Koulumatkatuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulumatkatuki"

Transkriptio

1 Koulumatkatuki

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Kenelle Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen Suomessa asuminen ja opiskelu Tukiaika Suhde muihin etuuksiin Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Alle 18-vuotias opiskelija Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Hakemuksen peruminen Määrä Määräytymisperusteet Seutuliikenne (Waltti) Joukkoliikenne (Matkahuolto) Koulukuljetus Muu joukkoliikenne HSL:n joukkoliikenneliput paikkakuntalaisille vuonna HSL:n joukkoliikenneliput ulkopaikkakuntalaisille vuonna Itse järjestetty kulkutapa Yhdistelmämatkat Erityistilanteita Ratkaiseminen Käsittelypaikka Koulumatkatuen käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto i

3 Esteellisyyden toteaminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Päätöksensaajat Maksaminen Maksuosoite Maksunsaajat Etuusmaksujen peruutukset pankista Laskutus Laskutuksen aikarajat Ilmoitusvelvollisuus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Olosuhdemuutokset Lakkauttaminen Valmistuminen tai opintojen keskeyttäminen Koulumatkatuen väliaikainen keskeyttäminen Liikamaksu Takaisinperintä Takaisinperinnän kohtuullistaminen Takaisinperinnän vähäinen määrä Laskutuksen virheet ja erimielisyydet Muutoksenhaku ii

4 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukio-opintoja ja ammatillisia opintoja harjoittavien opiskelijoiden päivittäisestä koulumatkasta aiheutuvia kustannuksia. Tuki on määritelty siten, että samalla tuetaan koulukuljetusten järjestämistä ja haja-asutusalueiden julkista liikennettä. Tuen tarkoituksena on myös taata eri kunnissa asuville opiskelijoille samanlainen matkakustannusten vähimmäistuki Oikeus ja edellytykset Koulumatkatukea myönnetään opiskelijan asunnon ja oppilaitoksen välisten päivittäisten (vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa viikossa) koulumatkojen kustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatukena korvataan opiskelijan tosiasiallisten koulutyöpäivien matkakustannukset tai arvioidut laskennalliset matkakustannukset. Tukea ei makseta esimerkiksi vain viikonloppuina tapahtuviin kotona käynteihin. Koulumatkatuki voidaan myöntää vähintään yhdelle kalenterikuukaudelle ja enintään koko lukuvuodeksi ( ) eli 12 kalenterikuukaudelle. Ennen koulumatkatukea on voinut saada enintään yhdeksälle kalenterikuukaudelle lukuvuodessa. Koulumatkatukeen on oikeus, jos yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja matkakustannukset kuukaudessa ylittävät 54,00 euroa. 1

5 Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta koulun ovelle. Kuljettavan matkan pituus mitataan kulkukelpoista väylää pitkin, jolla tarkoitetaan maanteitse tai rautateitse kuljettua lyhintä mahdollista matkaa. Matkan pituuden määrittelyssä käytetään apuna internetin reittihakupalveluita esimerkiksi maps.google.fi, (Karttapaikka), reittikartta.net. Reittihakupalvelun tuloksena käytetään opiskelijalle edullisinta mittaustulosta eli pisin matka, jonka reittihakupalveluiden lyhin automatka -valinta antaa, jos lyhin valinta on käytettävissä. On huomioitava, että reittihakupalvelut eivät mittaa matkaa ns. kotiovelta koulun ovelle, joten opiskelijalla on mahdollisuus esittää reittihaun antamalle pituudelle lisämatkaa. Koulumatkatuen ratkaisija huomioi tarvittaessa esitetyn lisämatkan koulu matkan vähimmäispituudessa (10 km). Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen tuen hakijan iästä, tuloista eikä koulumenestyksestä. Opintojen on kuitenkin oltava päätoimisia. Koulumatkatuki on aina opiskelijakohtainen etuus, vaikka sitä maksetaan opiskelijan kulkutavasta riippuen lippujärjestelmän ylläpitäjälle (Walttiseutuliikenne), joukkoliikenteen matkalipun myyjälle (Matkahuolto), koulukuljetuksen järjestäjälle tai opiskelijalle itselleen Kenelle Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimisesti lukiolain (629/1998) mukaisessa nuorisoasteen lukio-opinnoissa opiskelevat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) eli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen) palo- ja pelastusalalla ja rikosseuraamusalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat koulutuksen järjestämistavasta riippumatta (myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavaan koulutukseen). Opintojen päätoimisuus määräytyy samoin kuin opintotuessa. Päätoimisuus on määritelty opintotukilain 5 a :ssä. Opintojen vähimmäiskesto on 18 päivää, joka oikeuttaa yhden kuukauden tukeen. Selvitettäessä sitä, missä oppilaitoksissa ja millä opintolinjoilla opiskelevilla on oikeus tukeen, voidaan käyttää apuna CICS:n OSKY-valikolta löytyvää oppilaitosrekisteriä sekä Opetushallituksen internet-sivuilta Lukio-opinnot Koulumatkatukeen on oikeus päivälukioissa. Lukion aikuislinjalla, aikuislukiossa tai kansalaisopistossa opiskelevilla ei yleensä ole koulumatkatukioikeutta, koska opinnot eivät ole päätoimisia. Koulumatkatukea voivat sen sijaan saada kansanopistossa opiskelevat, jos kansanopistolla on lukion todistuksenanto-oikeus alkaen on koulumatkatukea voitu myöntää lukiolaissa säädetyn maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen laajuus on yksi lukuvuosi (vähintään 25 kurssia) alkaen on aikuislukio-opintoihin voitu myöntää koulumatkatuki, jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä, eli opiskelija suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistelmätutkintona. Myös aikuislukio-opinnoissa edellytetään, että opinnot 2

6 ovat päätoimisia (opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen). Ammatilliset opinnot Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevilla on oikeus koulumatkatukeen. Tästä johtuen jonkun muun ministeriön hallinnonalan koulutus ei kuulu koulumatkatuen piiriin (poikkeuksena palo- ja pelastussekä rikosseuraamusala). Koulumatkatukioikeus on myös kansanopistoissa ammatilliseen perustutkintoon johtavilla linjoilla opiskelevilla alkaen koulumatkatukioikeus on ollut myös näyttötutkintona suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valmistavassa koulutuksessa olevilla. Koulumatkatukioikeuteen ei siis vaikuta koulutuksen järjestämistapa (opetus voi olla joko opetussuunnitelmaan perustuvaa koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta) alkaen koulumatkatukioikeus on ollut opiskelijoilla, jotka suorittavat ammatillisen perustutkinnon osia, vaikka opintojen tavoitteena ei ole perustutkinnon suorittaminen. Tukioikeus koskee opiskelijoita, joilla ei ole saman alan perustutkintoa jo suoritettuna. Koulutus voi olla sekä aikuiskoulutusta että nuorisoasteen koulutusta. Myös ammatilliseen peruskoulutukseen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus oikeuttaa koulumatkatukeen. Koulumatkatukioikeus on myös palo- ja pelastusalan sekä rikosseuraamusalan ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilla Yksityisissä oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa opiskelevilla on koulumatkatukioikeus, jos oppilaitoksella on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa. Osaamisalaopinnot (ent. koulutusohjelmaopinnot eli lisä- ja täydennyskoulutukset) oikeuttavat koulumatkatukeen, jos opinnot ovat osa ammatillista perustutkintoa, opiskelija on saanut opiskeluoikeuden normaalin opiskelijavalinnan kautta (valittu tutkintoopiskelijaksi) ja opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Opiskelija on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) osaamisalana vanhustyö. Opiskelija haluaa laajentaa lähihoitajan tutkintoaan lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopinnoilla. Opiskelijalla on koulumatkatukioikeus uusiin opintoihin, jos opiskelijalla on ammatillisen perustutkinnon suorittamisoikeus. Usein kyse on kuitenkin täydennyskoulutuksesta, jolloin suoritetaan vain osatutkinto ja koulumatkatukioikeutta ei ole Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen Koulumatkatukeen ei ole oikeutta peruskouluissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa opiskelevilla lukion aikuislinjalla tai aikuislukiossa opiskelevilla ja etä- tai yksityisopetuksessa olevilla (yksityisopiskelija voi saada koulumatkatuen, jos opinnot oikeuttavat koulumatkatukeen ja opiskelija on oppilaitoksessa kirjoilla) ammatillisessa perustutkinnon ulkopuolisessa osaamisalaopinnossa opiskelevilla (ei ammatillista perustutkintoa eikä tutkintotodistusta) 3

7 ammatillisen perustutkinnon osaa opiskelevalla silloin, kun opiskelijalla on jo saman alan ammatillinen perustutkinto suoritettuna (lisä- tai täydennyskoulutusta, koulutuksesta saa vain osatutkintotodistuksen) maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa (esimerkiksi työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) olevilla opiskelijoilla näyttötutkintona suoritettavassa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevilla (ei suoriteta ammatillista perustutkintoa) kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelevilla, koska niissä suoritetaan vain ammatillista täydennyskoulutusta ammatillista perustutkintoa muulla kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla suorittavilla, oikeus on kuitenkin palo- ja pelastusalan tai rikosseuraamusalan ammatillista perustutkintoa opiskelevilla ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa opiskelevilla (paitsi ammatillisessa peruskoulutuksessa olevilla) yksityisissä oppilaitoksissa opiskelevilla, jos oppilaitoksella ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämislupaa opiskelijoilla, joille on osoitettu maksuton asuntolapaikka opiskelijoilla, jotka eivät käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen järjestämää koulukuljetusta, vaikka heillä olisi siihen oppilaitoksen selvityksen mukaan mahdollisuus opiskelijoilla, jotka saavat matkakustannusten korvausta muun lain nojalla (esim. vammaispalvelulain mukainen matkakorvaus tai työttömyysturvalain mukainen kulukorvaus). työssäoppimisen palkka ei vaikuta koulumatkatukeen Maksuton asuntolapaikka Jos oppilaitos on osoittanut opiskelijalle maksuttoman asuntolapaikan ja opiskelija kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä käyttämästä paikkaa, koulumatkatukea ei myönnetä. Hyväksyttäväksi syyksi katsotaan terveydelliset syyt opiskelijalla on jo ennen opintojen alkua ollut asunto, josta hän voi kohtuudella käydä koulua opiskelija on avio- tai avoliitossa ja hän on muuttanut yhteiseen asuntoon puolisonsa kanssa asuntolassa ei saa asua viikonloppuisin tai opiskeluaikaan sisältyvinä loma-aikoina asuntolan viikonloppuasumisesta tai loma-aikojen asumisesta peritään korvaus eikä opiskelija tämän vuoksi käytä asuntolapaikkaa lainkaan. Jos opiskelija asuu asuntolassa ja opiskelee päätoimisesti oppilaitoksen sivutoimipisteessä tai työssäoppimispaikassa, hänellä on muiden ehtojen täyttyessä oikeus koulumatkatukeen Suomessa asuminen ja opiskelu Koulumatkatukeen oikeutettujen on asuttava ja opiskeltava Suomessa. Suomessa asuminen määräytyy kotikuntalain (201/1994) säädösten perusteella. Kotikuntalain säädöksiä sovelletaan koulumatkatuessa samoin kuin Kelan muissa etuuksissa. Muualla kuin Suomessa asuva henkilö voi alkaen saada koulumatkatukea, vaikka hän olisi tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa. EU-kansalainen ja pohjoismaalainen voi saada koulumatkatukea, jos hän on rekisteröinyt oleskeluoikeuden Suomessa. 4

8 Kolmannen maan kansalainen voi saada koulumatkatukea, jos hänellä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa, hänen opiskelunsa kestää Suomessa vähintään kaksi vuotta ja hänellä on tarkoitus jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan (kotikuntalaki 4 ). Kolmannen maan kansalainen, jolla on jatkuva tai pysyvä oleskelulupa, voi saada koulumatkatukea. Opiskelija, jonka kotikunta on Ahvenanmaalla, mutta joka tosiasiallisesti (myös tilapäisesti) asuu ja opiskelee Manner-Suomessa, on oikeutettu koulumatkatukeen alkaen. Manner- Suomessa asuvalla ja Ahvenanmaalla opiskelevalla henkilöllä on oikeus koulumatkatukeen. Opiskelun tulee tapahtua Suomessa. Jos opiskelija suorittaa osan Suomen opiskeluistaan ulkomailla ollen tämän ajan Suomessa oppilaitoksessa kirjoilla, hänellä ei ole tänä aikana oikeutta koulumatkatukeen. Sama koskee ulkomailla tapahtuvaa työssäoppimista. Näin siitä huolimatta, että kotikuntalain mukaan opiskelijan katsottaisiin näinä aikoina asuvan Suomessa. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus koulumatkatukeen silloin, kun opiskelija kulkee päivittäin asunnoltaan Suomesta vaihto-opiskelu- tai työssäoppimismatkan ulkomaille. Koulumatkatukioikeus on vain sille matkaosuudelle, joka tehdään Suomessa, jos koulumatkatuen muut ehdot täyttyvät (esim. matkan pituus oltava Suomessa vähintään 10 km) Tukiaika Koulumatkatuen tukiaikaa laskettaessa tulee huomioida seuraavat kaksi ehtoa: tukiaika lasketaan vain sellaisten tukeen oikeuttavien jaksojen osalta, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 18 kalenteripäivää ja kalenterikuukaudessa tulee olla tukeen oikeuttavia päiviä vähintään 18. Päivien ei tarvitse olla yhtäjaksoisesti. Koulumatkatukea voi saada opintojen keston mukaan koko lukuvuodeksi (12 kalenterikuukaudelta). Koulumatkatuki myönnetään kalenterikuukausittain. Koulumatkatukeen oikeuttaa ajanjakso, joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää. Yhtäjaksoisuuden katkaisee vähintään 7 päivän yhtäjaksoinen aika, joka ei oikeuta tukeen. Tämän lisäksi tukeen oikeuttavan jakson tai jaksojen tulee kohdentua kalenterikuukaudelle niin, että myös kalenterikuukaudessa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Näiden kalenterikuukaudelle kohdentuvien (mahdollisesti eri jaksoon kuuluvien) päivien ei tarvitse olla peräkkäisiä. Opiskeluaikaan ei lueta mukaan jakson lopussa mahdollisesti olevaa viikonloppua. Tukeen oikeuttavan jakson lopussa olevaa viikonloppua ei huomioida, jos tuki lakkautetaan perjantaina tai haetun ajan loppupäivämäärä on perjantai. Viikonloppu huomioidaan kuitenkin silloin, jos tukeen oikeuttava jakso päättyy perjantaina ja uusi jakso (tukeen oikeuttava tai ei-tukeen oikeuttava) alkaa myöhemmin lukuvuoden aikana. Samaan viikkoon kuuluva arkipyhä jakson lopussa huomioidaan aina opiskeluaikaan kuuluvaksi. Opiskelija hakee tukea ajalle (perjantai) ja Tammikuussa tukea haetaan Matkahuollon mukaan 10 km:n koulumatkalle. Maaliskuussa tukea haetaan VR:n 8 km:n matkalle (= ei-tukeen oikeuttava jakso). Tammikuun tukiajan laskennassa huomioidaan myös perjantain (16.1.) jälkeinen viikonloppu, joten tammikuulle tulee 18 tukeen oikeuttavaa päivää ja tuki myönnetään tammikuulle. 5

9 Viikonloput, yleiset lomat ja enintään yksi korkeintaan viikon mittainen muu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohden, esimerkiksi lyhytaikaiset sairauspoissaolot, eivät keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta, joten niitä ei oteta huomioon koulumatkatukikuukausia laskettaessa. Jos opintojen yhtäjaksoisuus keskeytyy muulla tavoin ja opinnot eivät ole päätoimisia kyseisellä ajalla, lukuvuoden tukikuukausien määrä lasketaan erikseen kultakin päätoimiselta jaksolta. Käsittelijän tulee huomioida, että opiskelijan joululoma saattaa olla niin pitkä, että joulukuulle ei kohdennu 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Tällöin käsittelijän tulee tarkistaa joulukuun viimeinen koulussaolopäivä ja tarvittaessa hylätä tuki joulukuulta. Lähtökohtaisesti koulumatkatukihakemuksessa tulisi opiskelijan tai oppilaitoksen ilmoittaa, jos opiskelijalla ei ole tukeen oikeutta joulukuulta. Jos hakemuksessa ei ole asiasta mainittu, eikä ole syytä epäillä, ettei opiskelija kävisi joulukuussa oppilaitoksessa vähintään 18 päivän ajan, käsittelijän ei tarvitse asiaa erikseen selvittää. Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle ja työssäoppimisajalle Lukuvuoden säännönmukaisen opiskelun ajalla opiskelijalla on oikeus 10 tukikuukauteen (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Työssäoppimisen ajalla opiskelijalla on oikeus 1 tukikuukauteen (kesäkuu). Kummatkin tukijaksot ( ja kestävät vähintään 18 päivää ja kesäkuulle kohdentuu vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää ). Opiskelija hakee koulumatkatukea opintojen lisäajalle Jäljellä olevat opinnot ovat 12 osaamispistettä (8 opintoviikkoa) eli esimerkiksi opintotuki myönnetään kahdelle kuukaudelle ( ). Päivittäisiä koulumatkoja on kuitenkin koko lisäajan ja tästä johtuen koulumatkatuki voidaan myöntää koko lisäajalle, (5 kuukaudelle), koska (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta joulukuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää kalenterikuukaudessa). Opinnot eivät ole tässä esimerkissä päätoimisia koko opiskeluajalta (ainoastaan 2,4 osp (2 ov)/opiskelukuukausi), mutta menettely johtuu siitä, että säännönmukaisen opiskelun lisäajan osalta koulumatkatuessa ei ole tarvetta selvittää jäljellä olevia opintoja ja niiden laajuuksia. Opiskelija hakee koulumatkatukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: ei tukeen oikeutta syyskuulta, tukeen oikeuttava aika alle 18 päivää ja ei tukeen oikeutta lokakuulta eikä marraskuulta, kumpikin jakso kestää alle 18 päivää ja ei tukeen oikeutta lokakuulta, koska ensimmäinen jakso kestää alle 18 päivää. Tukeen on oikeus marraskuulta, koska toinen jakso kestää vähintään 18 päivää ja marraskuussa on 18 tukeen oikeuttavaa päivää ja (jaksojen välillä alle viikon tauko, käsittelijän tulee yhdistää tukijaksot = ) tukeen oikeus lokakuulta, koska yhdistetty jakso kestää vähintään 18 päivää ja lokakuussa on vähintään 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: 6

10 ei tukeen oikeutta marras- eikä joulukuulta. Tukeen oikeuttava jakso kestää vähintään 18 päivää, mutta marras- tai joulukuussa ei ole 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos opiskelijalla on tukioikeus muuna opiskeluaikana, tuen maksamista jatketaan muuttumattomana marras- ja joulukuulta. Opiskelija on hakenut tukea seuraavasti: ja tukeen oikeus syyskuulta. Kumpikin jakso kestää 18 päivää ja syyskuussa on yhteensä 18 tukeen oikeuttavaa päivää. Jos koulumatkatukihakemus jätetään lokakuussa (myöhässä elokuun osalta) ja hakuajan puitteissa tuki tulee myönnettäväksi 1.9. alkaen, huomioidaan tässä tilanteessa 18 päivän jakson laskennassa päivät myös ennen tukiajan alkua ( ). Opiskelija hakee tukea vain työssäoppimisen ajalle seuraavasti: (4 pv) ja (6 pv) ja (9 pv) Ensimmäiset kaksi ajanjaksoa sisältävät lyhyitä (alle 7 päivän) aikoja ja tästä johtuen ohjelma antaa ilmoituksen Useita lyhyitä kulkutapajaksoja tarkista oikeus tukeen. Estävä jakso tai ei haettu aika on alle 7 päivää. Käsittelijän tulee yhdistää lyhyet jaksot tarkoituksenmukaisesti esim Tukea ei ole haettu ajoille (6 pv) ja (7 pv), joista jälkimmäinen jakso keskeyttää tukiajan laskennan, koska sen kesto on vähintään 7 päivää. Koska kummatkaan jaksot (yhdistetty ja ) eivät kestä vähintään 18 päivää - ei tukeen oikeutta. Opiskelijalle on myönnetty tukea koko lukuvuodelle Matkahuollon mukaan. Opiskelija ilmoittaa, että hänellä ei ole päivittäistä koulumatkaa ajalla (EOT-jakso) ja että hän lopettaa opiskelunsa EOT-jakso on määräaikainen muutos, joka kestää vähintään 18 päivää ja se keskeyttää tukiajan laskennan kuukaudeksi. EOT-jakso alkaa 15.1., joten tammikuulle ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päivää ei tukeen oikeutta tammikuulta. EOT-jakso päättyy ja opiskelu päättyy 28.2., joten helmikuulle ( ) ei jää 18 tukeen oikeuttavaa päiväää ei tukeen oikeutta myöskään helmikuulta. Tukiaikaan ei vaikuta joukkoliikenteen lipputuotteiden riittävyys lukuvuoden aikana. Esimerkiksi 9 x 44 matkan sarjakortti riittää useimmiten matkojen osalta koko opiskeluajalle, kun huomioidaan oppilaitosten loma-ajat, jolloin matkoja ei käytetä. Tukiaika lasketaan kuitenkin aina samalla tavalla lipputuotteiden riittävyydestä huolimatta. Jos siis opiskeluaika oikeuttaa 10 tukikuukauteen, ostotodistukseen merkitään 10 ostokertaa ja tukea maksetaan 10 kuukaudelta. Opiskelija saattaa kuitenkin lukuvuoden aikana käyttää ostotodistusta vain 9 lipun ostoon, mutta itselle maksettava tuki maksetaan aina jokaiselta tukikuukaudelta. Tukikuukaudet vs. ostokerrat Oppilaitoksen antamat ostokerrat ostotodistuksessa eivät aina vastaa haetun ajan mukaista tukiaikaa. Tällöin opiskelijan tulee hakea koulumatkatuki erikseen ostokertojen lisäksi (ks. 7

11 Normaalihinnalla ostettujen lippujen korvaaminen). Hakemukseen ei tarvita lipun ostokuittia, vaan käsittelijä selvittää halvimman kuukausilipun hinnan, jonka opiskelija voi ostaa. Lipun ostopäivää ei selvitetä, vaan tuki myönnetään koulumatkatuen hakuaikasäännön mukaisesti. Opintomenestys Opiskelija hakee koulumatkatukea ajalle joka oikeuttaa 10 tukikuukauteen lukuvuoden aikana (haettu aika kestää vähintään 18 päivää ja elokuusta toukokuuhun on 18 tukeen oikeuttavaa päivää). Opiskelija asioi oppilaitoksessa 1.9. ja saa samalla ostotodistuksen, joka oikeuttaa 9 lipun ostokertaan ajalla (ostotodistukseen merkitään ostoajankohdaksi ). Koulumatkatuen ratkaisija myöntää koulumatkatuen haetun ajan mukaisesti 10 tukikuukaudelle ja lisää päätökseen päätöstekstin (KMB38), jossa kerrotaan opiskelijalle, miten tukea voi saada yhdelle kuukaudelle ostotodistuksen yhdeksän ostokerran lisäksi. Jos oppilaitos on esimerkkitilanteessa antanut virheellisesti ostotodistuksen 10 ostokerralle ja koulumatkatuki tulee myönnettäväksi 10 tukikuukaudelle, ratkaisu tehdään normaalisti, eikä päätökseen tarvita lisätekstejä. Opiskelija saa käyttää ostotodistuksen mukaiset 10 ostokertaa. Oikeus koulumatkatukeen ei ole riippuvainen opintomenestyksestä. Kun opiskelu on koulumatkatukeen oikeuttavaa ja koulumatkatuen myöntämisedellytykset (mm. päivittäinen koulumatka) täyttyvät, voidaan opiskelijalle myöntää koulumatkatuki, vaikka opinnot eivät edistyisi. Opiskelijan opintotuki on voitu lakkauttaa heikon opintomenestyksen vuoksi, mutta koulumatkatukea hänelle voidaan edelleen maksaa, jos opiskelu jatkuu. Koulumatkatuessa ei ole opiskelukohtaista enimmäistukiaikaa (sen sijaan lukuvuosikohtainen enimmäistukiaika on 12 kuukautta). Opiskelija voi saada koulumatkatukea niin pitkään, kun hän opiskelee ja tuen myöntämisedellytykset ovat voimassa. Opiskelijan opintotukioikeus on saattanut päättyä enimmäistukiajan tultua täyteen. Opiskelija voi kuitenkin saada edelleen koulumatkatukea, jos päätoiminen opiskelu jatkuu Suhde muihin etuuksiin Koulumatkatuki on toissijainen muiden lakien perusteella maksettaviin päivittäisten koulumatkojen korvauksiin nähden. Seuraavien etuuksiin sisältyy matkakustannusten korvausta, joten tästä syystä etuuksien saajalla ei ole oikeutta koulumatkatukeen maatalousyrittäjien opintoraha työttömien peruspäivä ja ansiopäiväraha tai työmarkkinatuki silloin kun etuuden osana maksetaan kulukorvausta työvoimapalvelun ammatillinen kuntoutus vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut tapaturmavakuutuksen matkakustannusten korvaus liikennevakuutuksen matkakustannusten korvaus työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen matkakustannusten korvaus, jota saadaan osana kuntoutusrahaa tai kuntoutustuen korotusta oppisopimuskoulutus 8

12 Jos opiskelija saa muun lain mukaista matkakorvausta vain osalle koulumatkaa, hän voi saada koulumatkatukea sille osalle koulumatkaa, johon hän ei saa tällaista muuta matkakorvausta. Koulumatkatuella tuettavan matkaosuuden pituus on oltava vähintään 10 km. Jos opiskelijan koulumatkat on järjestetty vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina, hänelle ei voida myöntää koulumatkatukea kuljetuspalveluista perityn asiakasmaksun perusteella, vaikka maksu ylittäisi 54 euroa kuukaudessa. Kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa saavalle ja vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvalle voidaan myöntää koulumatkatuki, koska mainittujen Kelan maksamien etuuksien kautta ei korvata päivittäisiä koulumatkoja (vrt. työeläkejärjestelmän kautta maksettavat korvaukset, jotka estävät koulumatkatuen saamisen). Työssäoppimiseen liittyviltä matkoilta, joilta työnantaja maksaa kilometrikorvauksen, ei ole oikeutta koulumatkatukeen. Työnantajan maksamat kilometrikorvaukset kattavat matkasta aiheutuvat kustannukset, joten ei ole perusteltua myöntää saman matkan kustannuksiin koulumatkatukea Hakeminen Opiskelijan on itse haettava koulumatkatukea lomakkeella Koulumatkatukihakemus (KM1). Tukea on haettava kullekin lukuvuodelle erikseen. Opiskelija jättää hakemuksen oppilaitokseen, joka toimittaa sen omilla merkinnöillään varustettuna Kelaan. Oppilaitos vahvistaa hakijan opiskelun kestoa koulumatkan vaiheita koulumatkan pituutta joukkoliikenteen tai koulukuljetuksen käyttömahdollisuuksia koskevat tiedot oikeiksi. Oppilaitos merkitsee tarvittaessa hakemukseen niitä koskevat huomautuksensa. Oppilaitoksen selvitys on pääsääntöisesti Kelaa sitova. Siitä voidaan poiketa vain, jos on perusteltua syytä olettaa, että sen tiedot ovat virheellisiä. Katso Hakemistietojen rekisteröinti (Koulumatkatuen tekninen ohje > Vireilletulo ja Hakeminen > Hakemistietojen rekisteröinti). Alaikäiseltä hakijalta pyydettävät tiedot Alaikäisen koulumatkatuen saajan päätökset annetaan hallintolain perusteella etuudensaajan lisäksi tiedoksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle). Päätöstä ei anneta tiedoksi, jos alaikäisellä on turvakielto tai hän on naimisissa. Koulumatkatukihakemuksessa KM 1 alaikäiseltä hakijalta kysytään sen huoltajan nimi, jolle hän haluaa päätöksensä annettavan tiedoksi. Jos alaikäinen hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut huoltajatietoa, käsittelijä kysyy sitä häneltä kerran soittamalla tai lisäselvityspyyntökirjeellä (KML08). Jos tietoa ei saada, selvitetään käsittelyjärjestelmästä, kumman huoltajan luona alaikäinen asuu. Jos hän asuu tai on viimeksi asunut vain toisen luona, päätös annetaan tiedoksi tälle huoltajalle. Jos alaikäinen asuu molempien luona tai ei kummankaan luona, päätös annetaan tiedoksi sille huoltajalle, jolle lapsilisä maksetaan tai on viimeksi maksettu. Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisellä on vain yksi huoltaja tai että huoltajuus on avioerossa määrätty vain toiselle huoltajalle, asiaa ei tarvitse kysyä. Päätös 9

13 lähetetään kyseiselle huoltajalle. Samoin jos käsittelijä näkee, että alaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi vain edunvalvojalle eikä asiaa tarvitse kysellä. Jos käsittelijä näkee käsittelyjärjestelmästä, että alaikäisen vanhempi on kuollut, eikä alaikäiselle ole vielä määrätty edunvalvojaa, päätös lähetetään alaikäisen lisäksi tiedoksi alaikäisen kotikunnan sosiaaliviranomaiselle. Lue lisää kohdasta Päätöksensaajat (Ratkaiseminen > Päätöksenantaminen > Päätöksensaajat). Ostotodistus Opiskelijan on täytettävä Waltti-seutuliikenteen ostotodistus (kaupungeilla omat ostotodistukset), kun hän käyttää Waltti-liikennettä ( Opiskelija täyttää Koulumatkalippujen ostotodistus linja-autoa (Matkahuolto) varten (Kelan KM2-lomake), kun hän haluaa ostaa koulumatkalleen linja-autolipun, jonka perusteella Matkahuolto voi laskuttaa Kelaa. Opiskelija selvittää ostotodistukseen joukkoliikenteessä kulkemansa päivittäisen koulumatkan lähtö- ja päätepysäkit. Oppilaitos merkitsee ostotodistukseen opiskelun alkamispäivän viimeiseksi ostopäiväksi lukuvuoden koulumatkatukioikeuden päättymispäivän vähennettynä 14 kalenteripäivällä lipunostokertojen lukumäärän Waltti-ostotodistukseen oppilaitos lisää myös opiskelijan Waltti-liikenteessä kulkeman matkan pituuden. Oppilaitos voi käyttää apunaan Kelan internet-sivuilla olevaa Ostotodistuksen ostokerrat -laskuria. Tukeen oikeuttavien opintojen alkamis- tai päättymispäivä voi olla lukuvuoden alkamis- tai päättymispäivä tai muu koulumatkatukeen oikeuttavan jakson, esimerkiksi työssäoppimisjakson alkamis- tai päättymispäivä. 14-päivän ostoaikasäännöstä sovelletaan vain oppilaitoksissa ostotodistusta täytettäessä. Jos opiskelija ostaa lipputuotteen alle 14 kalenteripäivää ennen esim. muuttamista, jonka jälkeen hänellä ei ole enää oikeutta tukeen, säännöstä ei sovelleta. Oppilaitos antaa opiskelijalle ostotodistuksen lipun ostoa varten. Opiskelija voi ostaa lipun aikaisintaan kaksi viikkoa ennen opintojen alkua. Oppilaitos toimittaa Kelaan hakemuksen ja kopion ostotodistuksen etusivusta Vireilletulo Lue asian vireilletulosta. Asian vireillepanotavat Asia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksella suullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksien hakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseen vahvistetuilla hakemuslomakkeilla. 10

14 Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Kun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeen täydentäminen ja Allekirjoitus. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydä hakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjan täydentäminen. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (Kuitti Kelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistayht02) Sähköisen asiointipalvelun kautta Osassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa. Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaan tule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjää koskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminen ei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakasta lähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämän vuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää. Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskeva viesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköposti saapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostia lähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. 11

15 Lue suullisesta hakemisesta Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessä on tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta Asiakirjan siirto Jos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saa jättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalle viranomaiselle. Lue asiakirjan siirrosta Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse 18 vuotta täyttänyt henkilö hakee etuutta yleensä itse voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi hakemaan etuutta) voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole julistanut häntä vajaavaltaiseksi vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta ja vajaavaltaisen puhevallasta Alle 18-vuotias on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänen edunvalvojansa edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan. 12

16 Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä Alle 18-vuotias opiskelija Alle 18-vuotiaat opiskelijat hakevat pääsääntöisesti itse koulumatkatukea. Alaikäisen opiskelijan vanhempi voi halutessaan allekirjoittaa hakemuksen ja ostotodistuksen, mutta tällöin tarvitaan myös opiskelijan oma allekirjoitus. Koulumatkatukipäätökset annetaan hallintolain perusteella tiedoksi alaikäisen etuudensaajan lisäksi myös hänen huoltajalleen (tai muulle lailliselle edustajalle) Edunvalvoja Jos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö) taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vain edunvalvoja. ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioiden rekisteristä näkyy edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (onko rajoitettu vai ei) tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista. Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta, toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisen vajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta 13

17 jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kun edunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/ Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun nimi ja tunniste. Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää edunvalvontavaltakirjasta. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan, tarkista valtuutuksen sisältö edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoi Oiwaan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettu hoitaa taloudellisia asioita Asiamies eli valtuutettu Asiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaa Kelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa (oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta ( web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisen Asianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja haulla ( etsi_asianajaja). Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehen puolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa Lähiomainen tai muu henkilö Lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuutta toisen puolesta jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pysty hakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikä hänellä ole edunvalvojaa. Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyy lähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa on tästä asiasta säännös kansaneläkelain etuudet (KEL 568/ mom.) vammaisetuudet (570/ mom.) kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/ luku 42 ) 14

18 eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/ mom.) Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Hakuaika Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen jättämistä edeltävän kuukauden alusta. Se myönnetään enintään lukuvuodeksi ( ) kerrallaan. Jos koulutus alkaa tai päättyy kesä-, heinä- tai elokuun aikana, näille kuukausille voidaan myöntää koulumatkatuki yhdellä hakemuksella seuraavan tai edeltävän lukuvuoden tuen yhteydessä. Eri lukuvuosien koulumatkatuet tulee kuitenkin käsitellä erikseen ja asiakas saa lukuvuosien osalta erilliset koulumatkatukipäätökset. Silloin kun opiskelija on ostanut laskutusmenettelyn piiriin kuuluvia joukkoliikenteen matkalippuja normaaliin hintaan ilman tukea, koulumatkatuki voidaan myöntää (ns. täysihintaisen lipun korvauksena) yhdellä käsittelykerralla enintään hakemiskuukaudelle ja sitä edeltävälle kuukaudelle Lisäselvitysten pyytäminen Lue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä. Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta. Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä Viestipalvelu tai puhelin 15

19 Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen. Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Sinetin etusivu) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten. Etuuksien omat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje sivuilta Työvälineet otsikon alta. Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta. Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä. 16

20 Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Lue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle. Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Ulkomaille lähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempi määräaika. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioon päätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista Hakemuksen peruminen Koulumatkatuen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI Määrä Koulumatkatuen määrään vaikuttavat koulumatkalla kuljettavan matkan pituus ja kulkutapa (ks. Määräytymisperusteet). Jos opiskelija joutuu tekemään koulumatkansa kahdesti päivän aikana (neljä yhdensuuntaista matkaa), opiskelijalle voidaan myöntää koulumatkatuki todellisten koulumatkojen mukaan eli tuplana. Tällainen tilanne on esim. maatalousalan perustutkinto-opiskelijalla, joka käy työssäoppimisjakson aikana kaksi kertaa päivässä maatilalla. Koulumatkatuki on veroton etuus. 17

21 Koulumatkatuen määrän voi laskea: CICS APLA Koulumatkatuen määrä tai koulumatkatuen laskentaohjelmalla. Seutuliikenne (Waltti) Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa Waltti-seutuliikennettä (tiettyjen kaupunkien ja myöhemmin myös ELY-keskusten seutuliikennettä, tarkista alueet koulumatkatuen määrä saadaan vähentämällä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen perusteella lasketuista laskennallisista kuukausittaisista matkakustannuksista opiskelijan maksuosuus 43 euroa. Walttiliikenteessä koulumatkatuen määrään ei vaikuta todellinen, opiskelijan maksaman lipun hinta. Lipun hinta voi olla myös alle 54 euroa kuukaudessa (esim. 30 euroa). Joukkoliikenne (Matkahuolto) Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä (Matkahuollon linja-auto), koulumatkatuen määrä saadaan vähentämällä kuukausittaisen matkalipun hinnasta opiskelijan maksuosuus 43 euroa. Koulumatkatukena ei korvata korttimaksuja. VR on koulumatkatuessa alkaen muuta joukkoliikennettä. Koulukuljetus Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa koulukuljetusta, koulumatkatuen määrä saadaan vähentämällä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen perusteella lasketuista laskennallisista kuukausittaisista matkakustannuksista opiskelijan maksuosuus 43 euroa. Koulukuljetuksessa koulumatkatuen määrään ei vaikuta, mitä opiskelija maksaa koulukuljetuksen mukaisesta matkasta (enintään kuitenkin 43 euroa kuukaudessa) tai maksaako matkasta ollenkaan. Muu joukkoliikenne (myös VR alkaen) Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa muuta joukkoliikennettä, matkakustannukset määräytyvät hänen ostamansa lipun hinnan tai häneltä perityn maksun mukaan. Koulumatkatuen määrä saadaan vähentämällä kuukausittaisista matkakustannuksista opiskelijan maksuosuus 43 euroa. Itse järjestetty kulkutapa Kun opiskelija kulkee koulumatkansa itse järjestetyllä kulkutavalla, matkakustannukset määräytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaan. Matkakustannukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen automatkan mukaan samalla periaatteella kuin Walttiliikenteen tai koulukuljetuksen matkakustannukset. Koulumatkatukena maksetaan 70 prosenttia näin saaduista 43 euron ylittävistä laskennallisista matkakustannuksista. Itse järjestetyllä kulkutavalla voi saada tukea enintään 100 kilometrin yhdensuuntaiselle matkalle. Seuraavassa on esimerkkejä eri kulkutavoista ja niiden korvaamisesta yli 100 km:n yhdensuuntaisella koulumatkalla. Opiskelijan yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on 110 km Joukkoliikennettä (myös Waltti-liikenne) tai koulukuljetusta käyttäen koulumatkatuki voidaan myöntää koko matkalle (oma maksuosuus 43 e/kk) Itse järjestettyä kulkutapaa käyttäen koulumatkatuki voidaan myöntää vain 100 km:lle (ei tukea 10 km:n itse järjestetyn kulkutavan matkaosuudelle) 18

22 Opiskelija kulkee yhdensuuntaisesti 7 km itse järjestetyllä kulkutavalla, 110 km Matkahuollon linja-autolla ja 3 km muulla joukkoliikenteellä Itse järjestetyn kulkutavan mukainen matka (7 km) korvataan opiskelijalle normaalisti Opiskelija maksaa linja-autolipusta 43 e/kk, loppuosa lipun hinnasta on koulumatkatukea Muu joukkoliikenteen (3 km) lipun hintaa ei korvata, koska matkaosuus on alle 5 km Jos opiskelija kulkee koko matkan (120 km) pelkästään itse järjestetyllä kulkutavalla, tuki voidaan myöntää vain 100 km:lle (ei tukea 20 km:n itse järjestetyn kulkutavan matkaosuudelle) Opiskelija kulkee yhdensuuntaisesti 110 km itse järjestetyllä kulkutavalla ja 15 km muulla joukkoliikenteellä Muun joukkoliikenteen (15 km) lipun hinta korvataan opiskelijalle kokonaan Itse järjestetyn kulkutavanmukainen tuki voidaan myöntää vain 100 km:lle (ei tukea 10 km:n itse järjestetyn kulkutavan matkaosuudelle) 1.7. Määräytymisperusteet Opiskelijan tulee täyttää koulumatkatuen yleiset edellytykset (ks. Oikeus ja edellytykset) ollakseen oikeutettu koulumatkatukeen. Koulumatkatukena myönnetään koulumatkakustannusten ja opiskelijan maksuosuuden erotus. Matkakustannukset määräytyvät jäljempänä selvitettävällä tavalla eri tavoin riippuen siitä, käyttääkö opiskelija koulumatkaansa laskutusmenttelyn piiriin kuuluvaa Waltti-seutuliikennettä, joukkoliikennettä (Matkahuolto), koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta, muuta joukkoliikennettä vai kulkeeko hän matkan itse järjestämällään kulkutavalla. Jos sekä joukkoliikenne, (sis. Waltti-liikenteen ja muun joukkoliikenteen), että koulukuljetus ovat opiskelijan käytettävissä, opiskelija voi valita, mitä niistä hän käyttää. Opiskelijalla on oikeus tukeen itse järjestetyn kulkutavan käytön perusteella vain silloin, kun hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tai koulukuljetusta Seutuliikenne (Waltti) Waltti-seutuliikenteellä tarkoitetaan kaupunkien ja ELY-keskusten järjestämää seutuliikennettä (tarkista ajantasaiset alueet Waltti-liikenne tulee osittain korvaamaan Matkahuollon järjestämää (kulkutapa Matkahuolto) sekä aikaisemmin kaupunkien järjestämää (kulkutapa muu joukkoliikenne) linja-autoliikennettä. Opiskelija osoittaa lipunmyyjälle koulumatkatukioikeutensa oppilaitoksesta saatavalla ostotodistuksella (kaupungeilla omat lomakkeet) tai osto-oikeus on tarkistettavissa myöhemmin saatavilla olevasta osto-oikeussovelluksesta. 19

23 Waltti-liikenne kuuluu koulumatkatuen laskutusmenettelyn piiriin. Kela on tehnyt sopimuksen TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n (lippujärjestelmän ylläpitäjä eli LMJ) kanssa koulumatkatuen laskuttamisesta. Matkakustannusten määräytyminen Matkakustannukset lasketaan sen matkan mukaan, jonka opiskelija kulkee Waltti-liikenteessä. Oppilaitos merkitsee ostotodistukseen lipunmyyjää/koulumatkatuen laskuttajaa varten matkan pituuden. Kustannukset lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukainen yhdensuuntaisen Waltti-matkan kilometrimäärää vastaava hinta kahdella, jolloin saadaan koulupäiväkohtainen meno-paluumatkan hinta. Kuukausittaiset matkakustannukset saadaan kertomalla edellä mainittu hinta 21,5:llä, joka on asetuksella säädetty laskennallinen koulutyöpäivien lukumäärä kuukaudessa. Matkakustannuksista on vähennettävä opiskelijan maksuosuus (43 e). Jos opiskelijan päivittäinen yhdensuuntainen matka Waltti-seutuliikenteessä on esimerkiksi 11 kilometriä, jota vastaava opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (544/2015) mukainen yhdensuuntaisen matkan hinta on 2,76 euroa, niin koulumatkatuen määrä saadaan laskutoimituksella: 2 x 2,76 e/pv x 21,5 pv/kk 43 e = 75,68 e, laskutettava määrä on 75,68 e. Waltti-liikenteen todellisella lipun hinnalla ei ole vaikutusta tuen määrään. Opiskelijan maksaman Waltti-kuukausilipun hinta voi olla alle 54 e. Opiskelijalta saa periä lipusta kuitenkin enintään oman maksuosuuden verran eli 43 e/kk. Waltti-liikenteessä on aluksi saatavilla vain 30 päivän opiskelijalippuja. Lippujen hinnat vaihtelevat alueittain. Kaupungit ja ELY-keskukset (eli toimivaltaiset viranomaiset) tekevät itsenäisesti päätökset lippujen hinnoista ja mahdollisista lippujen opiskelijaalennuksista. Normaalihinnalla ostettujen lippujen korvaaminen Jos opiskelija ostaa laskutusmenettelyn piiriin kuuluvan Waltti-liikenteen lipun ilman ostotodistusta, hän voi hakea koulumatkatuen jälkeenpäin Kelasta. Hakemus on tällöin jätettävä viimeistään ostokuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tällöin Waltti-lipun hinta tulee ylittää 54 e kuukaudessa. Tukena korvataan halvimman mahdollisen kuukauden ajan lipun hinta maksuosuudella (43 euroa/kk) vähennettynä, vaikka opiskelija olisi ostanut kalliimman lipun. Opiskelijalle voidaan korvata matkakustannukset myös yksittäisten matkalippujen perusteella, jos koulumatkoihin ostettuja kertalippuja on 18 perättäisen kalenteripäivän ajalta (ei viikonlopuilta). Yksittäisistä matkoista muodostuva korvaus ei saa kuitenkaan ylittää kuukauden ajan lipputuotteen perusteella maksettavaa korvausta. Ostokuitteja tai kertalippuja tehdyistä matkoista ei tarvitse toimittaa Kelaan Joukkoliikenne (Matkahuolto) Joukkoliikenteellä (tai julkinen liikenne) tarkoitetaan Matkahuollon laskutusmenettelyn piiriin kuuluvaa liikennettä. Kela on tehnyt Matkahuollon kanssa sopimuksen matkalippujen myymisestä koulumatkatuella alennettuun hintaa. VR:n junamatkat korvataan alkaen koulumatkatuessa muuna joukkoliikenteenä. 20

24 Matkakustannusten määräytyminen, Matkahuolto Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä, matkakustannukset määräytyvät käytetyn kulkuneuvon halvimman lipputaksan mukaan. Matkakustannukset muodostuvat sen matkan mukaan, jonka opiskelija kulkee kulkuneuvossa. Tällä matkalla tarkoitetaan kotipysäkin ja lähinnä koulua olevan pysäkin välistä matkaa. Lipun tulee olla kuukauden ajalle myytävä lipputuote, jotta matkakustannukset voidaan korvata koulumatkatukena. Halvimman taksan mukainen lippu Matkahuollon jäsenyrityksen linja-autoihin koulumatkatukeen oikeutettuja opiskelijoita varten kehitetty lippu on nimeltään koulumatkatukilippu. Se on ostotodistuksen mukainen 44 matkan lippu, joka ladataan koulumatkatukikortille. Koulumatkatukikortilla on ladattuna myös ostotodistuksen mukaiset ostokerrat. Pikavuorolipun hinta voidaan hyväksyä koulumatkakustannuksina, ellei sopivaa vakiovuoroa ole käytettävissä. Matkahuollon myyntiohjeessa on määritelty, missä tilanteessa Matkahuolto myy opiskelijalle pikavuorolipun. Pikavuorollisen lipputuotteen myynti perustuu Matkahuollon myyntiohjeeseen. Matkahuolto myy myös eräitä alueellisia seutulippuja. Koulumatkatukeen oikeutettuja opiskelijoita varten on normaalin seutulipun rinnakkaistuotteena opiskelijaseutulippu. Se on ehdoiltaan samanlainen kuin tavallinen seutulippu, mutta sen hinta määräytyy kuten 44 matkan koulumatkatukilipun hinta, opiskelijan koulumatkan pituuden perusteella. Opiskelijaseutulippu ladataan myös koulumatkatukikortille. Usein seutulippusopimuksessa on ehto, että koulumatkatukeen oikeutettu opiskelija ei saa ostaa tavallista seutulippua. Opiskelija voi ostaa joko koulumatkatukilipun (44 matkaa) tai opiskelijaseutulipun, koska kyseiset lipputuotteet ovat samanhintaisia. Opiskelijaseutulippu on ensisijainen kuitenkin silloin, kun koulumatka tehdään seutulippualueella ja matka edellyttäisi kahden tai useamman koulumatkatukilipun käyttöä (Matkahuollon myyntiohje). Opiskelijalla on aina oikeus koulumatkatukeen halvimman hänen käytettävissään olevan lipputuotteen perusteella. Matkahuollon 44 matkan lipun ja opiskelijaseutulipun hinnat perustuvat alkaen Matkahuollon ja Linja-autoliiton päätökseen. Normaalihinnalla ostettujen lippujen korvaaminen Jos opiskelija ostaa laskutusmenettelyn piiriin kuuluvan joukkoliikenteen lipun normaalihintaisena ilman ostotodistusta, hän voi hakea koulumatkatuen jälkeenpäin Kelalta. Hakemus on tällöin jätettävä viimeistään ostokuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tukena korvataan halvimman mahdollisen kuukauden ajan lipun hinta maksuosuudella (43 euroa/kk) vähennettynä, vaikka opiskelija olisi ostanut kalliimman lipun. Opiskelijalle voidaan korvata matkakustannukset myös yksittäisten matkalippujen perusteella, jos koulumatkoihin ostettuja kertalippuja on 18 perättäisen kalenteripäivän ajalta (ei viikonlopuilta). Yksittäisistä matkoista muodostuva korvaus ei saa kuitenkaan ylittää kuukauden ajan lipputuotteen perusteella maksettavaa korvausta. Kertalippuja tehdyistä matkoista ei tarvitse toimittaa Kelaan Koulukuljetus Koulumatkatuki maksetaan koulukuljetuksena, kun koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos järjestää opiskelijoille koulukuljetuksen tai ostaa heille matkaliput koulumatkalle. Tampereen ja Turun kaupunki- ja seutuliikenne on ollut alkaen koulukuljetusta. 21

25 Matkakustannusten määräytyminen Matkakustannukset lasketaan sen matkan mukaan, jonka opiskelija kulkee koulukuljetuksessa. Ne lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukainen yhdensuuntaisen koulumatkan kilometrimäärää vastaava hinta kahdella, jolloin saadaan koulupäiväkohtainen matkan hinta. Kuukausittaiset matkakustannukset saadaan kertomalla edellä mainittu hinta 21,5:llä, joka on asetuksella säädetty laskennallinen koulutyöpäivien lukumäärä kuukaudessa. Matkakustannuksista on vähennettävä opiskelijan maksuosuus (43 e). Koulumatkatuen määrä laskutetaan kahden desimaalin tarkkuudella, pyöristyssääntöjen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän ostamilla matkalipuilla tai muilla koulutuksen järjestäjälle aiheutuneilla matkan todellisilla kustannuksilla ei ole vaikutusta tuen määräytymiseen. Jos opiskelijan päivittäinen yhdensuuntainen koulukuljetusmatka on esimerkiksi 15 kilometriä, jota vastaava opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (544/2015) mukainen yhdensuuntaisen matkan hinta on 3,05 euroa, niin koulumatkatuen määrä saadaan laskutoimituksella: 2 x 3,05 e/pv x 21,5 pv/kk - 43 e = 88,15 e, laskutettava määrä on 88,15 e. Jos yhdensuuntainen koulukuljetusmatka muodostuu kahdesta tai useammasta matkaosuudesta, koulutuksen järjestäjä voi laskea järjestämänsä koulukuljetuksen kustannukset kunkin matkaosuuden osalta erikseen. Sen on kuitenkin laskutettava Kelalta tällä tavoin kulkevan opiskelijan koulumatkatuki yhtenä kuukausieränä. Opiskelijalta peritty maksu Koulukuljetuksen järjestäjä saattaa periä kuljetukseen osallistuvilta opiskelijoilta maksun kuljetuksesta. Peritty maksu saa olla enintään 43 euroa/kk. Koulumatkatuen suuruus määräytyy edellä kerrotun mukaisesti, peritäänpä opiskelijalta koulukuljetuksesta maksua tai ei. Vaikka opiskelijalla ei olisi kustannuksia koulumatkasta, niitä on kuitenkin koulukuljetuksen järjestäjällä, jolle opiskelijan koulumatkatuki maksetaan Muu joukkoliikenne Muu joukkoliikenne on joukkoliikennettä, jonka harjoittajan kanssa Kela ei ole tehnyt sopimusta lippujen myymisestä koulumatkatuella alennettuun hintaan ja joka ei siten ole Kelan laskutusmenettelyn piirissä eikä lippuja osteta ostotodistuksella. Muuta joukkoliikennettä on esimerkiksi VR:n junaliikenne alkaen, Walti-seutuliikenteen ja Matkahuollon ulkopuolinen linja-autoliikenne sekä alueellinen tilausliikenne, kuten reittiliikenteessä olevat taksit. Myös se osa kaupunkien seutuliikenteestä, johon ei myydä lippuja Matkahuollon kautta tai joka ei vielä ole Waltti-liikennettä, on muuta joukkoliikennettä. Muun joukkoliikenteen järjestäjällä tulee olla myytävänä kuukauden aikaa vastaava lipputuote, jonka perusteella koulumatkatuki myönnetään. Jos lipputuotetta ei ole myytävänä, tuki myönnetään kyseiselle matkalle itse järjestetyn kulkutavan mukaan. Matkakustannusten määräytyminen Kun opiskelija käyttää koulumatkaansa muuta joukkoliikennettä, matkakustannukset määräytyvät hänen ostamansa lipun hinnan tai häneltä perityn maksun mukaan. Koulumatkatukena korvataan kuitenkin vain kuukauden aikaa vastaava halvin lippu, vaikka opiskelija olisi ostanut kalliimman 22

26 lipun. Matkakustannuksista vähennetään opiskelijan maksuosuus (43 euroa/kk) ja erotus maksetaan opiskelijalle koulumatkatukena. Jos on syytä epäillä, että opiskelija ei todellisuudessa käytä joukkoliikennettä, vaikka hän hakemuksessaan ilmoittaa ostaneensa liput, Kela voi vaatia, että opiskelijan on esitettävä ostamansa liput tai ostokuitit. VR:n junaliput Opiskelijalle korvataan VR:n junamatkojen perusteella kuukauden aikaa vastaava halvin lippu (esim. 30 päivän kausilippu tai 44 matkan sarjalippu). Halvimman lipun hinta on selvitettävä paikkakuntakohtaisesti VR:n verkkosivuilta ( Opiskelija voi ostaa lipun myös muulle ajalle, mutta koulumatkatuen perusteena on aina kuukausilipputuote. HSL:n joukkoliikenneliput HSL:n (Helsingin seudun joukkkoliikenteen) lippujen hinnat vaihtelevat sen mukaan, asuuko opiskelija virallisesti seutuliikennealueella, kehyskunnissa vai jossain muualla. Katso lisätietoja HSL:n lipuista, niiden ostamisesta ja hinnoista ns. paikkakuntakuntalaisille ja ulkopaikkakuntalaisille HSL:n joukkoliikenneliput paikkakuntalaisille vuonna 2017 HSL:n lipputuotteet ja seutulippualueet Kunta Helsinki Espoo/Kauniainen Vantaa KirkkonummiKerava Sipoo Helsinki Sisäinen Seutu Seutu Lähiseutu III Lähiseutu III Lähiseutu III Espoo Seutu Sisäinen Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Kauniainen Seutu Sisäinen Seutu Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Vantaa Seutu Seutu Sisäinen Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II KirkkonummiLähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Lähiseutu II Lähiseutu II Kerava Lähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Sisäinen Sipoo Lähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Sisäinen Lähiseutu III kulkee Helsingin kautta 23

27 Seutulippualueella vakituisesti asuvat opiskelijat Seutulippualueet: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo. HSL lippuja ei osteta ostotodistuksella. Opiskelija täyttää HSL:n alennuslippuhakemuksen, jonka oppilaitos vahvistaa (Alennuslippuhakemus, opiskelija) ja lipunmyynti tarkistaa järjestelmästään kuntatiedon. Opiskelija ostaa henkilökohtaisen lipun (ks. hinnat alhaalla) Opiskelija maksaa lipun hinnan kokonaan. Koulumatkatuki haetaan koulumatkatukihakemuksella muuna joukkkoliikenteenä. Ratkaisija selvittää lipun hinnan. Lippu ladataan matkakortille (tarkista hinta ja myyntipaikat HSL:n sivuilta) Seutulippualueella asuvat opiskelijat kuuluvat alennusryhmä 2:een, jolloin normaalihintainen seutulippu myydään 50 %:n alennuksella. Lippulaji Hinta Seutuliikennealue Sisäinen kaupunkiliikenne < 54 e sisäinen kaupunkiliikenne Seutuliikenne < 54 e 1) Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Lähiseutu II (2 vyöhykettä) < 54 e 1) Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo (ei Helsinki) Lähiseutu III (3 vyöhykettä) 79,20 e 2) Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo Suluissa vuoden 2016 lipun hinta 1) poikkeus yli 30-vuotias opiskelija, joka ei kuulu alennusryhmä 2:een 106,50 e (102,40 e) 2) poikkeus yli 30-vuotias opiskelija, joka ei kuulu alennusryhmä 2:een 158,40 e (152,30 e) 24

28 Opiskelija asuu Kirkkonummella ja käy koulua Helsingissä. Lippu maksaa 79,20 e. Koulumatkatuki 79,20 e - 43 e = 36,20 e. Huomautus Yli 30-vuotias opiskelija ei kuulu alennusryhmä 2:een, jos hän ei saa opintotukea tai kuntoutustukea (HSL:n myyntiohje). Tällöin opiskelija joutuu ostamaan normaalihintaisen aikuisten lipun. Kehyskunnissa vakituisesti asuvat opiskelijat Kehyskunnat: Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Siuntio, Tuusula, Vihti ja Porvoo alkaen. HSL lippuja ei osteta ostotodistuksella. Opiskelijan ei tarvitse täyttää HSL:n alennuslippuhakemusta (Alennuslippuhakemus, opiskelija) Lipunmyynti tarkistaa järjestelmästään opiskelijan kotikuntatiedon. Opiskelija ostaa henkilökohtaisen aikuisten lipun (ks. hinnat alhaalla) Opiskelija maksaa lipun hinnan kokonaan. Koulumatkatuki haetaan koulumatkatukihakemuksella muun joukkoliikenteenä. Ratkaisija selvittää lipun hinnan. Lippu ladataan matkakortille (tarkista hinta ja myyntipaikat HSL:n sivuilta) Kehyskunnissa asuvat opiskelijat voivat ostaa ns. paikallisten hintaan HSL:n aikuisten lippuja (ei alennusryhmä 2:n lippuja). Huomautus Kehyskunnasta tuleva opiskelija käyttää koulumatkallaan usein myös VR:n junaa tai Matkahuoltoa eli kokonaisuudessaan koulumatkatukikustannukset yleensä ylittävät 54 e kuukaudessa. Jos opiskelija kulkee Lohjalta Helsinkiin bussilla. Hän ostaa Matkahuollon lipun käyttäen ostotodistusta ja maksaa lipusta 43 e/kk. Opiskelija ostaa myös HSL:n Helsingin sisäisen kuukausilipun (54,70 e lohjalainen voi ostaa HSL:n aikuisten kuukausilipun). Opiskelijalle korvataan koulumatkatukena kokonaisuudessaan HSL:n lipun hinta (54,70 e). Lippulaji Hinta Seutulippualue Sisäinen kaupunkiliikenne 54,70 e sisäinen kaupunkiliikenne Seutulippu Lähiseutu II (2 vyöhykettä) Lähiseutu III (3 vyöhykettä) 106,50 e (102,40e) 106,50 e (102,40e) 158,40 e (152,30 e) Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo (ei Helsinki) Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Sipoo 25

29 Suluissa vuoden 2016 lipun hinta HSL:n joukkoliikenneliput ulkopaikkakuntalaisille vuonna 2017 HSL:n lipputuotteet ja seutulippualueet Kunta Helsinki Espoo/ Kauniainen Vantaa KirkkonummiKerava Sipoo Helsinki Sisäinen Seutu Seutu Lähiseutu III Lähiseutu III Lähiseutu III Espoo Seutu Sisäinen Seutu Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Kauniainen Seutu Sisäinen Seutu Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Vantaa Seutu Seutu Sisäinen Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II KirkkonummiLähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Lähiseutu II Lähiseutu II Kerava Lähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Sisäinen Sipoo Lähiseutu III Lähiseutu II Lähiseutu II Lähiseutu II Sisäinen Sisäinen Lähiseutu III kulkee Helsingin kautta Ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat (esim. työssäoppimista suorittavat) voivat saada koulumatkatuen kaikkiin HSL:n lippuihin. HSL lippuja ei osteta ostotodistuksella. Opiskelijan ei tarvitse täyttää HSL:n alennuslippuhakemusta (Alennuslippuhakemus, opiskelija) 26

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kenelle... 2 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki 30.03.2016

Koulumatkatuki 30.03.2016 Koulumatkatuki 30.03.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki 13.01.2015

Koulumatkatuki 13.01.2015 Koulumatkatuki 13.01.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Koulumatkatuki 17.07.2015

Koulumatkatuki 17.07.2015 Koulumatkatuki 17.07.2015 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 30.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 21.02.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 02.03.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki

Koulumatkatuki Koulumatkatuki 20.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Kenelle... 3 1.3.1.1 Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen...

Lisätiedot

Koulumatkatuki 25.08.2012

Koulumatkatuki 25.08.2012 Koulumatkatuki 25.08.2012 Sisällysluettelo Koulumatkatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Kenelle - Kenellä ei ole oikeutta koulumatkatukeen - Suomessa asuminen ja opiskelu

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Adoptiotuki

Adoptiotuki Adoptiotuki 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Adoptiotuki

Adoptiotuki Adoptiotuki 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kv-säännökset... 2 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen...

Lisätiedot

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma 27.4.2017 Esityksen sisältö Opiskelija ulkomaille Vaihto-opiskelija Koko tutkinto ulkomailla

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Opintolainahyvitys 13.06.2016

Opintolainahyvitys 13.06.2016 Opintolainahyvitys 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Perhevapaakorvaus

Perhevapaakorvaus Perhevapaakorvaus 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.1.1 Oikeus äitiysrahaan tai adoptioäidin

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa Sosiaaliturvaan kuuluminen Opintotuki Leena Ikonen Suunnittelija Kela, Lakiyksikkö, Kv-asioiden osaamiskeskus Sosiaaliturvaan kuuluminen Sisältö: Opiskelu ja tutkimustyö

Lisätiedot

Yleinen asumistuki

Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki 01.06.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Oikeus... 1 1.3.2 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.2.1 Ruokakunta...

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 16.12.2015 Sisällysluettelo 1 Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta... 1 1.1 Mikä on edunvalvoja?... 1 1.1.1 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 1 1.2 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana Anne Flak Suunnittelija 17.4.2019 Kuntoutusrahan myöntöedellytykset 16 67 vuoden ikä Kuntoutuspäätös Työstä estyminen kuntoutuksen vuoksi, vähintään 4h matkoineen

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Äitiysavustus

Äitiysavustus Äitiysavustus 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 3 1.5 Hakeminen... 3 1.5.1 Vireilletulo...

Lisätiedot

Opintolainahyvitys

Opintolainahyvitys Opintolainahyvitys 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Opintolainahyvitykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa KELA Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa 19.1.2012 Tässä dokumentissa kerrotaan tiivistetysti mitä tietoja Kela saa Opetushallitukselta sekä mihin saatuja ja tällä hetkellä käytetään.

Lisätiedot

Joustava hoitoraha

Joustava hoitoraha Joustava hoitoraha 04.07.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha

Osittainen hoitoraha Osittainen hoitoraha 06.06.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 20/2004 vp Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Opiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä

Opiskelu ja opintotuki. Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä Opiskelu ja opintotuki Etuuspalvelujen lakiyksikkö Opintotukiryhmä Opintotuen tarkoitus Opintotuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa taloudellisesti oppivelvollisuuden jälkeisten päätoimisten ja vähintään

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 20.8.2012 1 Sisällys Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Yleinen asumistuki

Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki 13.12.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Oikeus... 1 1.3.2 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.2.1 Ruokakunta...

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Perhevapaakorvaus

Perhevapaakorvaus Perhevapaakorvaus 05.06.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 2 1.3.1.1 Oikeus äitiysrahaan tai adoptioäidin

Lisätiedot

Korkoavustus

Korkoavustus Korkoavustus 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Kenelle... 1 1.4 Suhde muihin etuuksiin... 2 1.5 Hakeminen... 2 1.5.1

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI JA HARJOITTELU ULKOMAILLA Harjoitteluun voi saada opintotukea kun Opiskelija saa harjoittelustaan opintopisteitä opintopisteitä ei tarvitse kertyä 5 op/tukikuukausi/harjoittelukuukausi Lukuvuoden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Inkeri Lilleberg. Simo Nurmi

Inkeri Lilleberg. Simo Nurmi 31.08.2017 Inkeri Lilleberg Simo Nurmi 31.08.2017 31.08.2017 Päätös 1 (3) 1618/781/2017 ÅF-Consult OY Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Hakija Vireilletulo Päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki.

alkaen. Salomonkatu 17 B, Helsinki. 1 Työeläkevakuuttajien suositus ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta sekä työkyvyttömyyseläkeratkaisun tai kuntoutuksen vaatimista selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha 01.02.2016

Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Osittainen hoitoraha 01.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09)

Postiosoite: PL HELSINGIN KAUPUNKI. Faksinumero: (09) Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi Puhelinnumero: (09) (Muutoksenhaku hankintaa koskevaan päätökseen, EU-kynnysarvon tai kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua

Lisätiedot

Osittainen hoitoraha

Osittainen hoitoraha Osittainen hoitoraha 14.11.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Myöntämisedellytykset... 4 1.3.1.1 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen...

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Päätös 1 (5) Sähköinfo Oy PL 55 02601 Espoo Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Asianosainen Vireilletulo Kouluttajaksi hyväksyminen tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Yhteishaku keväällä 2015. Linnainmaan koulu 13.1.2015

Yhteishaku keväällä 2015. Linnainmaan koulu 13.1.2015 Yhteishaku keväällä 2015 Linnainmaan koulu 13.1.2015 Kevään yhteishaku: Nettihaku missä ja milloin? Hakemus täytetään osoitteessa www.opintopolku.fi Hakuaika 24.2.-17.3.2015 Hakuaika päättyy viimeisenä

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Työttömyyseläke 21.01.2014

Työttömyyseläke 21.01.2014 Työttömyyseläke 21.01.2014 Sisällysluettelo Työttömyyseläke * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Ikä ja työhistoria - Päiväraha - Todistus päivärahasta ja työnhausta - Suomessa

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa. Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4.

Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa. Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4. Opiskelijan sosiaaliturva ulkomaille ja Suomeen muutettaessa Merja Siltanen-Kallio Suunnittelija, kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 27.4.2017 Opiskelijan sosiaaliturvaan kuuluminen 30 minuutissa 1.

Lisätiedot

Takuueläke

Takuueläke Takuueläke 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Suomessa asuminen... 2 1.3.1.1 Karenssiaika... 2 1.3.2 Takuueläkkeeseen

Lisätiedot

Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS

Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS 15.6.2017 VTVPL 9 :n 1 momentissa on säädetty niistä seikoista, joiden on oltava olemassa, jotta ulkomaalaisen tiedot voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 1.9.2014 34 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 65, 66, 67, 72, 74, 75 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin

Lisätiedot

OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA

OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA OPINTOTUKI ULKOMAAN OPINTOJAKSON AIKANA 1 VAIHTO-OPISKELU TAI HARJOITTELU ULKOMAILLA Opintotuen saaminen edellyttää sitä, että opinnot tai harjoittelu ulkomailla hyväksytään Suomessa suoritettavaan tutkintoon

Lisätiedot

Lisätiedot Juha Jokinen, asiakasohjauksen päällikkö, puhelin: juha.jokinen(a)hel.fi. 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.

Lisätiedot Juha Jokinen, asiakasohjauksen päällikkö, puhelin: juha.jokinen(a)hel.fi. 1 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 15 Sijaishuoltopaikan hankinta suorahankintana, Familar Oy, Peiponpesä HEL 2016-008290 T 02 08 02 01 Päätös Päätöksen perustelut Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 Asiat Kiellon peruste 19, 24, 33, 34, 35, 36, 37 Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018

Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Hakutoimiston palvelut ja erilaiset hakuväylät v. 2018 Ajankohtaista Amiksesta 2017 Laura Linnavuori 13.10.2017 Salpauksen hakutoimisto Hakutoimisto tarjoaa tietoa Koulutuskeskus Salpauksen monipuolisesta

Lisätiedot

Opintolainavähennys

Opintolainavähennys Opintolainavähennys 15.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Lainavähennykseen oikeuttava tutkinto... 2 1.3.2 Tutkinnon

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA

EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA EDUNALVONTAVALTUUTUS JA EDUNVALVONTA Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen

Lisätiedot