MOT. Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

Transkriptio

1 1 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet MOT Raine Mäntysalo, Vesa Kanninen, Jonne Hytönen & Janne Roininen Aalto yliopisto, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK Kimmo Ylä-Anttila, Ari Hynynen & Jaana Vanhatalo Tampereen teknillinen yliopisto, EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio MONIKESKUKSINEN ALUERAKENNE JA ALUEIDEN TOIMIVUUS -tutkimushankkeiden väliseminaari

2 Tavoitteet Tavoitteena muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue- ja kaupunkirakenteeseen. 1.löytää ne monikeskuksisuuden alueelliset, temaattiset ja relationaaliset ulottuvuudet, joilla on yhtymäkohtia suomalaiseen keskusteluun ja käytäntöihin. 2.muodostaa kuva monikeskuksisuuden ilmenemisestä eri seuduilla ja suomalaisten alueellisten toimijoiden kehittämistyössä. 3. arvioida tutkimusalueiden aluekehittämistyössä käytettyjä monikeskuksisuuden julkilausumia suhteessa ao. kehittämistyössä niille asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin 4. arvioida monikeskuksisuuteen tähtäävän tai sitä hyödyntävän kehittämistyön ennalta arvattuja ja arvaamattomia vaikutuksia sekä monikeskuksistumiseen että muihin kehittämistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin. alueiden käytön ja aluesuunnittelun monikeskuksisuus-tematiikan selkeyttäminen!

3 Tutkimusosiot Neljä toisiinsa liittyvää tutkimusosiota: 1.Monikeskuksisuuden teoreettinen tarkastelu: monikeskuksisuuden ilmenemismuodot, mallit 2.Monikeskuksisuuden ilmeneminen eri seuduilla ja suomalaisten alueellisten toimijoiden kehittämistyössä: kolme case-tarkastelua 3.Arvioida tutkimusalueiden aluekehittämistyössä käytettyjä monikeskuksisuuden julkilausumia suhteessa ao. kehittämistyössä niille asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin, sekä monikeskuksisuuteen tähtäävän tai sitä hyödyntävän kehittämistyön ennalta arvattuja ja arvaamattomia vaikutuksia sekä monikeskuksistumiseen että muihin kehittämistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin 4.Synteesi: monikeskuksisuus-tematiikan selkeyttäminen

4 Monikeskuksisen kaupungin tulkintamallit 4 Perinteisen keskeisyyden heikentyminen Hierarkioiden purkautuminen Verkostomainen rakenne, useat noodit Erilaistuneet keskukset, alakeskukset Kelluva sentraliteetti Kaupungin ja maaseudun rajojen katoaminen Tuotannon ja työn maisemasta kuluttamisen ja vapaa-ajan maisemaan Päällekkäiset, risteävät toiminnalliset verkostot Liikkumisen lisääntyminen, tila-aika -kutistuminen Ebenezer Howard (1898): Garden Cities of To-morrow Zwischenstadt (Sieverts 2003) A City is not a Tree (Alexander 1965 Netzstadt (Oswald & Bacchini )

5 Monikeskuksisen kaupungin tulkintamallit YHDYSKUNTARAKENTEEN KUVAUSJÄRJESTELMIEN YHTÄLÄISYYKSIÄ Liike, Virtaus Sijainnit Fyysinen verkosto Haggett 1965/1977 Dupuy1991/2008 Oswald & Baccini 2003

6

7 Monikeskuksisuuden määrittelyjä Morphological polycentricity is the ability of an urban structure (1) to possess homogeneously spread cities in a given territory, and (2) To follow a constant relation between the rank of these cities and their size according to ZIPF s (1949) ranksize law. Relational polycentricity insists on the importance of exchanges between the different spaces of a given regional system: polycentricity would thus describe intense flows of people, ideas, capital and/or goods during a normal working day. In other words, a region is all the more morphologically polycentric when no city is so big as to dominate others and that cities are as evenly spread over the territory as possible. Functional polycentricity describes the spatial repartition of functions between the different cities or city-regions of a given territory. This definition raises a first difficulty: should one consider an urban structure functionally polycentric if (1) some cities/city-regions share the same function, or if (2) cities/ cityregions are specialized in different and potentially complementary functions. (Halbert 2008) Political polycentricity refers to a high degree of awareness of the existence of an MCR, as the existence of common institutions and/or partnerships, and as the political will to develop shared projects between policy-makers at national, regional and local levels dealing with all or parts of the MCR s issues. In this sense, political polycentricity might be an evaluation of a regional system s ability to go with (or to go past) its institutional fragmentation. Lähde: Halbert 2008

8 8 Tutkimuksen lähestymistapa - Caset 3 lähestymistapaa: morfologis-toiminnallinen verkostoanalyysi diskurssien analyysi mittakaavatasojen analyysi 3 tapaustutkimuskohdetta: Tampere, Jyväskylä ja Lahti Tampere Jyväskylä Lahti teemakuvaukset Morfologia Diskurssit Skaalat casekuvaukset

9 Monikeskuksisuuden morfologis-toiminnallinen verkostoanalyysi 9 Monikeskuksisuustutkimuksista esiin nousseita mittareita: Alueen koko Saavutettavuus (30min-1h) Väestö Työvoima Lattiapinta-ala (työpaikat) BKT Liikennemäärät ja virrat Pendelöinti Kommunikaatio MORFOLOGIA TIHENTYMÄT, SIJAINNIT VIRRAT Useimmiten käytetyt monikeskuksisuusmittarit liittyvät työvoimaan monikeskuksisuuden puolia löytyy myös esim. vapaa-ajan ja palveluiden teemoissa topomorfologisessa analyysikehikossa mukaan tulee erilaisia sijainnillisia tarkasteluja (esim. palvelut) tai liikkumisvirtojen tarkasteluja (vapaa-aika, kauppa) synergia, vuorovaikutus yms. informaatiovirtaus vaikea jäljittää

10 Monikeskuksisuuden diskursiiviset ilmentymät Monikeskuksisuuden osatekijät: KRITEERIT ANALYYSILLE Kuvataanko nyky- vai tavoitetilannetta? SKAALA: Missä mittakaavassa monikeskuksisuuteen viitataan? MORFOLOGIA/RELAA TIOT: Eritelläänkö keskusten välisten yhteyksien luonnetta? A C Keskusten välisiä yhteyksiä vahvistettava 1) normatiivinen strategiapuhe, lähtötilanteen analyysi 2) monikeskuksisuuden määritelmä jäsentynyt (relaatiot) 3) tavoitetilan määrittely konsensushakuista? 4) monikeskuksisuus-termiä käytetään yleensä jäsentyneesti Keskusten löydettävä omaleimaset roolinsa 1) analyyttinen strategiapuhe, lähtötilanteen analyysi 2) monikeskuksisuuden määritelmä jäsentynyt (erikoistuminen & relaatiot) 3) tavoitetilan määrittelyssä ristiriitojen käsittely osin avointa 4) ilmaisu rakentuu yksikeskuksisen lähtötilanteen toteamiseen Hypoteesi: NELJÄ IDEAALITYYPPIÄ B D Monikeskuksisuus edistää koko alueen hyvinvointia 1) normatiivinen kehittämispuhe, ei lähtötilanteen analyysia 2) nojautuu monikeskuksisuuteen jäsentymättömästi 3) tavoitetilan määrittely konsensushakuista? 4) ilmaisu rakentuu monikeskuksisuus-termin varaan, usein epämääräisesti Reuna-alueet hyötyvät vahvasta keskuksesta 1) analyyttinen sopeutumispuhe, lähtötilanteen analyysi 2) aluerakennetta käsitellään lähtötilanteen näkökulmasta 3) tavoitetilan agonistinen määrittely, ristiriitojen avoin käsittely 4) ilmaisu rakentuu yksikeskuksisen lähtötilanteen toteamiseen

11 Monikeskuksisuuden mittakaavat ja niiden ylittäminen Monikeskuksisuuden territoriaaliset (verkosto)tasot? Hallinnon ja hallinnan territoriot Metropolialue, maakunta, seutu, toiminnallinen kaupunkiseutu, keskustaajama, kunta, kaupunki Strategisen suunnittelun kumppanuudet Seudun sisäiset, verkostot Yliseudulliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Yksityisen sektorin verkostot Miten kukin taso ilmenee ja rajautuu? Millaista monikeskuksisuutta kukin taso ilmentää? Ketkä ovat keskeiset toimijat kullakin tasolla? Lahden kaupunkiseutu osana metropolialuetta

12 Arviointikehikko 12 Ilmastonmuutos Morfologia Diskurssit Skaalat kriteeriarvioinnit Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Toimiva aluerakenne Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Kriteeri 3, Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Teemakuvausten arviointi Teema-arvioinnit

13 13 1. tutkimustehtävän tuloksia 12/16/2010

14 Yleisiä havaintoja tehtävä 1 Monikeskuksisuus-termin käyttö erilaista eri aluetasoilla Deskriptiivinen vs. normatiivinen käyttö Kirjallisuustutkimuksen perusteella monikeskuksisuuden määrittelemisessä keskeisiä kriteereitä: Kahdensuuntaiset virrat (ei hierarkkinen, yhteen keskukseen suuntautuva) Toimintojen jakautuminen keskuksiin, erikoistuminen ja täydentävyys Alakeskuksien erikoistuminen = tarjoaa erikoistoimintoja/palveluja, joita pääkeskus ei tarjoa Synergia, toiminnallinen verkostoituminen Monikeskuksistuminen isoilla kaupunkiseuduilla tapahtumassa siten, että vanha hierarkkinen asumalähiöiden mukaan rakennettu palveluverkko on vaihettumassa uusien lähinnä kaupan suuryksiköiden varaan rakentuvien erikoistuvien keskuksien suuntaan.

15 Monikeskuksisuus 1 Yksikeskuksisuus: virtaukset yksisuuntaisesti yksi dominoiva keskus ja alakeskukset hierarkkisuus Klassinen monikeskuksisuus: kriittinen massa läheisyys saavutettavuus

16 Monikeskuksisuus 2 Relationaalinen monikeskuksisuus: molemminsuuntaiset virtaukset kaikkien keskusten välillä virtauksia Relationaalinen monikeskuksisuus: keskukset erilaistuneita, erikoistuneita

17 Monikeskuksisuus 3 Erikoistunut verkostokaupunki: keskukset erilaistuneita, erikoistuneita Verkostokaupunki: ei (välttämättä) yhtään hallitsevaa noodia Noodit toiminnallisesti samankaltaisia Suhteet eivät välttämättä tasavertaisia toisiaan täydentäviä toimintoja

18 Monikeskuksisuuden muotoutuminen kaupunkiseudulla Morfologinen rakenne (massat ja verkostot) Palveluhierarkiat Kaupan rakenteet Työpaikkojen sijoittuminen Kaupan uudet sijainnit, konseptit, rakenteet Työpaikka-alueiden eriytyminen Palvelujen siirtyminen (osin) uusiin keskittymiin Keskittymien kiinnittyminen eri mittakaavojen verkostoihin

19 19 MOT Monikeskuksisuuden monet todellisuudet CASE-TARKASTELUT ALKAMASSA: - Monikeskuksisuus kasvavilla kaupunkiseuduilla: Tampere, Lahti, Jyväskylä -Monikeskuksisuus paikallisten pikkukaupunkien tasolla: Ylä-Pirkanmaa - Tarkastelunäkökulmat: morfologia, sijainnit, virrat; mittakaavatasot ja niiden ylitykset; monikeskuksisuusdiskurssit

20 Kiitos! MOT

21