Kevyen liikenteen edistämisen arviointi. tausta-aineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kevyen liikenteen edistämisen arviointi. tausta-aineisto"

Transkriptio

1 Kevyen liikenteen edistämisen arviointi tausta-aineisto

2 8

3 9 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo Johdanto Kevyt liikenne väylänpidon ohjauksessa ja toimenpiteiden suunnittelussa Johdanto Valtionhallinnon suunnittelujärjestelmä ja kevyt liikenne Väylänpidon ohjaus Toimenpiteiden suunnittelu Tiehallinnon kevyen liikenteen investointirahoituksen kehitys Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja muita kuntien ja valtionhallinnon yhteisiä suunnitelmia Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Muita kevyen liikenteen kannalta merkittäviä kuntien ja valtionhallinnon yhteisiä suunnitelmia Kuntien suunnittelujärjestelmä ja kevyt liikenne Kadunpidon ohjaus Kevyen liikenteen väylien rahoituksen kehitys Maankäytön suunnittelu Lähteet Kevyt liikenne liikennesektorin tavoitteenasettelussa Kansainväliset sopimukset hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ja valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista Valtioneuvoston päätös liikenneturvallisuudesta ja liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille Liikenteen terveysvaikutukset Liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset Tiehallinto Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Kunnat Yhteenveto Kevyen liikenteen hankkeiden arviointi- ja priorisointimenetelmiä Johdanto TARVA KOULULIITU Tiehallinnon kevyen liikenteen tarveselvitysohjeen (1998) menetelmät Tiepiirien omia menetelmiä vuosina laadittujen kevyen liikenteen tarveselvitysten yhteydessä Pääkaupunkiseudun yleisten teiden yleisten teiden pyöräilyn ja jalankulun kehittämisohjelma (1999)... 59

4 Pörhölä, Perttu: Kevyen liikenteen väylän tarpeen arviointi tierekisteri- ja paikkatiedon avulla (1999) Savo-Karjalan tiepiirin kevyen liikenteen verkon tarveselvitys (2003) Uudenmaan tiepiirin hankekorit (2003) Kevyen liikenteen määrän ja kulkutapajakauman arvioiminen Menetelmien nykytilanne Arvioinnin yleiset periaatteet Liikennelaskennat Liikennelaskentamenetelmät Liikenteen vaihtelut Henkilöhaastattelut Henkilöhaastatteluaineistot Esimerkkejä henkilöhaastattelujen tuloksista Kevyen liikenteen määrän arviointimenetelmiä Pistemäisten laskentatietojen yleistäminen koko verkolle Tuotospohjaiset menetelmät liikennemäärien arviointiin Henkilöhaastatteluaineistojen ja mallinnettujen liikennevirtojen hyödyntäminen Kevyen liikenteen omat mallit Muut menetelmät Liikennemallit ja kulkumuodon valinta Kulkumuotojakauman ennustaminen liikennemalleilla Liikennemallitarkastelujen käyttö Kulkutapajakaumien vertailu Suoritteet Suoritteiden arviointi Suoritteen muutokset kulkutavan vaihtuessa Lähteet Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden liikenteelliset vaikutukset Johdanto Kevyen liikenteen määrä ja kulkumuoto-osuus Mahdollisuudet kevyen liikenteen lisäämiseen Kevyen liikenteen edistämistoimien vaikutukset eri kaupunkikohteissa Tutkimukset edistämistoimenpiteiden liikenteellisistä vaikutuksista Yhteenveto ja päätelmät Lähteet Kevyen liikenteen toimenpiteiden vaikutusten arvottaminen ja hyötykustannusanalyysi Johdanto Taloudellisen arvioinnin periaatteet Eri vaikutustekijöiden arvottaminen Yleistä Kevyen liikenteen vaikutukset Kevyen liikenteen varuste- ja ajoneuvokustannukset Ajoneuvo-, pysäköinti- ja matkalippukustannusten muutos Matka-aika

5 Terveys Kevyen liikenteen onnettomuudet ja turvallisuuden tunne Tavoitettavuus, estevaikutus ja tasa-arvo Mukavuustekijät Muuhun liikenteeseen ja muihin osapuoliin kohdistuvat vaikutukset Autoliikenteen matka-aika Turvallisuus autoliikenteen onnettomuudet Ilmapäästöt ja melu Yhdyskuntien viihtyisyys Talouden kehitys Maankäyttö Pysäköinnin kustannukset Kuljetuksiin liittyvät kustannussäästöt Väylänpidon kustannukset Eräitä hyöty-kustannus analyysejä Norjalainen hyöty-kustannus analyysi Australialaisia hyöty-kustannusanalyysejä Amsterdamin pyöräilyohjelman arviointi Kevyen liikenteen väylien kehittämisohjelma Pyöräilyn kaksinkertaistumisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Yhteenveto ja jatkotutkimussuositukset Lähteet Lähtötietoja kevyen liikenteen terveysvaikutusten tutkimiseksi Johdanto Terveysvaikutusten arvioinnin periaatekehikko Liikunnan terveysvaikutuksia Kansanterveydellisiä tilastotietoja Liikunnan määrä nykyisin Liikunnan lisäys ja terveysvaikutusten suuruus Terveysvaikutusten taloudellinen arvottaminen Lähteet Kevyt liikenne eräissä liikennehankkeiden arviointiohjeissa Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje Ison-Britannian GOMMMS-ohje Victoria Transport Policy Instituten arviointiohje Ruotsin tiehankkeiden arviointiohje Effektsamband Transekin ohjeet Lähteet

6 12 1 JOHDANTO Tähän julkaisuun on koottu Kevyen liikenteen vaikutusten arvioinnin yleisohjeen 1 oppaan laadinnan tueksi laaditut taustamuistiot. Kukin muistio on oma kokonaisuutensa ja esitetään omana lukunaan. Otsikkotasolla muistiot muodostavat tietynlaisen kokonaisuuden, mutta muistioiden tyylit ja rakenteet kuitenkin hieman poikkeavat toisistaan. Julkaisua pitää siten lukea erillisten muistioiden kokoelmana eikä yhtenäisenä kokonaisuutena. Julkaisussa on seuraavat muistiot: - Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy: Kevyt liikenne väylänpidon ohjauksessa ja toimenpiteiden suunnittelussa (luku 2). - Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy: Kevyt liikenne liikennesektorin tavoitteenasettelussa (luku 3). - Sakari Somerpalo ja Ville Voltti, Linea Konsultit Oy: Kevyen liikenteen hankkeiden arviointi- ja priorisointimenetelmiä (luku 4). - Ville Voltti, Linea Konsultit Oy: Kevyen liikenteen määrän ja kulkutapajakauman arvioiminen (luku 5). - Minna Kemppinen, Tieliikelaitos: Kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden liikenteelliset vaikutukset (luku 6). - Juha Tervonen, JT-Con ja Johanna Kallioinen, Strafica Oy: Kevyen liikenteen toimenpiteiden vaikutusten arvottaminen ja hyöty-kustannusanalyysi (luku 7). - Juha Tervonen, JT-Con: Lähtötietoja kevyen liikenteen terveysvaikutusten tutkimiseksi (luku 8). - Johanna Kallioinen, Strafica Oy: Kevyt liikenne eräissä liikennehankkeiden arviointiohjeissa (luku 9). 1 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu x/2004.

7 13 2 KEVYT LIIKENNE VÄYLÄNPIDON OHJAUKSESSA JA TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA 2.1 Johdanto Liikennejärjestelmän suunnittelussa voidaan erottaa kaksi perustehtävää; organisaatioiden toimintaa ohjaava suunnittelu (väylänpidon ohjaus) pitkän tähtäimen visioista ja strategioista vuotuisiin talousarvioihin sekä käytännön toimenpiteiden suunnittelu, joka etenee erityyppisistä esisuunnitelmista toteuttamiseen. Kevyen liikenteen edistämisen kannalta molemmat perustehtävät ovat tärkeitä ja niissä molemmissa tarvitaan kevyeen liikenteeseen liittyvien vaikutusten arviointia. Väylänpidon ohjauksen tehtävänä on määrittää väylänpidon (valtion tien- ja radanpito, kuntien kadunpito) suuntaviivat ja strategiat, valita toteutettavat toimenpiteet käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa ja hankkia niiden toteutus. Väylänpidon ohjauksessa siis asetetaan ja painotetaan väylänpidon tavoitteita sekä haetaan vastausta siihen, minkälaisilla toimenpiteiden yhdistelmillä parhaiten vastataan asetettuihin tavoitteisiin. Kevyen liikenteen edistämisen näkökulmasta on tärkeää, mitä tavoitteita painotetaan ja millä toimenpiteillä tavoitteet pyritään saavuttamaan. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on ennen muuta tuottaa tietoa siitä, minkälaisia eri toimenpiteiden vaikutukset ovat suhteessa erilaisiin tavoitteisiin. Ohjauksen tehtäväkokonaisuuksia ovat mm. tavoitteiden asettaminen ja painotus ja tavoitteita toteuttavien strategisten toimintalinjojen määrittäminen (esimerkiksi Tiehallinnossa PTS-suunnitelmat tai talvihoidon toimintalinjat, kunnissa strategiset suunnitelmat ja liikennepoliittiset tavoitteet, molemmilla liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteet ja linjaukset) sekä tavoitteisiin ja annettuihin määrärahakehyksiin sopivien toimenpiteiden valinta (Tiehallinnossa TTS- ja vuosisuunnitelmat, kunnissa investointiohjelmat ja talousarviot). Toimenpiteiden suunnittelussa tehtävänä on suunnitella teknisesti ja toiminnallisesti hyviä ratkaisuja tarpeisiin, joita yhteiskunta kohdistaa liikennejärjestelmään. Kyse on luonteelta ongelmanratkaisutehtävästä, jossa haetaan vastauksia esimerkiksi kysymykseen siitä, miten koulumatkan turvallisuutta lisätään tai minkälainen parannettavan tien suuntauksen ja poikkileikkauksen tulisi olla. Investointihankkeiden osalta toimenpiteiden suunnittelu on periaatteessa hierarkkinen järjestelmä, jossa lähdetään toimenpidetarpeiden määrittelystä (esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien ongelma- ja toimenpidetarveanalyysit sekä erilaiset tarveselvitykset) ja vaiheittain tarkentuvan suunnitteluprosessin toisiaan seuraavien vaiheiden kautta päädytään rakennussuunnitteluun ja toimenpiteen toteuttamiseen. Vaikutustieto palvelee toimenpiteiden suunnittelua. Kevyen liikenteen edistämisen kannalta on tärkeää, että vaikutusten kuvauksessa kävelyn ja pyöräilyn tarpeet ovat mukana laajasti (sujuvuus, turvallisuus, terveys, mukavuus, esteettömyys jne.) ja että kevyen liikenteen näkökulma on riittävästi esillä myös muiden kulkutapojen hankkeiden suunnittelussa.

8 14 Investointihankkeiden suunnittelujärjestelmä on tässä yhteydessä käyty lyhyesti läpi vain Tiehallinnon osalta (luku 2.2). Periaatteessa vastaavat vaiheet ovat erotettavissa myös kuntien investointihankkeissa. 2.2 Valtionhallinnon suunnittelujärjestelmä ja kevyt liikenne Väylänpidon ohjaus Luku 2.1 on muokattu ja kevyen liikenteen näkökulmasta täydennetty versio Juha Parantaisen muistiosta Liikenneinfrastruktuurin suunnittelu Suomessa ( ). Valtionhallinnon väylänpidon ohjauksen suunnittelujärjestelmä on periaatteessa selkeän hierarkkinen. Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa väylälaitoksia (Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos) ja niiden keskushallinnot edelleen alueellisia yksiköitä (tiepiirejä ja merenkulkupiirejä). Esimerkiksi Tiehallinnon keskushallinnon pitkän tähtäyksen suunnitelmat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat ohjaavat tiepiirien vastaavia suunnitelmia. Myös esimerkiksi tieverkon hoidon ja ylläpidon toteuttamista ohjataan vahvasti valtakunnan tason linjauksilla. Ajallisesti puolestaan pitkän tähtäyksen suunnitelmat ohjaavat toiminta- ja taloussuunnittelua ja väylänpidon eri osa-alueita käsittelevien toimintalinjojen suunnittelua. Käytännössä suunnittelujärjestelmän ohjaava vaikutus ei kuitenkaan ole näin selkeä. Väylänpidon rahoitustasossa on tapahtunut vuosittain suuriakin muutoksia, joiden vuoksi useampivuotisten suunnitelmien ohjaava vaikutus voi olla heikko. Määrärahojen pienentyessä väylänpidon ohjaus on siirtynyt aikaisempaa enemmän vuosittaiseen talousarvioon ja tulostavoitteisiin perustuvaksi. (Opas ohjelmien vaikutusten arviointiin, Tiehallinto 2002). Siten kevyen liikenteen kannaltakaan ei riitä, että kevyen liikenteen edistäminen näkyy liikennepoliittisissa tavoitteissa, vaan käytännön toimenpiteiden aikaansaaminen edellyttää vaikuttamista sekä valtakunnan että aluehallinnon tasolla silloin ja siellä, missä päätökset tienpidon rahoituksen jakamisesta eri tarkoituksiin tehdään. Työnjako eduskunnan ja muiden toimijoiden välillä on suunnilleen sellainen, että eduskunta päättää kehittämishankkeista, talousarviosta ja määrärahoista sekä tekee aloitteita valtioneuvostolle (mm. eduskunta-aloitteet). Valtioneuvosto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallinnonalan laitokset valmistelevat eduskunnalle esityksen kehittämishankkeista sekä vastaavat perusväylänpidon toteutuksesta hallitusohjelman ym. poliittisten linjausten mukaisesti. Yleiskuva väylänpidon ohjaukseen liittyvistä eritasoisista asiakirjoista, päätöksistä ja niiden välisistä suhteista on esitetty kuvassa 2.

9 15 LAINSÄÄDÄNTÖ, YHTEISKUNNALLISET ARVOT JA PÄÄMÄÄRÄT Liikennepolitiikan valtakunnalliset toimintalinjat Toimintaajatus Toimintaajatus Yhteiskunnalliset vaikutukset Valtakunnallinen LJS Toimenpideohjelmat Väylälaitoksen toimintalinjat Vaikutukset väylän käyttäjille Hallitusohjelma Liikenneministeriön TTS Väylälaitoksen TTS Hoito Kunnossapito Investoinnit Tulostavoitteet Tulostavoitteet Talousarvio Rahoitus Väylänpidon poliittinen ohjaus Väylänpidon ohjaus liikenneministeriössä Väylänpidon ohjaus väylälaitoksissa Väylänpito ja sen vaikutukset Kuva 1. Väylänpidon ohjaukseen liittyviä prosesseja (Parantainen 2003). Pitkän aikavälin liikennepoliittiset linjaukset, toimintasuunnitelmat (PTS) ja muut strategiset suunnitelmat Liikenne- ja viestintäministeriö Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta on merkittävää toisaalta se, että nämä kulkumuodot esiintyvät riittävällä painoarvolla kaikkia liikennemuotoja koskevissa valtakunnallisissa toimintalinjauksissa ja toimenpideohjelmissa sekä toisaalta se, että ne on tunnustettu tärkeiksi liikennemuodoiksi, joiden edistämiseksi on tehty omia valtakunnan tason linjauksia. Tältä osin tilanteen voi arvioida olevan hyvän varsinkin pyöräilyn osalta. Kevyt liikenne on esillä liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoiteasettelussa ja ensimmäinen pyöräilyn edistämiseksi laadittu valtakunnan tason ohjelma valmistui vuonna 1993 ja niitä on sen jälkeen laadittu vuosina 1996 ja Sen sijaan ensimmäinen kävelyä liikennemuotona käsitellyt ohjelma valmistui vasta vuonna Keskeinen 1990-luvulla tapahtunut muutos onkin ollut kävelyn ja

10 16 pyöräilyn käsittely myös erillisinä, vaatimuksiltaan toisistaan monelta osin eroavina kulkumuotoina. Silti erityisesti kävelyn ottaminen huomioon omana erityisenä kulkumuotonaan ei edelleenkään ole itsestään selvää suomalaisessa liikennepolitiikassa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Kohti älykästä ja kestävää liikennejärjestelmää 2025 ( KÄKLI ) vuodelta 2000 on esimerkki liikennejärjestelmän suunnittelun pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisesta. Aiemmin on ollut myös parlamentaarisia liikennekomiteoita, joiden mietinnöt ovat myös palvelleet suunnan määrittämistä koko liikennejärjestelmän kehittämiselle. Näiden liikennepoliittisten linjausten aikatähtäin on noin vuotta. Rahoitusta niissä käsitellään korkeintaan ottamalla kantaa siihen, pitääkö kyseisen aikajakson kuluessa panostaa esimerkiksi uusien rahoitusmuotojen tai liikenteen hinnoittelun kehittämiseen. Vuoden 2002 lopussa valmistuneen peruspalvelutasotyöryhmän raportti on puolestaan esimerkki tietyn osa-alueen liikennepolitiikan määrittelystä. Liikennepoliittisten linjausten yhteydessä on keskeistä, että kävely ja pyöräily ovat muiden kulkutapojen rinnalla vahvasti ja mahdollisimman konkreettisesti esillä sekä tavoitteissa että itse linjauksissa. Linjauksia tulisi myös pystyä perustelemaan vaikutustiedolla, esimerkiksi kevyen liikenteen ympäristövaikutuksilla, terveyshyödyillä ja sosiaalisilla tekijöillä. Liikennepoliittiset linjaukset ( KÄKLI, parlamentaariset liikennekomiteat jne.) Aikajänne Pohjautuu Antaa lähtökohtia Tarkkuustaso Suhde rahoitukseen vuotta yhteiskunnan muutostekijöihin valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle ja toimenpideohjelmille, väylälaitosten toimintalinjoille ja -periaatteille, liikenneministeriön ja väylälaitosten TTS:lle, hallitusohjelmalle päämääriä, painopistealueita, toiminnan haluttu suunta ei esillä Toteutumisen seuranta tapahtuu eri yhteyksissä (valtion talousarvio, liikenneministeriön ja väylälaitosten toimintakertomukset, väylälaitosten sisäiset seurantajärjestelmät) Väyläpolitiikat (peruspalvelutaso, vähäliikenteiset väylät, runkoverkko jne.) Aikajänne vuotta Pohjautuu liikennepolitiikan toimintalinjoihin (hallitusohjelmaan) Antaa lähtökohtia valtakunnallisille toimenpideohjelmille, väylälaitosten toimintalinjoille ja - periaatteille, liikenneministeriön ja väylälaitosten TTS:lle, Tarkkuustaso toimintaperiaatteita ja painopistealueita, merkittävien hankkeiden tärkeysjärjestys Suhde rahoitukseen arvioi toimenpiteisiin tarvittavan rahoituksen ja sen, mitä nykytasolla jatkuvalla rahoituksella voidaan saavuttaa ja mitä ei Toteutumisen seuranta tapahtuu eri yhteyksissä (valtion talousarvio, liikenneministeriön ja väylälaitosten toimintakertomukset, väylälaitosten sisäiset seurantajärjestelmät)

11 17 Valtakunnalliset toimenpideohjelmat ja toimintalinjaukset ovat yksityiskohtaisempia suunnitelmia toimenpiteistä tietyllä painopistealueella. Ne kattavat paljon muutakin kuin väylälaitosten toiminnan, kuten lainsäädännön muutokset. Osa niistä on selkeämmin muutaman vuoden aikatähtäimellä asioita tarkastelevia toimenpideohjelmia, osa myös pitemmän tähtäimen linjauksia sisältäviä suunnitelmia. Toimenpideohjelmissa määritetään yksittäisten toimenpiteiden vastuutahot ja mahdollisuuksien mukaan myös aikataulu. Monissa toimenpideohjelmissa myös muissa kuin varsinaisissa kevyen liikenteen toimenpideohjelmissa käsitellään kävelyn ja pyöräilyn kannalta tärkeitä toimenpiteitä ja toimintalinjauksia. Osa ohjelmista on vailla lopullista virallista hyväksyntää, mutta ohjaa silti ainakin jossain määrin ministeriön hallinnonalan toimintaa. Kevyen liikenteen kannalta tärkeimpiä esimerkkejä tästä ovat ehdotukset kävelyja pyöräilypoliittisiksi ohjelmiksi. Osa suunnitelmista hyväksytään ja ne allekirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri. Kevyen liikenteen kannalta tärkeitä esimerkkejä tästä ovat liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia ja Liikenteen toimintalinjat ympäristökysymyksissä Osa suunnitelmista etenee valtioneuvoston käsittelyyn ja niistä muokataan valtioneuvoston periaatepäätöksiä. Kevyen liikenteen kannalta ehkä tällä hetkellä tärkein esimerkki tästä on vuonna 2000 valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille , joka oli pohjana valtioneuvoston periaatepäätökselle tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Koko liikennesektoria koskevat valtakunnalliset toimenpideohjelmat ja toimintalinjaukset Aikajänne 4-20 vuotta Pohjautuu liikennepolitiikan toimintalinjoihin, hallitusohjelmaan, valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Antaa lähtökohtia TTS:lle, väylälaitosten toimintalinjoille ja -periaatteille Tarkkuustaso yksittäisiä toimenpiteitä vastuutahoineen ja aikatauluineen Suhde rahoitukseen arvioi toimenpiteisiin tarvittavan rahoituksen Toteutumisen seuranta todennäköisesti yksityiskohtainen seuranta ohjelman toteutumisesta Valtioneuvosto Kunkin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy yleensä liikennepolitiikka käsittelevä osuus. Siinä määritetään ne periaatteet, jotka ohjaavat hallituksen toimintaa liikenneasioiden suhteen ja toimenpiteet, jotka hallitus haluaa panna toimeen valtakautenaan. Hallitusohjelma on poliittinen kannanotto siitä, mille pitkän aikavälin tavoitteille ja toimenpiteille aiotaan antaa erityinen paino seuraavan neljän vuoden aikana. Nykyisen hallitusohjelman mukaan olemassa olevien liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo pyritään

12 18 ylläpitämään sekä turvaamaan tiestön, rataverkon ja yksityisteiden peruspalvelutaso vähintään nykytasoisena. Hallitusohjelman liikennepoliittiset linjaukset Aikajänne Pohjautuu Antaa lähtökohtia Tarkkuustaso Suhde rahoitukseen Toteutumisen seuranta 4 vuotta hallitusohjelman muihin painotuksiin, liikennepolitiikan toimintalinjoihin, hallitusohjelmaan, valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja toimenpideohjelmiin TTS:lle noudatettavan liikennepolitiikan periaatteet, joitakin tarkkoja tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita voi mainita lisääntyvän rahoitustarpeen jonkun yksittäisen asian suhteen tapahtuu hallituksen toimesta Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2003 aikana valmistellaan monivuotinen, kaikki liikennemuodot kattavan liikenneinvestointiohjelma. Ohjelmaa ja siihen sisällytettävä hankkeita ja teemapaketteja valmistelevat LVM ja väylälaitokset ja se käsitellään tätä varten perustetussa ministerityöryhmässä. Ohjelman rahoitus ja mahdolliset uudet rahoitusratkaisut selvitetään ja sovitaan erikseen. Kevyen liikenteen kannalta tärkeitä valmistelun alla olevia teemapaketteja ovat ainakin Koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseututaajamissa sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen matkaketjuja ajatellen teemapaketit Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä ja rautatieasemia koskeva Henkilöliikenteen matkaketjujen ja terminaaliliikenteen sujuvuuden parantaminen. Väylälaitokset (Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos) Väylälaitosten omat pitkän aikavälin ohjelmat yhdistelevät edellä mainitut tavoitteistot, suunnitelmat ja ohjelmat ottaen huomioon kunkin väylälaitoksen lakisääteisen tehtävän ja toiminta-ajatuksen. Ohjelmissa määritetään väylien hoidon periaatteita, väylänpidon keskinäisiä painotuksia ja yksittäisiä hankkeita, joiden avulla väylälaitos voi toteuttaa toiminta-ajatustaan ja valtakunnallisia toimintalinjoja, suunnitelmia ja toimenpideohjelmia. Ohjelmissa arvioidaan, kuinka paljon rahoitusta valtakunnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi. Toisaalta suunnitelmassa arvioidaan, missä määrin tavoitteita voidaan saavuttaa erilaisilla rahoituskehyksillä. Väylälaitosten omat toimintalinjat ja periaatteet Aikajänne Pohjautuu Antaa lähtökohtia Tarkkuustaso vuotta väylälaitoksen toiminta-ajatukseen, liikennepolitiikan toimintalinjoihin väylälaitoksen ja liikenneministeriön TTS:lle toimintaperiaatteiden kuvaus, toiminnan painopistealueiden määrittäminen, merkittävimmät hankkeet

13 19 Suhde rahoitukseen Toteutumisen seuranta esittää arvion tarvittavasta rahoituksesta; ottaa kantaa nähtävissä olevaan rahoituskehykseen toimintalinjat ja -periaatteet vaikuttavat väylälaitosten kaikessa toiminnassa Tiehallinnon PTS-suunnitelmat Pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat (PTS) ovat tienpitoa pitkällä tähtäimellä ohjaavia strategisia suunnitelmia. PTS-suunnitelmia laativat sekä Tiehallinnon keskushallinto että tiepiirit. Viimeisin keskushallinnon PTS-suunnitelma on "Tienpidon linjaukset 2015 julkaisu vuodelta Siinä esitettyjen valtakunnan tason linjausten pohjalta myös kukin tiepiiri on laatinut oman PTS-suunnitelmansa. "Tienpidon linjaukset 2015 suunnitelman lähtökohdat on muodostettu toimintaympäristön muutoksista, ylemmistä liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista ja eri tahojen odotuksista. Suunnitelman vaikutusten arviointi on toteutettu arvioimalla tavoitteiden toteutumista karkealla viisiportaisella asteikolla ja kuvaamalla, miltä osin tavoitteet saavutetaan ja miltä osin ne jäävät saavuttamatta. Itse tavoitteiden tärkeys on myös priorisoitu kolmiportaisella asteikolla. Menetelmällä on aikaansaatu karkea arvio vaikutusten suunnasta, voimakkuudesta ja merkityksestä. (Goebel 2002). Lisäksi on esitetty arvio linjausten hyödyistä ja haitoista sekä niiden kohdentumisesta erityyppisille alueille ja eri tienkäyttäjäryhmiin. Tuloksena on kuvaus eri tienkäyttäjäryhmien liikkumisolosuhteista nykytilanteeseen verrattuna erikseen pääkaupunkiseudulla, suurilla kaupunkiseuduilla, kaupungeissa ja taajamissa sekä haja-asutusalueilla. Näin vaikutusten arvioinnissa on tavoitteiden toteutumisen ohella painotettu tienkäyttäjäasiakkaiden tarpeita ja analysoitu mahdollisuuksia vastata niihin. (Goebel 2002). Kävelyn ja pyöräilyn kannalta on merkittävää se, että kevyt liikenne on mukana yhtenä tienkäyttäjäryhmänä neljästä tienkäyttäjäryhmästä (henkilöautoliikenne, tavaraliikenne, joukkoliikenne, kevyt liikenne) ja sen olosuhteiden muuttumista on kuvattu erikseen erityyppisillä alueilla. Luonnollisesti tärkeää on myös se, että kevyen liikenteen edistäminen esiintyy suunnitelman tavoitteissa. Tiepiirien PTS-suunnitelmat on laadittu vastaavalla periaatteella kuin keskushallinnon suunnitelmakin. Lähtökohtina ovat olleet koko Tiehallinnon päälinjaukset (tieverkon kunnon heikkeneminen pysäytetään, hoito säilyy vähintään nykytasolla, liikenneturvallisuuteen panostetaan) sekä kohtuullisen realistiseksi arvioitu rahoitustaso, joiden puitteissa tienpitoa on pyritty linjaamaan kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Kevyen liikenteen kannalta tiepiirien PTS-suunnitelmissa on tavoitteiden ohella keskeistä linjaukset tulevien vuosien rahankäytöstä erityisesti kevyen liikenteen väylien, taajamajärjestelyjen ja pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden painotus investointien rahoituksessa. Tienpidon toimintalinjat Tiehallinnossa (keskushallinnossa ja tiepiireissä) laaditaan toimintaa ohjaamaan erilaisia toimintalinjoja: - tienpidon tuotteisiin ja tuoteryhmiin kohdistuvat toimintalinjat, esimerkkinä Talvihoidon toimintalinjat,

14 20 - tieverkon eri osiin kohdistuvat toimintalinjat, esimerkkinä Pääteiden toimintalinjat, - eri liikennemuotoihin kohdistuvat toimintalinjat, esimerkkinä Joukkoliikenteen toimintalinjat, sekä - tienpidon vaikutusalueisiin kohdistuvat toimintalinjat, esimerkkinä Tienpidon toimintalinjat ympäristöasioissa. Kevyen liikenteen kannalta nykyisistä toimintalinjoista keskeisimpiä on Talvihoidon toimintalinjat, jossa määritetään kevyen liikenteen väylien talvihoidon taso (hoitoluokkien laatuvaatimukset) ja linjataan niiden käyttöä (2 hoitoluokkaa sekä mahdollinen täsmähoito). Tärkeitä linjauksia on myös mm. Joukkoliikenteen toimintalinjoissa (yhteydet ja olosuhteet pysäkeillä). Myös tiepiireissä laaditaan toimintalinjoja, joissa joko tarkennetaan koko Tiehallinnon toimintalinjoja tai käsitellään asioita, joista ei ole valtakunnan tason linjauksia. Ainakin periaatteessa kevyen liikenteen kannalta merkittäviä esimerkkejä tiepiirien mahdollisista toimintalinjoista ovat mm. tiemerkintöjä, tievalaistusta ja nopeusrajoituksia koskevat toimintalinjat. Tärkeä tiepiirissä tehtävä päätös, vaikkakaan ei varsinainen toimintalinjaus, on koko maata koskevan talvihoidon toimintalinjojen jalkauttaminen piirin tie- ja kevyen liikenteen verkolle, eli kevyen liikenteen väylien osalta sen määrittäminen, mitkä väylät kuuluvat hoitoluokkaan I ja mitkä hoitoluokkaan II. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmat Tiehallinnon tavoin myös Ratahallintokeskus laatii radanpitoa pitkällä tähtäimellä ohjaavia strategisia suunnitelmia. Viimeksi radanpidon pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi on linjattu Ratahallintokeskuksen julkaisussa Rataverkko Suunnitelma keskittyy itse rataverkon ja junaliikenteen tarkasteluun ja käsittelee kevyen liikenteen kannalta keskeisiä aiheita, liityntäliikennettä ja asemien olosuhteita, hyvin lyhyesti. ja yleisellä tasolla. Erikseen kevyttä liikennettä ei käsitellä lainkaan. Toiminta- ja taloussuunnitelmat (TTS) Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) kattaa koko hallinnonalan. Suunnitelman taloudellinen osuus sisältää suunnitelman seuraavien neljän vuoden budjettirahoitukseksi. Toiminnallinen osuus määrittää liikenne-, viestintä- ja omistajapolitiikan tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle. Suunnitelma sisältää myös listan valtion budjetissa erikseen nimettyinä kehittämishankkeina toteutettaviksi ehdotetuista investointihankkeista ja teemapaketeista. Ministeriön TTS:n lähtökohtina ovat liikennepolitiikan linjaukset (toimintalinjat), valtakunnalliset suunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä hallitusohjelma. TTS:ssa määritetään, mitkä osat pitkän aikavälin suunnitelmista toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Nähtävissä oleva rahoituskehys otetaan huomioon tässä määrityksessä.

15 21 Kevyen liikenteen kannalta tärkeitä asioita ovat mm. se, että liikennepolitiikan toimenpiteiden määrittely sisältää riittävästi ja riittävän konkreettisia toimenpiteitä kevyen liikenteen edistämiseksi (esim. TTS :ssä liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuskäytännön kehittäminen, investointihankkeiden yhteiskuntataloudellisen arvioinnin kehittäminen paremmin joukko- ja kevyen liikenteen arviointiin soveltuvaksi, automaattivalvonnan lisääminen taajamissa ja koulumatkareittien turvaaminen) sekä se, onko budjetissa erikseen rahoitettaviksi ehdotettujen teemapakettien joukossa kevyttä liikennettä edistäviä teemoja (TTS ei sisällä). Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Aikajänne Pohjautuu Antaa lähtökohtia Tarkkuustaso Suhde rahoitukseen Toteutumisen seuranta 4 vuotta liikennepolitiikan toimintalinjoihin, hallitusohjelmaan, valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja toimenpideohjelmiin, valtiontalouden ennusteisiin väylälaitoksen TTS:lle, väylälaitoksille asetettaville tulostavoitteille noudatettavan liikennepolitiikan periaatteet, rahoituskehys, joitakin tarkkoja tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita suunnittelee koko hallinnonalan rahoituksen käytettyä rahoitusta ja vuosittaisten tulostavoitteiden saavuttamista seurataan Väylälaitokset Väylälaitosten toiminta- ja taloussuunnitelmissa yhdistetään liikennepolitiikan toimintalinjojen, valtakunnallisten suunnitelmien ja toimenpideohjelmien tavoitteet vesiväylien pidon, radanpidon ja tienpidon osalta. Ministeriön TTS:n rahoituskehys jaetaan edelleen toimenpideryhmittäin ja alueittain (piireittäin). Tulostavoitteet otetaan huomioon. TTS:ssa arvioidaan, missä määrin tavoitteita voidaan saavuttaa nähtävissä olevalla rahoituskehyksellä. Toisaalta suunnitelmassa arvioidaan, kuinka paljon lisärahoitusta tarvittaisiin, jotta väylälaitos oman näkemyksensä mukaan voisi täyttää sille asetetut velvoitteet ja tavoitteet. Väylälaitosten toiminta- ja taloussuunnitelmat Aikajänne Pohjautuu Antaa lähtökohtia Tarkkuustaso 4 vuotta väylälaitoksen toimintalinjoihin, liikenneministeriön TTS:aan väylälaitoksen toiminnan yksityiskohtaiselle suunnittelulle (hankkeet), väylälaitoksen aluehallinnon TTS:lle toimintaperiaatteet, rahoitus toimenpideryhmittäin, merkittävimmät hankkeet Suhde rahoitukseen arvioi, missä määrin tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevalla rahoituksella ja paljonko rahoitusta tarvittaisiin tavoitteiden täysimittaiseen saavuttamiseen Toteutumisen seuranta käytettyä rahoitusta seurataan; seurantaan liittyy rahoituksen riittävyyden arviointi

16 22 Tiehallinto Tiehallinnon ja tiepiirien toiminta- ja taloussuunnitelmat (TTS) ovat keskipitkän aikavälin suunnitelmia, jotka sisältävät arvion neljän seuraavan vuoden rahoituskehyksistä ja sen perusteella laaditun suunnitelman rahoituksen jakautumisesta tuoteryhmittäin ja tuotteittain. Keskushallinnon TTS sisältää nimettyinä hankkeina nelivuotiskaudelle ehdotetut kehittämishankkeet sekä teemapaketit, joiden sisältämät hankkeet voivat myös olla jo valmiiksi nimettyjä. Keskushallinnon TTS:ssa on rahoituksen osalta esitetty ns. perussuunnitelma ja kehittämisvaihtoehto. Perussuunnitelma on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön ohjeen mukaisesti ministeriön alustavan kannanoton mukaiseen rahoitustasoon. Kehittämissuunnitelma taas on laadittu tätä korkeammalle rahoitustasolle ja sen perusteena on peruslaskelmatason riittämättömyys tienpidolle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. (Goebel 2002) Tiepiirien TTS:ssä investoinnit on esitetty hankkeen tarkkuudella aivan pienimpiä hankkeita lukuun ottamatta (esimerkiksi pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet). Kevyen liikenteen investointihankkeiden kannalta tiepiirin TTS onkin keskeisen tärkeä suunnitelma, koska siinä pitkälti sovitaan seuraavan neljän vuoden investointiohjelma. TTS:n kautta konkretisoituvat PTS-suunnitelmissa ja muissa strategisissa suunnitelmissa tehdyt linjaukset tienpidon painopisteistä. TTS:n ulkopuoliset hankkeet harvoin pääsevät toteutukseen TTS:ssä ohjelmoitujen hankkeiden ohi, ennemminkin TTS:ssä jo olevia hankkeita joudutaan siirtämään pitemmälle tulevaisuuteen. Myös jo hankkeiden suunnitteluvalmius asettaa omat rajoituksensa aikaistaa niiden toteuttamista, sillä tie- ja rakennussuunnitelmien laatimista varastoon pyritään välttämään. Investointihankkeiden lisäksi, tai oikeammin niitä ennen, tiepiirin TTS määrittää tiestön myös kevyen liikenteen väylästön hoitoon ja ylläpitoon käytettävän rahoituksen. Hoidon ja ylläpidon tasoa koskevat linjaukset ja sen kautta niiden edellyttämä rahoitus ovat kuitenkin pitkälti valtakunnan tasolla päätettyjä asioita. Linjausten jalkauttaminen tiepiirin väyläverkolle, esimerkiksi päätökset siitä, mitä hoitotasoa milläkin väylällä ja väylän osalla noudatetaan tai millä väylillä kunakin vuonna päällystystöitä tehdään, tehdään puolestaan muualla kuin TTS:ssä (ks. kohta Tienpidon toimintalinjat edellä). Tiepiirien TTS:issa vaikutusten arvioinnin asiallinen sisältö ja arvioinnin dokumentointi on ollut niukkaa. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty toteamaan tien fyysisten ja toiminnallisten ominaisuuksien sekä tien lähiympäristön tilan muutokset (esim. kevyen liikenteen väylästön pituuden muutos ja melulta suojattavien ihmisten määrä). Tienkäyttäjiin ja muuhun yhteiskuntaa kohdistuvia hyvinvointimuutoksia (esim. ajokustannuksia) ei juurikaan ole arvioitu. (Goebel 2002). Liikenneturvallisuuden osalta suunnitelmissa on esitetty suunnitelmakauden investointihankkeiden laskennallinen onnettomuusvähenemä (TARVA-laskelma), mikä on aikaisemmin ollut yksi tärkeä peruste kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamiselle. Nykyisin kevyen liikenteen väylien tuottamat onnettomuusvähenemät ovat pienempiä, koska väylät on jo rakennettu pahimpiin paikkoihin.

17 23 Ratahallintokeskus Myös Ratahallintokeskus laatii vuosittain seuraavan neljän vuoden radanpitoa ohjaavan toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa rahoituksen osalta esitetään ministeriön alustavan kannanoton mukaiseen rahoitustasoon laadittu ns. kehyssuunnitelma sekä kustannuksiltaan suurempi ns. kehittämissuunnitelma (peruspalveluntason turvaava suunnitelma). PTS-suunnitelman tavoin toiminta- ja taloussuunnitelma keskittyy itse rataverkon ja junaliikenteen tarkasteluun ja käsittelee kevyen liikenteen kannalta keskeisiä aiheita, liityntäliikennettä ja asemien olosuhteita, hyvin lyhyesti ja yleisellä tasolla. Erikseen kevyttä liikennettä ei käsitellä lainkaan. Vuosittaiset talousarviot ja tulossuunnitelmat Perustienpidon vuotuisen rahoituksen kohdentaminen Kunkin vuoden perustienpidon ja perusradanpidon rahoituksen tasosta päättää eduskunta hyväksyessään valtion talousarvion. Perustienpidon ja perusradanpidon rahoituksen kohdentamisesta vastaavat Tiehallinto ja Ratahallintokeskus valtion talousarviossa esitettyjen periaatteiden sekä liikenne- ja viestintäministeriön asettamien tulostavoitteiden mukaisesti. Tiehallinnossa perustienpidon määrärahan kohdentamisperiaatteet tiepiireille on vahvistettu Tiehallinnon johtokunnassa. Perustienpidon määräraha jaetaan ensin eri toimenpideryhmille (tienpidon tuoteryhmille): tiestön hoitoon, ylläpitoon, korvausinvestointeihin, liikenteen hallintaan sekä laajennus- ja uusinvestointeihin. Tämän jälkeen kunkin toimenpideryhmän rahat jaetaan tiepiirien kesken. Tuoteryhmittäinen rahanjako ei kuitenkaan sido tiepiirejä, vaan kyse on rahanjakoperusteita. Tiepiirit päättävät itsenäisesti rahoituksen lopullisesta kohdentamisesta eri toimenpideryhmiin, tieverkon eri osille ja eri hankkeisiin saamansa rahoituskehyksen puitteissa alueen omien tarpeiden mukaisesti, kuitenkin vahvasti tulostavoitteiden ja ylemmän tason linjausten ohjaamana. Kunkin vuoden investointihankkeiden lähtökohtana on TTS:n ensimmäisen vuoden hankejoukko, joka sovitetaan tiepiirin saamaan rahoitusraamiin. Usein joitakin hankkeita joudutaan siirtämään seuraavalle vuodelle. Toisaalta esimerkiksi valtion lisäbudjetissa perustienpitoon osoitettu lisärahoitus merkitsee sitä, että hankkeita käynnistetään alun perin suunniteltua enemmän. Väylälaitosten tulostavoitteet Liikenneministeriö asettaa väylälaitoksille tulostavoitteet vuosittain. Tulostavoitteet liittyvät yhtäältä liikennepolitiikan toimintalinjojen tavoitealueisiin ja toisaalta väylänpidon taloudellisuuden parantamiseen. Tulostavoitteista neuvotellaan vuosittain väylälaitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Valtion talousarviossa väylälaitosten tulostavoitteet kertovat hallitukselle ja eduskunnalle, mitä tietyn vuoden budjettirahoituksella aiotaan saada aikaan.

18 24 Liikenneministeriön väylälaitoksille asettamat tulostavoitteet Aikajänne 1 vuosi Pohjautuu Valtion talousarvioon, valtion tulosohjauksen yleisiin tavoitteisiin, liikenneministeriön TTS:aan Antaa lähtökohtia väylälaitosten omille tulostavoitteille ja toiminnan suunnitteluun Tarkkuustaso yksityiskohtaiset tavoitteet, jotka käsittelevät lähinnä väylälaitosten toimintaa (ei toiminnan vaikutuksia) Suhde rahoitukseen Toteutumisen seuranta käytettävä rahoitus on tiedossa; tavoitteiden taso määritetään sen mukaan seurataan vuoden aikana ja jälkikäteen Esimerkiksi Tiehallinnon vuoden 2003 tulostavoitteissa on kolme kevyen liikenteen kannalta merkittävää tulostavoitetta, joista kaksi koskee liikenneturvallisuutta ja yksi suoraan kevyttä liikennettä: Tienpidon toimenpiteillä vähennetään 47 laskennallista henkilövahinkoonnettomuutta, jotka vastaavat yhteensä 4,7 liikennekuoleman vähentämistä. Tiehallinto toteuttaa valtioneuvoston (liikenneturvallisuutta koskevaan) periaatepäätökseen perustuvan tehostettujen toimenpiteiden ohjelman vuotta 2003 koskevan osuuden. Tiehallinto edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta varmistamalla omalta osaltaan toiminnan säännönmukaisuuden ja seurannan. Joukko- ja kevyen liikenteen toimivuutta parannetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Väylälaitos voi jakaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisen vastuun keskushallinnon ja aluehallinnon (tai eri yksiköiden) välille. Väylälaitosten omissa tulostavoitteissa voi olla myös muita kuin liikenneministeriön asettamia tavoitteita. Esimerkiksi tiepiirit valmistelevat keskushallinnon ohjeiden ja alustavien tulostavoitteiden perusteella tulossopimusehdotukset, jotka sisältävät mm. tuoteryhmittäisen rahoitusjakauman, lyhyen selostuksen tiepiirin seuraavan vuoden toiminnan painotuksista sekä tavoitekortit, joissa arvioidaan suunnitteluvuodelle alustavasti asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Ehdotuksen perusteella tiepiiri ja keskushallinto käyvät neuvottelut, jossa sovitaan tiepiirin lopulliset tulostavoitteet. Väylälaitosten sisäiset tulostavoitteet Aikajänne 1 vuosi Pohjautuu liikenneministeriön asettamiin tulostavoitteisiin, väylälaitoksen toimintalinjoihin ja TTS:aan Antaa lähtökohtia väylälaitoksen keskushallinnon ja piirihallinnon käytännön toiminnalle Tarkkuustaso yksityiskohtaiset tavoitteet, jotka käsittelevät lähinnä väylälaitosten toimintaa (ei toiminnan vaikutuksia) Suhde rahoitukseen käytettävä rahoitus on tiedossa; tavoitteiden taso määritetään sen mukaan Toteutumisen seuranta seurataan vuoden aikana ja jälkikäteen

19 Toimenpiteiden suunnittelu Tarveselvitykset ja erilaiset toimenpideohjelmat Tarveselvityksiksi kutsutaan suunnitelmia, joissa selvitetään tarpeet jonkin tyyppisen tienpidon toimenpiteen tekemiseen. Tarveselvityksen avulla kootaan toimenpidejoukko, josta voidaan nostaa toimenpiteitä jatkosuunnitteluun sekä arvioida kyseisen tarpeen poistamiseen tarvittavan rahoituksen suuruutta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat mm. tiepiirien kevyen liikenteen väylien tarveselvitykset. Tarveselvitys voi myös sisältyä jonkin muun suunnitelman osaksi, jossa kootaan tarkasteltava toimenpidejoukko. Useimmiten tarveselvityksessä pyritään jollain keinolle priorisoimaan esiin noussut toimenpidejoukko toimenpideohjelman laatimiseksi. Periaatteessa priorisoinnin tulisi perustua toimenpiteiden vaikutuksiin. Käytännössä on yleensä kyse suuresta määrästä kohteita ja alustavista toimenpiteistä, joiden sisältö ja sen myötä vaikutukset eivät ole kovin tarkasti määritettyjä. Toimenpiteen tärkeyttä kuvaamaan käytetäänkin yleisesti varsinaisten vaikutuksia kuvaavien tekijöiden ohella ja sijasta lähtötietoindikaattoreita, joiden voidaan ajatella korreloivan hankkeen vaikutuksen kanssa. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylän tarvetta turvallisuusvaikutuksen näkökulmasta kuvaavina indikaattoreita käytettään mm. autoliikenteen määrää ja nopeutta tiellä, jolla ei ole väylää. Toimenpiteen turvallisuusvaikutus henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemänä ilmaistuna on monien toimenpidejoukkojen kohdalla lähestulkoon ainoa vaikutus, joka on tällä hetkellä mahdollista arvioida määrällisesti kohtuullisella työllä ja tarkkuudella TARVA-ohjelmiston avulla. Priorisoitua tai muuten toteutettavaksi valittua toimenpidejoukkoa voidaan kutsua yleisnimellä toimenpideohjelma (tai toteuttamisohjelma). Luonteeltaan toimenpideohjelmia ovat monet muutkin kuin nimessään toimenpideohjelma-sanan sisältävät suunnitelmat, kuten erilaiset teema- ja investointiohjelmat, priorisoinnin sisältävät tarveselvitykset ja erilaiset priorisoidut hankekorit. Niitä laaditaan sekä valtakunnan tasolla että tiepiireissä. Toimenpideohjelmia sisältyy myös moniin muihin tässä käsiteltyihin suunnitelmiin, kuten liikennejärjestelmäsuunnitelmiin, liikenneturvallisuussuunnitelmiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Toimenpideohjelma on jo suunnitelma, jonka (kokonais)vaikutukset voidaan arvioida, koska se käsittää joukon toteutettavaksi aiottuja toimenpiteitä. Tarveselvityksen yhteydessä kokonaisvaikutusten arviointi edellyttää, että selvitys sisältää jonkun toteutettavaksi oletetun toimenpidejoukon (eli toimenpideohjelman). Toimenpideohjelman vaikutus voidaan osin arvioida toimenpiteiden vaikutusten summana (esimerkiksi eri alueille kohdistuvien investointihankkeiden onnettomuusvähenemä), osin toimenpiteiden yhteisvaikutus on arvioitava erikseen (esimerkiksi kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen vaikutus kulkutapajakaumaan).

20 26 Yksittäisen tieinvestointihankkeen suunnittelu- ja päätöksentekopolku Lähde: Tiesuunnittelun kulku, Tiehallinto 2002 Tiehankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi, jossa on neljä vaihetta: esi-, yleis-, tie- ja rakennussuunnittelu. Vaiheistetussa suunnitteluprosessissa vaihtoehtojen määrä vähenee suunnittelun tarkentuessa. Prosessin edetessä suunnittelu voidaan kohdistaa yhä rajatumpaan kokonaisuuteen. Pienissä ja vaikutuksiltaan suppeissa tiehankkeissa suunnittelu- ja päätöksentekovaiheita voidaan yhdistää. (Tiesuunnittelun kulku, Tiehallinto 2002) Kuva 2. Tiehankkeen suunnittelun kulku. Esisuunnitelmia on eri nimisiä ja sisällöltään erilaisia, sillä esisuunnittelua tarvitaan eri tarkoituksiin. Yleisimpiä hankekohtaisia esisuunnitelmia ovat kehittämisselvitys tai suunnitelma, ideasuunnitelma, tilavaraussuunnitelma ja toimenpideselvitys. Niitä edeltävät useimmiten useita hankkeita sisältävät esisuunnitteluvaiheet, kuten tarveselvitys tai liikennejärjestelmäsuunnitelma. Esisuunnittelussa selvitetään liikkumistarpeissa ja liikenneoloissa tapahtuneet muutokset ja selvitetään ja suunnitellaan ne toimenpiteet, joilla voidaan vastata liikenneolojen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Suunnittelun tuloksena hahmottuu hanke tai useita hankkeita, joille on alustavasti selvitetty mahdollisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä vaikutuksineen ja kustannuksineen. Esisuunnittelun tuloksia ovat tavoitteet, vaihtoehdot, likimääräiset toimenpiteet, alustavat vaikutusarvioinnit ja kustannusennusteet.

21 27 Esisuunnitelmien perusteella voidaan päättää jatkosuunnittelusta. Päätökset ovat Tiehallinnon kannanottoja kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuuteen, ajoitukseen ja jatkosuunnitteluun. Tarpeellisiksi katsottavat toimenpiteet etenevät jatkosuunnitteluun ja toteutukseen rahoituksen sallimalla aikataululla. Yleissuunnitelmassa selvitetään tien likimääräinen sijainti, tien kytkennät nykyiseen sekä tulevaan tiestöön ja maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Suunnittelutarkkuus sovitetaan siten, että suunnitelman tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus tulee varmistetuksi. Yleissuunnitelma sisältää myös vaikutusten arvioinnin, kustannusarvion sekä rakentamisvaiheet tavoitteellisine ajoituksineen. Yleissuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös, jonka jälkeen hanke voidaan sisällyttää Tiehallinnon lähivuosien toteuttamisohjelmiin (TTS). Koska yleissuunnitelmassa määräytyvät tien sijainti ja laatu sekä tien vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja ympäristöön, on yleissuunnittelu tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkein suunnitteluvaihe. Myös toimivien kevyen liikenteen järjestelyjen kannalta yleissuunnitelma on yleensä ratkaiseva suunnitelmavaihe. Hyväksytty yleissuunnitelma voi rajoittaa muuta rakentamista ja synnyttää tienpitäjälle myös velvollisuuden lunastaa alueita. Yleissuunnitelmassa hyväksyttyjä periaatteellisia asioita ei tiesuunnitelmavaiheessa enää yleensä käsitellä. Mahdollinen lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sisältyy yleensä yleissuunnitteluvaiheeseen. Se voidaan kuitenkin tehdä myös erikseen. Kehittämishanke-ehdokkaista ja joistakin muista suurista hankkeista laaditaan hankkeesta tehtävien päätöksien tueksi erillinen hankearviointi joko jonkin muun suunnitteluvaiheen, yleensä yleissuunnitelman, yhteydessä tai erillisenä tehtävänä. Tiesuunnitelmassa määritetään tien tarkka sijainti, tietä varten tarvittavat alueet, yleisten ja yksityisten teiden liittymät sekä muut tiejärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyt sekä muut yksityiskohtaiset ratkaisut kuten mm. liikenteen haittojen torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tiesuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös, joka antaa tienpitäjälle oikeuden tietä varten tarvittavan alueen haltuun ottamiseen. Tien tekeminen voidaan aloittaa tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen ja rahoituksen varmistumisen jälkeen. Rakennussuunnittelu kuuluu tien rakentamisvaiheeseen ja kattaa rakentamisessa tarvittavien asiakirjojen laatimisen. Pienehköissä hankkeissa tie- ja rakennussuunnitteluvaiheet voidaan yhdistää Tiehallinnon kevyen liikenteen investointirahoituksen kehitys Valtion kevyen liikenteen väyläinvestointeihin käyttämän rahoituksen kehityksestä antaa käsityksen kuvassa 4 esitetty yleisten teiden kevyen liikenteen väylien pituuden kehitys sekä kuvassa 5 esitetty erillisten kevyen liikenteen järjestelyjen kustannusosuus Tie- ja vesirakennushallituksen toimenpideohjelmissa. Kevyen liikenteen todellista osuutta liikenneinvestoinneista on kuitenkin vaikea arvioida, koska kevyen liikenteen järjestelyjä tehdään myös muiden hankkeiden yhteydessä, esimerkiksi taajamatiehankkeissa sekä uusia teitä rakennettaessa ja nykyisiä parannettaessa. (Kallioinen 2002.)

22 28 km yleisten teiden varsilla Suomessa yhteensä Kuva 3. Kevyen liikenteen väylien määrän kehitys Suomessa , lähteenä TVH 1975; TVH 1976; LM 1981; 1987; 1996; 1998; Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys 1999; Tiehallinto 2001; Block (Kallioinen 2002) 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Tummat pylväät kuvaavat toteutuneista menoista laskettuja osuuksia. Vaaleat pylväät ovat suunnitelluista kustannuksista laskettuja osuuksia. Vuonna 1974 kaikki toteutuneet investoinnit olivat yhteensä 964 Mmk, josta kevyen liikenteen osuus oli 34 Mmk (3,5 %) (vuoden 1974 rahanarvo). Vuonna 1990 kaikki suunnitellut investoinnit olivat yhteensä Mmk, josta kevyen liikenteen osuus oli 175 Mmk (9,1 %) (vuoden 1989 rahanarvo). Kuva 4. Kevyen liikenteen määrärahojen osuudet Tie- ja vesirakennushallituksen toimenpide- tai investointiohjelmissa luvulla, lähteenä THV 1975b; 1976; 1983; 1985; 1986; 1987; 1988; 198). Tielaitos ei luvulta eteenpäin ole erotellut kevyen liikenteen osuutta toimenpideohjelmissaan, kuten ei myöskään Tiehallinto nykyään. (Kallioinen 2002.)

23 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja muita kuntien ja valtionhallinnon yhteisiä suunnitelmia Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa tarkastellaan liikkumista ja kuljetuksia koskevaa järjestelmää kokonaisuutena: kaikkia liikennemuotoja ja myös liikennejärjestelmän suhdetta maankäyttöön. Liikennejärjestelmäsuunnittelu tuottaa liikennepoliittisia päämääriä ja tavoitteita, eri liikennemuotojen verkkosuunnitelmia, järjestelmän toteuttamisstrategioita ja toimenpideohjelmia sekä arvioita järjestelmän vaikutuksista. Kevyen liikenteen, joukkoliikenteen, pysäköinnin yms. tarkentavia suunnitelmia tehdään tarpeen mukaan. (Tiesuunnittelun kulku, Tiehallinto 2002). Kevyen liikenteen edistämisen kannalta on tärkeää, että kävely ja pyöräily näkyvät paitsi liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteissa myös toimenpideohjelmissa ja rahoituksen painopisteitä suunnattaessa. Jotta pyöräily ja erityisesti kävely saisivat suunnittelussa riittävän painoarvon, niiden asema kulkutapoina sekä niiden suosion kasvun hyödyt tulisi pystyä arvioimaan ja kuvaamaan riittävän selkeästi ja konkreettisesti ko. alueen näkökulmasta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmista on viimeisen kymmenen vuoden aikana muodostunut vakiintunut suunnittelumuoto kaupunkiseuduille. Suunnittelun kohdealueena voi myös olla yksi tai useampi kunta, esimerkiksi seutukunta. Myös useimpiin maakuntiin on laadittu tai ollaan laatimassa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Maakuntatasolla tarkastelutaso on luonnollisesti kaupunkiseutua karkeampaa ja keskittyy enemmän pitkämatkaiseen liikenteeseen ja sitä palveleviin liikenneverkkoihin. Erityisen tärkeää on, että kävely ja pyöräily nostetaan selkeästi muiden liikennemuotojen rinnalle kaupunkiseutu- ja kuntatason liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on vuorovaikutteisuus maankäytön suunnittelun kanssa. Yhteistyö tapahtuu lähinnä maakunta- ja yleiskaavatasolla. Optimaalista on, jos liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kaavan laadintaprosessit on sovitettu myös aikataulujensa puolesta yhteen, mutta liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan laatia myös erillään kaavaprosessista. Tällöinkin arvioidaan erilaisten maankäytön kehittämistapojen vaikutusta liikennejärjestelmän eri osa-alueisiin. (Liikennejärjestelmäsuunnitelma, Tielaitos 1996) Kytkentä maankäytön suunnitteluun on erityisen tärkeää kevyen liikenteen edistämisen kannalta, koska maankäytöllä on ratkaiseva vaikutus kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiin. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laativat yhteistyössä suunnittelualueen kunnat, maakuntaliitto, lääninhallitus, tiepiiri sekä alueesta riippuen muut väylälaitokset (RHK, Merenkulkulaitos, Ilmailulaitos). Suurimmilla kaupunkiseuduilla myös liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu suunnitelman laatimiseen. Suunnitelman aikana vuoropuheluun otetaan mukaan myös muut sidosryhmät, kuten asukkaiden, elinkeinoelämän ja liikenteen hoidosta vastaavien tahojen edustajat. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ei ole lainsäädännössä määritelty suunnitelmamuoto eikä sillä ole virallista hyväksymismenettelyä. Yleensä suunnitelmasta pyydetään lausunnot ja niiden jälkeen suunnitelman laatija-

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Tiensuunnittelun kulku

Tiensuunnittelun kulku Tiensuunnittelun kulku Tiensuunnittelun toimintaympäristö 2 Tiensuunnittelun kulku TIENSUUNNITTELUN toimintaympäristö Seuraavassa kuvataan tiivistetysti maanteiden suunnittelua mitä vaiheita siihen sisältyy

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely

Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessit Ennakkotehtävän koonti ja jatkotyöskentely Ennakkotehtävä Liikennejärjestelmäanalyysi ja toimintalogiikan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma

Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma Anton Goebel Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma Tiehallinnon strategisen projektin S13 (VAHA) tutkimussuunnitelma Sisäisiä julkaisuja 24/2002 Anton Goebel Tienpidon vaikutusten hallinnan

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

www.tiehallinto.fi/vaha Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma

www.tiehallinto.fi/vaha Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma www.tiehallinto.fi/vaha Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelma Tiehallinnon strategisen projektin 13 (VAHA) toimintasuunnitelma vuodelle 2005 IÄLLY 1 TOIMINNAN YLEIKUVAU...3 1.1 Toiminnan painopistealueet

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Maakuntien resurssiohjaus

Maakuntien resurssiohjaus Maakuntien resurssiohjaus 29.6.2016 1 Maakuntien resurssiohjauksen kokonaisuus Julkisen talouden suunnitelma - Maakuntataloudelle asetetut tavoitteet - Maakuntien tehtävien ja rahoituksen arviointi Valtion

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot