Koulumatkatuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulumatkatuki"

Transkriptio

1 Koulumatkatuki

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Kenelle Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen Suomessa asuminen ja opiskelu Tukiaika Suhde muihin etuuksiin Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Alle 18-vuotias opiskelija Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Hakemuksen peruminen Määrä Määräytymisperusteet Seutuliikenne (Waltti) Joukkoliikenne (Matkahuolto) Koulukuljetus Muu joukkoliikenne HSL:n joukkoliikenneliput paikkakuntalaisille vuonna HSL:n joukkoliikenneliput ulkopaikkakuntalaisille vuonna Itse järjestetty kulkutapa Yhdistelmämatkat Erityistilanteita Ratkaiseminen Käsittelypaikka Koulumatkatuen käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto i

3 Esteellisyyden toteaminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Päätöksensaajat Maksaminen Maksuosoite Maksunsaajat Etuusmaksujen peruutukset pankista Laskutus Laskutuksen aikarajat Ilmoitusvelvollisuus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Olosuhdemuutokset Lakkauttaminen Valmistuminen tai opintojen keskeyttäminen Koulumatkatuen väliaikainen keskeyttäminen Liikamaksu Takaisinperintä Takaisinperinnän kohtuullistaminen Takaisinperinnän vähäinen määrä Laskutuksen virheet ja erimielisyydet Muutoksenhaku ii

4 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

5 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja harjoittavien opiskelijoiden päivittäisestä koulumatkasta aiheutuvia kustannuksia. Tuki on määritelty siten, että samalla tuetaan koulukuljetusten järjestämistä ja haja-asutusalueiden julkista liikennettä. Tuen tarkoituksena on myös taata eri kunnissa asuville opiskelijoille samanlainen matkakustannusten vähimmäistuki Oikeus ja edellytykset Koulumatkatukea myönnetään opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisten päivittäisten (vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa viikossa) koulumatkojen kustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatukena korvataan opiskelijan tosiasiallisten koulutyöpäivien matkakustannukset tai arvioidut laskennalliset matkakustannukset. Tukea ei makseta esimerkiksi vain viikonloppuina tapahtuviin kotona käynteihin. Koulumatkatuki voidaan myöntää vähintään yhdelle kalenterikuukaudelle ja enintään koko lukuvuodeksi ( ) eli 12 kalenterikuukaudelle. Ennen koulumatkatukea on voinut saada enintään yhdeksälle kalenterikuukaudelle lukuvuodessa. Koulumatkatukeen on oikeus, jos yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja matkakustannukset kuukaudessa ylittävät 54,00 euroa. Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta koulun ovelle. Kuljettavan matkan pituus mitataan kulkukelpoista väylää pitkin, jolla tarkoitetaan maanteitse tai rautateitse kuljettua lyhintä mahdollista matkaa. Matkan pituuden määrittelyssä käytetään apuna internetin reittihakupalveluita esimerkiksi maps.google.fi, (Karttapaikka), reittikartta.net. Reittihakupalvelun tuloksena käytetään opiskelijalle edullisinta mittaustulosta eli pisin matka, jonka reittihakupalveluiden lyhin automatka -valinta antaa, jos lyhin valinta on käytettävissä. On huomioitava, että reittihakupalvelut eivät mittaa matkaa ns. kotiovelta koulun ovelle, joten opiskelijalla on mahdollisuus esittää reittihaun antamalle pituudelle lisämatkaa. Koulumatkatuen ratkaisija huomioi tarvittaessa esitetyn lisämatkan koulu matkan vähimmäispituudessa (10 km). Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen tuen hakijan iästä, tuloista eikä koulumenestyksestä. Opintojen on kuitenkin oltava päätoimisia. Koulumatkatuki on aina opiskelijakohtainen etuus, vaikka sitä maksetaan opiskelijan kulkutavasta riippuen lippujärjestelmän ylläpitäjälle (Walttiseutuliikenne), joukkoliikenteen matkalipun myyjälle (Matkahuolto), koulukuljetuksen järjestäjälle tai opiskelijalle itselleen. 2

6 Kenelle Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimisesti lukiolain (629/1998) mukaisessa nuorisoasteen lukio-opinnoissa opiskelevat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen) palo- ja pelastusalalla ja rikosseuraamusalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen). Opintojen päätoimisuus määräytyy samoin kuin opintotuessa. Päätoimisuus on määritelty opintotukilain 5 a :ssä. Opintojen vähimmäiskesto on 18 päivää, joka oikeuttaa yhden kuukauden tukeen. Selvitettäessä sitä, missä oppilaitoksissa ja millä opintolinjoilla opiskelevilla on oikeus tukeen, voidaan käyttää apuna CICS:n OSKY-valikolta löytyvää oppilaitosrekisteriä sekä Opetushallituksen internet-sivuilta Lukio-opinnot Koulumatkatukeen on oikeus päivälukioissa. Lukion aikuislinjalla, aikuislukiossa tai kansalaisopistossa opiskelevilla ei yleensä ole koulumatkatukioikeutta, koska opinnot eivät ole päätoimisia. Koulumatkatukea voivat sen sijaan saada kansanopistossa opiskelevat, jos kansanopistolla on lukion todistuksenanto-oikeus alkaen on koulumatkatukea voitu myöntää lukiolaissa säädetyn maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on yksi lukuvuosi (vähintään 25 kurssia) alkaen on aikuislukio-opintoihin voitu myöntää koulumatkatuki, jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä, eli opiskelija suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmätutkintona. Myös aikuislukio-opinnoissa edellytetään, että opinnot ovat päätoimisia (opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen). Ammatilliset opinnot Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilla on oikeus koulumatkatukeen. Tästä johtuen jonkun muun ministeriön hallinnonalan koulutus ei kuulu koulumatkatuen piiriin (poikkeuksena palo- ja pelastussekä rikosseuraamusala). Koulumatkatukioikeus on myös kansanopistoissa ammatilliseen perustutkintoon johtavilla linjoilla opiskelevilla alkaen koulumatkatukioikeus on ollut myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavassa koulutuksessa olevilla. Koulumatkatukioikeuteen ei siis vaikuta koulutuksen järjestämistapa (opetus voi olla joko opetussuunnitelmaan perustuvaa koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta) alkaen koulumatkatukioikeus on ollut opiskelijoilla, jotka suorittavat ammatillisen perustutkinnon osia, vaikka opintojen tavoitteena ei ole perustutkinnon suorittaminen. Tukioikeus koskee opiskelijoita, joilla ei ole saman alan perustutkintoa jo suoritettuna. Koulutus voi olla sekä aikuiskoulutusta että nuorisoasteen koulutusta. 3

7 Myös ammatilliseen peruskoulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus oikeuttaa koulumatkatukeen. Koulumatkatukioikeus on myös palo- ja pelastusalan sekä rikosseuraamusalan ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilla Yksityisissä oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa opiskelevilla on koulumatkatukioikeus, jos oppilaitoksella on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Osaamisalaopinnot (ent. koulutusohjelmaopinnot eli lisä- ja täydennyskoulutukset) oikeuttavat koulumatkatukeen, jos opinnot ovat osa ammatillista perustutkintoa, opiskelija on saanut opiskeluoikeuden normaalin opiskelijavalinnan kautta (valittu tutkintoopiskelijaksi) ja opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Opiskelija on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) osaamisalana vanhustyö. Opiskelija haluaa laajentaa lähihoitajan tutkintoaan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopinnoilla. Opiskelijalla on koulumatkatukioikeus uusiin opintoihin, jos opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Usein kyse on kuitenkin täydennyskoulutuksesta, jolloin suoritetaan vain osatutkinto ja koulumatkatukioikeutta ei ole Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen Koulumatkatukeen ei ole oikeutta peruskouluissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa opiskelevilla lukion aikuislinjalla tai aikuislukiossa opiskelevilla ja etä- tai yksityisopetuksessa olevilla (yksityisopiskelija voi saada koulumatkatuen, jos opinnot oikeuttavat koulumatkatukeen ja opiskelija on oppilaitoksessa kirjoilla) ammatillisessa perustutkinnon ulkopuolisessa osaamisalaopinnossa opiskelevilla (ei ammatillista perustutkintoa eikä tutkintotodistusta) ammatillisen perustutkinnon osaa opiskelevalla silloin, kun opiskelijalla on jo saman alan ammatillinen perustutkinto suoritettuna (lisä- tai täydennyskoulutusta, koulutuksesta saa vain osatutkintotodistuksen) maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa (esimerkiksi työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) olevilla opiskelijoilla näyttötutkintona suoritettavassa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevilla (ei suoriteta ammatillista perustutkintoa) kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelevilla, koska niissä suoritetaan vain ammatillista täydennyskoulutusta ammatillista perustutkintoa muulla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla suorittavilla, oikeus on kuitenkin palo- ja pelastusalan tai rikosseuraamusalan ammatillista perustutkintoa opiskelevilla ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa opiskelevilla (paitsi ammatillisessa peruskoulutuksessa olevilla) yksityisissä oppilaitoksissa opiskelevilla, jos oppilaitoksella ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämislupaa opiskelijoilla, joille on osoitettu maksuton asuntolapaikka opiskelijoilla, jotka eivät käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen järjestämää koulukuljetusta, vaikka heillä olisi siihen oppilaitoksen selvityksen mukaan mahdollisuus 4

8 opiskelijoilla, jotka saavat matkakustannusten korvausta muun lain nojalla (esim. vammaispalvelulain mukainen matkakorvaus tai työttömyysturvalain mukainen kulukorvaus). työssäoppimisen palkka ei vaikuta koulumatkatukeen Maksuton asuntolapaikka Jos oppilaitos on osoittanut opiskelijalle maksuttoman asuntolapaikan ja opiskelija kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä käyttämästä paikkaa, koulumatkatukea ei myönnetä. Hyväksyttäväksi syyksi katsotaan terveydelliset syyt opiskelijalla on jo ennen opintojen alkua ollut asunto, josta hän voi kohtuudella käydä koulua opiskelija on avio- tai avoliitossa ja hän on muuttanut yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa asuntolassa ei saa asua viikonloppuisin tai opiskeluaikaan sisältyvinä loma-aikoina asuntolan viikonloppuasumisesta tai loma-aikojen asumisesta peritään korvaus eikä opiskelija tämän vuoksi käytä asuntolapaikkaa lainkaan. Jos opiskelija asuu asuntolassa ja opiskelee päätoimisesti oppilaitoksen sivutoimipisteessä tai työssäoppimispaikassa, hänellä on muiden ehtojen täyttyessä oikeus koulumatkatukeen Suomessa asuminen ja opiskelu Koulumatkatukeen oikeutettujen on asuttava ja opiskeltava Suomessa. Suomessa asuminen määräytyy kotikuntalain (201/1994) säädösten perusteella. Kotikuntalain säädöksiä sovelletaan koulumatkatuessa samoin kuin Kelan muissa etuuksissa. Muualla kuin Suomessa asuva henkilö voi alkaen saada koulumatkatukea, vaikka hän olisi tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa. EU-kansalainen ja pohjoismaalainen voi saada koulumatkatukea, jos hän on rekisteröinyt oleskeluoikeuden Suomessa. Kolmannen maan kansalainen voi saada koulumatkatukea, jos hänellä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa, hänen opiskelunsa kestää Suomessa vähintään kaksi vuotta ja hänellä on tarkoitus jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan (kotikuntalaki 4 ). Kolmannen maan kansalainen, jolla on jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, voi saada koulumatkatukea. Opiskelija, jonka kotikunta on Ahvenanmaalla, mutta joka tosiasiallisesti (myös tilapäisesti) asuu ja opiskelee Manner-Suomessa, on oikeutettu koulumatkatukeen alkaen. Manner- Suomessa asuvalla ja Ahvenanmaalla opiskelevalla henkilöllä on oikeus koulumatkatukeen. Opiskelun tulee tapahtua Suomessa. Jos opiskelija suorittaa osan Suomen opiskeluistaan ulkomailla ollen tämän ajan Suomessa oppilaitoksessa kirjoilla, hänellä ei ole tänä aikana oikeutta koulumatkatukeen. Sama koskee ulkomailla tapahtuvaa työssäoppimista. Näin siitä huolimatta, että kotikuntalain mukaan opiskelijan katsottaisiin näinä aikoina asuvan Suomessa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus koulumatkatukeen silloin, kun opiskelija kulkee päivittäin asunnoltaan Suomesta vaihto-opiskelu- tai työssäoppimismatkan ulkomaille. Koulumatkatukioikeus on vain sille matkaosuudelle, joka tehdään Suomessa, jos koulumatkatuen muut ehdot täyttyvät (esim. matkan pituus oltava Suomessa vähintään 10 km). 5

9 Tukiaika Koulumatkatuen tukiaikaa laskettaessa tulee huomioida seuraavat kaksi ehtoa: tukiaika lasketaan vain sellaisten tukeen oikeuttavien jaksojen osalta, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 18 kalenteripäivää ja kalenterikuukaudessa tulee olla tukeen oikeuttavia päiviä vähintään 18. Päivien ei tarvitse olla yhtäjaksoisesti. Koulumatkatukea voi saada opintojen keston mukaan koko lukuvuodeksi (12 kalenterikuukaudelta). Koulumatkatuki myönnetään kalenterikuukausittain. Koulumatkatukeen oikeuttaa ajanjakso, joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää. Yhtäjaksoisuuden katkaisee vähintään 7 päivän yhtäjaksoinen aika, joka ei oikeuta tukeen. Tämän lisäksi tukeen oikeuttavan jakson tai jaksojen tulee kohdentua kalenterikuukaudelle niin, että myös kalenterikuukaudessa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Näiden kalenterikuukaudelle kohdentuvien (mahdollisesti eri jaksoon kuuluvien) päivien ei tarvitse olla peräkkäisiä. Opiskeluaikaan ei lueta mukaan jakson lopussa mahdollisesti olevaa viikonloppua. Tukeen oikeuttavan jakson lopussa olevaa viikonloppua ei huomioida, jos tuki lakkautetaan perjantaina tai haetun ajan loppupäivämäärä on perjantai. Viikonloppu huomioidaan kuitenkin silloin, jos tukeen oikeuttava jakso päättyy perjantaina ja uusi jakso (tukeen oikeuttava tai ei-tukeen oikeuttava) alkaa myöhemmin lukuvuoden aikana. Samaan viikkoon kuuluva arkipyhä jakson lopussa huomioidaan aina opiskeluaikaan kuuluvaksi. Opiskelija hakee tukea ajalle (perjantai) ja Tammikuussa tukea haetaan Matkahuollon mukaan 10 km:n koulumatkalle. Maaliskuussa tukea haetaan VR:n 8 km:n matkalle (= ei-tukeen oikeuttava jakso). Tammikuun tukiajan laskennassa huomioidaan myös perjantain (16.1.) jälkeinen viikonloppu, joten tammikuulle tulee 18 tukeen oikeuttavaa päivää ja tuki myönnetään tammikuulle. Viikonloput, yleiset lomat ja enintään yksi korkeintaan viikon mittainen muu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohden, esimerkiksi lyhytaikaiset sairauspoissaolot, eivät keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta, joten niitä ei oteta huomioon koulumatkatukikuukausia laskettaessa. Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muulla tavoin ja opinnot eivät ole päätoimisia kyseisellä ajalla, lukuvuoden tukikuukausien määrä lasketaan erikseen kultakin päätoimiselta jaksolta. Käsittelijän tulee huomioida, että opiskelijan joululoma saattaa olla niin pitkä, että joulukuulle ei kohdennu 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Tällöin käsittelijän tulee tarkistaa joulukuun viimeinen koulussaolopäivä ja tarvittaessa hylätä tuki joulukuulta. Lähtökohtaisesti koulumatkatukihakemuksessa tulisi opiskelijan tai oppilaitoksen ilmoittaa, jos opiskelijalla ei ole tukeen oikeutta joulukuulta. Jos hakemuksessa ei ole asiasta mainittu, eikä ole syytä epäillä, ettei opiskelija kävisi joulukuussa oppilaitoksessa vähintään 18 päivän ajan, käsittelijän ei tarvitse asiaa erikseen selvittää. Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle ja työssäoppimisajalle Lukuvuoden säännönmukaisen opiskelun ajalla opiskelijalla on oikeus 10 tukikuukauteen (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Työssäoppimisen ajalla opiskelijalla on oikeus 1 tukikuukauteen (kesäkuu). Kummatkin tukijaksot ( ja

10 kestävät vähintään 18 päivää ja kesäkuulle kohdentuu vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää ). Opiskelija hakee koulumatkatukea opintojen lisäajalle Jäljellä olevat opinnot ovat 12 osaamispistettä (8 opintoviikkoa) eli esimerkiksi opintotuki myönnetään kahdelle kuukaudelle ( ). Päivittäisiä koulumatkoja on kuitenkin koko lisäajan ja tästä johtuen koulumatkatuki voidaan myöntää koko lisäajalle, (5 kuukaudelle), koska (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta joulukuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Opinnot eivät ole tässä esimerkissä päätoimisia koko opiskeluajalta (ainoastaan 2,4 osp (2 ov)/opiskelukuukausi), mutta menettely johtuu siitä, että säännönmukaisen opiskelun lisäajan osalta koulumatkatuessa ei ole tarvetta selvittää jäljellä olevia opintoja ja niiden laajuuksia. Opiskelija hakee koulumatkatukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: ei tukeen oikeutta syyskuulta, tukeen oikeuttava aika alle 18 päivää ja ei tukeen oikeutta lokakuulta eikä marraskuulta, kumpikin jakso kestää alle 18 päivää ja ei tukeen oikeutta lokakuulta, koska ensimmäinen jakso kestää alle 18 päivää. Tukeen on oikeus marraskuulta, koska toinen jakso kestää vähintään 18 päivää ja marraskuussa on 18 tukeen oikeuttavaa päivää ja (jaksojen välillä alle viikon tauko, käsittelijän tulee yhdistää tukijaksot = ) tukeen oikeus lokakuulta, koska yhdistetty jakso kestää vähintään 18 päivää ja lokakuussa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: ei tukeen oikeutta marras- eikä joulukuulta. Tukeen oikeuttava jakso kestää vähintään 18 päivää, mutta marras- tai joulukuussa ei ole 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos opiskelijalla on tukioikeus muuna opiskeluaikana, tuen maksamista jatketaan muuttumattomana marras- ja joulukuulta. Opiskelija on hakenut tukea seuraavasti: ja tukeen oikeus syyskuulta. Kumpikin jakso kestää 18 päivää ja syyskuussa on yhteensä 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos koulumatkatukihakemus jätetään lokakuussa (myöhässä elokuun osalta) ja hakuajan puitteissa tuki tulee myönnettäväksi 1.9. alkaen, huomioidaan tässä tilanteessa 18 päivän jakson laskennassa päivät myös ennen tukiajan alkua ( ). Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: (4 pv) ja (6 pv) ja (9 pv) 7

11 Ensimmäiset kaksi ajanjaksoa sisältävät lyhyitä (alle 7 päivän) aikoja ja tästä johtuen ohjelma antaa ilmoituksen Useita lyhyitä kulkutapajaksoja tarkista oikeus tukeen. Estävä jakso tai ei haettu aika on alle 7 päivää. Käsittelijän tulee yhdistää lyhyet jaksot tarkoituksenmukaisesti esim Tukea ei ole haettu ajoille (6 pv) ja (7 pv), joista jälkimmäinen jakso keskeyttää tukiajan laskennan, koska sen kesto on vähintään 7 päivää. Koska kummatkaan jaksot (yhdistetty ja ) eivät kestä vähintään 18 päivää - ei tukeen oikeutta. Opiskelijalle on myönnetty tukea koko lukuvuodelle Matkahuollon mukaan. Opiskelija ilmoittaa, että hänellä ei ole päivittäistä koulumatkaa ajalla (EOT-jakso) ja että hän lopettaa opiskelunsa EOT-jakso on määräaikainen muutos, joka kestää vähintään 18 päivää ja se keskeyttää tukiajan laskennan kuukaudeksi. EOT-jakso alkaa 15.1., joten tammikuulle ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päivää ei tukeen oikeutta tammikuulta. EOT-jakso päättyy ja opiskelu päättyy 28.2., joten helmikuulle ( ) ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päiväää ei tukeen oikeutta myöskään helmikuulta. Tukiaikaan ei vaikuta joukkoliikenteen lipputuotteiden riittävyys lukuvuoden aikana. Esimerkiksi 9 x 44 matkan sarjakortti riittää useimmiten matkojen osalta koko opiskeluajalle, kun huomioidaan oppilaitosten loma-ajat, jolloin matkoja ei käytetä. Tukiaika lasketaan kuitenkin aina samalla tavalla lipputuotteiden riittävyydestä huolimatta. Jos siis opiskeluaika oikeuttaa 10 tukikuukauteen, ostotodistukseen merkitään 10 ostokertaa ja tukea maksetaan 10 kuukaudelta. Opiskelija saattaa kuitenkin lukuvuoden aikana käyttää ostotodistusta vain 9 lipun ostoon, mutta itselle maksettava tuki maksetaan aina jokaiselta tukikuukaudelta. Tukikuukaudet vs. ostokerrat Oppilaitoksen antamat ostokerrat ostotodistuksessa eivät aina vastaa haetun ajan mukaista tukiaikaa. Tällöin opiskelijan tulee hakea koulumatkatuki erikseen ostokertojen lisäksi (ks. Normaalihinnalla ostettujen lippujen korvaaminen). Hakemukseen ei tarvita lipun ostokuittia, vaan käsittelijä selvittää halvimman kuukausilipun hinnan, jonka opiskelija voi ostaa. Lipun ostopäivää ei selvitetä, vaan tuki myönnetään koulumatkatuen hakuaikasäännön mukaisesti. Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle joka oikeuttaa 10 tukikuukauteen lukuvuoden aikana (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää). Opiskelija asioi oppilaitoksessa 1.9. ja saa samalla ostotodistuksen, joka oikeuttaa 9 lipun ostokertaan ajalla (ostotodistukseen merkitään ostoajankohdaksi ). Koulumatkatuen ratkaisija myöntää koulumatkatuen haetun ajan mukaisesti 10 tukikuukaudelle ja lisää päätökseen päätöstekstin (KMB38), jossa kerrotaan opiskelijalle, miten tukea voi saada yhdelle kuukaudelle ostotodistuksen yhdeksän ostokerran lisäksi. Jos oppilaitos on esimerkkitilanteessa antanut virheellisesti ostotodistuksen 10 ostokerralle ja koulumatkatuki tulee myönnettäväksi 10 tukikuukaudelle, ratkaisu tehdään normaalisti, eikä päätökseen tarvita lisätekstejä. Opiskelija saa käyttää ostotodistuksen mukaiset 10 ostokertaa. 8

12 Opintomenestys Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen opintomenestyksestä. Kun opiskelu on koulumatkatukeen oikeuttavaa ja koulumatkatuen myöntämisedellytykset (mm. päivittäinen koulumatka) täyttyvät, voidaan opiskelijalle myöntää koulumatkatuki, vaikka opinnot eivät edistyisi. Opiskelijan opintotuki on voitu lakkauttaa heikon opintomenestyksen vuoksi, mutta koulumatkatukea hänelle voidaan edelleen maksaa, jos opiskelu jatkuu. Koulumatkatuessa ei ole opiskelukohtaista enimmäistukiaikaa (sen sijaan lukuvuosikohtainen enimmäistukiaika on 12 kuukautta). Opiskelija voi saada koulumatkatukea niin pitkään, kun hän opiskelee ja tuen myöntämisedellytykset ovat voimassa. Opiskelijan opintotukioikeus on saattanut päättyä enimmäistukiajan tultua täyteen. Opiskelija voi kuitenkin saada edelleen koulumatkatukea, jos päätoiminen opiskelu jatkuu Suhde muihin etuuksiin Koulumatkatuki on toissijainen muiden lakien perusteella maksettaviin päivittäisten koulumatkojen korvauksiin nähden. Seuraavien etuuksiin sisältyy matkakustannusten korvausta, joten tästä syystä etuuksien saajalla ei ole oikeutta koulumatkatukeen maatalousyrittäjien opintoraha työttömien peruspäivä ja ansiopäiväraha tai työmarkkinatuki silloin kun etuuden osana maksetaan kulukorvausta työvoimapalvelun ammatillinen kuntoutus vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut tapaturmavakuutuksen matkakustannusten korvaus liikennevakuutuksen matkakustannusten korvaus työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen matkakustannusten korvaus, jota saadaan osana kuntoutusrahaa tai kuntoutustuen korotusta oppisopimuskoulutus Jos opiskelija saa muun lain mukaista matkakorvausta vain osalle koulumatkaa, hän voi saada koulumatkatukea sille osalle koulumatkaa, johon hän ei saa tällaista muuta matkakorvausta. Koulumatkatuella tuettavan matkaosuuden pituus on oltava vähintään 10 km. Jos opiskelijan koulumatkat on järjestetty vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina, hänelle ei voida myöntää koulumatkatukea kuljetuspalveluista perityn asiakasmaksun perusteella, vaikka maksu ylittäisi 54 euroa kuukaudessa. Kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa saavalle ja vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvalle voidaan myöntää koulumatkatuki, koska mainittujen Kelan maksamien etuuksien kautta ei korvata päivittäisiä koulumatkoja (vrt. työeläkejärjestelmän kautta maksettavat korvaukset, jotka estävät koulumatkatuen saamisen). Työssäoppimiseen liittyviltä matkoilta, joilta työnantaja maksaa kilometrikorvauksen, ei ole oikeutta koulumatkatukeen. Työnantajan maksamat kilometrikorvaukset kattavat matkasta aiheutuvat kustannukset, joten ei ole perusteltua myöntää saman matkan kustannuksiin koulumatkatukea. 9

13 1.5. Hakeminen Opiskelijan on itse haettava koulumatkatukea lomakkeella Koulumatkatukihakemus (KM1). Tukea on haettava kullekin lukuvuodelle erikseen. Opiskelija jättää hakemuksen oppilaitokseen, joka toimittaa sen omilla merkinnöillään varustettuna Kelaan. Oppilaitos vahvistaa hakijan opiskelun kestoa koulumatkan vaiheita koulumatkan pituutta joukkoliikenteen tai koulukuljetuksen käyttömahdollisuuksia koskevat tiedot oikeiksi. Oppilaitos merkitsee tarvittaessa hakemukseen niitä koskevat huomautuksensa. Oppilaitoksen selvitys on pääsääntöisesti Kelaa sitova. Siitä voidaan poiketa vain, jos on perusteltua syytä olettaa, että sen tiedot ovat virheellisiä. Katso Hakemistietojen rekisteröinti (Koulumatkatuen tekninen ohje > Vireilletulo ja Hakeminen > Hakemistietojen rekisteröinti). Alaikäiseltä hakijalta pyydettävät tiedot Alaikäisen koulumatkatuen saajan päätökset annetaan hallintolain perusteella etuudensaajan lisäksi tiedoksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). Päätöstä ei anneta tiedoksi, jos alaikäisellä on turvakielto tai hän on naimisissa. Koulumatkatukihakemuksessa KM 1 alaikäiseltä hakijalta kysytään sen huoltajan nimi, jolle hän haluaa päätöksensä annettavan tiedoksi. Jos alaikäinen hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut huoltajatietoa, käsittelijä kysyy sitä häneltä kerran soittamalla tai lisäselvityspyyntökirjeellä (KML08). Jos tietoa ei saada, selvitetään käsittelyjärjestelmästä, kumman huoltajan luona alaikäinen asuu. Jos hän asuu tai on viimeksi asunut vain toisen luona, päätös annetaan tiedoksi tälle huoltajalle. Jos alaikäinen asuu molempien luona tai ei kummankaan luona, päätös annetaan tiedoksi sille huoltajalle, jolle lapsilisä maksetaan tai on viimeksi maksettu. Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisellä on vain yksi huoltaja tai että huoltajuus on avioerossa määrätty vain toiselle huoltajalle, asiaa ei tarvitse kysyä. Päätös lähetetään kyseiselle huoltajalle. Samoin jos käsittelijä näkee, että alaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi vain edunvalvojalle eikä asiaa tarvitse kysellä. Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisen vanhempi on kuollut, eikä alaikäiselle ole vielä määrätty edunvalvojaa, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi tiedoksi alaikäisen kotikunnan sosiaaliviranomaiselle. Lue lisää kohdasta Päätöksensaajat (Ratkaiseminen > Päätöksenantaminen > Päätöksensaajat). Ostotodistus Opiskelijan on täytettävä Waltti-seutuliikenteen ostotodistus (kaupungeilla omat ostotodistukset), kun hän käyttää Waltti-liikennettä ( Opiskelija täyttää Koulumatkalippujen ostotodistus linja-autoa (Matkahuolto) varten (Kelan KM2-lomake), kun hän haluaa ostaa koulumatkalleen linja-autolipun, jonka perusteella Matkahuolto voi laskuttaa Kelaa. Opiskelija 10

14 selvittää ostotodistukseen joukkoliikenteessä kulkemansa päivittäisen koulumatkan lähtö- ja päätepysäkit. Oppilaitos merkitsee ostotodistukseen opiskelun alkamispäivän viimeiseksi ostopäiväksi lukuvuoden koulumatkatukioikeuden päättymispäivän vähennettynä 14 kalenteripäivällä lipunostokertojen lukumäärän Waltti-ostotodistukseen oppilaitos lisää myös opiskelijan Waltti-liikenteessä kulkeman matkan pituuden. Oppilaitos voi käyttää apunaan Kelan internet-sivuilla olevaa Ostotodistuksen ostokerrat -laskuria. Tukeen oikeuttavien opintojen alkamis- tai päättymispäivä voi olla lukuvuoden alkamis- tai päättymispäivä tai muu koulumatkatukeen oikeuttavan jakson, esimerkiksi työssäoppimisjakson alkamis- tai päättymispäivä. 14-päivän ostoaikasäännöstä sovelletaan vain oppilaitoksissa ostotodistusta täytettäessä. Jos opiskelija ostaa lipputuotteen alle 14 kalenteripäivää ennen esim. muuttamista, jonka jälkeen hänellä ei ole enää oikeutta tukeen, säännöstä ei sovelleta. Oppilaitos antaa opiskelijalle ostotodistuksen lipun ostoa varten. Opiskelija voi ostaa lipun aikaisintaan kaksi viikkoa ennen opintojen alkua. Oppilaitos toimittaa Kelaan hakemuksen ja kopion ostotodistuksen etusivusta Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. 11

15 Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. 12

16 Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan Alle 18-vuotias opiskelija Alle 18-vuotiaat opiskelijat hakevat pääsääntöisesti itse koulumatkatukea. Alaikäisen opiskelijan vanhempi voi halutessaan allekirjoittaa hakemuksen ja ostotodistuksen, mutta tällöin tarvitaan myös opiskelijan oma allekirjoitus. Koulumatkatukipäätökset annetaan hallintolain perusteella tiedoksi alaikäisen etuudensaajan lisäksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). 13

17 Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 14

18 Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus) Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Hakuaika Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Se myönnetään enintään lukuvuodeksi ( ) kerrallaan. Jos koulutus alkaa tai päättyy kesä-, heinä- tai elokuun aikana, näille kuukausille voidaan myöntää koulumatkatuki yhdellä hakemuksella seuraavan tai edeltävän lukuvuoden tuen yhteydessä. Eri lukuvuosien 15

19 koulumatkatuet tulee kuitenkin käsitellä erikseen ja asiakas saa lukuvuosien osalta erilliset koulumatkatukipäätökset. Silloin kun opiskelija on ostanut laskutusmenettelyn piiriin kuuluvia joukkoliikenteen matkalippuja normaaliin hintaan ilman tukea, koulumatkatuki voidaan myöntää (ns. täysihintaisen lipun korvauksena) yhdellä käsittelykerralla enintään hakemiskuukaudelle ja sitä edeltävälle kuukaudelle Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen - luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä Viestipalvelu tai puhelin Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen. Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) 16

20 Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Sinetin etusivu) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain 17

Koulumatkatuki 13.01.2015

Koulumatkatuki 13.01.2015 Koulumatkatuki 13.01.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Koulumatkatuki 17.07.2015

Koulumatkatuki 17.07.2015 Koulumatkatuki 17.07.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Koulumatkatuki 30.03.2016

Koulumatkatuki 30.03.2016 Koulumatkatuki 30.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 30.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 21.02.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 02.03.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kenelle... 2 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kenelle... 2 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki 25.08.2012

Koulumatkatuki 25.08.2012 Koulumatkatuki 25.08.2012 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Opintolainahyvitys 13.06.2016

Opintolainahyvitys 13.06.2016 Opintolainahyvitys 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma 27.4.2017 Esityksen sisältö Opiskelija ulkomaille Vaihto-opiskelija Koko tutkinto ulkomailla

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha 01.02.2016

Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

Työttömyyseläke 21.01.2014

Työttömyyseläke 21.01.2014 Työttömyyseläke 21.01.2014 Sisällysluettelo Työttömyyseläke * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä ja työhistoria - Päiväraha - Todistus päivärahasta ja työnhausta - Suomessa

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 20.8.2012 1 Sisällys Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 16.12.2015 Sisällysluettelo 1 Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta... 1 1.1 Mikä on edunvalvoja?... 1 1.1.1 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 1 1.2 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Koulutuspäiväraha 01.04.2010

Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Yleinen asumistuki 10.05.2016

Yleinen asumistuki 10.05.2016 Yleinen asumistuki 10.05.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Oikeus... 2 1.3.2 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.2.1 Ruokakunta...

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Adoptiotuki

Adoptiotuki Adoptiotuki 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut 30.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa asuminen... 2 1.3.2 Vamma...

Lisätiedot

Opintolainavähennys 13.06.2016

Opintolainavähennys 13.06.2016 Opintolainavähennys 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Lainavähennykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018

Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Ajankohtaista Amiksesta 2017 Laura Linnavuori 13.10.2017 Salpauksen hakutoimisto Hakutoimisto tarjoaa tietoa Koulutuskeskus Salpauksen monipuolisesta

Lisätiedot

Ruokavaliokorvaus 03.06.2016

Ruokavaliokorvaus 03.06.2016 Ruokavaliokorvaus 03.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 5 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Yhteishaku keväällä 2015. Linnainmaan koulu 13.1.2015

Yhteishaku keväällä 2015. Linnainmaan koulu 13.1.2015 Yhteishaku keväällä 2015 Linnainmaan koulu 13.1.2015 Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-17.3.2015 Hakuaika päättyy viimeisenä

Lisätiedot

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana Anne Flak Suunnittelija 17.4.2019 Kuntoutusrahan myöntöedellytykset 16 67 vuoden ikä Kuntoutuspäätös Työstä estyminen kuntoutuksen vuoksi, vähintään 4h matkoineen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki.

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki. 1 Työeläkevakuuttajien suositus ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta sekä työkyvyttömyyseläkeratkaisun tai kuntoutuksen vaatimista selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa Sosiaaliturvaan kuuluminen Opintotuki Leena Ikonen Suunnittelija Kela, Lakiyksikkö, Kv-asioiden osaamiskeskus Sosiaaliturvaan kuuluminen Sisältö: Opiskelu ja tutkimustyö

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lomakustannuskorvaus 03.06.2016

Lomakustannuskorvaus 03.06.2016 Lomakustannuskorvaus 03.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Vuosilomaoikeus... 2 1.3.1.1 Käsitteet... 2 1.3.1.2 Loman

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 20/2004 vp Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa KELA Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa 19.1.2012 Tässä dokumentissa kerrotaan tiivistetysti mitä tietoja Kela saa Opetushallitukselta sekä mihin saatuja ja tällä hetkellä käytetään.

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Joustava hoitoraha

Joustava hoitoraha Joustava hoitoraha 21.02.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha

Osittainen hoitoraha Osittainen hoitoraha 21.09.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09)

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09) (Muutoksenhaku hankintaa koskevaan päätökseen, EU-kynnysarvon tai kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua

Lisätiedot

Maahanmuuttajan erityistuki

Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuki 21.01.2014 Sisällysluettelo Maahanmuuttajan erityistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä tai työkyvyttömyys - Työkyvyttömyys - Sairaus, vika

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuki 01.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 2 1.4.1 Valintaoikeus... 4 1.4.2 Perheen

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Adoptiotuki

Adoptiotuki Adoptiotuki 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI JA HARJOITTELU ULKOMAILLA Harjoitteluun voi saada opintotukea kun Opiskelija saa harjoittelustaan opintopisteitä opintopisteitä ei tarvitse kertyä 5 op/tukikuukausi/harjoittelukuukausi Lukuvuoden

Lisätiedot

Lisätiedot Juha Jokinen, asiakasohjauksen päällikkö, puhelin: juha.jokinen(a)hel.fi. 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.

Lisätiedot Juha Jokinen, asiakasohjauksen päällikkö, puhelin: juha.jokinen(a)hel.fi. 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 15 Sijaishuoltopaikan hankinta suorahankintana, Familar Oy, Peiponpesä HEL 2016-008290 T 02 08 02 01 Päätös Päätöksen perustelut Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin

Lisätiedot

Opiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä

Opiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä Opiskelu ja opintotuki Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä Opintotuen tarkoitus Opintotuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa taloudellisesti oppivelvollisuuden jälkeisten päätoimisten ja vähintään

Lisätiedot

Perhevapaakorvaus

Perhevapaakorvaus Perhevapaakorvaus 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.1.1 Oikeus äitiysrahaan tai adoptioäidin

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( , )

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( , ) MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla (www.hsl.fi) 11.9.2018. Muutoksenhakukielto ( 102-103, 105-111) Päätöksiin, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Opintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017

Opintotuki ja opiskelijan asuminen. Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017 Opintotuki ja opiskelijan asuminen Mäntsälän lukio, huhtikuu 2017 Opintotuki Opintotukea ja asumistukea koskevat tiedot löytyvät Kelan sivuilta. Tässä myös mainio pikaopas kaaviona. Sivuilla on myös hyvä

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Takuueläke

Takuueläke Takuueläke 04.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa asuminen... 2 1.3.1.1 Karenssiaika... 2 1.3.2 Takuueläkkeeseen

Lisätiedot

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki 05.07.2012 Sisällysluettelo Eläkkeensaajan asumistuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Tukeen oikeuttavat eläkkeet - Ei oikeutta - Suhde muihin

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot