2007/2010.

Lisätiedot

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen OPS2016 - Koulu katsoo tulevaisuuteen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen laaja-alaisen osaamisen osana ITK-konferenssi 9.-11.4.2014 Juho Helminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Taustaa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot