ESPOO-KAUNIAINEN-KIRKKONUMMI-VIHTI YHDISTYMISSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOO-KAUNIAINEN-KIRKKONUMMI-VIHTI YHDISTYMISSELVITYS"

Transkriptio

1 ESPOO-KAUNIAINEN-KIRKKONUMMI-VIHTI YHDISTYMISSELVITYS Helmikuu 2014 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TYÖRYHMÄN RAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN Toimeksianto Kokoonpano Työn eteneminen Tehtävän rajaus 6 2. NYKYTILAN KUVAUS Oma toiminta 7 Teknisen toimen organisaatiot ja päätöksenteko 7 Päätöksenteko: 8 Maankäyttö ja maapolitiikka 9 Yleiskaavoitus 11 Maankäyttöön liittyvä liikennesuunnittelu 13 Asemakaavoitus 15 Asuminen 18 Joukkoliikenne 19 Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito 21 Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 23 Rakennusvalvonta 25 Kaupunkimittaus 25 Tilapalvelut 27 Kiinteistöpalvelut 28 Ympäristö 30 Tietojärjestelmät ja tiedonhallinta 32 Rekisterit Yhteistoiminta 34 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 34 Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto 34 Uudenmaan liitto 34 HSL 34 KUUMA-yhteistyö 35 Länsiradan maankäytön kehityskuva 37 MAL-yhteistyö YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 40 Kuntauudistus ja metropolialueen esiselvitys 40 MAL-yhteistyö KUNTARAKENNELAIN MUKAINEN VAATIMUS Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 41 Yleistä 41 Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka 41 Asuminen 42 Joukkoliikenne 42 Kunnallistekniikan rakentaminen 42 Kunnallistekniikan ylläpito 44 Sivu 2

3 Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 44 Rakennusvalvonta 44 Kaupunkimittaus 45 Tilapalvelut 45 Kiinteistöpalvelut 45 Ympäristö 46 Tietojärjestelmät 47 Rekisterit Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta (nyt ja tuleva) Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista 54 Organisaatiot ja päätöksenteko 54 Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka 55 Asuminen 56 Joukkoliikenne 56 Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito 56 Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus 57 Rakennusvalvonta 58 Kaupunkimittaus 58 Tilapalvelut 58 Kiinteistöpalvelut 59 Ympäristö, kestävä kehitys 59 Tietojärjestelmät, rekisterit 60 Asiakaspalvelu, palvelupisteet Arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta JOHTOPÄÄTÖKSET 63 LIITTEET 65 Liite 1. Teknisen toimen organisaatiot 65 Liite 2. Valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutettavien tonttien enimmäishinnat 67 Liite 3. Teknisen ja ympäristötoimen keskeisimmät rekisterit 68 Liite 4. Saavutettavuusvyöhykkeet 2012 (HSL) 69 Sivu 3

4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI TYÖRYHMÄN RAPORTTI TIIVISTELMÄ Raportti on osa Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitystä ja siinä tarkastellaan selvityskuntien toimintaa teknisen ja ympäristötoimen kannalta. Työ on tehty kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnat ovat olleet mukana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) strategisessa seutuyhteistyössä vuodesta Käynnissä olevassa MAL-työssä Rantaradan ja Länsiradan kehittämisvyöhykkeet ovat kaksi keskeistä länsisuunnan kehityskäytävää. Näihin nivoutuu liikenneverkollisesti Turunväylä sekä Kantatie 51, jotka ovat jo tällä hetkellä moottoriväylätasoisia yhteyksiä. Työryhmän mielestä selvitysalueen kuntien monikeskuksinen ja verkostomainen kaupunkirakenne on toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämiseksi. Helsingin seutuyhteistyössä alueen länsisuunnan yhteistyön syventäminen on tärkeää. Näin alueen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet seudullisessa yhteistyössä vahvistuvat. Verkostomaista rakennetta täydentävät Hanko-Hyvinkää radan ja valtatie 25:n (ns. Kehä V) ja Vihdintien kehittämismahdollisuudet. Mahdollisessa yhdistymistilanteessa teknisen sektorin toimintoja on mahdollista järjestää menestyksekkäästi eri tavoilla vaikka Espoon toiminnan volyymit ovat huomattavan paljon muita kuntia suuremmat, lähtökohtana ei ole ainoastaan pienempien kuntien toiminnan sovittaminen Espoon toimintatapaan. Joidenkin teknisen sektorin toimintojen osalta kuntaliitos voi tarjota mahdollisuuden kehittää ja muodostaa uutta organisaatiota alusta alkaen. Yhteistyön syventäminen ilman kuntaliitostakin vaikuttaisi usean toiminnon osalta mahdolliselta. Suuri osa teknisen ja ympäristötoimen palvelua on käsittelyä vaativaa, kertaluontoista suunnittelu- ja lupapalvelua (rakennusluvat, kaavoitus, tonttiasiat), joissa mahdollisuudet sähköistenkin palveluiden kehittämiseen ovat hyvät. Paikallistuntemusta kuitenkin edellytetään ja EKKV-kunnan maantieteellinen laajuuskin tarkoittanee paikallisia palvelu- ja toimipisteitä. Mahdollisella yhdistymisellä ei ole suuria vaikutuksia eikä merkittäviä lisäys- tai säästötarpeita kustannuksiin, määrärahoihin, henkilöstömäärään ja investointeihin. Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti Olavi Louko Marianna Harju Jari Tirkkonen Rauno Kujanpää Torsti Hokkanen Tero Luomajärvi Suvi Lehtoranta Harri Tanska Anna-Kaisa Kauppila Olli Isotalo Tiina Kosama Sivu 4

5 1. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN 1.1 Toimeksianto Selvityksen lähtökohtana ovat kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki astui voimaan Lakiin on sisällytetty erillinen luku kuntarakenne-uudistuksen toteuttamisesta ja säännökset mm. kuntien selvitysvelvollisuudesta ja selvityksen vähimmäissisällöstä. Metropolialueen esiselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin kunnat päättivät käynnistää yhdistymisselvityksen. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta. Kuntarakennelain mukaisesti selvityksen tulee sisältää 1. suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, 2. selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, 3. selvityksen taloudellisesta tilanteesta, 4. arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta, 5. yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista, 6. arvion kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä 7. arvion kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. 1.2 Kokoonpano Selvitystä ohjaa kuntien luottamushenkilöistä koottu poliittinen ohjausryhmä, jossa Espoolla on viisi jäsentä, Kauniaisilla kolme ja Kirkkonummella ja Vihdillä kummallakin neljä jäsentä. Selvityksen johtoryhmän muodostavat kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat. Valmistelusihteeristö huolehtii johtoryhmän ja ohjausryhmän valmistelusta ja esittelystä. Selvitystyön yhteistoimintamenettelyä varten on nimetty kuntien pääsopijajärjestöjen edustajista ja kaupunkien edustajista koostuva seurantaryhmä (kuusi edustajaa kustakin kunnasta). Seurantaryhmän tehtävänä on seurata selvitystyön etenemistä henkilöstön näkökulmasta. Yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan kaupunkien yhteistoimintamenettelyä. Sivu 5

6 Selvityksen toteutus tapahtuu johtoryhmän alaisissa neljässä toimialaryhmässä. Toimialakohtaiset työryhmät, joita johtavat kaupungin- ja kunnanjohtajat tai apulais-kaupunginjohtajat valmistelevat selvitystä kuntarakennelain edellyttämällä tavalla ja selvittävät kuntien yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Selvitys toteutetaan virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käyttäen. Teknisen ja ympäristötoimen toimialaryhmän kokoonpano oli seuraava: Sivu 6 Olavi Louko, Espoo pj Rauno Kujanpää, Vihti Petra Ståhl / Suvi Lehtoranta, Vihti Marianna Harju, Leena Porvali, Kauniainen Torsti Hokkanen, Espoo Harri Tanska, Espoo Olli Isotalo, Espoo Anna-Kaisa Kauppinen, Kirkkonummi Tero Luomajärvi, Kirkkonummi Jari Tirkkonen, Kirkkonummi vpj Työryhmän pääsihteereinä toimivat Anna-Kaisa Kauppinen ja Olli Isotalo, teknisenä sihteerinä Tiina Kosama. Raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös useat kuntien asiantuntijat. 1.3 Työn eteneminen Työ käynnistyi Espoossa pidetyssä aloitusseminaarissa Seminaariin osallistuivat kaikki selvitystyössä mukana olleet ryhmät. Ohjausryhmän edustajien puheenvuorojen jälkeen työryhmät pitivät omat järjestäytymiskokouksensa. Tekninen ja ympäristötoimi työryhmä piti kokouksia seuraavasti: Kauniainen Espoo Kirkkonummi Vihti Espoo Työryhmä piti myös erillisiä kirjoitus-/päivityssessioita, joissa mm. sovittiin kirjoitusvastuista ja käytiin raporttia yksityiskohtaisemmin läpi. Näitä tapaamisia pidettiin , ja 7.2. Espoossa. Työryhmällä oli omat Espoon kaupungin ylläpitämät extranet-sivut, joiden toiminnassa oli käynnistymisvaikeuksia. Muiden kuntien edustajilla oli vaikeuksia kirjautumisten kanssa, mutta sivusto saatiin toimimaan kohtalaisesti. 1.4 Tehtävän rajaus Tehtävä rajattiin päivätyn selvityssuunnitelmassa määritellyn sisällysluettelon mukaisesti. Työ käynnistettiin kunnista kerätyn tiedon perusteella tehdyn nykytilan kuvauksella Työ rajattiin käsittämään seuraavat kokonaisuudet: Teknisen toimen organisaatiot ja päätöksenteko Maankäyttö ja maapolitiikka Yleiskaavoitus Maankäyttöön liittyvä liikennesuunnittelu Asemakaavoitus

7 Asuminen Joukkoliikenne Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito Vesi ja jätehuolto, jäteveden puhdistus Rakennusvalvonta Kaupunkimittaus Tilapalvelut Kiinteistöpalvelut Ympäristö Tietojärjestelmät ja tiedonhallinta Rekisterit 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Oma toiminta TEKNISEN TOIMEN ORGANISAATIOT JA PÄÄTÖKSENTEKO Tarkasteluun valitut tehtäväkokonaisuudet ovat EKKV-kunnissa pääosin teknisen toimen organisaatioissa. Pienemmissä kunnissa Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä teknisen toimen organisaatiot ovat suurelta osin samankaltaisia. Toiminta on organisoitu lautakuntien alaisiksi tulosyksiköiksi ja -alueiksi. Vaikka toiminnot on kussakin kunnassa järjestetty omalla tavallaan, ne pitävät pääosin samankaltaiset tehtävät. Liikelaitoksia ei ole lukuun ottamatta Vihdin Vesilaitosta. Organisaatiot ovat matalia ja henkilöstön määrä on suhteellisen pieni. Espoon teknisen ja ympäristötoimen organisaatio on kaupungin suuremmasta koostakin johtuen erilainen. Espoossa on käytössä sisäisissä palveluissa tilaaja-tuottaja -malli. Palveluliiketoimen toimiala tuottaa palveluja muille toimialoille, jotka toimivat palvelujen tilaajina. Teknisen toimen organisaatio on tilaajaorganisaatio. Kiinteistöjen rakennuttaminen ja omistaminen on liikelaitoksessa (Tilakeskus-liikelaitos) ja palvelujen tuottaminen, kuten rakentamispalvelut, kiinteistöpalvelut, ruokahuolto ym. on järjestetty liikelaitoksin (Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Espoo Catering - liikelaitos). Teknisen toimen organisaatiossa on lisäksi konserni- ja osakkuusyhtiöitä. Toimialan esikunnan alaisuudessa ovat suuret kehittämisprojektit, joista Suurpelto ja Tapiola erillisinä taseyksikköinä. Asumiseen liittyvät asiat ovat kunnissa teknisen toimen alla, osin (yleis)hallinnon alla ja osin kunnan konserni- tai osakkuusyhtiöissä. Vihdin joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu (yleis)hallinnon alaisuuteen. Joukkoliikenne on Espoossa, Kauniaissa ja Kirkkonummella kuntayhtymän HSL vastuulla. Vesi- ja jätehuolto on Espoossa ja Kauniaisissa Helsingin ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymän vastuulla, kuten myös Kirkkonummen jätehuolto. Kirkkonummella teknisen toimen alla on myös siivous ja ruokahuolto. Kauniaisten erikoisuus on Suomen ainoa kunnallinen hautausmaa. Kuntien teknisen ja ympäristötoimen organisaatiot on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Yleisesti voidaan todeta, että erityisesti pienemmissä kunnissa Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä teknisen toimialan henkilöstön määrä on verrattain pieni. Kaikissa kunnissa teknisen toimen osuus kuntien käyttötaloudesta on pieni. Maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvien tehtävien vaikuttavuus kuntien kehittämiseen, kilpailukykyyn sekä elinkeinoelämän edistämiseen on kuitenkin erittäin merkittävä. Jäljempänä kuvataan valittujen tehtäväkokonaisuuksien osalta, miten toiminta on järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat kuntien painopistealueet sekä toimintatapojen keskeiset yhtenevyydet ja erot. Sivu 7

8 PÄÄTÖKSENTEKO: Nykytilanteessa teknisen ja ympäristötoimen lautakuntia/johtokuntia on Kauniaisissa kaksi, Vihdissä kolme, Kirkkonummella neljä ja Espoossa viisi. Osa toimialan asioista kunnissa (ainakin Espoossa ja Kirkkonummella) on suoraan kunnan/kaupunginhallituksen tai sen jaostojen alaisia. Pienemmissä kunnissa Kirkkonummella, Vihdissä ja Kauniaisissa yksittäiset lautakunnat käsittelevät laajempia tehtäväkokonaisuuksia, mikä saattaa parantaa päätöksentekijöiden mahdollisuutta ymmärtää ja hallita teknisen sektorin toimintaa kokonaisuutena. Vihdissä lautakunnat hoitavat toimialaansa melko itsenäisesti talousarvionsa puitteissa ja viranhaltijoille on delegoitu runsaasti toiminnallista valtaa. Kirkkonummella päätösvaltaa on delegoitu varovasti. Espoossa lautakuntia/johtokuntia on organisaation koosta johtuen enemmän, ja kunkin lautakunnan/johtokunnan päätöksenteko näin ollen kapeammalle sektorille kohdentuvaa. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta ja päätöksentekoa virkamiehille on delegoitu, Kuntien päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä kuvataan tarkemmin yleis- ja konsernihallinnon osaselvityksessä. TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMEN PÄÄTÖKSENTEKO KUNNISSA: Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Kaupunginhallituksen jaostot: Konsernijaosto Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Tila- ja asuntojaosto Kaupunkisuunnittelulautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Palveluliikelaitosten johtokunta Yhdyskuntalautakunta Rakennuslautakunta kaupunkikuvatoimikunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon lautakunta Eerikinkartanon johtokunta Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Vihdin Veden johtokunta HENKILÖSTÖMÄÄRÄT KUNNITTAIN (LUVUT OSITTAIN PÄÄLLEKKÄISIÄ ERILAISISTA ORGANISAATIOISTA JOHTUEN) Teknisen toimen henkilöstö Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV (noin) Henkilöt tontti-, paikkatieto-, 18 kaupunkimittauspalvelut asuminen kaavoitus rakennusvalvonta , kunnallistekniikan rakentaminen 250 sis. seur kunnallistekniikan ylläpito tilahallinto 80 sis.seur kiinteistöpalvelut ympäristö , Sivu 8

9 MAANKÄYTTÖ JA MAAPOLITIIKKA Kauniaisessa, Kirkkonummella ja Vihdissä on samankaltainen maankäytön tulosalue, johon kuuluvat maankäytön suunnittelu, mittauspalvelut ja maanhankinta. Espoossa toiminta on jakautunut eri vastuualueisiin: tonttiyksikkö teknisen toimialan esikunnassa, maankäytön suunnittelu kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja mittauspalvelut teknisessä keskuksessa. Kirkkonummella ja Vihdissä on laadittu maapoliittinen ohjelma. Ohjelmaan on kirjattu kunnan maanhankinnan, maan luovutuksen ja kaavoitukseen liittyvien maankäyttösopimusten periaatteet. Espoossa ja Kauniaisissa vastaavaa ohjelmaa ei ole, mutta maapolitiikan periaatteet ja käytännöt ovat muuten vakiintuneet. Onnistunut maapolitiikka on taloudellisesti kannattavaa ja tukee maankäytön suunnittelua. Maapolitiikalla luodaan edellytykset kaavoituksen toteutumiselle, riittävälle asuntotuotannolle sekä elinkeinotoiminnalle. Kuntien maapoliittiset ohjelmat ja periaatteet ovat pitkälti samankaltaisia. Espoo ja Kauniainen omistavat merkittävän osan maa-alueistaan, Kirkkonummella ja Vihdissä kunnan maanomistus on vähäistä. Keskeisin ero toimintatavoissa on, että Espoo ja Kirkkonummi ovat laatineet kaavamuutosten lisäksi myös ensimmäisiä asemakaavoja yksityisten omistamille maa-alueille, minkä seurauksena maanhankinta on haasteellista. Vihti on pyrkinyt hankkimaan maan omistukseensa ennen asemakaavoitusta. Raakamaan jalostaminen rakennusmaaksi ja siitä saatavat myynti- ja vuokratulot ovat merkittävä tuloerä. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille merkittäviä oikeuksia ja velvollisuuksia maanhankintaan liittyen, mutta eri toimintatapojen käyttö on lopulta poliittinen valinta. Espoolle, Kauniaiselle, Kirkkonummelle ja Vihdille on yhteistä se, että raakamaan pakkolunastusta vierastetaan ja suositaan vapaaehtoisia maakauppoja. Tonttien luovutusperiaatteet ovat olleet myös pitkälti samankaltaisia. Espoo ja Vihti ovat sekä myyneet että vuokranneet tontteja, Kirkkonummella tontit on myyty (vuokrausmahdollisuudesta päätettiin uusimmalla alueella). Vihdissä tonttien vuokraus on ollut vähäistä ja se on kohdistunut vain osaa omakotitonteista ja tuettuun rakentamiseen. Vuokraaminen kovan rahan asuntorakentamiseen laajemmassa mittakaavassa tulee käsittelyyn kunnanhallituksessa keväällä ARA-tonttien enimmäishinnat ovat valtion tukemassa tuotannossa hyväksyttävät kohtuulliset tonttihinnat. Ne määritellään vuosittain yhteistyössä kuntien, HSY:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Hinnat kuvaavat osaltaan alueiden yleistä hintatasoa, koska niiden määrittelyssä käytetään alueen yleistä tonttihintakehitystä. (liite 2. Enimmäishintakartat) Kiinteistöomaisuus Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Maanomistus ha Maanomistus % 34, Maanhankintamäärärahat vuodessa ARA tonttien enimmäishinnat /kem 2 (liite 2) * * Sivu 9

10 Espoo Espoo omistaa Espoon alueella: maa-alueita ha ( m 2 ) vesialueita ha ( m 2 ) yhteensä ha ( m 2 ) Espoon ulkopuolelta Espoo omistaa maa-alueita 260 ha ( m 2 ) ja vesialueita 0 m 2. Espoossa tärkeistä maanhankinnoista voidaan päättää erikseen, nyt on jo kolmas vuosi, kun määrärahaa on kaikkiaan käytettävissä 10 milj. euroa. Kauniainen Yhdyskuntatoimen maankäytön tulosalue vastaa kaikista maankäytön suunnitelmista, maapolitiikasta, nimistöstä ja poikkeamispäätöksistä Kauniaisissa sekä edustaa Kauniaista seudullisissa maankäyttöä koskevissa työryhmissä yhdessä yhdyskuntatoimenjohtajan kanssa. Maankäytössä työskentelee yhteensä 9 henkilöä, jotka hoitavat maankäytön ja kaavoituksen lisäksi mm. kiinteistötoimitukset, kartaston ja paikkatietojärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen, maankäyttöluvat sekä mittauspalvelut. Kauniainen omistaa Kauniaisten alueella: maa-alueita 272 ha ( m 2 ) vesialueita 11 ha ( m 2 ) yhteensä 284 ha ( m 2 ) Lisäksi Kauniainen omistaa Espoon alueella maa-alueita 12 ha ( m 2 ). Kauniaisissa varataan talousarviossa vuosittain määräraha maanhankintaan tiedossa olevien tarpeiden mukaisesti. Lisäksi valtuusto voi tarvittaessa päättää maanhankinnoista erikseen. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialan maankäytön tulosalue, tontti- ja paikkatietopalvelut -yksikkö vastaa maapolitiikan toteuttamisesta. Kunnan maanomistus on verrattain vähäistä. Maanhankintaan budjetoidaan vuosittain määrärahat ainoastaan katualueiden lunastusta varten. Valtuusto voi päättää tarvittaessa maanhankintaan tarvittavasta lisämäärärahasta. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaan maanhankintaa pyritään kuitenkin tehostamaan ja asemakaavoitus tulisi kohdistua ensisijaisesti kunnan omistamalle maalle. Maapolitiikassa kaikki lain mukaiset keinot ovat maapoliittisen ohjelman mukaan tarvittaessa käytössä. Kunta ei kuitenkaan ole hakenut lunastuslupia raakamaan lunastamiseksi yhdyskuntarakentamista varten. Kunnan etuosto-oikeutta kiinteistökaupoissa on käytetty tarvittaessa. Raakamaan hankinta on kuitenkin ollut vähäistä. Kunnassa on laadittu 2000-luvulla merkittävä osa asemakaavoista yksityisten omistamalle maalle maankäyttösopimuksin. Kaavoitusohjelman mukaan valtaosa asemakaavoista laaditaan osittain tai kokonaan yksityisen omistamalle maalle. Kunnan tavoitteena on viime vuosina ollut luovuttaa noin 50 omakotitonttia ja 3-5 yhtiömuotoiseen asuntotuotantoon tarkoitettua tonttia vuosittain. Tavoite on ollut haastava, sillä omakotitontteja ei ole laadituilla asemakaavoilla saatu myyntiin tavoitetta vastaavasti (kunnan vähäinen maanomistus). Sivu 10

11 Vihti Vihti omisti Vihdin alueella vuoden 2012 lopussa: maa-alueita 2054,5 ha vesialueita 27,3 ha yhteensä 2081,8 ha Vihdissä valtuusto voi tarvittaessa päättää lisämäärärahasta keskeisesti sijaitsevan tärkeän maa-alueen hankinnan kohdalla. YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen rooli on merkittävä, vaikka se ei tarjoakaan suoria rakennusmahdollisuuksia eri toiminnoille. Yleiskaava on strateginen työkalu, jolla selkeytetään ja täsmennetään maakuntakaavan merkintöjä kaupungin ja kunnan omiin tarpeisiin. Ilman ajantasaista ja lainvoimaista yleiskaavaa on riski, että merkittävä asemakaavahanke pysähtyy tai viivästyy pahoin. Espoossa ja Kirkkonummella on koko kunnan kattavat lainvoimaiset yleiskaavat. Kauniaisissa on koko kunnan yleissuunnitelma, joka on hyväksytetty valtuustossa. Suurimmasta osasta Vihtiä puuttuu yleiskaava ja ainoa lainvoimainen kaava on maakuntakaava. Vihdin kunnassa on lainvoimaisia osayleiskaavoja lähinnä Nuuksion ympärillä ja Vihtijärvellä. Espoon lähivuosien yleiskaavahanke on pohjoisten osayleiskaavojen päivittäminen. Kirkkonummella on vireillä yhtä aikaa viisi eri osayleiskaavahanketta ja Vihdissä kolme. Espoon kaupunginhallitus sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnanhallitukset ovat päättäneet 2009 ottaa Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen yleiskaavasuunnitelmien lähtökohdaksi. Tavoitteena on maankäytön suunnittelulla mahdollistaa ja edistää Länsiradan toteutumista. Espoo Kaupunkisuunnittelukeskuksessa yleiskaavayksikkö hoitaa maankäytön suunnittelua, jolle on ominaista pitkä aikajänne tai mikä kohdistuu laajoihin aluekokonaisuuksiin. Lisäksi yksikkö vastaa koko Espoota koskevista varsinaista kaavoitusta tukevista teemoittaisista tarkasteluista, kuten elinkeinot, kaupalliset tarkastelut, palveluverkosto, viher- ja virkistysyhteydet, pientaloprojekti, korkea rakentaminen jne. Yleiskaavayksikkö osallistuu Helsingin seudulle laadittavan yhteisen maankäyttösuunnitelman laatimiseen (MASU), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suurimmassa osassa Espoota on voimassa lainvoimainen yleiskaava. Lainvoimaisia yleiskaavoja ovat Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimaiseksi 2010), Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (lainvoimaiseksi 1997) ja osa II (lainvoimaiseksi 2001). Pohjoisosien yleiskaavaa on tarkoitus tarkistaa kaavoitusohjelmakaudella Voimassa olevia Pohjois-Espoon yleiskaavoja tarkistetaan siten, että ne täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset ja sisältävät riittävät vaikutusten arvioinnit. Tämä tehdään siksi, että ELY-keskus on valittanut useista hyväksytyistä Pohjois-Espoon asemakaavoista perusteena Pohjois-Espoon yleiskaavan vanhentuneisuus joiltain osin. Kauniainen Kauniaisissa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Sen sijaan Kauniaisissa on laadittu Maankäytön yleissuunnitelma (MASU), joka ilmaisee yleispiirteisellä tasolla kaupunginvaltuuston tahdon Kauniaisten maankäytön kehittämisestä. Kauniaisten pinta-alasta n. 95 % on asemakaavoitettu. Yleissuunnitelman Sivu 11

12 laatiminen lähti tarpeesta luoda asemakaavojen muuttamista ohjaavat ja yhteen sovittavat periaatteet sekä toimintamalli poikkeuslupa- ja tonttijakomenettelyn perustaksi. Yleissuunnitelman päätavoitteena on ollut kaupungin kehittäminen luonnonläheisenä huvilayhdyskuntana vallitsevaan maankäyttörakenteeseen tukeutuen. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu myös liikenne- ja viheralueverkoston yhteys- ja aluetarpeet, ympäristön- ja rakennusten suojelua koskevat kysymykset, melun ym. ympäristöhaittojen torjunta sekä Kauniaisten ulkopuolisten hankkeiden vaikutukset kaupunkirakenteeseen. Valtuuston hyväksymä yleissuunnitelma ohjaa kaupungin hallintoa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Yleissuunnitelman periaatteet toimivat lähtökohtina ja tavoitteina asemakaavoitukselle. Myös rakennusjärjestykseen voidaan sisällyttää suunnitelmassa hyväksyttyjä tavoitteita. Ensimmäinen Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma (MASU 1) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja sen päivitys (MASU 2) Vuonna 2014 on tarkoitus aloittaa Maankäytön yleissuunnitelman päivittäminen. Maankäytön yleissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava, eikä sillä ole laissa määriteltyjä yleiskaavan oikeusvaikutuksia. Yleissuunnitelmaa ei siten voida pitää asemakaavoitusta, rakentamista tai näistä poikkeamista koskevaa päätöksentekoa oikeudellisesti sitovana. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialalla yleiskaavoitus on kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa, joka toimii kunnan edustajana myös seudullisissa maankäyttö- ja liikennejärjestelmähankkeissa kuten vireillä olevissa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa (MASU) ja liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ2015). Kirkkonummi on mukana myös Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Lainvoimaisten yleiskaavat käsittävät koko kunnan. Kirkkonummen yleiskaava 2020 tuli lainvoimaiseksi vuonna Rannikon ja saariston osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna Kunta on laatinut ja laatii johdonmukaisesti osayleiskaavoja taajamiin ja kyläalueille. Voimassa on useita osayleiskaavoja, jotka käsittävät yhteensä noin 8500 ha:n alueet, ja näiden lisäksi vireillä ja lähivuosina ohjelmoitu käynnistymään useita osayleiskaavoja. Yleiskaavoituksen tausta- ja lähtöaineistoksi laaditaan haastavissa ja merkittävissä hankkeissa alueelliset kehityskuvat, joissa mm. määritellään hankkeelle tavoitteet. Kunnassa on vireillä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan laatiminen. Se valmistuu keväällä Kunnan pitkän aikavälin tavoitetilaa on käsitelty myös KUUMA-kuntien yhteisessä kehityskuvassa, joka valmistui vuonna Vihti Vihdissä ei ole koko kunnan kattavaa lainvoimaista yleiskaavaa. Valtuuston hyväksymä yleiskaava on vuodelta 1986 ja se on sisällöltään pitkälti vanhentunut. Vihdissä on neljä lainvoimaista osayleiskaavaa: Otalampi-Härkälä (YM 1998), Tervalampi-Salmi ((YM 2003), Heinässuo (UYK 2000) ja Vihtijärvi (YM 1990). Otalampi-Härkälän ja Vihtijärven osayleiskaavat saivat lainvoiman vain osalle kaava-alueesta. Vihtijärven osayleiskaava sijaitsee aivan Vihdin pohjoisosissa, muut Espoon ja Kirkkonummen rajalla. Lainvoimaiset osayleiskaavat kattavat noin 7882 hehtaaria, eli vajaa 14 % Vihdin pinta-alasta. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi 979 ha suuruisen Nummelan eteläosien osayleiskaavan osa-alueen C Uudenmaan ELY-keskus on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavan D osa (1120 ha) valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn vasta kun ympäristöministeriö on ensin hyväksynyt 2. vaihemaakuntakaavan, näillä näkymin vuonna Lisäksi on vireillä Tervalammen osayleiskaava (2330 ha), jonka luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2014 kuluessa. Kaikki vireillä olevat osayleiskaavat sijaitsevat Länsiradan kehittämisvyöhykkeellä. Sivu 12

13 MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄ LIIKENNESUUNNITTELU Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti kuuluvat Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueeseen. ELY-keskus vastaa Liikenneviraston ohjaamana maanteiden ja niihin liittyvien kevytliikenneteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Joukkoliikenteen suunnittelu, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kehittäminen ja liikenteen tutkimustoiminta kuuluvat Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Vihti ei ole vielä HSL:n jäsen. Liikennevirasto vastaa rataverkon kehittämisestä. Espoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat olleet aktiivisesti mukana ESA-radan (Länsirata) suunnittelutyössä yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi ovat lisäksi mukana Rantaradan kehittämisessä. Vihti ja Kirkkonummi tilaavat maankäytön vaatimat liikenneselvitykset ja suunnitelmat konsulttityönä. Vihdissä ja Kirkkonummella myös katusuunnitelmien tekeminen on ulkoistettu, kunnallistekniikka vastaa vain hallinnollisesta työstä. Espoo Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluyksikössä tehdään liikennesuunnittelua, joka on osa yleisja asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua. Kaavoituksen valmistuttua liikennesuunnittelu jatkuu yksityiskohtaisempana yhdessä katusuunnittelun kanssa. Kaavoitusohjelmakaudella liikennesuunnittelun merkittävimpiä kohteita ovat: Pohjois-Espoon yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä laaditaan liikenneverkkoselvitys. Kaupunkiradan ratasuunnitelmaa laaditaan välille Leppävaara-Espoon keskus/kauklahti. Pikaraitiotie Raide-Jokerin hankesuunnitelman käynnistämistä valmistellaan yhdessä Helsingin kanssa. HSL on käynnistänyt metroon liittyvän linjastosuunnitelman. Raideliikennevisio, joka päivitetään ensi vuonna käsittämään raiteiden ohella päätiet ja -kadut sekä pyöräilyn laatukäytävät. Pysäköintistrategiatyö, jossa muodostetaan kaupungin tahtotila pysäköinnin järjestämiseksi maankäytön suunnittelussa. Kehä II:n jatkeen osalta on käynnissä liikenneverkkosuunnitelma, jossa pyritään löytämään Kehä II:n rakentamisen viivästymisestä aiheutuvat nykyisen tie- ja katuverkon parantamista vaativat kohteet. Tekninen keskus vastaa katujen ja liikenteenohjauksen suunnittelusta. Espoossa sijaitsevien pääteiden sekä ratojen suunnittelusta vastaa Liikennevirasto. Joukkoliikenteen suunnittelu, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) kehittäminen ja liikenteen tutkimustoiminta kuuluvat Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Kauniainen Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL- yhteistyö) on laatinut toteutusohjelman vuosille Ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden perusteella on solmittu aiesopimus valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisestä. Kauniaisten rakentuminen on edennyt jo pitkälle ja se on tapahtunut noudattaen koko pääkaupunkiseudun tavoitteita. Pientalovaltainen ja tiivis kaupunkirakenne, joka tukeutuu hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen, vastaa hyvin pääkaupunkiseudun yhteisiä linjauksia. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on liikennesuoritteen vähentäminen ja eri liikennemuotojen roolin kirkastuminen sovittamalla yhteen liikennettä ja maankäyttöä liikennepoliittisilla valinnoilla. Maankäytön ratkaisuilla on pyritty edistämään tarkoituksenmukaista ja tehokasta liikennettä. Asuinalueiden sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella vähentää merkittävästi henkilöautoliikennettä. Maankäytön ja liikenteen seudulliseen vuorovaikutukseen liittyvä hanke on esimerkiksi Kauniaisten liityntäpysäköinnin kehittäminen yhdeksi rantaradan merkittävimmistä. Sivu 13

14 Laadukkailla lähipalveluilla on lisäksi pyritty lisäämään jalankulun ja pyöräilyn osuutta tehtävistä matkoista. Tulevan kaupunkiratahankkeen yhteydessä toteutuva itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen laatukäytävä tulee parantamaan pyöräilyn edellytyksiä kehittyä merkittäväksi liikennemuodoksi myös seudullisesti. Kirkkonummi Yhdyskuntatekniikan toimialalla liikennesuunnittelua toteutetaan sekä kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluissa että kuntatekniikkapalveluissa. Osayleiskaavahankkeiden yhteydessä laaditaan tarvittavat liikenteen järjestämiseen liittyvät selvitykset ja yleissuunnitelmat. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan mm. liikenteenohjaussuunnitelmia sekä katujen ja pysäköintialueiden yleissuunnitelmia. Kuntatekniikkapalvelut laativat asemakaavojen mukaisesti mm. katusuunnitelmat. Maanteiden tiesuunnitelmien muutokset laaditaan niin ikään kuntatekniikkapalveluissa. Kirkkonummen rautatieseisakkeiden parantaminen Tolsassa ja Jorvaksessa ovat kunnalle tärkeitä hankkeita, koska tavoitteena on em. asemanseutujen maankäytön tehostaminen. Liikennevirasto on laatinut Tolsan seisakkeen ratasuunnitelman ja vuoden 2014 alkupuolella valmistunee Jorvaksen seisakkeen ratasuunnitelma. Kunnalla on sopimukset molempien seisakkeiden parantamisesta Liikenneviraston kanssa. Tolsan seisakkeen uusiminen käynnistyy vuonna Joukkoliikenteen edistämiseksi kunta tekee yhteistyötä HSL:n kanssa ja osallistuu esimerkiksi HLJ2015- hankkeeseen. Masalan keskustan täydennysrakentaminen edellyttää sen pääväylä, Masalantien parantamista. Problematiikkaan liittyy myös keskustan sisääntulotien, Sundsbergintien ja Kehä III:n eritasoristeyksen parantaminen. Alueen kasvu edellyttää toimivien liikennejärjestelyjen toteuttamista. Liikennevirasto ei ole hyväksynyt Kehä III:n tilavaraussuunnitelmaa Masalan ja kantatien 51 välillä. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan Kehä III rakennetaan moottoritietasoiseksi vasta 2030-luvulla. Kunnan mukaan tien parannushanke ajoittuu 2020-luvulle. Kirkkonummella rantaradan ja kantatien 51 vyöhykkeen sekä Veikkolan välisen liikenneyhteyden toimivuuden parantaminen on haaste. Vihti Vihdissä on aloittanut liikennesuunnittelija vuoden 2013 keväällä. Toimeen kuuluu työtehtäviä niin kaavoituksesta kuin kunnallistekniikasta. Laajemmat liikenneselvitykset kilpailutetaan erikseen. Katusuunnittelu kilpailutetaan useaksi vuodeksi kerrallaan. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin Vihtiin on laadittu jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma Aktiivinen liikenneturvallisuustyöryhmä organisoi ja seuraa suunnitelmien toteuttamista. Vuonna 2014 kilpailutetaan Ojakkalan taajaman liikenneverkkoselvitys. Valtatie 25 liittymien aluetarveselvitys kilpailutetaan heti kun siihen saadaan määrärahat, luultavasti aikaisintaan Vihti on parhaillaan mukana Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisessä. Vihti ei vielä ole HSL:n jäsen. Sivu 14

15 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitus Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV yht Asemakaavoitettu ala ha 2153 Asemakaavoitettu ala % MAL tavoitteen mukainen kerrosala vuodessa kem Asemakaava-alueille rakennettujen asuntojen osuus 2012 (%) * Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 (yhteensä) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa, vastaten kem 2 /asukas Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AK) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AP) Lainvoimainen asumisen varanto vuoden 2012 lopussa kem 2 ja % (AO) ,56 17,43 8,50 5,43 9, % % % % % % % % % % % % % % * Vihdissä rakennusten rekisteritiedot ovat niin puutteellisia, että tätä tietoa ei voi luotettavasti laskea. Vihdin asukkaasta (65 %) asuu asemakaavoitetulla alueella. Espoo Espoon maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta vastaa Espoossa kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä muiden toimialan keskusten sekä toimialan esikunnan kehittämisprojektien kanssa. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on 135 henkilöä ja keskus jakaantuu asemakaava-, yleiskaava-, liikennesuunnittelu- sekä palvelu- ja kehittämisyksikköön. Keskus vastaa lisäksi joukkoliikenteen suunnittelusta muilta osin kuin konsernijaoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa, nimistön suunnittelusta sekä valmistelee maa-aines- ja maisematyöluvat, asemakaavasta poikkeamisluvat sekä haja-asutusalueiden suunnittelutarveratkaisut. Lainvoimaisia asemakaavoja Espoossa on elokuussa 2013 noin 125 km2, josta maa-alueilla noin 117 km 2. Asemakaavoitettu ala on kokonaisalasta noin 24 % (vesialueet mukana) tai 38 % (pelkät maaalueet). Espoo omistaa maapinta-alastaan noin 34 %. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella on Espoon kaupungin omistamaa maa-alaa noin 48 km2. Suuria yhtenäisiä kaavoituksen alaisena olevia kaupungin maa-alueita Espoolla on esimerkiksi Finnoossa ja Espoonkartanossa. Lisäksi Histassa sekä Länsiradan kehittämisvyöhykkeellä (Mynttilä-Forsbacka). on tehty osayleiskaavaa ja maankäytön alustavia tarkasteluja. Pääosin nykyiset aktiiviset asemakaavoituskohteet kohdentuvat yksityisille maille. Asemakaavoituksen painopistealueita viime vuosina ja lähitulevaisuudessakin tulevat olemaan täydennysrakentamiskohteet metroradan ja kaupunkiradan vaikutuspiirissä sekä pientalovaltaisten uudiskaavojen tekeminen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnissa. Sivu 15

16 Käsittelyssä olevien tai kaavoitusohjelmakaudella käynnistyvien asemakaavahankkeiden sisältämä rakennusoikeus on arviolta noin 3,6 miljoonaa k-m² asuinrakentamiseen, josta pientalojen osuus on hieman yli 1 miljoonaa k-m². Toimitilaa asemakaavoituskohteissa on arviolta noin 1,1 miljoonaa k-m². Kaavoituksen työohjelmassa on vuonna 2013 yhteensä 147 eri asemakaavakohdetta, joista pieni osa ei ole aktiivisessa vaiheessa, mikä tarkoittaa, että kohdetta ei ole käynnistetty tai kohde odottaa jonkin syyn takia. Jatkuvasti aktiivisena on kuitenkin joka vuosi reilusti yli sata asemakaavakohdetta. Kauniainen Kauniaisten pinta-alasta on asemakaavoitettu n. 95 %, josta Kauniainen omistaa n. 48 %. Tämän lisäksi Kauniainen omistaa 4,8 ha kaavoittamatonta aluetta. Voimassa olevia asemakaavoja on 171, joista vanhin on vuodelta Kauniaisissa on vuosittain vireillä keskimäärin kymmenkunta asemakaavan muutosta. Kaavahankkeet ovat pääosin yhdyskuntarakennetta täydentäviä asemakaavan muutoksia sekä mm. kulttuurihistoriallisten arvojen suojeluun tähtääviä muutoksia. Merkittävin vireillä oleva asemakaava-alue sijoittuu Koivuhovin aseman ympäristöön. Kaavassa on osoitettu n k-m 2 asumista. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kirkkonummi Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut vastaavat asemakaavoituksesta sekä niihin liittyvien selvitysten laadinnasta. Yksikön palveluksessa on kymmenen henkilö sisältäen kaksi toimistotyöntekijää. Yksi henkilö vastaa liikennesuunnittelusta. Kirkkonummen kunta on toiminnallisesti järjestäytynyt neljäksi kunnanosaksi: keskinen, eteläinen, itäinen ja pohjoinen Kirkkonummi. Kaavoituksessa on nimetyt kaavavastaavat kunnanosittain. Toiminta mukailee Espoon mallia, jossa aluearkkitehdit vetävät alueidensa hankkeita. Vuoden 2014 alussa lainvoimaisia asemakaavoja Kirkkonummella on lähes ha ja lisäksi noin 700 ha ranta-asemakaavoja. Kunnan kaavavaranto on verraten hyvällä tasolla, sillä valmiissa asemakaavoissa on rakennusoikeutta asumiseen noin k-m 2, yleiseen rakentamiseen noin k-m 2 sekä yritys- ja toimitilarakentamiseen noin k-m 2 (tilanne vuonna 2013). Kuntakeskuksessa on runsaasti valmista toimitilaa mm. kaupalle, mutta rakennushankkeet eivät ole käynnistyneet. Asemakaavoitus painottuu rantaradan ja kantatien 51 vyöhykkeelle. Se käsittää alueen Kantvikista kuntakeskuksen kautta Tolsaan ja Jorvakseen sekä edelleen Masalan ja Espoonlahden suuntaan. Merkittävä osa kaavoituksesta tähtää yhdyskuntarakenteen täydentämiseen. Näin tapahtuu mm. kuntakeskuksessa, Tolsan asemanseudulla ja Masalassa sekä myöhemmin myös Jorvaksessa ja Espoonlahdella. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kunnan asemakaavoituksen painopistealueista (osalle alueista laaditaan ensin osayleiskaava, mutta osaa alueista voidaan asemakaavoittaa, mikäli maankäyttö on voimassa olevan yleiskaavan mukaista): Kantvik on luonto- ja ympäristöarvoiltaan vetovoimainen: merelliset Kantvikinrannan ja sen lähialueen asuntoalueet toteutetaan vaiheittain täydentämään taajamarakennetta (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin asukkaan ja työpaikan taajama) kuntakeskuksen alueella on vireillä useita asemakaavoja, tavoitteena on sekä liikealueen ja sen lähialueen asukasmäärän merkittävä kasvattaminen ja palvelujen monipuolistuminen (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin asukkaan ja työpaikan taajama) Tolsan asemanseudulla yhdyskuntarakenne täydentyy (tavoitetila: noin asukasta seisakkeen vaikutuspiirissä) Sivu 16

17 Jorvasta kehitetään seudulliseksi joukkoliikenteen vaihtopaikaksi ja tämän lisäksi asemaseudulle tulee asumista sekä liike-, toimisto- ja työpaikkatilaa (tavoitetila: pitkällä aikavälillä noin asukasta ja työpaikkaa seisakkeen vaikutuspiirissä) Masalan maankäyttö tähtää asukasluvun merkittävään kasvuun, myös työpaikkoja tulee lisää (tavoitetila: pitkällä aikavälillä asukkaan ja työpaikan taajama) Sundsbergin alueen seudullisen siirtoviemärin toteuttaminen mahdollisti Espoonlahdella sijaitsevan Sarvvikin kaavoittamisen, uuden Sundsbegin taajaman asemakaavoitus tullee ajankohtaiseksi luvulla kun alueen osayleiskaava on laadittu (tavoitetila: epävarmuustekijöitä, mutta mikäli pitkällä aikavälillä varaudutaan metron jatkamiseen alueelle, merkinnee se yli asukkaan ja työpaikan taajamaa) Veikkolan alueen kehittämistä ovat hidastaneen vesihuollon kapasiteettiongelmat, koska päätöksiä seudullisesta siirtoviemäristä ole saatu (tavoitetila: pitkällä aikavälillä lähijunaliikenne pääkaupunkiseudulle, alue kasvaa verkkaisesti, mutta pitkällä aikavälillä noin asukkaan ja työpaikan taajama). Kaavoitusohjelmassa (v ) on työkohteita kaikkiaan noin 60. Vihti Vihdin teknisen- ja ympäristökeskuksen kaavoitusyksikkö vastaa kaikesta kunnan maankäytön suunnittelusta. Kaavoitustoimessa on yhdeksän henkilöä, joista neljä osa-aikaisena. Lisäksi on käytössä kiinteistötoimen yhden henkilön työpanoksesta noin 50 %, mutta vastaavasti liikennesuunnittelijan työstä 50 % kuluu kunnallistekniikan puolella. Kaavoitustoimi vastaa yleis- ja asemakaavasuunnittelusta ja osallistuu seudullisiin maankäyttöryhmiin. Joukkoliikenteen kilpailutus ja muu suunnittelu kuuluu suoraan hallintokeskukselle, ei kaavoitukselle. Kaavoituksessa valmistellaan ja päätetään maisematyöluvat. Asemakaavasta poikkeamiset, hajaasutusalueiden suunnittelutarveratkaisut sekä poikkeamislupalausunnot ELY-keskukselle valmistellaan kaavoituksessa, mutta niistä päättää tekninen ja ympäristöjohtaja. Nimistösuunnittelu kuuluu suoraan kaavasuunnittelijoille. Maa-ainesluvat valmistellaan ympäristövalvonnassa, kaavoitus antaa niihin vain lausunnon. Lainvoimaisia asemakaavoja on Vihdissä 21,5 km 2, joista Nummelassa 13,5 km 2, Vihdin kirkonkylällä 3,4 km 2, Ojakkalassa 2,3 km 2 ja Otalammella 2,2 km 2. Lisäksi on lainvoimaisia (yksityisten teettämiä) rantaasemakaavoja 4,7 km 2. Suurin vireillä oleva asemakaava-alue on Ojakkalan taajaman asemakaava ja asemakaavamuutos, jossa päivitetään 95 ha vanhentunutta asemakaavaa ja suunnitellaan 105 ha uutta taajamaa. Kaava tullaan pilkkomaan pienempiin osiin kaavatyön edetessä. Nummelan keskustan tuntumassa on 66 ha suuruinen uudiskaava Pajuniityssä, joka sisältää rakennusoikeutta noin k-m 2. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn alkukeväästä Pääosin kunnan omistamalle maalle on vireillä noin 100 ha suuruinen uudiskaava Ridalinmetsässä, sekin Nummelan keskustan tuntumassa. Tänne on arvioitu sijoittuvan noin k-m 2, mutta kaavasuunnittelu on vasta alussa. Kaavoitusohjelmassa 2014 on mukana 33 asemakaavaa, joista seitsemän on pysähdyksissä suunnitteluun liittyvien ongelmien vuoksi. Kymmenkunta kaavaa on alkuvaiheessa, seitsemän on ollut luonnoksena ja kolme ehdotuksena nähtävillä, neljässä on alkanut hyväksymisprosessi (odottaa sopimuksia) ja kaksi on oikeuskäsittelyssä. Sivu 17

18 ASUMINEN Kuntien asuntotuotannon tavoitteet ja ensisijaiset kohdealueet on määritelty MAL-aiesopimuksessa. Asuminen Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Asuntokanta Pientaloasuntojen osuus % Vuokra-asunnot Kunnan vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Omistusasunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % Nuorisoasunnot xx 636 Opiskelija-asunnot Vanhusten (palvelu)asunnot ?? Muut erityisryhmien asunnot 1 094?? MAL asuntotuotanto tavoite MAL valtion tukema tuotanto tavoite Asunnottomat yksinäiset Espoo Espoossa kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat Espoon Asunnot Oy:llä, joka myös valitsee itse asukkaat. Lisäksi kaupungilla on yli 400 erityisryhmille ja Espoon henkilöstölle tarkoitettua asuntoa. Näihin asukasvalinnat tehdään teknisessä tai sosiaalitoimessa. Espoo hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Helsingin aloitteesta selvitetään asumisoikeuden markkina-alueen laajentamista koko Helsingin seutua koskevaksi. Kauniainen Asuntotuotannon tavoitteet on määritelty MAL-aiesopimuksessa ja kaupungin asunto-ohjelmassa, jossa on myös tarkasteltu edellytyksiä ja lähtökohtia asuntotuotannon edistämiseksi. Asuntotuotannon ensisijaiset kohdealueet on määritelty kaupungin maankäytön ja asumisen kehityskuvassa. Kauniaisten kaupungin yleiset vuokra-asunnot ovat pääosin kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä. Vuoden 2014 tavoitteisiin sisältyy yhtiöiden fuusioiminen. Asunnoista osa on varattu palvelussuhdeasunnoiksi. Asukasvalinnat yleisiin vuokra-asuntoihin tehdään sosiaalipalveluissa ja palvelussuhdeasuntoihin henkilöstöhallinnossa. Lisäksi kaupungilla on eläkeläisasuntoja sekä nuorisoasuntoja yhdessä HOAS:n kanssa. Näiden asuntojen asukasvalinnat tehdään myös sosiaalipalveluissa. Kauniaisissa ei ole asumisoikeusasuntoja. Sivu 18

19 Kirkkonummi Kunnan omistamat vuokra-asunnot ovat Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:llä, joka myös valitsee itse asukkaat. Lisäksi kunnalla on kunnan henkilöstölle ja erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Näihin asukasvalinnat tehdään itse. MAL-aiesopimuksessa määriteltyihin asuntotuotannon tavoitteisiin tavoitteisiin ei viime vuosina vuokraasuntotuotannon osalta ole päästy. Asumisoikeusasuntoja on viime vuosina valmistunut paljon. Kirkkonummi hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Vihti Vihdin kunnalla ei ole enää omaa vuokrataloyhtiötä. Yhtiö myytiin v Omistajat tekevät asukasvalinnat itse. Kunnalla on viranomaisvalvonta ARA - asunnoissa. Myynnin jälkeen kunnalle jäi noin 70 asuntoa, jotka ovat vaatimattomia pieniä asuntoja (myös soluasuntoja), joiden asukasvalinnat, laskutuksen ja asiakaspalvelun hoitaa asuntosihteeri. Viranhaltijapäätökset tekee kiinteistöisännöitsijä. Vihdin kunnalla ei ole omia työsuhdeasuntoja eikä erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. PTKY Karviainen ostaa asukaspalveluita palvelun tuottajilta. Vihdin kunta hyväksyy asumisoikeuden saajat ja asumisoikeusasuntojen enimmäishinnat itse. Vanhojen asuntoosakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat ( /m²) ja kauppojen lukumäärät 2012 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Kaikki asunnot /m Kaikki asunnot kaupat lkm Vapaarahoitteiset asunnot /m 2 Vapaarahoitteiset asunnot kaupat lkm JOUKKOLIIKENNE Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi tekevät jo nyt HSL:n puitteissa kiinteää joukkoliikenneyhteistyötä. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen liikkumis- ja työssäkäyntialueen, jolla matkustetaan paljon kunnasta toiseen. Alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja Sipoo ovat delegoineet joukkoliikenteen järjestämisen ja linjaston suunnittelun HSL:n tehtäväksi. HSL järjestää Espoossa ja Kauniaisissa kaiken kunnan sisäisen ja seudullisen joukkoliikenteen. Y-junia lukuun ottamatta myös Kirkkonummella vain junaliikenne on HSL:n tilaamaa. Vihdin ja Kirkkonummen alueella bussien liikennöinti on toistaiseksi yksityisten liikenteenharjoittajien käsissä. Syksyllä 2014 myös Kirkkonummi siirtyy Turunväylän linjoja lukuun ottamatta HSL:n tilaamaan bussiliikenteeseen. Vihdin kunta ei kuulu HSL alueeseen. Vihdin alueella joukkoliikenne on yksityisten liikenteenharjoittajien järjestämää markkinaehtoista liikennettä jonka valvova viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus. Kun uudessa joukkoliikennelaissa linjaliikenneluville myönnetyt siirtymäkaudet päättyvät, joukkoliikenne on mahdollista siirtää yhtenä kokonaisuutena seudullisen joukkoliikenneviranomaisen suunniteltavaksi ja toteutettavaksi. Sivu 19

20 Joukkoliikenne Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Kulkutapaosuus henkilöauto % (2012) Kulkutapaosuus joukkoliikenne % (2012) Henkilöautoja/1000 asukasta 2012 Joukkoliikenteen subventio 2012 (euroa/asukas 46 > < ,4 66,1 99,7 Helsingin seudun 14 kunnan alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Seudullisessa yhteistyössä on mukana yhteensä 14 kuntaa, eli pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti ja Kirkkonummi. Liikennejärjestelmän kehittämishankkeita ovat Länsimetron jatke välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen, rantaradan parantaminen sekä Espoo- Lohja- Salo -taajamaradan toteuttaminen ovat Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin yhteisiä tavoitteita, joilla luodaan pohjaa joukkoliikennepalvelujen parantamiselle ja siihen tukeutuvan maankäytön kestävälle kehittämiselle. Espoo Espoon joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu jatkossa vahvasti raideliikenteeseen ja sitä täydentävään poikittaiseen ja Espoon sisäiseen linjastoon. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on käynnistää mahdollisimman pian Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen asti. Metron on määrä valmistua Matinkylään vuoteen 2016 mennessä. HSL suunnittelee parhaillaan linjastoa Matinkylän metron liityntäbusseille, joita varten Matinkylään ja Tapiolaan metroasemille toteutetaan laadukkaat liityntäterminaalit. Metron valmistuessa myös Kirkkonummen bussilinjoilla siirrytään Matinkylän terminaaliin päättyvään liityntäliikenteeseen. Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta länteen on tärkeää Keski-Espoon alueen maankäytön ja liikkumisen kannalta. Toteutuessaan kaupunkirata mahdollistaa myös Kirkkonummea palvelevien U, S ja Y-junien nykyistä tasavälisemmän ja häiriöttömämmän liikennöinnin. Espoon poikittaisyhteyksien kannalta Raidejokeri on merkittävä Espoon ja Helsingin joukkoliikenteen yhteishanke, joka ulottuu Tapiolasta tai Otaniemestä Itäkeskukseen asti. Se tarjoaa seudullisen yhteyden Espoosta ja Kirkkonummelta Helsingin keskustaa ympäröiville alueille. Lisäksi se palvelee Etelä-Espoon ja Leppävaaran välisiä yhteyksiä sekä yhdistää seudulliset säteittäiset ratakäytävät esim. Länsimetron ja Espoon kaupunkiradan toisiinsa. Länsimetro- ja Espoon kaupunkiratahankkeisiin sisältyy merkittävä määrä joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikkoja. Ne palvelevat paitsi Espoota ja Kauniaisia, myös Kirkkonummen ja Vihdin asukkaita Kauniainen Seudullista yhteistyötä koordinoi HSL joka myös järjestää kaiken Espoon ja Kauniaisten kuntien sisäisen ja seudullisen joukkoliikenteen. Liikennejärjestelmän tärkeä kulmakivi, joukkoliikenne, on Kauniaisissa keskeisessä asemassa maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavissa liikennepoliittisissa valinnoissa. Sivu 20

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet

18.9.2013. Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA. Tausta ja tavoitteet 18.9.2013 Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti -selvitys SELVITYSSUUNNITELMA Tausta ja tavoitteet Selvityksen lähtökohtana on kuntauudistus, kuntarakennelaki ja metropolialueen esiselvitys. Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 25.11.2013 1 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla 1.1.2012-1.8.2013

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus

ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus ODILAMMEN OMAKOTIYHDISTYS 8. 3.2011 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus- asemakaavoitus Asemakaavoitus osana maankäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmää (MRL) Rakennuslupa Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 21.11.2014 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Maankäyttö ja asuminen Helsingin seudulla

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010

Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Katsaus teknisten ja ympäristöpalveluiden nykytilaan 2.2.2010 Kokonaispinta ala (km 2 ) Padasjoki 13 % Asikkala 14 % Nastola 7 % Lahti 3 % Hartola 12 % Kärkölä 5 % Kuhmoinen 17 % Heinola 15 % yhteensä

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 358. Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 358. Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 4496/10.00.00/2014 358 Lausunnon antaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksista Valmistelijat

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot