SOSIAALITURVA. Kriiseihin varautuminen on jokapäiväistä työtä

Transkriptio

1 Huhtikuu 6/2000 SOSIAALITURVA Kriiseihin varautuminen on jokapäiväistä työtä Riskianalyysi sosiaalihuollossa Mobile-hanke viritti monenlaisia kriisipäivystyksiä: Jyväskylän, Rovaniemen ja Vantaan kokemuksia 1 3/3/06, 8:31 AM

2 SOSIAALITURVA 6/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2000 Julkaisija Huoltaja-säätiö Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho Pentti Lappalainen, varapj. Riitta Pihlaja Petri Virtanen Isännistön pj. Jaakko Tuomi, varapj. Elli Aaltonen Huoltaja-säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh fax sähköposti: sosiaaliturva@kolumbus.fi internet: päätoimittaja Merja Moilanen puh toimitussihteeri Arto Marjomäki puh toimitussihteeri Erja Saarinen puh toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Ilmoitukset Tilaukset ja osoitteenmuutokset talouspäällikkö Satu Martin puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Ilmoitushinnat: 7,80 mk palstamm:ltä. Hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Tilaushinta /1 vsk 230 mk 1/2 vsk 140 mk Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 20 mk/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Valmiussuunnittelulle uusia haasteita Päivi Ahonen 4 Kriiseihin varautuminen on jokapäiväistä työtä Erja Saarinen 6 Riskianalyysi sosiaalihuollossa Jaakko Cornér 10 Hätäkeskuskokeilu on jäsentänyt sosiaalitoimen päivystystä Erja Saarinen 11 Hätäkeskuksille selkeät hälytysohjeet 12 Apua tarpeeseen Jämsän seudulla 13 Päivystysja kriisipalvelut voidaan järjestää lukuisin tavoin Erja Saarinen 14 Kriisiapua tarvitaan ympäri vuorokauden Erja Saarinen Neljällä alueella on vuodesta 1996 lähtien kokeiltu pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteisiä hätäkeskuksia. Keski-Suomessa kuntien sosiaalitoimen päivystys on kehittynyt pikku hiljaa kokeilun vanavedessä, kertoo hälytysmestari Jari Wilén. Keski-Suomen hätäkeskusta esitellään sivuilla Vantaa panosti kunnalliseen kriisikeskukseen Erja Saarinen 16 Mobile ottaa ihmisen hädän vastaan Erja Saarinen 18 Kriisiapua ensi- ja turvakodista Erja Saarinen 2 3/3/06, 8:31 AM

3 3. huhtikuuta Keskustelua Palvelujärjestelmät ontuvat Aimo Strömberg 21 Vanhemmuus hukassa Eila Kihlman 22 Julkisuus ja tietosuoja sosiaalihuollossa osa 3 Asiakirjojen tulo julkiseksi Taisto Ahvenainen 25 Kirjallisuutta Poikia kasvatetaan edelleen poikakoodilla Eeva Mehto 26 Uusiin tehtäviin Kannen kuva: Jouni Rantanen Seuraava Sosiaaliturva 7/2000 postitetaan lukijoille 18. huhtikuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimeistään 11. huhtikuuta. Valmiussuunnittelulle uusia haasteita Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän laatimassa Sosiaalitoimen valmiusohjeessa on laajennettu valmiussuunnittelun näkökulmaa poikkeusoloihin varautumisesta normaaliaikaisten riskien hallintaan. Suunnittelun lähtökohtana on, kuinka sosiaalitoimi pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen erilaisissa normaaliaikaisissa häiriötilanteissa ja muuttamaan ja laajentamaan toimintaansa siten, että se pystyy vastaamaan myös poikkeusolojen vaatimuksiin. Ensisijaisesti sosiaalitoimen oma organisaatio vastaa palvelutarpeeseen kaikissa tilanteissa. Syyskuun alussa 1999 voimaantullut pelastustoimilaki määritteli ensimmäistä kertaa sosiaaliviranomaiset yhteistoimintavastuullisiksi kunnan pelastusviranomaisen kanssa. Pelastustoimilain 6. :ssä ja -asetuksen 8. :ssä on määritelty sosiaaliviranomaisten yhteistoimintavastuut. Asetuksen 8. :n mukaan sosiaaliviranomaiset vastaavat onnettomuuden uhrien ja evakuoidun väestön majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta sekä muusta perushuollosta ja antavat tarvittaessa virka-apua pelastushenkilöstön huoltamiseksi. Asetuksen kohdan mukaan sosiaaliviranomaiset ja terveydenhuoltoviranomaiset huolehtivat yhteistoimin muiden asiantuntijatahojen kanssa psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämisestä. Uusi säännös tuo kuntien sosiaaliviranomaisille toiminnallisen ja taloudellisen vastuun ja siten myös suunnitteluvastuun varautua yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin. Sosiaalitoimen valmiussuunnittelun ja varautumisen on pohjauduttava koko kunnan riskianalyysiin. Sen lisäksi sosiaalitoimen tulee tarkentaa omien toimintojensa riskikartoitusta ja varautumistaan riskeihin. Turvallisuussuunnitelman laadintavelvoite koskee pelastustoimiasetuksen 11. :ssä määritellyin perustein monia sosiaalitoimen palveluyksiköitä. Sosiaalitoimen toiminta-alue ja -vastuut huomioon ottaen kunnissa lienee tarkoituksenmu- kaista laatia turvallisuussuunnitelma myös pienempiin kuin 30 henkilön (asiakkaat ja henkilöstö) palveluyksiköihin. Pelastustoimen yhteistoimintavastuun vuoksi sosiaalitoimen päivystysvalmiutta on tarkasteltava uudelleen kaikissa kunnissa. Sosiaalitoimen ja hätäkeskuksen yhteistyön pitää olla saumatonta ja toimivaa. Se edellyttää, että kuntaan on luotu joko kunnan omana toimintana tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa hälytysjärjestelmä, jolla lain henki toteutuu kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Sosiaalitoimen valmiusohje ja pelastustoimilain henki korostavat yhteistyötä. Pelastustoimilain 9. velvoittaa pelastusviranomaiset ja lain 6. :ssä tarkoitetut viranomaiset ja yhteisöt yhteistyössä laatimaan pelastustoimen suunnitelmat. Yhteiskunnan riskiherkkyys on lisääntynyt. Kaikki toimialat joutuvat osaltaan vastaamaan yhä vaativampiin ja nopeasti muuttuviin haasteisiin ja tilanteisiin. Yhteistä näkemystä ja todellista yhteistyötä tarvitaan paitsi toiminnassa myös jo toimintojen suunnittelussa. Yhteistyö järjestöjen kanssa voi perustua vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa tehtäviin ostopalvelusopimuksiin. Kuitenkin on syytä miettiä tarkasti ja määritellä kirjallisilla sopimuksilla tilanteet, joissa vapaaehtoinen pelastuspalvelu voi ottaa kunnan sosiaalitoimen vastuulle kuuluvia tehtäviä. Suunnittelun ja varautumisen tulisi ensisijaisesti nojautua kunnan omaan palveluorganisaatioon, jossa väestönsuojelutehtävät ja niihin varautuminen kuuluvat viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin (pelastustoimilain 53. ). Varautumistehtävät ovat osa sosiaalitoimen normaaleja työtehtäviä. Päivi Ahonen Kirjoittaja on Taipalsaaren sosiaalijohtaja ja Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. 3 3/3/06, 8:31 AM

4 Kriiseihin varautuminen on jokapäiväistä työtä Entiset paperinmakuiset valmiusohjeet ovat historiaa. Enää ei varauduta vain poikkeusoloihin vaan sosiaalitoimella pitää arkisessa työssään olla jatkuva valmius hoitaa erilaisia kriisejä. Viranomaisilla on kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikissa oloissa velvollisuus hoitaa tehtävänsä. Missään ei sanota, että ne pitäisi hoitaa vain kahdeksan ja neljän välillä. Meillä ei ole vastuuta vain asiakkaistamme vaan koko väestön sosiaalisesta hyvinvoinnista, Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka Rousu selventää sosiaalitoimen valmiustyön perustan. Rousu on toiminut sosiaalitoimen valmiusohjeen laatineen työryhmän sihteerinä sekä jäsenenä asiantuntijatyöryhmässä, joka antoi suosituksen traumaattisten tilanteiden psykososiaalisesta tuesta ja palveluista. Molemmat työryhmät olivat sosiaali-ja terveysministeriön asettamia. Tämä perusajatus on aina ollut sosiaalihuollon laeissa, kuten lastensuojelu- ja päihdehuoltolaeissa. Myös uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteohjelmassa, TATO:ssa kehotetaan kuntia kehittämään sosiaalitoimen päivystys- ja kriisipalveluja. Lisäksi valmiuslaki velvoittaa viranomaiset hoitamaan tietyt erityistehtävät hätätilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaalitoimen vastuulla ovat väestön ja pelastus- ja huoltotehtäviin osallistuvien majoitus, ruokahuolto ja vaatetus sekä kriisitiedottaminen ja pykososiaalinen apu yhteistyötehtävänä terveysviranomaisten kanssa (pelastustoimiasetus 8 ). Ajatus, että varautuminen on 4 SOSIAALITURVA 6/2000 jokapäiväistä arkista tehtäväämme ja että kansalaiset tarvitsevat päivystyspalveluja, on viime vuosina sisäistynyt hyvin. Kaikki ovat voineet havaita, että elinympäristömme on tätä nykyä entistä riskialttiimpi ja haavoittuvampi. Väestöstä myös entistä suurempi osa on riippuvainen erilaisten auttajien toimin- tavalmiuksis- ta. Ihmisiä on sekä laitoshoidossa että kotona huonokuntoisenakin palveluiden varassa, Sirkka Rousu jatkaa. Tutkimusten mukaan turvallisuus on kansalaisille hyvin tärkeä arvo. Ihmisille on tärkeää tietää, että viranomaiset ovat varautuneet siihen, että toimintakykymme on riittävä erilaisissa kriiseissä kaikkina vuorokaudenaikoina. Tämä luo ihmisille turvallisuutta, auttaa sietämään epävarmuutta ja ehkä lisää kansalaisten omaa toimintakykyä ja halua osallistua vapaaehtoisena kriisityöhön. Turvallisuuspalvelut aina kunnossa Niin sanotut sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalvelut pitää hoitaa sekä valmiustoiminnoissa että arkisessa työssä Avun pitää olla helposti saatavilla, mieluiten yhdestä numerosta. eri vuorokauden aikoina. Kun toisaalta valmiussuunnitelmissa on esitettävä, miten viranomaiset ovat varautuneet hoitamaan kriisi- ja päivystystehtävät hätätilanteissa ja poikkeusoloissa, on järkevää hyödyntää tämä valmius kuntalaisten turvana kaikissa tilanteissa. Tilanteiden vakavoituessa valmiutta voidaan asteittain kohottaa portaattomasti, Sirkka Rousu tähdentää. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalveluiden tehtävänä on arvioida tilanteiden vaarallisuus ja tulkita, miten ne vaikuttavat väestön terveyteen ja toimintakykyyn. Niillä on ehkäistävä väestöä uhkaavat sosiaaliset ja terveysvaarat ja lievitettävä kriiseistä aiheutuvia haittoja. Väestölle on taattava kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvä sosiaalinen ja terveydellinen turvallisuus ja toimeentulo. Valmiussuunnitelmat ajan tasalle Lääninhallitukset ovat sopineet kuntien kanssa, mihin mennessä kuntien pitää toimittaa lääninhallitukseen ajantasaistetut valmiussuunnitelmat. Enimmäkseen on sovittu, että suunnitelmien pitää olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmia ei pidä tehdä entisaikojen tyyliin rastimalla valmiista lomakkeista, kuka vastaa mistäkin missäkin tilanteessa vaan ne olisi hyvä laatia oppimisprosessina yhdessä eri hallintokuntien, järjestöjen ja kirkon kanssa. Näin luodaan ja ylläpidetään myös tositilanteessa toimivat valmiudet, Rousu painottaa. Arjen hätätilanteisiin luodut päivystys- ja kriisipalvelut ja valmiussuunnitelmia varten luodut muut toiminnalliset valmiudet pitää niveltää jo suunnitteluvaiheessa entistä paremmin yhteen. On tärkeää, että eri osapuolet tietävät toisistaan ja tunnistavat oman paikkansa ja tehtävänsä hätä- ja päivystyspalveluiden kokonaisuudessa. Valmiussuunnitelmaa varten on mietittävä, kuka mitäkin kriisitilanteessa tekee ja miten hoidetaan valmiustehtävissä olevien tavanomaiset työt. On myös suunniteltava, millaista apua on hälytettävissä varsinaisten hätätilanteessa toimijoiden lisäksi. Esimerkiksi jos paljon lapsia loukkaantuu linjaauto-onnettomuudessa, voidaan apuun kutsua vaikkapa kriisityöhön erikoistunutta henkilöstöä koulusta tai päiväkodista. Tällaiset asiat pitää suunnitella ennalta, sillä tosipaikan tullessa suunnitteluun ei ole aikaa, Rousu sanoo. Suunnitelmaa luotaessa kan- 4 3/3/06, 8:31 AM

5 ERJA SAARINEN Sirkka Rousu korostaa, etteivät hyvätkään suunnitelmat auta hätätilanteissa, jos toimintoja ei harjoitella ja testata. Kriisitilanteita on harjoiteltava esimerkiksi päiväkotilasten ja vanhainkodin vanhusten kanssa. nattaa mennä arjen työssä asiakas- ja kansalaistasolle. Esimerkiksi kotipalvelun asiakkaan palvelusuunnitelmaan on hyvä kirjata, mitä tehdään, jos vanhus joutuu useamman vuorokauden olemaan säteilyn vuoksi asunnossaan. Kuka huolehtii siitä, että hän selviytyy? Jos omalle kodinhoitajalle on varattu muonitustehtäviä muualla, kuka vastaa hänen asiakkaistaan? Valmiussuunitelman pohjaksi tehdään uhkakartoitus kunkin maantieteellisen alueen uhista: Ei kartoiteta vain sellaisia uhkia, jotka poliisi ja pelastustoimi tuntevat vaan myös sosiaaliset hätätilanteet, jotka koskevat yksilöitä ja perheitä. Tämä kannattaa tehdä yhdessä esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen kanssa, ettei kukin tekisi samaa työtä useaan kertaan ja irrallaan yhteistyön kokonaisuudesta, Rousu painottaa. Riskianalyysillä arvioidaan riskit eli kuinka usein uhat muuttuvat todeksi. Palveluita pitäisi tarjota juuri niihin aikoihin ja tilanteisiin, jolloin riskit ovat suurimpia, ja viranomaisten toiminnallisten valmiuksien tulee sopia juuri näihin tilanteisiin. Sirkka Rousu korostaa, etteivät hyvätkään suunnitelmat auta hätätilanteissa, jos toimintoja ei harjoitella ja testata. Kriisitilanteita on harjoiteltava esimerkiksi päiväkotilasten ja vanhainkodin vanhusten kanssa. Aika ajoin on esimerkiksi kokeiltava, toimiiko yhteyskaavio, jonka mukaan hälytyksen pitäisi mennä eteenpäin. Toiminnalliset valmiudet suunnitellaan ennalta Viranomaisten toiminnallisia valmiuksia ovat päivystysvalmius ja liikkeellelähtövalmius. Lisäksi pitää olla konsultointivalmius esimerkiksi ylimpään johtoon tai muille asiantuntijoille, kuten psykiatrille sekä valmius hankkia lisäresursseja. Näitä voivat olla vaikkapa vapaaehtoiset kriisitukihenkilöt, jotka pystyvät jäämään viranomaisia pitempään ihmisten tueksi. Toiminnalliset valmiudet tarkoittavat, että kriisityöntekijällä on oikeasti mahdollisuus antaa tarvittava aineellinen ja henkinen apu. Sirkka Rousun mielestä sosiaalitoimen päivystävien pisteiden hyviä toiminnallisia valmiuksia ovat muun muassa se, että hätään joutuneelle on tarjolla ruokaa ja hänelle voidaan järjestää yöpaikka tai antaa rahaa tai maksusitoumus matkalippuun esimerkiksi kotimatkaa varten. Toimintavalmiudet on oltava myös esimerkiksi tulipalossa evakuoitujen ihmisten auttamiseksi. Kriisissä apu pitää tuoda tykö Ihminen ei hätätilanteessa tunnista, mihin palveluihin hänen ongelmansa kuuluisi vaan apu pitää olla helposti saatavilla, mieluiten yhdestä numerosta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on toista sataa eri aikoihin avoinna olevaa auttavaa puhelinta ihmisen ei pidä joutua hädässään etsimään niistä sopivaa. Vuonna 1996 alkaneen pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteisen hätäkeskuskokeilun tavoitteena on, että 112-hätänumerossa päivystäjillä olisi tieto kaikista hätätilanteissa käytettävissä olevista päivystyspalveluista. Näin kansalaisia voitaisiin myös ohjata hätänumeroon soitettuaan mahdollisimman oikeanlaisiin palveluihin. Tämä edellyttää, että myös sosiaalitoimen päivystyspalvelut saadaan esimerkiksi yhteistyöhakuisella organisoitumisella kuntoon. Helmikuussa hyväksytty hätäkeskuslaki tulee voimaan Se laajentaa pelastus-, poliisi- ja sosiaali- ja terveystoimen yhteiset hätäkeskukset koko maahan Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Vantaan kuntia lukuunottamatta. Viranomaisille yhteinen radioverkko Laajojen päivystys- ja valmiusketjujen tueksi rakennetaan turvallisuusviranomaisten yhteistyönä koko maan kattavaa VIR- VE-viranomaisradioverkkoa. Sosiaalitoimessa se tullee valmiustehtävissä olevien käyttöön sekä päivystävien henkilöiden, kuten sosiaalipäivystäjien ja esimerkiksi kotipalvelun päivystyspartioiden käyttöön. Viranomaisten yhteisestä verkosta on myös hyötyä muun muassa erilaisissa viranomaisten yhteisesti hoitamissa etsintätilanteissa ja suuronnettomuuksissa. Yhteisellä verkolla pidetään yhteyttä kaikkien toimijoiden kesken. Yleistilanne on koko ajan kaikkien tiedossa ja viestit menevät yhtä aikaa kaikille perille. Verkossa on myös datayhteys eli potilaiden tietoa pystytään siirtämään esimerkiksi ambulanssista sairaalaan. Verkon käyttäjiksi tulevat niin sanotut turvallisuusviranomaiset. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että verkon jokaisella viranomaisella salassapidettävien tietojen puhe- ja datayhteydet säilyvät vain kyseisen viranomaisen omassa käytössä. Oikea-aikainen apu ehkäisee ongelmia Sosiaalihuollon tehtävät jatkuvat usein siitä, mihin pelastustai poliisiviranomaiset työnsä päättävät. Tulipalon sammuttua on järjestettävä ihmisille ruokaa, majoitusta ja psykososiaalista apua sekä varmistettava, että ihmiset saavat tarvitsemansa jatkopalvelut. Sirkka Rousu painottaa, että oikea-aikaisella avulla ehkäistään, ettei ihmisille tule kriisistä myöhemmin vakavaa haittaa. Tämä säästää paitsi inhimillisiä kärsimyksiä myös kustannuksia muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

6 Jaakko Cornér Valmiussuunnittelu ja viranomaiset Riskianalyysi sosiaalihuollossa Valmiuslaki (1080/1991) velvoittaa valtion ja kuntien viranomaisia huolehtimaan tehtäviensä mahdollisimman häiriöttömästä hoitamisesta niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Kunkin viranomaisen on laadittava oma valmiussuunnitelmansa. Häiriöihin varautuminen on osa jokapäiväistä työtä, joten sen kustannukset sisällytetään normaaleihin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Kunnan valmiussuunnitelman perustana on normaali- ja poikkeusolojen riskianalyysi. Suunnitelmassa esitetään yhteensovitetusti, kuinka kunnan eri toimialat turvaavat toimintansa jatkuvuuden häiriötilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa luetellaan toimialoittain väestönsuojelun ja pelastuspalveluun osallistumisen erityistehtävät. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa hallinnonalansa valmiussuunnittelua. Lääninhallitukset avustavat kuntia valmiussuunnitelmien kehittämisessä ja yhteensovittavat kuntien ja sairaanhoitopiirien suunnitelmat alueellisesti. Koska onnettomuudet eivät noudata kuntarajoja, kuntia kehotetaan alueelliseen yhteistyöhön valmiussuunnitelmien laadinnassa ja toiminnallisten valmiuksien luomisessa. Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan valmiussuunnitelman osana kunnan normaalia suunnittelujärjestelmää. Sosiaalitoimen varautumistehtävät Kunnan sosiaalitoimen erityistehtäviä väestönsuojelussa ja pelastuspalveluun osallistumisessa ovat väestön ja pelastus- ja huoltotehtävissä toimivien ruokahuollosta, majoittumisesta, vaatetuksesta ja psykososiaalisista palveluista sekä kriisitiedottamisesta huolehtiminen. Toisaalta sosiaalitoimen on kaikissa oloissa ilman eri määräystä turvattava toimintojensa jatkuvuus sekä huolehdittava lisääntyvistä tehtävistä asiakasmäärien kasvaessa. Sosiaalitoimen valmiussuunnitelmassa määritetään normaaliolojen tehtävien tärkeysjärjestys sekä erityisjärjestelyjen tarve ja määrä. Suunnitelmassa selvitetään, miten sosiaalitoimi muun muassa yhdessä terveystoimen kanssa huolehtii väestövastuulleen kuuluvista tehtävistä erilaisten uhkakuvien toteutuessa. Jokapäiväisen onnettomuusuhan lisäksi sosiaalitoimen on varauduttava suuronnettomuuden, kiristyneen kansallisen tai kansainvälisen tilanteen, taloudellisen kriisin, sodan ja aseellisen hyökkäyksen uhkaan. Lisäksi suunnitelmassa kerrotaan, miten uhkan väistyttyä palataan normaaliin toimintaan. LÄHTEET Sosiaalitoimen valmiusohje, Sosiaali- ja terveysministeriö, Monisteita 1998:22. Traumaattisten tilanteiden psykososiaaliset palvelut ja tuki asiantuntijaryhmän suositus, Sosiaali-ja terveysministeriö, Monisteita 1998:1 Lainsäädäntö Valmiuslaki 1080/1991. Pelastustoimilaki 561/1999. Pelastustoimiasetus 857/1999. Hätäkeskuslaki 157/2000. Riskien analysointi on keskeinen osa sosiaalihuollon valmiussuunnitelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi marraskuussa 1998 ohjeen sosiaalihuollon valmiussuunnitelman laatimiseksi (STM, Monisteita 1998:22). Valmiussuunnitelmaan kuuluu keskeisenä osana sosiaalihuollon riskien kartoitus ja niiden analysointi. Se on tehtäväalue, joka aiemmin kuului vain pelastusviranomaisille, mutta koskee nyt myös muita kunnan viranomaisia, kun uusi pelastustoimilaki (561/1999) tuli voimaan 1. syyskuuta Ennen kuin riskien kartoitus on mahdollinen, on selvitettävä mitä riskillä, riskienhallinnalla ja riskianalyysillä tarkoitetaan. Riskienhallinta on suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi sekä riskien aiheuttamien taloudellisten ja muiden haittojen poistamiseksi, pienentämiseksi, siirtämiseksi tai tietoisesti itsellä pitämiseksi. Riskianalyysi on riskienhallinnan osa, jolla tunnistetaan riskit ja arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys sekä odotettavissa olevat vahingot. Riskianalyysillä selvitetään siten riskin kohteet, luonteet, todennäköisyydet ja seuraukset. Se on menetelmä, jolla tutkitaan mitä, missä, milloin ja mille tapahtuu sekä tapahtuman merkitys tutkittavan kohteen taloudelle. Riskillä tarkoitetaan tappion ja epäonnistumisen uhkaa tai jonkin tapahtuman epäsuotuisten seurausten mahdollisuutta. Sanan merkitys vaihtelee tilanteen mukaan. Esimerkiksi Naimisiinmenossa on omat riskinsä, kuten heikoilla jäillä kulkiessa (Allinniemi 1994). Edellä olevat määritelmät, jotka on tarkoitettu lähinnä pelas- tustointa varten, eivät kaikilta osin ja sellaisenaan sovellu sosiaalihuoltoon. Sen riskien kartoituksessa ei ole päällimmäisenä taloudellisten ja aineellisten vaikutusten ja arvojen turvaaminen, vaan ennen kaikkea halutaan turvata vaara-, hätä- ja onnettomuustilanteisiin joutuneiden ihmisten sosiaalinen, henkinen ja taloudellinen selviytyminen itse tapahtumasta ja sen jälkeen hyvin pitkälläkin aikajaksolla. Sosiaalihuollon uhat ja vaarat Sosiaalihuollossa kartoitettavia uhkia ja vaaroja ovat: suurtulipalo, suuret liikenneonnettomuudet, ydinlaitosonnettomuus ja ydinlaskeutuma, ilma-aluksen aiheuttama onnettomuus, suuret liikenneonnettomuudet, yhdyskuntaonnettomuus kuten isot metsäpalot, pohjavesien saastuminen, öljyvahingot vaarallisten aineiden päästöt, asiakkaiden uhkaava ja väkivaltainen käyttäytyminen henkilöstöä kohtaan, huumerikollisuuden kasvu ja siitä johtuva väkivaltainen käyttäytyminen, henkilöiden katoamiset muun muassa päiväkodeista, palvelutaloista ja huoltolaitoksista, kansainvälisen rikollisuuden kasvu, kontrolloimaton ja hallitsematon laiton maahanmuutto, suurten väkijoukkojen hallitsemattomat siirtymiset maan sisällä, ääriliikkeiden harjoittama terrori ja pommiuhka sekä henkilön tai henkilöryhmien sieppaus tai panttivangiksi ottaminen. Normaaliajan hätä- ja häiriötilanteiden lisäksi poikkeusoloissa ovat mahdollisia seuraavat uhka- ja vaaratilanteet: hyökkäys ja ryöstö palvelutaloihin, van- 6 SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

7 hainkoteihin ja poikkeusolojen majoituskohteisiin sekä paniikkitilanteet tilapäisissä majoituskohteissa ja kokoontumiskeskuksissa. Äärimmäisissä tilanteissa kemiallisin asein tapahtuva isku voi olla mahdollinen, samoin biotaistelu- ja ydinaseen käyttö. Uhkatilanteiden piirteitä Nyky-yhteiskunnassa tulee entistä korostetummin esille uusia uhkia ja vaaroja, jotka on tiedostettava ja joihin on varauduttava entistä paremmin. Kansainvälinen rikollisuus on lisääntynyt, kun liikenneyhteydet ovat nopeutuneet, tietotekniikka on kehittynyt ja passi- ja viisumipakkoja on poistettu valtioiden väliltä. Kansainvälisen rikollisuuden kasvuun liittyvät terroriteot, pommiuhkat, kidnappaukset ja panttivangiksi ottamiset. Yleinen yhteiskunnallinen turvattomuus on lisääntynyt ja näitä uhkia ehkäiseviä toimintamahdollisuuksia on vähän. Sosiaalihuollon laitokset ovat oivallisia valtauksen kohteita rikollisten päämäärien saavuttamiseksi. Yksi uusi uhka on kasvanut huumerikollisuus. Suomi on melko laajasti kansainvälisten huumekuljetusten kauttakulkumaa, ja lähinnä sen vuoksi huumeita on helposti saatavilla ja niiden myynti on lisääntynyt. Joissakin Suomea lähellä olevissa maissa on epävakaa poliittinen tilanne, mikä saattaa johtaa luvattomaan ja hallitsemattomaan maahantuloon. Sen varalta on huollon lisäksi kyettävä paneutumaan eri kulttuuritapoihin ja -virtauksiin. Hallitsemattomia suurten joukkojen liikehdintöjä maan sisällä saattaa esiintyä lähinnä poikkeusoloissa. Uhatuilla alueilla asuvat lähtevät hakemaan turvatumpia asuinsijoja. Tällöin on turvattava tilapäismajoitus. Yksi uhka on, että valtaväestön ja täällä asuvien etnisten vähemmistöjen välillä puhkeaisi kulttuuri- ja muiden erojen vuoksi väkivaltaisia yhteenottoja ja mellakoita. Riskin määritys STM:n ohjeessa riski (R) on määritelty matemaattiseksi suureeksi, jonka suuruus saadaan, kun tapahtuman todennäköisyys (T) kerrotaan sen seurausten vaarallisuudella (L) ja seurausten vakavuudella (U). Riski on aina sitä suurempi, mitä korkeampi on asteikon pisteytys. Riski on: R = T x (L + U). Pisteytys ja luokitus 1. Seuraukset vähäisessä määrin vaarallisia 2. Seuraukset kohtalaisen vaarallisia Henkilövahinkojen suuruus Yksittäinen vahinko, henkilölle pysyvä vamma. Yksittäinen vaikea vahinko, vaikea haitta. 3. Seuraukset vaarallisia Yksittäinen kuolemantapaus, 1-3 henkilölle vaikea vamma. 4. Seuraukset erittäin vaarallisia Kuolleita 2-4 henkilöä, 4-9 henkilölle vaikea vamma. 5. Seurausvaikutukset katastrofaaliset A. Normaalioloissa Esiintymistodennäköisyydet (T) Ensiksi on arvioitava eri vaarojen ja uhkien todennäköisyys erilaisille kohteille. Toiseksi arvioi- B. Poikkeusoloissa daan uhkasta ja hätä- ja vaaratilanteesta aiheutuva seurausten vaarallisuus ja vakavuus, jotta riskejä pystytään vertailemaan keskenään. Sen takia tarvitaan pisteytykseen perustuvia mittareita. Todennäköisyysarvioinnin Kuvio 2. Tapausten seurausten vaarallisuuden arviointi A. Normaalioloissa Kuvio 1. Esimerkki todennäköisyysarvioinnin luokituksesta Pisteytys Luokka Esiintymistodennäköisyys 1. erittäin epätodennäköinen 1 tapahtuma/20> vuotta 2. epätodennäköinen 1 tapahtuma/15-19 vuotta 3. todennäköinen 1 tapahtuma/10-14 vuotta 4. melko todennäköinen 1 tapahtuma/6-9 vuotta 5. erittäin todennäköinen 1 tapahtuma/1-5 vuotta 6. enemmän kuin todennäköinen 1 tapahtuma/< vuosi Pisteytys ja luokitus Esiintymistodennäköisyys 1. erittäin epätodennäköinen <1 tapahtuma/poikkeusolon kesto 2. epätodennäköinen 1-2 tapahtumaa/poikkeusolon kesto 1. erittäin epätodennäköinen 3-5 tapahtumaa/poikkeusolon kesto 4. melko todennäköinen 6-10 tapahtumaa/poikkeusolon kesto 5. erittäin todennäköinen tapahtumaa/poikkeusolon kesto 6. enemmän kuin todennäköinen 1 tapahtuma/jopa päivittäin Kuolleita 5>, vähintään 10 vaikeasti vammoja saanutta ja loukkaantunutta. Kuvio 3. Tapahtumien seurausten vakavuus ja pitkävaikutteisuus A. Normaalioloissa Luokitus 0. Ei lainkaan jälkivaikutuksia. 1. Jälkivaikutukset vähäiset. 2. Jälkivaikutukset melko vakavat. 3. Jälkivaikutukset kohtalaisen vakavat. 4. Jälkivaikutukset vakavat. 5. Jälkivaikutukset erittäin vakavat. Tuhon suuruus kohteelle/ toiminnolle, toiminnan jatkamisedellytykset Toimintaa voidaan jatkaa normaalisti. Toimintaa voidaan jatkaa keskeytymättä vähäisin korjauksin ja toiminnan muutoksin Toimintaa voidaan jatkaa katkoksen jälkeen toiminnan siirtyessä väliaikaisesti toiseen paikkaan. Toimintaan tulee pitkäaikainen keskeytys vaurioiden peruskorjaamiseksi, ja toiminta on siirrettävä toiseen paikkaan. Toimintaa ei voida enää jatkaa. Edellyttää uutta perusrakentamista tai toiminnan täydellistä muuttamista. Jälkiseurausten suuruus ja vaikeus aikajaksolla Ei lainkaan, tai enintään yhdellä henkilöllä pieni hoidon, huollon ja tuen tarve, kesto enintään 1 kk. 1-4 henkilöllä vähäisempi hoidon, huollon ja tuen tarve, 1-3 kk. 1-3 henkilöllä hoidon, huollon ja tuen tarve, kesto enintään 6 kk. 2-5 henkilöllä laajempi hoidon, huollon ja tuen tarve, 6-12 kk. Yli 5 henkilöllä vaikea hoidon, huollon ja tuen tarve >12 kk. Yli 5 henkilöllä erittäin vaikea ja laaja hoidon, huollon ja tuen tarve, kesto hyvin pitkäaikainen/pysyvä. SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

8 Sosiaalihuollon riskianalyysi tehdään aina yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. luokitus voidaan pisteytykseltään määritellä esimerkiksi kuvion 1 osoittamalla tavalla. Seurausten vaarallisuus (L) Tapahtumien seurausten vaarallisuus määrittyy muun muassa Kuvio 4. Riskikartoitus: Päiväkotiyksiköt Normaaliolot R = T x (L + U), R = riski, T = tapahtuman todennäköisyys, L = seurausten vaarallisuus, U = seurausten vakavuus sen mukaan, joutuvatko ihmishenget vaaraan, kuinka suuri kohde on, miten helposti toiminta ja kohde ovat korvattavissa muilla ratkaisuilla, kuinka välttämätön kohde ja toiminta on ja millaisia taloudellisia me- Vaara/uhka R T L U Vaaran/uhkan ennakoiminen ja siihen varautuminen. Seurausvaikutusten vakavuuden vähentäminen ja tuhojen korjaaminen. Suurtulipalo Toimintasuunnitelma, koulutus, harjoitukset. Toimipisteiden paloturvallisuudesta huolehtiminen, ensiapuvalmius. Ydinlaitosonnettomuus ja ydinlaskeuma Ilma-aluksen aiheuttama onnettomuus Suuri liikenneonnettomuus, osallisuus siinä Valmiussuunnitelmat ja varusteet tilapäissuojiin, joditabletit, tiedotusjärjestelmä. Evakuointivalmius, toiminnan siirto toiseen paikkaan. Ympärivuorokautisen hoidon lisääminen, hoidon määrällinen lisääminen. Evakuointi Toiminnan muuttaminen, laajentaminen Toiminnan muuttaminen. Vaarallisten aineiden päästöt Suojavalmius, suunnitelmat ja varusteet, tiedotusjärjestelmä. Evakuointi, puhdistus, toiminnan siirto tai laajentaminen paikasta riippuen. Asiakkaiden uhkaava ja väkivaltainen käyttäytyminen henkilöstöä kohtaan Huumeista aiheutuva väkivaltainen ja arvaamaton käytös ja vaikutukset päiväkoteihin Henkilöiden katoamiset (lasten katoamiset) Kansainvälisen rikollisuuden kasvu Tiedostaminen, toimintasuunnitelma. Koulutus kohtaamiseen, oikea toiminta. Yhteistyö virkavallan kanssa, hälytysjärjestelmä, lähestymiskiellot Tehokas ympäristön valvonta ja tarkastus huumeruiskujen poistamiseksi Tehokas valvonta. Valmiit toimintaohjeet Fyysinen ja psyykkinen jälkihoito: Väkivallan uhri, tekijä ja perhe mukaan. Ympäristön puhdistus. Ympäristön puhdistus huumeruiskuista yms. Etsintäpartio. Kontrolloimaton ja hallitsematon laiton maahanmuutto Suurten väkijoukkojen hallitsemattomat siirtymiset maan sisällä Ääriliikeiden harjoittama terrori ja pommiuhka Henkilön tai henkilöryhmien sieppaus/panttivangiksi ottaminen Päivähoidon lisääminen, Toiminnan muuttaminen ymp.vrk. lastenkotimuotoiseksi hoidoksi. Lasten aseman turvaaminen. Majoitustiloiksi muuttaminen Ks. yllä SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

9 netyksiä on odotettavissa. Seurausten vaarallisuuden arvioinnissa voidaan käyttää sivulla 7 kuviossa 2. esitettyä menettelyä. Tapahtumien seurausten vaarallisuusvaikutukset ovat periaatteessa yhtäläiset normaaliaikana ja poikkeusoloissa, joskin seurausten vaarallisuus joudutaan poikkeusoloissa arvioimaan lievemmin kriteerein. Seurausten vakavuus ja pitkävaikutteisuus (U) Tapausten seurausten vakavuus voidaan määritellä siten, missä määrin sosiaalihuollon jollekin kohteelle tai toiminnolle koituu tietystä uhkasta, vaarasta ja hätätilanteesta aiheutuvaa pitkävaikutteista jälkihuoltoa. Hoidon tarve voi olla lääkinnällistä ja psyykkistä. Hoito saattaa sisältää kuntoutusta. Huollon tarve voi olla sosiaalista (huoltosuunnitelmat yms.) ja taloudellisen tuen saamista. Tapahtumien seurausten vakavuutta ja pitkävaikutteisuutta voidaan arvioida esimerkiksi sivulla 7 kuviossa 3. esitetyllä tavalla. Poikkeusoloissa seurausten vakavuuden pisteytys noudattaa samaa asteikkoa kuin normaalioloissa mutta seurausten vakavuutta joudutaan miettimään lievemmällä pisteytyksellä. Edellä esitetyt pisteytykset ja luokitukset ovat täysin valinnaisia. Kukin yhteisö valitsee käyttöönsä ja noudattaa sille paikallisiin oloihin parhaiten soveltuvia arvoja. Tärkeää on, että sosiaalihuollon riskianalyysi tehdään aina yhteistyössä kunnan pelastusviranomaisten kanssa. Riskien ja uhkien laatu, niiden esiintymistodennäköisyys, haitat ja monet muut seikat vaihtelevat huomattavasti sosiaalihuollon eri kohteissa ja toiminnoissa. Itse asiassa uhkat ja riskit saattavat olla erilaisia jopa samanlaisissa kohteissa ja toiminnoissa. Tähän vaikuttavat muun muassa alueen sosiaalinen ympäristö, väestörakenne ja maantieteellinen sijainti. Riskianalyysilla saavutetaan se tieto, mitkä uhkat ja hätätilanteet ovat kullekin kohteelle todennäköisiä. Edellisellä sivulla kuviossa 4. kuvataan, millainen voi olla päiväkodin riskikartoitus. Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmaan voidaan laatia varsinaiseen tekstiosaan tai liitetaulukoiksi uhkakartoitusta vaativat kohteet ja toiminnot. Jokaisesta kohteesta ja toiminnosta luetellaan ne uhkat, vaarat ja hätätilanteet, jotka ovat mahdollisia ja joihin tulee varautua sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kohde- tai toimintoluettelo voidaan laatia esimerkiksi kuviossa 5 esitettyä jaottelua noudattaen. Pisteviivoitukset liiteluettelossa tarkoittavat sitä, ettei toimintaa todennäköisesti ole normaali- tai poikkeusoloissa. Riskiarvot suuruusjärjestykseen Kun riskikartoitus on saatu tehtyä, riskit asetetaan suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. Suurin pistemäärä tässä käytetyssä esimerkkianalyysissä voi olla 60 ja pienin 1. Luettelo laaditaan erikseen normaalioloista ja poikkeusoloista kuviossa 6 olevan mallin mukaisesti. Erikseen sovitaan siitä, kuinka monta eniten uhkaa, vaaraa ja hätätilannetta aiheuttavaa tekijää otetaan mukaan luetteloon. Tilanteiden ennakoiminen Sosiaalitoimelle voidaan esittää yleismalli tilanteiden ennakoimiseksi ja niihin varautumiseksi. Malliin kuuluu ennakoivia toimenpiteitä sekä suunnitelmia, miten vaaran toteutuessa seurauksista selvitään. Ennakoivia toimenpiteitä on pitää erilaiset toimintasuunnitelmat ajan tasalla ja kaikkien työntekijöiden sisäistäminä. Tällaisia suunnitelmia ovat väestönsuojelu- ja valmiussuunnitelma, pelastussuunnitelma ja väkivaltaan varautuminen. Henkilöstön koulutuksen tulee olla kunnossa. Henkilökunnalla pitää olla riittävä ensiapuvalmius ja palo- ja pelastuspuolen koulutusta. Lisäksi heidän tulee käydä kursseja vaikeiden asiakkaiden kohtaamiseksi. Toimintaorganisaation pitää olla valmis ja aina ajan ta- Kuvio 5. Uhkakartoitusta vaativat kohteet tai toiminnot Kohde/toiminto Vanhainkodit Lastensuojelulaitokset Kehitysvammaisten asuntolat Vanhusten palvelutalot Muiden kohderyhmien palvelutalot Päiväkotiyksiköt Perhepäivähoito Työkeskukset Päivä- ja toimintakeskukset Kotihoidon asiakkaina olevat Alueelliset sosiaali- ja terveyskeskukset Sosiaali- ja terveysvirasto Majoitus- ja kokoontumiskohteet poikkeusoloissa - - Kuvio 6. Riskien suuruusjärjestys Malli Sija Riskiarvo Kohde/toiminto Uhkan/vaaran aiheuttaja jne salla katastrofitilanteita varten. Kaikissa kohteissa pitää järjestää oikein ja säännöllisesti harjoituksia. Varmuusvarastojen tulee olla kunnossa. Niissä täytyy olla ruokatarvikkeita ja tarvikkeita suojausta varten, kuten muoveja, teippejä ja taskulamppuja. Evakuointisuunnitelmien pitää olla valmiina ja hälytysjärjestelmien kunnossa. Tiedottamisjärjestelmän pitää toimia. Muita ennakoivia toimia ovat tehokas valvonta, mahdolliset lähestymiskiellot ja tapauskohtaiset yhteistyösuunnitelmat virkavallan kanssa. Normaaliolot Poikkeusolot Liitetaulukon Liitetaulukon sarja A nro sarja B nro Jälkihoitoa ja toiminnan muutoksia Kun vaara toteutuu, saatetaan tarvita laajuudeltaan ja kestoltaan tarpeenmukaista fyysistä ja psyykkistä jälkihoitoa. Kohteen toimintaa saatetaan joutua muuttamaan ja lisäämään ympärivuorokautista toimintaa. Lastenkoti- ja muuta laitoshoitotyyppistä toimintaa voidaan joutua lisäämään ja tiloja muuttamaan majoitustiloiksi. Esimerkiksi päivähoidossa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa saatetaan joutua lisäämään paikkoja runsaasti. Henkilökunnan täytyy ehkä siirtyä muunlaiseen työhön sosiaalihuollon asiakkaina olevien henkilöiden aseman turvaamiseksi. Myös raivaus- ja jälleenrakennustyöt voivat muuttaa yksiköiden toimintaa. On oltava valmius luoda väliaikaisia toimintapisteitä. LÄHDE Allinniemi, Jouko: Uhat ja mahdollisuudet. Tapa tutkia onnettomuuksia ja niiden vaikutuksia, Sisäasiainministeriö, Yliopistopaino Kirjoittaja on Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston eläkkeellä oleva suunnittelija, joka on suunnitellut yhdessä pelastustoimen kanssa mallia sosiaalihuollon riskianalyysiksi osana valmiussuunnitelmaa. SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

10 Vuonna 1996 alkaneella Hätäkeskuskokeilulla on tavoiteltu sitä, että kansalaiset saisivat kaikkiin kiireellistä apua edellyttäviin tilanteisiin hätäkeskuspalvelut yhdestä yleiseurooppalaisesta hätänumerosta 112. Sosiaalitoimenkin on ollut tarkasteltava palveluitaan kansalaisten hätätilanteiden näkökulmasta ja järjestettävä päivystyspalveluita. Kymmenen keskusta yhteen Aiemmin Keski-Suomessa oli neljä aluehälytyskeskusta, jotka välittivät palokuntien ja sairaankuljetuksen hälytyksiä. Poliisin päivystyksiä hoiti kuusi päivystyspistettä. Näiden päivystysten henkilöstö on kerätty Keski-Suomen hätäkeskukseen. Keski-Suomen hätäkeskus kattaa entisen Keski-Suomen läänin eli 30 kuntaa ja asukasta. Vuosittain keskukseen tulee hätäpuhelua. Niistä seuraa noin tehtävää. Kokeiluhätäkeskusten kaltaiset keskukset leviävät koko maahan muutamia Uudenmaan kuntia lukuunottamatta, kun uusi hätäkeskuslaki astuu voimaan ensi vuoden tammikuun alusta. Maahan tulee poliisin, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistä hätäkeskusta, jotka ovat valtion rahoittamia. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio ja Vantaa voivat järjestää hätäkeskuksensa toisin. Mobile päänavaajana Eniten Keski-Suomen hätäkeskukselle aiheuttavat hälytyksiä sairaankuljetukset ja poliisin tehtävät. Hätäkeskukseen tulee myös paljon puheluita, joissa kaivataan psykososiaalista apua. Sosiaalitoimen osaamista tarvitaan yleisimmin perheväkivallasta ja mielenterveysongelmista kärsiville soittajille. Apua tarvitaan myös tulipalojen ja muiden onnettomuuksien uhreille, hälytysmestari Jari Wilén kertoo. Ennen hätäkeskuskokeilua hälytyskeskuksissa ei Keski-Suomessa ollut tarkkoja tietoja sosiaalitoimen päivystysjärjestelyistä. Yleensä tavoiteltiin sosiaalijohtajaa tai muuta työntekijää kotoaan. Sosiaalitoimen osaamista vaativat tehtävät hoiti poliisin HÄTÄKESKUSKOKEILU on jäsentänyt sosiaalitoimen päivystystä KUVAT: ERJA SAARINEN Neljällä alueella on kokeiltu pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteisiä hätäkeskuksia. Keski-Suomessa kuntien sosiaalitoimen päivystys on kehittynyt pikku hiljaa kokeilun vanavedessä. hätäkeskuksessa poliisi. Pelastustoimen aluehälytyskeskuksissa, esimerkiksi tulipalon viedessä perheeltä kodin, apuun hälytettiin Punaisen Ristin vapaaehtoinen pelastuspalvelu, joka on järjestänyt tilapäistä majoitusta ja muuta apua, Jari Wilén kertoo. Jyväskylässä vuodesta 1995 toiminut kriisikeskus Mobile oli sosiaalitoimen päivystyksen päänavaaja. Nyt Jyväskylän seudulla psykososiaalista osaamista vaativat puhelut käännetään Mobileen. Mobileen kuulumattomat kunnat taas ovat toimittaneet hätäkeskukseen omat päivystysnumeronsa. Mobilen kanssa hätäkeskuksella on oikein hyvät välit. Toimintaa on suunniteltu alusta pitäen yhdessä ja hyvä yhteistyö jatkuu, Jari Wilén sanoo. Mobileen kuuluvat kunnat ymmärtävät, että päivystys on oltava, mutta kaikissa kunnissa sitä ei oikein ymmärretä. Mobileen on turvallista siirtää puheluita, kun tietää, että sieltä on työntekijä valmis lähtemään paikan päälle katsomaan, mikä on hätänä. Hätäkeskuksessa on aina vähintään neljä päivystäjää. Päivystäjien määrä vaihtelee viikonpäivien ja vuorokauden ajan mukaan. Päivystäjillä ei yleensä ole aikaa keskustella esimerkiksi itsemurhaa hautovan soittajan kanssa vaan puhelu pitää saada ohjattua eteenpäin. Meidän vastuumme loppuu siihen, kun saamme asian eteenpäin sellaiselle taholle, joka varmasti ottaa sen hoitaakseen. Välillä mietin, onko apu taattua, kun jotkut kunnat ovat antaneet päivystysnumeroksi esimerkiksi sosiaalijohtajan numeron. Onko ajateltu ihan loppuun asti, että jos perjantain ja lauantain välisenä yönä tarvitaan kiireesti apua, niin sosiaalijohtaja auttaa vuoden jokaisena päivänä, Jari Wilén ihmettelee. Sosiaalitoimi vähiten tunnettu yhteistyökumppani Hätäkeskuksen yhteistyökumppaneista sosiaalitoimi on edelleen vähiten tunnettu. Jari Wilén arvelee syyksi sen, että sosiaalitoimi on tullut yhteistyöhön viimeisenä mukaan eivätkä päivystäjät ole saaneet sosiaalitoimen asioihin koulutusta samaan tapaan kuin pelastustoimen päivystäjiä on koulutettu poliisin tehtäviin ja poliiseja pelastustoimen tehtäviin. Olemme joutuneet itse kehittelemään yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa ja kaivamaan siitä tietoa. Meillä on ollut kunkin toimialan sisäiset yhteistyöryhmät: pelastustoimen, poliisin, sairaankuljetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen. Näihin kunnat ovat valinneet kultakin toimialalta jäsenet. Yhteistyöryhmien kautta olemme vieneet toiveitamme eteenpäin. Näin saimme muun muassa käyttöömme sosiaalitoimen yhteysnumerot, joihin voimme välittää keikkoja. Mobilen lisäksi on myönteistä, että Jämsän seudulle on syntynyt uusi päivystysrengas Apu tarpeeseen, Wilén toteaa. Vaste-ehdotuksia sosiaalitoimen tehtäviin Vaikka sosiaalialan päivystysnumerot on saatu selville, psykososiaalista apua vaativissa häly- 10 SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

11 Jari Wilén toivoo, että psykososiaalista apua vaativat hälytystehtävät luokitellaan ja jäsennetään entistä tarkemmin, jotta apua saataisiin perille mahdollisimman nopeasti. tyksissä on edelleen kehitettävää. Hätäkeskuksen päivystäjien käytössä ovat niin sanotut vasteehdotukset erilaisiin hätätilanteisiin. Tilanteet tai tehtävät on koodattu tarkasti; esimerkiksi kuinka monta uhria liikenneonnettomuudessa on, millä alueella se on tapahtunut ja niin edelleen. Kunnat ovat antaneet kuhunkin tehtävään esityksen, mitä yksikköjä tehtävää varten hälytetään. Päivystäjä saa hälytyksen tullessa tehtäväkoodin perusteella heti päätteelle eteensä ehdotuksen hälytettävistä yksiköistä. Sosiaalitoimen tehtävistä ei ole ohjeistusta eikä vaste-ehdotuksia. Päivystäjä joutuu hakemaan sosiaalitoimen yhteystiedot erillisestä kansiosta, jossa ne ovat hälytystilanteen ja vuorokauden ajan mukaan ryhmiteltyinä. Jari Wilén kaipaa myös sosiaalitoimen tehtäviin tarkempaa jäsentelyä ja vaste-ehdotuksia tietojärjestelmään. Turvapuhelimen puhelut hätäkeskukseen? Hätäkeskuskokeilua suunniteltaessa keskusteltiin siitä, ohjataanko turvapuhelimista puhelut hätäkeskukseen. Se edellyttäisi, että kaikissa kunnissa olisi samanlaiset laitteet. Tämä ei kunnille sopinut, vaikka laitteet olisi saatu yhdessä hankittuina halvemmalla. Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta harkitsevat edelleen turvapuhelinpuheluiden ohjaamista hätäkeskukseen, Jari Wilén kertoo. Toisaalta hätäkeskuksen päivystäjillä ei välttämättä olisi kovin paljon aikaa keskustella sellaisten vanhusten kanssa, jotka soittavat turvapuhelimesta saadakseen apua vaikkapa öiseen yksinäisyyteen. Emme voi luvata, että päivystäjä ehtii jäädä juttelemaan. Yhteistyöhön oppia pelastustoimesta? Jari Wilén on pelastustoimen ammattilaisena usein ihmetellyt sitä, että sosiaalitoimi on niin tiukasti sidottu yhteen kuntaan ja toimii vain kunnan sisällä. Naapurikunnan kanssa ei välttämättä ole mitään yhteistä, vaikka ainakaan pienillä kunnilla ei ole edellytyksiä itse hoitaa kaikkia asioita, varsinkaan päivystystä. Pelastustoimella on paljon enemmän kuntien välistä yhteistyötä kuin sosiaalitoimella. Kun apua tarvitaan, autetaan joustavasti myös naapurikunnan alueella tapahtuneissa onnettomuuksissa eikä keskitytä kiistelemään siitä, mille kunnalle kustannukset tulevat maksettaviksi. Yhteinen radioverkko helpottaa työtä Jari Wilénin mielestä uusi hätäkeskus on toiminut hienosti ottaen huomioon, että siellä työskentelevillä ihmisillä on aivan erilainen koulutustausta ja työkokemus. Ennen hätäkeskuksen aloittamista poliisit olivat pelastusopistolla koulutuksessa ja pelastushenkilöstö taas poliisikoululla. Sisäistä koulutusta on jatkuvasti, jotta päästään siihen, että osaamme hoitaa ristiin toistemme tehtävät. Rutiinityöt hoidetaan jo ristiin ei ole väliä, tuleeko puhelu poliisin hätänume- Hätäkeskuksille selkeät hälytysohjeet Hälyttäminen ei onnistu ilman sosiaalitoimen hätäkeskuksille antamia hälytysohjeita. Kansalaisten pitää hätätilanteessa saada nopeasti apua yleisestä hätänumerosta. Hätänumerossa päivystäjällä pitää olla varma tieto hätätilanteissa käytettävissä olevista palveluista. Sosiaalitoimen hälytysohje ei voi olla palveluittain ryhmitelty kymmenien sivujen lista. Se ei auta hätätilanteen pohjalta nopeasti toimivaa hätäkeskusta. Hätäkeskukselle on tärkeää, keitä saa mihinkin vuorokauden aikaan varmasti kiinni, Kuntaliiton eristyisasiantuntija Sirkka Rousu painottaa. Hälytysohjeesta on käytävä ilmi, kuka ja mistä yksiköstä hälytetään ensimmäiseksi. Päivystäjästä on oltava varmat yhteystiedot ja varanumerot. Hälytysohjeesta käyvät ilmi myös konsultoivien sosiaalialan asiantuntijoiden yhteystiedot. Hälytettävä yksikkö tai henkilö voi olla esimerkiksi päivystysja valmiusvastuuseen määrätty ympärivuorokautinen sosiaalilaitos tai sosiaalipäivystäjä, Mobile-yksikkö, kriisiryhmä, turvakoti, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon ilta- ja yöpartio tai vaikkapa sosiaalijohtaja. Hälytysohje pitää laatia siten, että hätäkeskus voi hälyttää lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt ja henkilöt riippumatta siitä, minkä kunnan yksiköitä ne ovat. Tämän vuoksi hälytysohjeet on laadittava yhdessä lähikuntien ja hätätilanteisiin osallistuvien viranomaisten kanssa. Hätätilanteiden mukaan voi vaihdella, kuka hälytetään ensimmäiseksi, siksi tiedot ryhmitellään hätätilanteittain. Yhteystiedot voivat vaihdella myös vuorokaudenaikojen mukaan. On tärkeää, että päivystäjä sopii mahdollisimman hyvin auttajaksi kyseisessä tilanteessa. Virka-aikaan on tarjolla laaja kirjo auttajia, mutta iltaisin ja viikonloppuisin kirjo kapenee. Tavoitettavissa olevan työntekijän on otettava asiasta ammatillinen vastuu sitä hätäkeskuksen päivystäjät eivät voi tehdä, Rousu korostaa. Tiedot hätäkeskuksen tietojärjestelmään Tätä nykyä sosiaalitoimen yhteystietoja ei aina ole hätäkeskuksen tietojärjestelmissä vaan ne voivat olla erillisessä kansiossa. Tämä hidastaa hätäpuhelun välittämistä eteenpäin. Sirkka Rousu korostaa, että hätäkeskus voi esimerkiksi yhteistyössä lääninhallituksen kanssa laatia yhteneväisen lomakkeen, jolla pyydetään tiedot kunnista. Yhteneväiset tiedot voidaan viedä hätäkeskuksen päivystysresurssitiedostoon, josta ne löytyvät nopeasti hätätilannetyyppien ja muun muassa vuorokaudenajan mukaan. Tulevaisuudessa kukin päivystysvuoroon tuleva henkilö voi ilmoittautua suoraan omalta työasemaltaan tai kannettavasta mikrostaan hälytyskeskuksen tietojärjestelmän resurssitietoihin. Tällöin päivystystiedot ovat ajan tasalla. Tietojärjestelmään voidaan syöttää myös tiedot siitä, kuka mihinkin aikaan päivystää. Tätä yhteyttä rakennetaan, kun viranomaisradioverkkoa ja hätäkeskusten tietojärjestelmiä uusitaan. Erja Saarinen SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

12 Apua tarpeeseen Jämsän seudulla J ämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän alueelle on luotu psykososiaalinen kriisipäivystys, jossa hyödynnetään osaamista perus- ja erikoissosiaalipalveluista sekä perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Kuntayhtymään kuuluvat Jämsä, Jämsänkoski ja Kuhmoinen. Alueen väestöpohja on asukasta. Päivystyksen hoitavat Jämsän ja Jämsänkosken sosiaalitoimet, Jämsän A-klinikka ja perheneuvola, terveyskeskus ja Jokilaakson mielenterveyskeskus, terveyskeskuksen debriefing-ryhmä ja Jämsän terveydenhuolto-oppilaitos. Päivystystä on kehitetty yhdessä Keski-Suomen hätäkeskuksen kanssa. Apua tarpeeseen -hanke yhdistää erilliset olemassaolevat päivystykset ja lisää ja varmistaa niiden toimintavalmiutta puuttua esimerkiksi perheväkivaltaan. Projektia valmisteltiin alueellisen kriisityön täydennyskoulutuksella, johon osallistui yli 70 työntekijää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista. Koulutuksella luotiin motivoitunutta moniammatillista työilmapiiriä ja kehitettiin yhteisiä toimintamalleja. Koulutustilaisuuksien lopuksi ykköspäivystäjiksi ilmoittautui 25 henkilöä; 14 sosiaalihuollosta, 8 terveydenhuollosta, 2 terveydenhuolto-oppilaitoksesta ja yksi yksityisestä terveydenhuollosta. Koulutusta jatketaan edelleen ja kriisipäivystäjille järjestetään työnohjausta. Päivystys on vapaamuotoista varallaoloa arkisin kello 16-8 ja viikonloppuisin perjantaista 16:sta maanantaihin 8:aan. Päivystäjällä on matkapuhelin, joten hätäkeskuksella on käytössään kiinteä päivystysnumero. Päivystys on terveyskeskuspäivystyksen takapäivystystä. Terveyskeskuksen lisäksi vain poliisi ja hätäkeskus voivat ottaa päivystysnumeroon yhteyttä. Päivystysvuoro kestää viikon kerrallaan. Päivystäjillä ovat tukena Apu tarpeeseen -kansiot, joista löytyvät muun muassa toimintamallit yleisimpiin kriisitilanteisiin. Hälytyksen saatuaan päivystäjä kartoittaa tilanteen ja hankkii tarvittaessa lisätyövoimaa, joko asiakkaan kotikunnan tai vaadittavan erityisosaamisen perusteella kakkospäivystysringistä. Päivystäjä voi lähteä kotikäynnille. Pariksi tulee joko poliisi tai toinen kriisityöntekijä. Kakkospäivystysringin, päivystyksen taustaryhmän, muodostavat viisi työntekijäryhmää. He ovat listoilla eli tulevat avuksi, jos tilanne vaatii ja heidät saadaan kiinni. Ensimmäisellä listalla ovat kuntien sosiaalityöntekijät, jotka voivat toimia yli kuntarajan. Toisena ovat mielenterveyskeskuksen työntekijät, kolmantena debriefing-toimintaan osallistuvat, neljäntenä nimetyt vapaaehtoisjärjestöjen henkilöt ja viidentenä nimetyt johtajat, jotka ovat kriisipäivystyksen koordinaattoreita. Yksittäiselle päivystäjälle on turvallista, että päivystykseen osallistuu paljon työntekijöitä. Terveydenhuollon kuntayhtymä maksaa ykköspäivystäjille varallaolosta 30 prosenttia kriisityötekijän kiinteästä palkasta. Aktiivityöstä maksetaan virkaehtosopimuksen mukainen korvaus ja matkakustannukset. Kakkospäivystyksen listoilla oleville heidän oma organisaationsa korvaa aktiivityön vähintään vastaavalla vapaa-ajalla. Apu tarpeeseen -hanke kestää tämän vuoden loppuun. Käytännön päivystystä koordinoi mielenterveyskeskuksen osastonhoitaja, kriisi- ja perheterapeutti Maija-Liisa Lehtinen. Monien yhteistyökumppaneiden päivystysrinki syntyi kolmen vuoden työllä. Hyvin valmistellun toiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta päivystyksen uskotaan hankkeen jälkeen muuttuvan normaaliksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksi. Poliisin ja pelastustoimen päivystäjät hoitavat sujuvasti toistensa töitä Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksessa. Sosiaalitointa yhteistyökumppanina tunnetaan kuitenkin vähemmän. Kuvassa edessä vanhempi konstaapeli Kauko Lahtinen. roon vai yleiseen hätänumeroon. Päivystyssalissa on edelleen poliisin ja entisten aluehälytyskeskusten työntekijöiden työpöytiä osittain siksi, että käytössä on vanhanaikaisia viestiverkkoja. Asia korjaantuu, kun viranomaisten erilliset verkot korvaava yhteinen radioverkko VIR- VE saadaan käyttöön. Keski-Suomessa se tuli helmikuussa koekäyttöön. Tärkeää on, että uusi verkko on yhteinen. Saamme toisemme samassa verkossa kuuluville ja Keski-Suomen hätäkeskus on toiminut kokeiluna vuodesta 1996 lähtien. Kokeilu on osoittautunut onnistuneeksi ja hätäkeskus vakinaistetaan ensi vuoden alusta. Kuvassa hälytyspäivystäjä Raili Hirvonen. useampi puhuja voi olla linjoilla samaan aikaan. Uusi viranomaisradioverkko on digitaalinen, joten sitä on vaikeampi salakuunnella kuin vanhoja analogisia verkkoja, Jari Wilén selvittää uuden verkon etuja. Verkkoa käyttävät muun mu- assa palo- ja pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos, sosiaali- ja terveystoimi, tulli, tielaitos, merenkulkulaitos, puolustusvoimat ja ilmailulaitos. Verkon on tarkoitus kattaa koko Suomi vuoteen 2003 mennessä. Erja Saarinen 12 SOSIAALITURVA 6/ /3/06, 8:31 AM

13 Päivystys- ja kriisipalvelut voidaan järjestää lukuisin tavoin Sosiaalitoimessa on paljon päivystyspalveluita. Kaikkialla apua ei kuitenkaan saa ympärivuorokautisesti eikä kaikissa sosiaalisissa hätätilanteissa. On hyvä, että kriisityössä on mukana monien ammattien ja tahojen edustajia. Kirjo pitää vain saada järjestäytymään yhteen, jotta hätäkeskuksessa tiedetään, kenelle hätäpuhelu missäkin tilanteessa ohjataan. Toisaalta näin myös auttajien voimavarat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka Rousu sanoo. Päivystyksen malleja on lukuisia. On järkevää perustaa sosiaalipäivystysrengas useamman kunnan tarpeisiin. Kunta voi myös sopia, että päivystyksen hoitaa vaikkapa järjestö. Järjestöllä pitää olla kunnan sosiaalitoimen kanssa selkeä kirjallinen sopimus siitä, miten se osallistuu ensihuoltotehtäviin. Sirkka Rousun mielestä ei ole välttämätöntä, että päivystystä hoitaisi vain viranomainen viranomaisvaltuuksineen, sillä päivystyksessä joudutaan harvoin tekemään asiakkaiden tahdon vastaisia ratkaisuja, joihin näitä valtuuksia tarvittaisiin. Yleensä ihmiset haluavat apua eikä sillä ole kovin paljon merkitystä, mistä organisaatiosta auttaja on. Kriisipalveluissa ja -interventioissa on työsarkaa sekä ammattilaisille, koulutetuille vapaaehtoisille että maallikoille, kunhan heillä on kriisityön perustaidot. On hyvää suunnittelun ammattitaitoa, että erilainen osaaminen osataan hyödyntää eri ti- lanteissa ja kriisien eri vaiheissa optimaalisesti. Ammattitaitoa on sekin, että ymmärretään minkälaista osaamista kulloinkin vaaditaan mistä maallikot selviävät tai mitä heidän niskoilleen ei pidä sälyttää. On myös oltava selvät sopimukset, miten menetellään, jos tarvitaan esimerkiksi kiireellistä huostaanottoa. Olemassa olevat voimavarat käyttöön Päivystys järjestetään sen mukaan, millaisia palvelutarpeita on kuhunkin vuorokauden aikaan. Päivystyksessä kannattaa hyödyntää kaikki olemassa olevat voimavarat, myös seurakunnan hengellinen ja diakoniatyö ja esimerkiksi niin sanottujen Vapepa-järjestöjen panos. Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuuluu kymmeniä järjestöjä, joita koordinoi Suomen Punainen Risti. Myös ympärivuorokautisesti toimivat laitokset on hyvä kytkeä päivystysrenkaaseen. Voimavarojen pohjalta kehitetään kullekin paikkakunnalle tai kuntien yhteistyöalueelle oma malli. Tekniikka mahdollistaa sen, että kansalaisten hätä- ja kriisipuhelut ohjautuvat eri organisaatioissakin toimivien välillä edelleen aina seuraavalle vapaanaolevalle päivystäjälle. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen vastaavat vuorollaan kriisikeskukset eri puolilta Suomea. Monesti kriisitilanne laukeaa puhelimessa eikä soittajalle ole merkitystä, missä päin maata kriisipäivystäjä istuu puhelimen ääressä. ERJA SAARINEN Päivystys voidaan järjestää monin tavoin. Joutsassa virka-aikana sosiaalisissa hätätilanteissa otetaan yhteys sosiaalijohtajaan ja muina aikoina terveyskeskukseen. Kustannuksia varallaolosta Päivystys tuo kustannuksia työntekijöiden varallaolosta. Toisaalta oikea-aikainen apu yleensä myös säästää kustannuksia muualla palveluketjussa. Ylikunnallisessa mallissa kustannukset jaetaan suhteessa väestömäärään. Esimerkiksi Salon seudun erinomaisessa päivystysmallissa noin tuhannen asukkaan kunnalle varallaolokustannuksia tulee noin markkaa vuodessa. Tämä summa on tavallaan kuntalaisille otettu vakuutus, jolla varmistetaan, että kriisitilanteissa apu järjestyy, Rousu painottaa. Salon seudulla vuodesta 1996 toimineen päivystyksen väestöpohja on noin asukasta. Jämsän seudun viime syksynä aloittaneen Apu tarpeeseen -päivystysrenkaan väestöpohja on noin asukasta, joten varallaolosta tulee enemmän kustannuksia. Sirkka Rousu korostaa, että varallaolosta pitää aina maksaa asianmukainen korvaus: päivystystyöstä ilta- ja yötyökorvaukset ja varallaolosta varallaolokorvaus ja tarvittaessa hälytysraha. Ei pidä luoda järjestelmiä, jotka perustuvat siihen, että alan ammattilaiset tekevät normaalia työtään ilmaiseksi. Kriisityössä tarvitaan monia menetelmiä Psykologinen jälkipuinti, debriefing, ja kriisiryhmätoiminta ovat Suomessa viime vuosina kehittyneet nopeasti ja upeasti. Sirkka Rousu toivoo kuitenkin, että kriisityössä käytettäisiin muitakin menetelmiä: Kriisissä tarvitsemme kaikkia menetelmiä, jotka toimivat. Henkinen ensiapu on yksi kriisi-intervention hyvä oikea-aikainen muoto. Jälkipuinti tulee vasta sen jälkeen ja kriisin jälkeenkin on käytettävissä myös muita työmuotoja. Henkisen ensiavun valmiudet ovat meillä lapsen kengissä, mutta ne ovat kehittymässä. Lisäksi tarvitaan seurantapalveluja, niin sanottua follow up-toimintaa. Erja Saarinen Sosiaalitoimen päivystystä Salon seudulla on esitelty Sosiaaliturvassa 18/1997 Jukka Aaltosen ja Mervi Leinon kirjoituksessa. SOSIAALITURVA 6/

14 Kriisiapua tarvitaan ympäri vuorokauden Mobile-projekti osoitti, että ympärivuorokautista kriisiapua tarvitaan. Päivystyksen tarjoamiseksi kunnat joutuvat miettimään monenlaisia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja. Mobile-hankkeen ensimmäinen tavoite oli herättää keskustelua henkisen auttamisen tarpeellisuudesta. Tässä onnistuttiin erittäin hyvin. Keskustelu saatiin liikkeelle ja se elää edelleen, projektijohtaja Riitta Huber sanoo. Suomen Mielenterveysseuran ja A-klinikkasäätiön Mobilehankkeen toimintavuosina hankkeen 12 tukiasemalle tuli asiakkaiden tai viranomaisten yhteydenottoa. Niistä 70 prosenttia tuli virka-ajan ulkopuolella. Yhteydenottojen yleisimmät syyt olivat mielenterveysongelmat, päihteet ja elämänkriisit. Hankkeen tavoitteena oli myös työllistää väliaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotta heidän ammattitaitonsa saataisiin päivitettyä ja he saisivat uutta henkisen auttamisen osaamista. Tämäkin onnistui, sillä hanke työllisti noin 700 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Työllistetyistä monet saivat myös Mobilejakson jälkeen työtä. Henkisen auttamisen malli Kolmas tavoite oli kehittää henkisen auttamisen malli. Emme yrittäneet luoda yhtä ainutta oikeaa mallia vaan rakensimme perusmallin, josta 14 SOSIAALITURVA 6/2000 kunnat ottavat niitä asioita, joita pitävät alueelleen ja toiminnalleen järkevinä. Projektin tarkoitus ei ollut osoittaa, mitä kuntien pitää tehdä, Huber korostaa. Mobilen 12 kokeilupaikkakunnasta kriisikeskustoiminta jatkuu jossakin muodossa kymmenellä paikkakunnalla. Lohjalla ja Kokkolassa toiminta on loppunut, mutta keskustelu asiasta jatkuu ja jotakin on muhimassa. Hankkeeseen kuulunut liikkuva yksikkö, Sos-auto, jatkaa Suomen Mielenterveysseuran Sos-palvelun vakituisena toimintana. Kymmenen toimintaa jatkavaa kriisikeskusta ovat hyvin erilaisia. Riitta Huberin mielestä Vantaalla on päästy lähimmäksi sitä mallia, jota Mobile-projektissa ajateltiin. Vantaalla on kunnallinen ympärivuorokautinen kriisikeskus, johon on perustettu lukuisia uusia toimia. Ympärivuorokautista toimintaa tarvitaan suurilla paikkakunnilla, mutta pienillä saattaa riittää lyhyempikin aukiolo. Esimerkiksi aamuyön hiljaiset tunnit voitaisiin ehkä pitää kiinni. Riitta Huberin mielestä pitkällä aikavälillä on tarpeen, että kriisikeskus on kunnan viranomaisten toimintaa: Jos kriisikeskus on järjestön Riitta Huberin mielestä pitkällä aikavälillä on tarpeen, että kriisikeskus on kunnan viranomaisten toimintaa. Järjestön tai projektin rahoituksen varassa oleva palvelu on aina vaarassa loppua yllättäen. tai projektin rahoituksen varassa, aina on vaara, että palvelu loppuu yllättäen. Kun palvelu pääsee katkeamaan, on valtava vaiva aloittaa sitä nollasta uudelleen. Sen sijaan, kun laman aikana asiaa vietiin eteenpäin, se oli pakko tehdä Raha-automaattiyhdistyksen varoilla ja järjestöjen voimin. Kunnilta ei olisi liiennyt rahaa uuteen toimintaan. Toiminta on useimmiten järjestövetoisena joustavampaa varsinkin, kun asiakkaat voivat tulla myös nimettöminä. Toimintaa pystytään myös nopeammin muuttamaan. On kuitenkin viranomaistyöntekijöiden oman osaamisen varassa, kuinka epäbyrokraattisesti ja joustavasti he pystyvät kohtaamaan asiakkaita, Huber huomauttaa. Kaikki henkisen auttamisen kehittämiseksi syntynyt aktiviteetti on erittäin myönteistä. Asia on liikahtanut eteenpäin. Kaikki uudet asiat vievät aikaa. Vastaisuudessa pidetään toivottavasti selvänä, että henkinen auttaminen on osa asiakkaan kokonaishoitoa. Kun ajoissa autetaan ihmistä kunnolla, hänen jatkohoitonsa ei tule niin kalliiksi. Erja Saarinen Suomen Mielenterveysseura ja A- klinikkasäätiö ovat julkaisseet Mobile-projektin loppuraportin. Sen on koonnut Niina Kantola- Leskinen. Kultakin kokeilupaikkakunnalta on julkaistu omat loppuraporttinsa. Mobiletukiasemista on tehty 37 opinnäyte- ja selvitystyötä. Mobile-projektia on esitelty Sosiaaliturvissa 21/1995, 18/ 1997 ja 15/

15 Vantaalle luotiin osittain Mobile-projektin kokemusten pohjalta kunnallinen ympärivuorokautisesti toimiva kriisikeskus. Vantaa panosti kunnalliseen kriisikeskukseen Mobile-hanke toi Vantaalle ennen kaikkea uudenlaista työotetta, Vantaan sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen toteaa. Virka-aikoihin ja muutenkin pitkälle rajattu työ rikastui Mobilen joustavilla työotteilla. Pesosen mielestä Mobile-hanke toimi myönteisenä muutostekijänä kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ympärivuorokautisen työn tarve havaittiin koko laajuudessan. Sosiaalityössä opittiin käyttämään hyväksi muunkin kuin sosiaalityön ammattikoulutuksen saaneen henkilöstön ja yksikön osaamista. Vantaan kriisikeskus on kunnallinen ympäri vuorokauden avoinna oleva yksikkö, josta saa tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Apua voi hakea myös nimettömänä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Keskus toimii Peijaksen sairaalan yhteydessä. Se aloitti toimintansa toukokuussa Kriisikeskusta varten perustettiin lukuisia uusia toimia. Keskuksessa työskentelee 13 työntekijää kolmivuorotyössä: 4 sosiaalityöntekijää ja 9 kriisityöntekijää. He auttavat ihmisiä puhelimitse ja vastaanotollaan sekä tekevät kotikäyntejä. Mobile-projektin aikana syntyi epäselvyyttä, kun yhteistyökumppanit odottivat, että työntekijöillä olisi ollut viranomaisvaltuudet. Tästä ongelmasta on nyt päästy, kun kriisikeskukseen on yhdistetty sosiaalipäivystys. Kriisikeskus huolehtii virka-ajan ulkopuolella sosiaalitoimen viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta ja lasten kiireellisistä huostaanotoista. Kriisikeskus vastaa myös arki- ja suuronnettomuuksien huolto- ja jälkipuintitehtävistä. ERJA SAARINEN Työyhteisö on moniammatillinen. Työssä on psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalikasvattajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Työssä hyödynnetään järjestelmällisesti erilaisia ammatillisia valmiuksia ja viitekehyksiä ja etsitään uusia työvälineitä. Viimeksi on otettu käyttöön ryhmätoiminta. Tukevaryhmä perustettiin äkillisesti läheisensä menettäneille. Entistä vaativampia asiakastapauksia Asiakasyhteydenottoja tulee kuukaudessa noin 600. Yhteydenotot ovat vuosittain hieman vähentyneet. Kriisikeskuksen vastaava työntekijä Hannu Salo korostaa, etteivät yhteydenottojen määrät kerro työstä kovinkaan paljon. Asiakkuudet ovat vähentyneet, koska asiakastapaukset, kuten lastensuojelu- ja traumaattiset kriisitilanteet, ovat yhä vaativampia ja vievät paljon työntekijän aikaa. Tällöin muiden asiakkaiden on vaikea saada kriisikeskukseen yhteyttä. Tapaukset vähenevät, mutta työn määrä ei vähene. On hankalaa, että palvelutarpeet kasaantuvat tiettyihin aikoihin. Asiakkaiden keskeisimmät syyt ottaa kriisikeskukseen yhteyttä olivat vuonna 1999 psykofyysiseen suoriutumiseen liittyvät syyt, kuten mielenterveysongelmat, 39 prosenttia yhteydenotoista, perhesuhteiden vaikeudet, 19 prosenttia, päihdeongelmat 13 prosenttia, lastensuojeluasiat 10 prosenttia ja sopeutumisvaikeudet, muun muassa menetys- ja kehityskriisit, 7 prosenttia yhteydenotoista. Syrjäytymisen ehkäisyä Syrjäytyneellä tai syrjäytymisuhan alaisella ihmisellä on useimmiten lukuisia ongelmia. Usein vaikeudet kärjistyvät virka-ajan jälkeen, jolloin palveluita on vähemmän saatavilla. Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ottavatkin paljon yhteyttä kriisikeskukseen. Jos asiakas on moniongelmainen, ongelmavyyhdelle ei helposti löydy nimeä eikä vastaavaa palvelua. Monet kriisikeskuksen asiakkaat eivät vielä ole saaneet toimivaa yhteyttä julkiseen palveluverkostoon. Kriisikeskuksen työntekijät auttavat syrjäytyneitä ihmisiä selviämään äkillisestä kriisistä. He hahmottavat asiakkaan kanssa hänen elämäntilannettaan ja auttavat häntä löytämään itselleen sopivia palveluita. Kriisikeskuksen moniammatillinen henkilöstö tuntee hyvin muut palvelut ja on tiiviisti verkostoitunut niiden kanssa. Erja Saarinen Vantaan kriisikeskuksesta haetaan apua yhä vaikeampiin elämäntilanteisiin. SOSIAALITURVA 6/

16 Mobile ottaa ihmisen hädän vastaan Jyvässeudulla Kriisikeskus Mobile jatkaa toimintaansa Mobile-projektin aikaisille ajatuksille uskollisena. Tärkeintä on, että kriiseihin saa aina apua joustavasti ja ihmisläheisesti. Kriisikeskus Mobilea pitää yllä Jyväskylän seudun mielenterveysseura. Keskusta rahoittavat puoliksi Raha-automaattiyhdistys ja seitsemän kuntaa. Keskuksen johtajan Pirjo Tuosan toiveena ei ole kunnallinen kriisikeskus, jossa olisi paljon vakituisia työntekijöitä: Sen toiminta luutuisi nopeasti. Halusimme monitoimijaisen taustan, vaikka se on monimutkainen. Se antaa meille itsenäisemmän aseman, koska emme ole suoraan kytköksissä mihinkään organisaatioon. Tämä avaa uudenlaisia verkostoitumisväyliä. Kunnallisena kriisikeskuksena viranomaisvaltuuksineen auttamistyömme olisi saattanut muuttua. Meitä on kiitetty nimenomaan siitä, että kohtaamme ihmisen ihmisinä emmekä viranomaisina ja että kodinomaiseen ympäristöömme on helppo tulla. Viranomaisina joutuisimme kirjaamaan asiakkaamme. Nyt meillä voi edelleen asioida nimettömänä. Tämä tuo erinomaisesti joustavuutta, jonka toivon säilyvän. Lähdemme tässä ja nyt -tilanteesta, siitä, mitä ihminen meille kertoo. Auttaminen on aidompaa ja syvempää. Kun emme näe papereista ihmisen taustaa, aloitamme auttamisen uusin silmin alusta. Aina auki Jyväskylän Mobile on ollut syyskuusta 1995 aina auki. Pirjo Tuosan mielestä jatkuva aukiolo on matalakynnyksisyyden ehdoton edellytys. Työstä ei tulisi mitään, jos asiakkaiden pitäisi katsoa kellosta, saako kriisiin apua. On tärkeää, että ajanvarauksia ei tarvita ja kotikäyntiä voi pyytää milloin hyvänsä. Mobile voi olla aina vähintään kahden työparin voimin auki, kun rahoittajia on useita. Mobilea rahoittavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Laukaa ja Muurame. Lisäksi Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ostavat Mobilelta hätäkeskukseen liittyvää puhelinpalvelua. Elävä työyhteisö Vakituisia työntekijöitä on Mobilessa neljä. Työllistettyjä, työkierrossa olevia ja vaihdokkaita kuntien tehtävistä on aina lähes 20. Lisänä on vielä opiskelijoita. Tuosa kertoo, että työntekijöiden vaihtuvuudesta on pidetty: Pitkään vaihdoimme kaikki työllistetyt kerralla. Tämä toi työyhteisöön toimivuutta ja hyvinvointia. Kun työllistettyjen ryhmä aluksi istuu kuukauden yhdessä koulunpenkillä, he oppivat tuntemaan toisensa läpikotaisin. Syntyy luottamus, joka kantaa kymmenen kuukauden raskaan työrupeaman yli. Tiimien toimivuutta on kiitetty. Työparit muodostuvat miten sattuu. Kaikkien pitää pystyä työskentelemään keskenään. Työntekijöillä on toistakymmentä eri koulutusammattia, mutta kaikki ovat ensisijaisesti kriisi-työntekijöitä. Mobilessa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö toimii. Pirjo Tuosa myöntää, että on surullista, kun toimiva tiimi hajoaa työllistämisjakson loputtua. Toisaalta kymmentä kuukautta pitempään ei kriisityötä jaksaisi tehdä täysillä. Määräaikainen työ tehdään niin hyvin kuin osataan. Työhön ei rutinoidu eikä kyllästy eikä muutu kyyniseksi. Työllistetyt ovat myöhemmin työllistyneet hyvin. Työnantajat ovat arvostaneet Mobile-työkokemusta. Työn jatkuvuus on kärsinyt lähes kokonaan kerralla vaihtuvasta työyhteisöstä. Jatkuvuuden takaamiseksi henkilöstöä on ryhdytty vaihtamaan limittäin. Pirjo Tuosasta olisi hyvä, jos kriisipalveluissa puolet työyhteisöstä olisi pysyviä työntekijöitä ja puolet vaihtuvia. Mobilen vakituisten työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden jaksaminen on suurimmalla koetuksella, kun työntekijät vaihtuvat. Vaikka työllistetyt koulutetaan, heille ei pystytä siirtämään tietoa kaikista yhteistyökuvioista ja -sopimuksista. Asiakkaita työntekijöiden vaihtuminen ei sen sijaan vaivaa, Pirjo Tuosa vakuuttaa. Asiakas miettii itse tilannettaan ja työntekijä on tavallaan peilinä. Ei ole niin väliä, kuka hän on. Jos sovimme asiakkaan kanssa useampia tapaamisia, niihin tulee työparista ainakin toinen sama työntekijä. Vältämme kuitenkin ajanvarauksia niin pitkälle kuin mahdollista. Ei viranomaisvaltuuksia Mobilen työntekijöillä ei ole viranomaisasemaa. Tämän merkitystä on jouduttu miettimään, koska he tekevät myös lastensuojelutyötä. Sosiaalityöntekijät esimerkiksi pyytävät Mobilen väkeä tukemaan lastensuojeluperheitä viikonlopun yli. Olemme sopineet kunkin kunnan kanssa, miten menettelemme, jos heidän asukkailleen tarvitaan kiireellisiä toimia. Jos vastaan tulee perheitä, joissa on lastensuojelun tarvetta, pidämme asiakkaina lapsia ja teemme heistä lastensuojeluilmoituksen. Kerromme havaintomme sosiaalityöntekijöille, mutta meiltä muistiinpanoja tai yhteystietoja ei löydy jälkeenpäin. Pelaamme avoimin kortein ja teemme vanhemmille selväksi, jos teemme lastensuojeluilmoituksen. Se helpottaa yhteistyötä eikä tule jälkipyykkiä, Pirjo Tuosa painottaa. Päivystysaikana tulee harvoin kiireellisiä uusia tapauksia. Ne perheet ovat hyvin tiedossa, joissa on odotettavissa ongelmia. Ilman viranomaisvaltuuksia on pärjätty hyvin. Silloin tällöin asiakkaat pyytävät meiltä lausuntoja esimerkiksi oikeudenkäyntiä varten. Emme pysty niitä antamaan, koska meillä on vain muistinvaraisia tietoja ja nekin häviävät aika tehokkaasti, koska työyhteisö uudistuu nopeasti. 16 SOSIAALITURVA 6/

17 Ammattitaito selän takana Mobilen työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Vapaaehtoistyö on mukana rikastuttamassa toimintaa. Rankasta kriisityöstä ei selvitä vapaaehtoisvoimin eikä sitä pidä tehdä palkatta. Pitkälti vapaaehtoiseen auttamiseen perustuvat kriisikeskukset eivät ole aina auki eivätkä ne ole yhtä kiinteä osa palvelujärjestelmää kuin Mobile-kriisikeskukset, Pirjo Tuosa sanoo. Mobilessa syntyneessä kriisiauttamisen mallissa on Tuosan mielestä olennaista, ettei ammattitaito ole työntekijän ja asiakkaan välissä. ERJA SAARINEN EEVA MEHTO Jyväskylän seudulla ihmisen ei tarvitse katsoa kellosta, saako kriisiin apua, sillä Kriisikeskus Mobile ei ole ollut minuuttiakaan suljettuna sen jälkeen, kun se avattiin syksyllä Aikanaan viranomaisena toimiessani näin helposti asiakkaan viranomaisroolini kautta. Yksi työntekijämme on sanonut, että Mobilessa ammattitaito on selän takana tukena, mutta ihmisen kohtaa ihmisenä. Työntekijät ja nimettöminä tulevat asiakkaat vaihtuvat tiiviisti. Kohtaaminen on ainutlaatuista, lähes anarkistista. Nautin tästä työympäristöstä, fiiliksestä ja auttamisen tavasta, Pirjo Tuosa sanoo. Työn tekee raskaaksi se, ettei pysty yhtään ennakoimaan, millaisia asioita tulee eteen. Näemme kaikkea mahdollista pahaa. Emme voi suojata itseämme miltään. Sektorikohtaisessa päivystyksessä tietää, mitä on tulossa ja voi valita sektorin, jolla on vahvoilla. Täällä eteentuleva asia saattaa millä hetkellä hyvänsä osua omaan heikkoon kohtaan. ERJA SAARINEN Pirjo Tuosa nauttii Mobilen työympäristöstä, fiiliksestä ja ihmisläheisestä auttamistavasta. Apua kokonaiselle ihmiselle Mobilessa ihmistä ei paloitella osiin vaan hänet otetaan kokonaisena vastaan. Se ei auta ketään, jos ihmistä pallotellaan eri paikkoihin ja kinastellaan, kuka hoitaa minkin asian ja missä järjestyksessä. Näin on tehty muun muassa niin sanotuille kaksoisdiagnoosipotilaille, joilla on sekä päihde- että mielenterveysongelmia, Pirjo Tuosa sanoo. Yksi Mobilen opetus on, että sekin auttaa, kun asian ääreen pysähdytään, se otetaan vakavasti ja tehdään edes jotakin. Selvitetään, mitä on mahdollista muuttaa, tehdään muutos ja katsotaan eteenpäin. Tärkeää on ottaa ihmisen hätä vastaan. Tähän ei tarvita erikoistunutta asiantuntijaa. Ihmisen ahdistusta voi jopa lisätä se, että hänet lähetetään nopeasti erityispalveluihin. Tämän opimme kantapään kautta, kun Mobileen tuli insestin kokeneita ihmisiä, Pirjo Tuosa kertoo. Kun kriisi puhkeaa, ihmisen aiemmat vaikeat kokemukset tulevat esiin ja hän saattaa esimerkiksi kertoa insestistä ensimmäistä kertaa jollekin ihmiselle. Meille tuli tästä hätä: pelkäsimme, ettemme osaa hoitaa tilannetta vaan että ihminen pitää saada äkkiä terapiaan. Insestiin erikoistunut psykologi neuvoi meitä olemaan hätääntymättä, sillä asiakas pelästyy, kun huomaa tilanteensa olevan niin kamala, että kriisityöntekijäkin säikähtää. Meille kokeneen psykologin neuvo ottaa nämäkin asiat rauhallisesti vastaan on ollut hyvin vapauttava. Kunnollinen tilannekartoitus Mobilessa tehdään hyvä kartoitus ihmisen tilanteesta, jotta hänet osataan ohjata eteenpäin. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse jatkohoitoa vaan heille riittää, kun tilanteen saa purkaa toisen ihmisen kanssa. Hyvä peruskartoitus lyhentää hoitoaikoja muissa palveluissa. Kartoitus on järkevää tehdä yhdessä paikassa kunnolla, etteivät ihmiset joudu kulkemaan luukulta luukulle. On hankalaa, että ihminen on kokonaisuus ja palvelujärjestelmä sektoreineen pirstaleinen. Ihmisen on äärimmäisen vaikea hädässään hahmottaa, mille sektorille hänen ongelmansa kuuluisi. Matalan kynnyksen yleispaikka on kartoitusta varten hyvä, Tuosa korostaa. Kannatteluhoitoa Mobile ottaa ihmisen aina vastaan, mutta monesti palvelujärjestelmä on tukossa Mobilesta eteenpäin. Asiakas saattaa jäädä Mobileen pyörimään, jos hän ei saa muualta apua. Jotkut asiakkaat ovat harvakseltaan käyneet Mobilessa kaikkina sen toimintavuosina. Jonkin verran Mobilesta on pystytty kiirehtimään apua hyvin vaikeissa tilanteissa oleville ihmisille. Esimerkiksi seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa on sovittu, että Mobile voi kannatella ihmisiä jonotusajan ja antaa ensiapua, jos tilanne apua odotellessa uhkaa räjähtää. Kannatteluhoitoa saa myös, kun läheinen on kuollut yllättäen onnettomuudessa tai tehnyt itsemurhan. Mobilelaiset SOSIAALITURVA 6/

18 Kriisityössä ei voi samaan tapaan kunnioittaa ihmisen autonomiaa kuin muussa auttamistyössä. voivat mennä poliisin pariksi viemään suruviestiä tai ovat valmiina tulemaan heti, jos omaiset heitä tarvitsevat. Poliisi pitää tätä hyvänä, koska aiemmin he joutuivat jäämään omaisten luo, kun eivät kerta kaikkiaan voineet jättää omaisia yksin. Mobilelaiset voivat olla tukena niin kauan kuin tarvitaan eli yleensä siihen asti, kunnes ystävät tai omaiset tulevat paikalle. Katsomme, että kaikki sujuu kotona, ruokimme lapset ja laitamme heidät nukkumaan. Tarjoamme apua seuraaviksi päiviksi, kun tunnemyrsky lähtee käyntiin. Usein autamme ihmisiä hautajaisiin asti ja senkin jälkeen, Pirjo Tuosa sanoo. Perusratkaisu kunnille edullinen Jyvässeudun Kriisikeskus Mobilen perusratkaisu on kunnille edullinen, koska rahaa tulee myös Raha-automaattiyhdistykseltä. Työllistäminen on kuitenkin kallista, koska kriisikeskuksissa tarvitaan paljon henkilökuntaa. Keski-Suomessa mikään kunta ei pystyisi yksin järjestämään Mobilen kaltaista palvelua. Mobilen väestöpohja, noin asukasta, on niin laaja, että se tuottaa riittävästi kriisejä. Kuntien yhteistyö on Jyvässeudulla taannut sen, että pienetkin kunnat tarjoavat asukkailleen kriisipalveluita, vähintään puhelinpalvelua. Kunnilla on kriisipalveluista ristiriitaisia ajatuksia. Kriisipalvelu on oltava, mutta toisaalta pienissä kunnissa sattuu harvoin sellaisia kriisejä, joista kunnat eivät selviä itse. Niiden varalta ei voida kovin paljon satsata, kun markkoja joudutaan koko ajan laskemaan. Päivystyspalveluissa oli Keski- Suomessa ennen Mobilea iso aukko. Asiakasmäärät ja palautteet yhteistyökumppaneilta tukevat varauksetta sitä, että päivystystä tarvitaan. Jos Mobile ei olisi jatkanut kokeilun jälkeen, eri sektoreille olisi pitänyt perustaa omat päivystyksensä. Se olisi paljon kalliimpaa, Tuosa sanoo. Jyväskylän Mobileen tulee kuukausittain yhteydenottoa. Niistä on puhelinpalvelua, noin 300 käyntejä tukiasemalla ja noin sata kotikäyntejä. Vaikutus muihin palveluihin? Pirjo Tuosa arvioi, että erityisesti psykiatrisessa hoidossa moni asia on Mobilen aikana muuttunut Mobilen toimintafilosofian suuntaisesti. Hän ei kuitenkaan laske tätä Mobilen ansioksi. Psykiatrisessa hoidossa on alettu entistä enemmän huomioida asiakkaan oma verkosto voimavarana. Käyttöön on myös otettu vastuutettu avohoidon malli. Aiemmin luotettiin tiukasti asiakkaan itsemääräämisoikeuteen ja vapaaehtoisuuteen. Jos asiakas ei mennyt mielenterveystoimistoon, se oli hänen päätöksensä. Nyt työntekijät kyselevät tulematta jääneiden asiakkaiden perään ja pyytävät Mobilen väkeä käymään katsomassa, onko kaikki kunnossa. Kriisityössä ei voi samaan tapaan kunnioittaa ihmisen autonomiaa kuin muussa auttamistyössä. Jos meille soittava ihminen hautoo vakavasti itsemurhaa, autamme häntä tavallaan väkisin. Selvitämme vihjeitä ja vinkkejä nyhtämällä, mistä hän soittaa. Jos ihminen ennen itsemurhaa soittaa jonnekin, se on avunhuuto. Väkisin auttamisten jälkeen ihmiset ovat kiittäneet meitä siitä, että välitimme niin paljon, että tulimme heidän kaikkien suojaustensa läpi. Tämä antaa meille rohkeutta toimia niin kuin toimimme. Kriisityössä voidaan hetki tehdä asioita ihmisen puolesta mennä auttamisen sisäkehille mutta sieltä pitää osata tulla ajoissa pois. Tätä keskustelua on käyty Mobilen virittämänä. Erja Saarinen Kriisiapua ensi- ja turvakodista Rovaniemen seudun kriisitukiasema Mobile toimii tätä nykyä yhdessä Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Asiakkaille on helppoa, että erilaisia päivystäviä auttajia on koottu saman katon alle. Mobile-projektin päätyttyä Rovaniemen seudulla vuoden 1998 lopussa kaikki Mobilen yhteistyökumppanit olivat vakuuttuneita, että Mobilen kaltaisia päivystyspalveluita tarvitaan. Mobileen tuli vuosi vuodelta enemmän yhteydenottoja. Erityisesti perheväkivalta ja lastensuojeluongelmat ovat lisääntyneet. Mobile osoitti selvästi, että tarvitaan päivystävä paikka, KUVAT: UNTO MATINLOMPOLO jonne asiakas voi soittaa, mennä käymään ja josta voidaan lähteä kotikäynnille, Rovaniemen maalaiskunnan perusturvajohtaja Auvo Kilpeläinen kertoo. Valtakunnallisen hankkeen päätyttyä Mobilen kehittämälle hyvälle pohjalle piti luoda uudet yhteistyökuviot, joilla palvelu saadaan jatkumaan. Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta keräsivät asiaa pohtimaan yli Rovaniemen seudun mallista saadaan monia yhteensovittamisetuja, kuten yhteiset tilat, henkilökunta ja osaaminen, Auvo Kilpeläinen sanoo. 18 SOSIAALITURVA 6/

19 Yhteistyö ensi- ja turvakodin kanssa on tuonut ensiapuluonteiseen kriisityöhön pitkäjänteisyyttä. Pystymme seuraamaan pitempään, miten esimerkiksi perheväkivallasta kärsivät asiakkaat selviävät, Anne Ollonen (oik.) kertoo. Sirpa Taskista huolestuttaa, että turvakotityö kaventaa muuta kriisityötä. kolmekymmentä toimijaa. Vaihtoehtoina olivat joko Rovaniemen kaupungin tai kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen kriisikeskus tai kriisipäivystys, jota hoitaisivat joko Rovaniemen seudun mielenterveysseura, Lapin ensi- ja turvakoti tai Rovalan kannatusyhdistys. Näillä järjestöillä oli entuudestaan päivystävää toimintaa. Rovalan kannatusyhdistys pitää yllä Nuorten tukitaloa ja rikosuhripäivystystä. Palveluita haluttiin jatkaa ja kehittää mutta kustannuksia vähentää yhdistämällä päällekkäisiä päivystyspalveluita. Tämän vuoksi eri toimijat oli saatettava yhteen, Kilpeläinen korostaa. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen kriisitukiasemalle löytyi kumppaniksi Lapin ensija turvakoti. Rovaniemen seudun mielenterveysseura ja Lapin ensi- ja turvakoti tekivät yhteistyöstä sopimuksen. Kriisityön osaamisesta vastaavat mielenterveysseura ja rikosuhripäivystys ja hallinnosta vastaa ensi- ja turvakoti. Kustannuksiin osallistuvat Raha-automaattiyhdistys sekä Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta. Mallista saadaan monia yhteensovittamisetuja, kuten yhteiset tilat, henkilökunta ja yhdistetty osaaminen. Kriisitukiaseman työhön liitetään kuntien sosiaalipäivystys, joka vahvistaa edelleen tukiaseman osaamista ja tuo työhön viranomaisvaltuudet. Kuntien sosiaalityöntekijöiden on tarkoitus vuorollaan päivystää kriisikeskuksessa ainakin viikonloppuisin, Kilpeläinen kertoo. Lastensuojelutapauksissa Mobilesta voitiin mennä tarkastamaan perheen tilanne. Jos mobilelaiset havaitsivat, että lapset pitäisi ottaa pikaisesti huostaan, he hälyttivät paikalle sen sosiaalityöntekijän, jonka sattuivat saamaan kiinni. Sosiaalityöntekijöille ei ollut sovittu päivystysvelvollisuutta. Viranomaispäivystystä kuitenkin tarvitaan. Kriisityöntekijä Sirpa Taskinen kertoo, että alun perin mobilelaiset toivoivat Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhteistä psykososiaalisen työn osaamiskeskusta, jossa olisi hoidettu päihde-, mielenterveys- ja kriisityö sekä kasvatusja perheneuvolatoiminta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut vaan kumpikin kunta hoitaa nämä palvelunsa itse. Kriisityö kaventunut Mobile-hankkeen aikana innovatiivinen tukiasema lunasti paikkansa palvelujärjestelmässä. Hankkeen loputtua ja henkilöstön vähennyttyä kriisityö on Sirpa Taskisen mielestä kärsinyt: Kriisityön luonteeseen kuuluu, että, kaikenlaisia asiakkaita voi tulla sisään milloin tahansa. Samaan aikaan turvakodissa voi olla useampi äiti lapsineen. Rovaniemeläisten päihdekatkoja tuettiin Mobilesta ja tukiasemalle on tullut huonossakin kunnossa olevia päihteidenkäyttäjiä. Niukka henkilökunta joutuu auttamaan kaikkia ja vastaamaan siinä sivussa kriisipuheluihin. Silloin tällöin on jouduttu kieltäytymään olennaisesta kriisityöstä, esimerkiksi suruviestien viemisestä, kun kriisityöntekijät ovat kiinni turvakotityössä. Kriisityöllä on joka tapauksessa nyt hyvät tilat sekä intoa luoda yhteistyössä toimiva kokonaisuus. Henkilökuntaa on kuitenkin liian vähän esimerkiksi kehittämiseen ja suunnitteluun, Sirpa Taskinen sanoo. Kriisitukiaseman vastaava työntekijä Anne Ollonen myöntää, että kriisityö on Mobile-ajoista kaventunut: Meillä on enemmän työtä ja vähemmän työntekijöitä. Kaikkia tehtäviä ei pystytä eikä ole järkevääkään hoitaa. Esimerkiksi päihdekatkot eivät soveltuneet kovin hyvin Mobilen tehtäväksi ja ne on lopetettu. Selvin päin kriisitukiasemalle pääsee edelleen keskustelemaan myös päihteiden käytöstä. Kriisiasemalla jatkaa kolme Mobilen työntekijää. Siellä työskentelee lisäksi Rovaniemen kaupungin perheterapeutti ja kolme turvakodin työntekijää. Juuri on palkattu kaksi uutta määräaikaista työntekijää. Lisäksi on työharjoitteluvaiheessa olevia opiskelijoita ja vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Työllisyysvaroin palkattuja kriisityöntekijöitä ei enää ole. Mobile-projektin aikana heitä oli jatkuvasti toistakymmentä. Yövuoroissa pyritään pitämään työpari, mutta välillä vuoroihin riittää vain yksi henkilö. Vaikeisiin tilanteisiin löytyy kuitenkin aina läheltä apua joko samassa talossa toimivista Rovaniemen lapsi- ja nuorisokodista, rikosuhripäivystyksestä tai ensi- ja turvakodin avopalveluyksiköstä, jossa on yleensä yöhoitaja. Myös viranomainen voi olla parina vaikkapa kotikäynnillä. Hyvää vanhaa ja uusia mahdollisuuksia Anne Ollonen korostaa, että Mobilen työtavoista on uudessa yhteistyökuviossa paljon hyvää jäljellä. Ensi- ja turvakotityölle uusia työmuotoja ovat kotikäynnit, joita edelleen tehdään mahdollisuuksien mukaan. Uutta turvakodille on myös se, että kaikenlaisien kriisien kanssa kamppailevat ihmiset otetaan vastaan siinä järjestyksessä, kuin he sisään tulevat. Mobilen työntekijöille uutta on entistä pitkäjänteisempi työ: Kun teimme lähinnä ensiapuluonteista työtä, meitä vaivasi usein, ettemme tienneet, miten asiakas myöhemmin pärjäsi. Nyt näemme tiettyjen asiakkaittemme elämää pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi perheväkivalta- ja raiskaustapauksissa uusi yhteistyökuvio toimii hyvin. On järkevää, ettei näille asiakkaille ole kahta ympärivuorokautista palvelupistettä eikä heitä hyppyytetä paikasta toiseen. Yritämme kehittää myös turvakotityötä Mobilen viitekehyksenä olleen traumaviitekehyksen suuntaan. Tarvitsemme työllemme yhteisen viitekehyksen. Ollonen uskoo, että uudesta SOSIAALITURVA 6/

20 Erilaisia toimintakulttuureja on vaikea sovittaa yhteen. Palvelujärjestelmät ontuvat Turvakodista turvaa Palaamme autoon ja mietin, mitä seuraavaksi. Muistan, että entinen naapurini on Hyvinkäällä poliisina ja muistini mukaan kaupunginhallituksen edustajana sosiaalilautakunnassa. Soitan hänelle kotiin. Aluksi hänkin sanoo, ettei Hyvinkäällä ole sellaista paikkaa, johon asunnottoman voisi ohjata yhdeksi yöksi. Sitten hän muistaa, että Nikinharjun lastenkodin yhteydessä on turvakoti. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä sinne. Jos turvakoti on tyhjänä, se voisi olla apu. Ajamme Nikinharjun lastenkotiin. Meidät oteyhteistyömallista tulee ajan kuluessa hyvä: Vielä mallia on liian aikaista arvioida, sillä yhdistyimme ensi- ja turvakodin kanssa vuoden alusta. Olemme kaikki edelleen muutoskriisissä, varsinkin kun takana on vaativa Mobilehanke ja nyt taas luodaan uusia yhteistyökuvioita. Tulevaisuus turvattu Auvo Kilpeläinen arvioi, että Rovaseudun kriisityön malli on taloudellisesti ja toiminnallisesti vakaalla pohjalla, vaikka toimintoja pitää edelleen hioa yhteen ja kehittää. Erilaisia toimintakulttuureja on vaikea sovittaa yhteen. Oli kuitenkin hyvä, että kunnat saivat tavallaan painostettua eri toimijoita yhteistyöhön ja myös Raha-automaattiyhdistyksessä oltiin sitä mieltä, että päällekkäisiä toimintoja on syytä yhdistää. Rovaniemen seudun väestöpohja on noin asukasta. Seudun lisäksi kriisitukiasemalle tulee yhteydenottoja koko Lapin läänistä, jolloin väestöpohja on noin asukasta. Esimerkiksi hätäkeskus välittää tukiasemalle puheluita kaikista Lapin kunnista, vaikka nämä eivät osallistukaan aseman kustannuksiin. Tukiaseman taloutta vahvistaa vastaisuudessa se, että palveluille lasketaan hinta ja kaikki kunnat joutuvat maksamaan käyttämistään palveluista. Kilpeläisen mielestä tukiaseman nykyisellä henkilöstöllä pärjätään, kun lisäksi saadaan sosiaalipäivystyksen henkilöstö ja työvoima oikeisiin aikoihin käyttöön. Mobileen tuli vuodessa noin yhteydenottoa. Niistä suurin osa ja kaikkein vaativimmat tapaukset tulivat viikonloppuisin. Työvoimaa voidaan keskittää niihin aikoihin, jolloin sitä eniten tarvitaan. Erja Saarinen S unnuntaina illan suussa ovellani on nuorehko mies. Hän kertoo päässeensä hoidosta Kellokosken sairaalasta perjantaina. Asuinpaikka piti olla Mäntylässä, asunnottomien asuntolassa. Näin ei kuitenkaan ollut. Maanantaina ehkä vapautuu yksi paikka. Hän oli viettänyt kaksi yötä kaverinsa luona. Kaveri on kuitenkin vaatinut yöpymisestä niin suuren korvauksen, että enää ei ollut varaa yöpyä siellä. Hän lähti pyytämään rahaa, jotta saisi vielä yhden yön yöpyä kaverin luona. Maanantainahan hän oli joka tapauksessa menossa sosiaalitoimistoon selvittämään asuntoasiaansa. Kutsun miehen sisään tihkusateesta, jotta voimme selvittää asiaa hiukan paremmin. Mies on alle kolmenkymmenen. Hän on pukeutunut siistiin farkkuasuun. Hän ei ole humalassa, ei edes tuoksahda viinalle. Pää on painuksissa niin, että katse on enimmäkseen lattiaan. Hän puhuu hiljaisella äänellä. Olemus on alistunut. Ystävällisesti hän kuitenkin vastailee kysymyksiini. Hän kertoo yöpaikan tarjonneen kaverinsa asuvan toisella puolella kaupunkia. Kun ihmettelen, miksi hän niin pitkältä on lähtenyt apua hakemaan, hän sanoo, että on kauan kävellyt ympäri kaupunkia, kun ei ole uskaltanut mennä mistään pyytämään. Asiaan voi palata maanantaina... Haluaisin tarkistaa muutamia asioita ennen kuin jatkamme keskustelua. Kysyn, sopiiko avun tarvitsijalle, että soitan Kellokoskelle. En ymmärrä, että mielenterveyshoidosta kotiutetaan potilas siten, että asuntoasiat eivät ole kunnossa. Hänhän kertoi menneensäkin sairaalaan asuntolasta siis vailla vakinaista asuntoa. Hän sanoo, että ei sinne kannata soittaa. Hänet on kirjoitet- KESKUSTELUA tu sieltä ulos. Hän sanoo, että ei kannata vaivautua ja aikoo lähteä. Sovimme kuitenkin, että soitan Mobileen ja Mäntylään. Mäntylässä vastaa asukas, joka kertoo, että henkilökuntaa ei ole paikalla viikonloppuisin. Asiaan voisi palata maanantaiaamuna. Kyselen henkilökunnan päivystysnumeroa, mutta sellaista ei kuulemma ole. Mobilessa kriisipalvelupuhelimessa on vastaaja: Olemme seuraavan kerran auki maanantaina Soitan kuitenkin myös Kellokoskelle. Saan vastauksen, että viikonloppuna ei pystytä tarkastamaan perjantaina kotiutettujen asioita, koska potilastoimisto ei ole auki. Kun pyydän tarkistamaan, onko tällaista henkilöä edes kotiutettu, vastaus on, että kyllä perjantainakin on ihmisiä kotiutettu. Kun potilastoimisto ei ole auki, enempää ei voida tehdä. Soitan myös poliisille. Kuvittelen, että poliisit tietävät, mihin ohjata asunnoton yhdeksi yöksi. Vain poliisin hälytysnumero vastaa. Kun esitän asiani, minulle kerrotaan, että hälytyskeskus on Espoossa ja sieltä ei tiedetä Hyvinkään asioita. Seuraava soitto on vaimoni työtoverille, jonka miehen tiedän olevan päihdehuollon palveluksessa. Mies ei ole tavattavissa. Vaimo ei tiedä muuta paikkaa kuin Mäntylän. Päätän lähteä vierailijan kanssa käymään Mäntylässä. Täytyyhän sieltä löytyä joku puhelinnumero, johon voi soittaa mahdollisen hädän sattuessa. Ystävällinen keski-ikäinen mies ottaa meidät vastaan ja ohjaa toimistohuoneelta näyttävään huoneeseen. Sen ilmoitus- taululla on asuntolanhoitajan kännykän numero. Asuntolanhoitaja vastaa kännykkään Varkaudessa. Hän kertoo tilanteen, jonka jo tiesimme: yhtään vapaata paikkaa ei ole, ehkä maanantaina vapautuu yksi paikka, tilapäismajoitukseen ei ole paikkoja ollenkaan. Kysyn, tietääkö hän yöpymispaikkoja heti tarvitseville. Hän sanoo, ettei tiedä. Ei hän osaa antaa muutakaan toimintaohjetta tässä tilanteessa. Lähdemme tapaamaan toista kaveria, jonka luona voisi mahdollisesti yöpyä. Kaveri asuu vanhassa, huonokuntoisessa puutalossa. Kaveri ei ole kotona tai ei avaa ovea. Puhelinta hänellä ei ole. Alan udella tietoja lähiomaisista. Sisaruksia ei ole. Isä ja äiti ovat eronneet. Äiti asuu Hyvinkäällä, isä ei. Välit vanhempiin ovat katkenneet kauan sitten. Äiti on sanonut, että häneltä ei saa tulla apua hakemaan. Niinpä mies ei ole ollut missään tekemisissä äitinsä kanssa yli kahteen vuoteen. Kun kysyn, liittyykö suhteeseen väkivaltaa tai rikollisuutta, hän kieltää. Hän antaa luvan ottaa yhteyttä äitiin. Äiti on muuttanut. Selvitän uuden osoitteen. Äiti ei ole kotona. 20 SOSIAALITURVA 6/