Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet 2013 A (10 op) Luento 3: Yhdyskuntarakenteen tasot

Transkriptio

1 Yleis- ja seutusuunnittelun perusteet 2013 A (10 op) Luento 3: Yhdyskuntarakenteen tasot Samuli Alppi Yhdyskuntasuunnittelun lehtori Aalto-yliopisto

2 Yhdyskuntarakenteelliset strategiat

3 Hajakeskittäminen Eliel Saarinen Orgaaninen hajakeskittäminen - (Eliel Saarinen) Munkkiniemi-Haaga suunnitelma (1915) as. Suur-Helsinki suunnitelma (1918) Kaupunkirakenteen hajoamisen malli (Saarinen: The City, 1943) 9/25/2013 3

4 Broadacre City Hajautunut yhdyskunta ei ideaalirakennetta Funktionalismi Frank autokaupunki, Lloyd Wright Broadacre City (1934-) Frank Lloyd Wright Kaupungin jokainen asukas on samalla maanviljelijä Kaupunkirakenne perustuu vapaaseen yksityisautoiluun, huoltoasemat keskeisiä kaupallisia tiloja Ei suuria kaupallisia eikä työpaikkakeskittymiä, palvelupisteet väylien liittymissä (huoltoasemat) Hajauttaminen 4

5 Hajauttaminen Frank Lloyd Wright The broad acre city, where every family will have at least an acre of land, is the inevitable municipality of the future... We live now in cities of the past, slaves of the machine and of traditional building. We cannot solve our living and transportation problems by burrowing under or climbing over, and why should we? We will spread out, and in so doing will transform our human habitation sites into those allowing beauty of design and landscaping, sanitation and fresh air, privacy and playgrounds, and a plot whereon to raise things. Frank Lloyd Wright (1932)

6 The City of To-Morrow Funktionalismi Le Corbusier Keskitetty, ideaalinen yhdyskuntarakenne Urbaani, teolliseen tuotantoon ja työnjakoon perustuva yhteiskunta Tehokuuden ja terveellisyyden tavoitteet CIAMin ns. Ateenan julistus (1938/1943): Keskittäminen Le Corbusier Kaupungin tulee olla funktionaalinen, tehokas ja hygieeninen Kaupunkirakenteenpääperiaatteena oli toimintojen eriyttäminen Plan Voisin, Pariisi (1925) A city made for speed is made for success

7 Keskittäminen Funktionalismi - Corbusier Le Corbusier "(---) a simple phrase suffices to express the necessities of tomorrow: WE MUST BUILD IN THE OPEN. The lay-out must be of purely geometrical kind, with all its many and delicate implications. The city of to-day is a dying thing because it is not geometrical. To build in the open would be to replace our present haphazard arrangements, which are all we have to-day, by a uniform lay-out. Unless we do this there is no salvation. "Urbanisation cannot be conditioned by the claims of a pre-existent aestheticism; its essence is of a functional order the chaotic division of land, resulting from sales, speculations, inheritances, must be abolished by a collective and methodical land policy (CIAM) The result of true geometrical lay-out is repetition. The result of repetition is a standard, the perfect form (---) Le Corbusier (1929)

8 Irti muodosta Systeemisuunnittelu irti muodosta Systeemisuunnittelu Systeemisuunnittelu syntyi 1960 luvun maantieteen ns. kvantitatiivisen murroksen yhteydessä Systeemisuunnittelu (tai kyberneettinen suunnittelu) näki suunnittelun kohteen järjestelminä Suunnittelu keskittyi toimintojen ja prosessien kehittämiseen ja toiminnalliseen optimointiin. Fyysisen ympäristön suunnittelua painotettiin vähemmän, se nähtiin alisteisena toimintojen suunnittelulle. Suunnittelu pyrki ideaalirakenteeseen, mutta toimintojen ei kaupunkimuodon tasolla. 9/25/2013 (McLoughlin 1969) 8

9 Infrastruktuuri

10 Infrastruktuuri teknologia + välitettävä materia tai informaatio + operaattori + käyttäjä = sosiotekninen hybridi esim. energiaverkosto:

11 Yhteinen infrastruktuuri

12 Infrastruktuuri-ideaali Ajatus infrastruktuuripalvelujen tasavertaisesta tarjoamisesta yhteiskunnan kaikille jäsenille Infrastruktuuri-ideaali on murtumassa erityisesti Valtiollisten Infrastruktuurimonopolien purkautumisen yhteydessä. Syitä: yksityistäminen talouden vapauttaminen Globalisaatio Seurauksia: eriytyvät palveluverkot niin alueiden kuin yhteiskuntaluokkien välillä Mahdollinen Epätasa-arvo ennen Neste, Tielaitos, Posti-Tele nyt Neste Oil, Fortum, Tiehallinto, Destia, Suomen Posti, Itella, TeliaSonera, digita

13 Infrastruktuuri Urban coherence vs. urban fragmentation Valtakunnallinen mittakaava Paikallinen mittakaava Toisen mittakaavatason yhdistävä infrastruktuuri on toisella tasolla eristävä.

14 Premium network spaces Mobiilin eliitin tilat omat liikenneväylät verkkopalvelut lentokentät (I luokan matkustamot, aulat) hotellit (länsimainen infra kehitysmaissa) varustellut, eriytetyt asuinalueet eksklusiiviset vapaa-ajan alueet

15 By-passes ohitukset Vahvistaa arvokkaiden (valued) toimijoiden yhteyksiä ja heikentää (joko absoluuttisesti tai suhteellisesti) vähemmän arvokkaiden yhteyksiä. Graham & Marvin 1999

16 Hubs, spokes and tunnels Arvokkaiden toimijoiden välisten yhteyksien vahvistuessa niiden keskittymien (HUBS) väliset yhteydet muodostavat tunneleita (TUNNELS), joissa liikkuvat ihmiset, tavara ja informaatio eivät ole enää yhteydessä ympäristöön. Keskittymiin puolestaan muodostuu verkosto (SPOKES) arvokkaiden toimijoiden ja näiden tarvitsemien fasiliteettienvälille.

17 Kiinnittyneet mobiilit investoinnit Graham & Marvin 1999 KIINNITETYN (FIXED) PÄÄOMAN KUSTANNUKSET MUODOSTAVAT ONGELMAN ERITYISESTI SIIRRYTTÄESSÄ TEKNOLOGIAN VAIHEEESTA TOISEEN TALOUDELLINEN TOIMINTA ON HOUKUTTELEVAMPAA ALOILLA, JOISSA PAIKALLISESTI KIINNITETTYÄ PÄÄOMAA TARVITAAN VÄHEMMÄN.

18 Riskiyhteiskunta (Beck 1990) Teknologisten järjestelmien toimintahäiriöt vaikuttavat eivät vain paikallisesti vaan maanosan laajuisesti, jopa globaalisti. Kansalaiset eivät voi valita haluavatko he kantaa järjestelmän sisältämän riskin vai eivät. Mau 2004

19 Infra suunnittelustrategiana Infrastrusture landscape Kaupunkikokemus muodostuu ihmisten, asioiden ja informaation liikkeestä ja vaihdannasta Arkkitehtuuri on yhä enemmän kytkeytynyt infrastruktuuriin ja virtoihin Infrastructure, architecture and landscape amalgamate to become one complex (Angelil ja Klingmann 1999)

20 Suunnittelutyökalut

21 Verkostollinen analyysi Verkostourbanismi-malli Flow Function Form Alppi&Ylä-Anttila (2007), Dupuy (1991)

22 Verkostokaupunki Ilmiöt Taloudellisten toimintojen desentralisaatio, aktiviteettien hajautuminen Kasvava mobiliteetti, monimutkaistuva liikkuminen Tila-aika suhteen muutokset (Davoudi 2003) Suunnittelu Suunnittelusta integraatioon ja koordinaatioon, pitämään yhdessä eri osista koostuvaa yhteiskuntaa. (Hautamäki 2001) Strategisen suunnittelun nousu: planning by goals rather than planning by rules (Castells 1999, Healey 1997) Suunnittelun pitää tunnistaa linkit virtojen ja noodien välillä sekä se, mikä virtaa verkoston läpi (Hajer ja Zonneveld 2000, Innes 2005, Graham 2005) Suunnittelun pitäisi pystyä hyödyntämään kunkin paikan saavutettavuusominaisuudet: hitaus ja nopeus, yksityinen tai kollektiivinen, fyysinen tai virtuaalinen. (Bertolini 2005) virtojen tila ja paikkojen tila (Castells) Uudet keskukset muodostuvat multimodaalisiin solmuihin joissa fyysiset ja virtuaaliset virrat kohtaavat. (Bertolini, Castells, Mitchell 1995) Urbaani sentraliteetti (keskeisyys) voidaan luoda uudelleen monikeskuksisessa rakenteessa ilman oletettua hierarkiaa keskusten välillä. (Castells 1999)

23 Fyysis-verkostollinen analyysi Node-Place -model

24 Fyysinen analyysi Netzstadt -malli Mittakaavat: - National - Regional - Communal - Local Osatekijät: - Borders - Infrastructure - Settlement - Agriculture - Waters - Forests (Oswald & Baccini 2003)

25 Netzstadt

26 Netzstadt -malli Netzstadt-malli kuvaa urbaanin systeemin muodostuvan kolmesta elementistä: - Noodit ovat sijainteja, joissa on ihmisten, tavaroiden ja informaation tihentymä - Yhteydet (linkit) edustavat ihmisten, tavaroiden ja informaation virtoja - Rajat ovat tilallisia, ajallisia tai organisationaalisia verkoston jakolinjoja Näiden elementtien muodostama systeemi on avoin, se jatkuu systeemin tarkastelurajojen ulkopuolelle. Systeemiä voidaan tarkastella viidessä eri mittakaavassa: - Rakennus - Kaupunginosa - Kunta - Seutu - Valtio

27 Netzstadt -malli - Identification Urbaanin systeemin ominaisuudet on oltava tunnistettavia. Tunnistettavuus helpottaa suunnistamista ajassa ja paikassa sekä luo järjestystä. - Diversity Urbaanin systeemin toiminnot voidaan esittää eri tavoilla. Siinä pitää olla vaihtelua miten ihmiset syötetään, kuljetetaan, miten asunnot rakennetaan tai kulutustuotteet valmistetaan. Liika morfologinen vaihtelu kuitenkin estää yhtenäisyyden syntymisen - Flexibility Kyky muuttua. Systeemin on aika ajoin uudistuttava. Liika joustava systeemi johtaa epätasapainoon, liika jäykkyys estää muutoksen. Liittyy erityisesti esim. kesantomaiden käyttöön tai uusien alueiden rakentamiseen. - Degree of self-sufficiency Omavaraisuus. Kestävään kehitykseen liittyvä alueellisen omavaraisuden näkökulma. - Resource efficiency Toinen kestävän kehityksen näkökulma. Kuinka tehokkaasti resurssit hyödynnetään. Nämä kriteerit ovat eri tavoin sovellettavissa Netzstadt-mallin eri mittakaavoissa.

28 Netzstadt -malli

29 Netzstadt -malli Jokaisessa mittakaavassa voidaan käytää samoja verkoston kuvauksen elementtejä; noodeja, linkkejä ja rajoja. Systeemi on sisäkkäinen: pienemmän mittakaavan verkosto muodostaa isomman mittakaavan tason noodin. Suunittelussa pitää ottaa huomioon tarkasteltavan mittakaavan lähimmät seuraavat mittakaavat. Isomman tason verkosto muodostaa pienemmän tarkastelutason (observation perimeter) ja suunnittelutason vaikutukset on huomioitava myös pienemmän mittakaavan verkostossa.

30 Netzstadt -malli Miten urbaani systeemi syntyy? Ihmisten toiminnan kautta. Ihmistoiminnot puolestaan koostuvat tuhansista erilaisista prosesseista, jotka voivat tapahtua mitä erilaisimmissa paikoissa ja myös samoissa paikoissa samanaikaisesti. Jotta kulttuurisesti erilaiset urbaanit systeemit olisivat vertailukelpoisia, ihmistoiminnat on pelkistäen jaettu neljään pääluokkaan (vrt. funktionalistinen toimintojen jaottelu): - To Nourish and Recover Syöminen, kattaen kaikki prosessit, välineet ja alueet, jotka tarvitaan tuottamisessa, jakelussa ja kuluttamisessa sekä syömisen liittyvä ihmisen metabolismi. Virkistys ja siihen liittyvät prosessit, välineet ja alueet. - To Clean Ihmisten, vaatteiden, rakennusten, katujen ym. puhdistaminen ja siihen liittyvät prosessit, välineet ja alueet. - To Reside and Work Asumiseen ja työssä käyntiin liittyvän rakentamisen ja ylläpidon prosessit, välineet ja alueet. - To Transport and Communicate Ihmisten, tavaroiden ja informaation välittämiseen liittyvät prosessit, välineet ja alueet.

31 Netzstadt -malli Elementtien tunnistamisen ja määrittelyn sekä niiden arvioinnin (synteesi ja laatukriteerit) jälkeen tarvitaan morfologisia indikaattoreita kuvaamaan alueen arkkitehtuuria (architecture of the territory & attributes). Indikaattorien avulla kuvataan verkoston osien noodit, rajat, yhteydet yksityiskohtaisempia ominaisuuksia. Indikaattoreiden avulla: - tunnistetaan alueen heikkoudet ja vahvuudet - tarkkaillaan ja kontrolloidaan urbaania laatua rekonstruktioprosessissa - luodaan suunnittelulle tavoitteita Netzstadt-metodin indikaattorit perustuvat empiiriseen tutkimukseen ja yhtä lukuun ottamatta ovat ennen julkaisemattomia

32 Netzstadt -malli Morphological Indicators: building density / rakentamistiheys

33 Netzstadt -malli

34 Netzstadt -malli

35 Netzstadt -malli Morphological Indicators: shredding / riekaleisuus

36 Netzstadt -malli Morphological Indicators: granulation / rakeisuus

37 Netzstadt -malli Morphological Indicators: granulation / rakeisuus

38 Netzstadt -malli Morphological Indicators: accessibility / saavutettavuus

39 Netzstadt -malli Morphological Indicators: accessibility / saavutettavuus

40 Netzstadt -malli 3.3 Physiological tools Fysiologiset indikaattorit Tiheys: - asukastiheys - työpaikkojen tiheys - palveluiden tiheys - instituutioiden tiheys Virrat: - työntekijöiden virrat - opiskelijoiden virrat - kuluttajien virrat - informaatiovirrat (Fysiologiset ja morfologiset tekijät eivät ole suoraan toisistaan riippuvaisia.)

41 Netzstadt -malli Netzstadt-metodin tavoitteena on: - urbaania muotoa kehitetään sen kaikissa mittakaavoissa (morfologia) - luodaan globaaleihin ja seudullisiin olosuhteisiin sopiva metabolia (fysiologia) - saavutetaan sellainen ymmärrys urbaanista systeemistä, joka mahdollistaa kyberneettiset (itseään tarkkailevat ja korjaavat) prosessit Netzstadt-metodi ei itsessään generoi suunnitelmia, vaan tukee analyysiä ja strukturoi suunnittelutyötä. Netzstadt-metodi ei kehitä uusia laatutavoitteita urbaanille systeemille. Siksi tarvitaan normatiivisia voimia eli demokraattista päätöksen tekoa osallistumisprosesseissa. Metodin avulla tavoitteet voidaan siirtää systeemin kontekstiin.

42 Fyysinen analyysi Netzstadt -malli Esimerkkejä tasojen analyysistä Netzstadt-menetelmällä (TTY ): - kaupunkirakenneanalyysit (tihentymät ja virrat, indikaattorit) - potentiaalien kartoitus (urbaani kesanto, täydennys, eheytys) - arviointi, laatukriteerit - kehittämisstrategiat ja visiot

43

44 Harjoitustyöt

45