Johdanto Taustatiedot Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto... 4. Taustatiedot... 5. Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6"

Transkriptio

1 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön tulevaisuus 2010 Kyselyn yhteenvetoraportti Huhtikuu 2010 Suunnittelija Anu Kuikka

2 2 SISÄLLYS Johdanto... 4 Taustatiedot... 5 Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan?... 7 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja? Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja? Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata? Liitteet Liite 1. Kaikki vastaukset kysymykseen: Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? Liite 2. Miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä, kaikki kehittämisehdotukset? Liite 3. Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja, kaikki vastaukset? Liite 4. Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? kaikki vastaukset Liite 5. Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen vaihtoehtoja? Liite 6. Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? kaikki vastaukset

3 Taulukot Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa... 5 Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Taulukko 10. Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata?

4 4 Johdanto VANHUSTYÖN TULEVAISUUS INNOSTI VASTAAMAAN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto teki oman toimintansa kehittämisen tueksi Vanhustyön tulevaisuus 2010 kyselyn maaliskuun lopulla Kysely kohdennettiin vanhustenhuollon asiantuntijoille sekä liiton sidosryhmien edustajille. Kyselyllä kartoitettiin eri yhteiskumppaneiden näkemyksiä vanhustenhuollon tulevaisuudesta, kehittämistarpeesta sekä ikääntyneiden asemasta. Kysely herätti laajaa kiinnostusta ja innosti vastaamaan. Kysely lähetettiin 562 henkilölle, joista 262 kuului liiton jäsenkentän ulkopuoliseen yhteistyöverkostoon ja 300 oli kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 370 eli vastausprosentti oli 66 %. Vastaajista valtaosa eli yli 85 % oli sosiaali- ja terveysalalta. Vastaajista peräti 45,8 % koki, että vanhustyön asiakkaan asema tulee heikentymään seuraavien viiden vuoden aikana. Kartoitettaessa yhteiskunnan asennetta ikääntyneitä kohtaan 306 vastaajasta peräti 291 eli 95 % katsoi yhteiskunnan asenteen olevan negatiivisen. Yhteiskunnan asennetta pidettiin välinpitämättömänä, syrjivänä ja ylenkatsovana. Huonoon arvostukseen vaikuttivat eniten se, että yhteiskunnassamme ikäihmiset koetaan kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja säästökohteeksi, jotka pahimmillaan voidaan jättää palvelujen ulkopuolelle. Vastaajista valtaosa katsoi, että lisäresursseja saadaan kohdentamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön sekä palkkatyön/vapaaehtoistyön uusia muotoja kehittämällä. Ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan vastaajien mielestä lisätä asumisvaihtoehtoja, palveluja, elinympäristön esteettömyyttä ja ihmislähtöistä työotetta kehittämällä sekä teknologiaa hyödyntämällä. Kartoitettaessa miten muiden kuin ikääntyneiden yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä, nousi merkittävimmäksi asiaksi työelämän joustavuuden lisääminen (79,4 %) sekä sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen ja koulujen yhteiskuntavastuun opetuksen lisääminen. Hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa nousivat ryhmä- ja vertaistoiminta, ehkäisevä työ sekä hoiva- ja hoitopalvelujen ja erilaisten kuntoutuspalvelujen tuottaminen. Yllättävimmät vastaukset saatiin kysyttäessä minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta tulevaisuuden lisääntyvään palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan. Suurimmat odotukset kohdentuvat julkisen palvelutuotannon (75 %) sekä järjestöjen/säätiöiden palvelujen (69,4 %) kasvulle. Kolmanneksi tuli omaisten ja perheen antama tuki ja vasta neljäntenä on yritysten tuottamat palvelut. Helsingissä Yhteistyöterveisin, Vappu Taipale Marja-Liisa Kunnas

5 5 Taustatiedot Kysely lähetettiin maaliskuussa 2010 sähköisesti 562 henkilölle, joista 262 oli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteistyöverkostoon kuuluvia ja 300 kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä eri puolelta Suomea. Kyselyyn vastasi mennessä 370 henkilöä. Vastausprosentti oli 66 %. Taustatietona vastaajilta kysyttiin millä alalla he työskentelevät (Taulukko 1.) Vastaajista 85,1 % (315) toimii sosiaali- ja terveysalalla, 0,8 % (3) kulttuuri- ja taidealalla, 0,8 % (3) liikunta-alalla, 3,2 % (12) koulutusalalla, 1,4 % (5) rakennus- ja kiinteistöalalla ja 8,6 % (32) muulla alalla. Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät. Lisäksi vastaajista 7 työskenteli tutkimus ja kehitysalalla, 3 konsultoinnin alalla, 3 rahoitusalalla, 3 järjestö- ja yhdistystoiminnassa, 3 muulla koulutusalalla, 3 valtionhallinnossa tai julkishallinnossa, 2 kaupan alalla, 3 viestintä- ja media-alalla, 1 kasvatusalalla, 1 turvallisuusalalla sekä 1 vanhuspalveluiden virkistystoiminnassa ja 1 asukastoiminnassa mukana oleva. 1 vastaajista oli eläkkeellä. Vastaajien asema heidän organisaatiossaan (Taulukko 2.) oli seuraava: johtotehtävissä toimi 35,6 % (131) vastaajaa, asiantuntijatehtävissä 22,8 % (84) vastaajaa, työntekijöinä 39,1 % (144 vastaajaa sekä muissa tehtävissä 2,4 % (9) vastaajaa. Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa Muut tehtävät, joissa osa vastaajista toimi olivat mm. projektityöntekijän -, luottamusmies/omaishoitajan -, vapaaehtoisen - tehtävissä sekä hallituksen puheenjohtajana. Kolme vastaajista oli eläkkeellä.

6 Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? 6 Aluksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, miten vanhustyön asiakkaan asema on heidän mielestään muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana? (Taulukko 3. N=365) 33,2 % (121) oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli parantunut hieman. 29 % (106) taas oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli heikentynyt hieman viimeisen 5 vuoden aikana. 15,3 % (56) mielestä asiakkaan asema oli pysynyt samanlaisena. 7,9 % (29) mielestä asiakkaan asema oli heikentynyt huomattavasti. Kun taas 7,7 % (28) vastaajan mielestä asiakkaan asema oli parantunut huomattavasti. 6,8 % (25) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumiseen vastata. Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana? Vastaavasti haluttiin myös tietä, miten asiakkaan asema muuttuu vastaajien mielestä seuraavien viiden vuoden aikana (Taulukko 4. N=368). 31,3 % (115) kokee, että asiakkaan asema heikentyy hieman, kun taas 28,8 % (106) vastaajista kokee, että asiakkaan asema paranee hieman seuraavan viiden vuoden aikana. 14,4 % (53) vastaajan mielestä asiakkaan asema heikentyy huomattavasti ja 6,5 % (24) mielestä se paranee huomattavasti. 6 % (22) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumista arvioida Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?

7 7 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? Kyselyssä haluttiin kartoittaa, millainen asenne yhteiskunnassa on nykyisin ikääntyneitä kohtaan? Kysymykseen vastasi 313. Vastaajista 17 koki, että yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan oli hyvä tai parantunut aikaisemmasta. Vastaajat toivoivat, että arvostus ikääntyvien määrän myötä lisääntyisi entisestään. Yhteiskunnan hyvää asennetta kuvattiin mm. seuraavasti: Asenteet ja mielikuvat ovat muuttumassa ja "taakka" näkökulma ehkä hieman lieventymässä. Asenne muuttunut paremmaksi, huolehditaan enemmän. Asennoituminen ikääntyneisiin on muuttunut myönteiseksi. Mielestäni vanhuksista pidetään huolta. Se, millaista vanhuutta halutaan tukea ja millä tavoin, on toinen asia. Oman ammattikuntani edustajana näen, että kaikille pyritään kuitenkin takaamaan edellytykset elää turvallista vanhuutta. Paranee, koska ikäihmisiä on enemmän ja suuret ikäluokat muokkaavat asenteita, toimintakyky ja varallisuus aiempaa paremmat, samoin näkyvillä olo ja vaatimukset. Asennoituminen vanhuksiin on arvostava, mutta kun tulee rahanjaosta kyse, niin asennoituminen on nihkeä. Vanhuksiin ei satsata rahaa. Asenne on muuttunut myönteisemmäksi. Ikäihmiset ovat aikaisempaa aktiivisempia ja osallistuvia. Käsite ymmärretään laajemmin kuin aikaisemmin. Mielestäni vanhusten hoidosta ja hoidon epäkohdista puhutaan mediassa enemmän kuin ennen. Asenteet ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Ristiriitainen. Toisaalta arvostetaan ja iäkkäiden hoito ja palvelut vaaditaan/halutaan järjestettävän mahdollisimman hyvin, mutta toisaalta hoidosta/palvelusta ei saisi syntyä asiakkaalle tai yhteiskunnalle kustannuksia. Vaihteleva, puhutaan myönteisesti mutta toiminta ei aina ole myönteistä. Pääsääntöisesti kunnioittava asenne, kuitenkin ääri ilmiöitä on aina. Viimeaikojen ikääntyneiden maahanmuuttajien käännytyspäätökset ovat virittäneet keskusteluja ja saaneet kansalaiset pohtimaan tilannetta. 299 vastaajan mielestä yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan on negatiivinen ja kaksijakoinen, joidenkin vastaajien mielestä jopa erittäin negatiivinen. Negatiivisuutta kuvattiin kommenteissa mm. seuraavasti: Yhteiskunnan asenne on välinpitämätön, ikääntyneet koetaan rasitteeksi, asenne on huono, jopa syrjivä, ylenkatsova, ei tarpeeksi arvostava, ikääntyneet ovat taakka jne. Huonoon arvostukseen koettiin vaikuttavan eniten se, että ikääntyneet koetaan yhteiskunnassa kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja tiukentuneen taloustilanteen säästökohteeksi, joka pahimmillaan jättää palveluiden ulkopuolelle. Ikääntyminen tuodaan myös liian usein negatiivisesti esiin mm. medioissa. Poliittiset juhlapuheet jäävät puheiden tasolle, eivätkä realisoidu käytäntöön. Yhteiskunnan negatiivista suhtautumista ja asennetta kuvattiin mm. seuraavasti:

8 8 Yhteiskunnan asenne on holhoava, vanhuksen itsemääräämisoikeutta loukkaava. Voimakkaat omaiset ovat ottaneet vanhuksen tahdon taskuunsa ja haluavat usein kaventaa vanhuksen mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Halutaan siis vanhukset laitoksiin ja palveluasuntoihin vastoin vanhuksen omaa tahtoa. Virallinen asenne on hyvä ja arvostava. Käytännössä asenne ei läheskään aina näy; lainsäädännön epäkohtia ei ole korjattu valmistelutyöstä huolimatta (esim. asiakasmaksujen määräytyminen asumispalveluissa), asumis- ja laitosasumisen olosuhteita on heikennetty taloudellisen taantuman aikana ja henkilökuntamääriä on kiristetty. Vanhuspalveluissa järjestämisessä on liian paljon epäkohtia ja riskejä esim. lääkehuollon toteuttamisessa. Ikääntyneiden hoiva ei kiinnosta kovin paljon nuorta väestöä ja alan töihin on paikoitellen hankala saada työntekijöitä. Ehkä ikäihmisten arvostus heidän kohdallaan ei ole niin suurta kuin muun väestön keskuudessa. Suomalainen yhteiskunta on ehkä enemmän nuorten ja pärjäävien yhteiskunta. Poliittisen päätöksenteon asenteet näyttäytyvät vanhustenhoidossa esineellistävinä ja negatiivisina. Koti- ja laitoshoidon todellisuus on pahimmillaan epäinhimillinen. Niin sanottu yleinen asenne yhteiskunnassa on hyvinkin positiivinen, ikääntyneitä ja heidän antiaan yhteiskunnalle arvostetaan. Eri yhteiskunnan sektoreilla on alettu myös nähdä paljon mahdollisuuksia siinä, mitä ikääntyneet voivat yhteiskunnalle ja muille ikäryhmille antaa, samalla voiden itse paremmin. Juhlapuheissa kannetaan vanhuksista huolta, mutta tulo ja menoarviota tehtäessä eurot menevät hienojen ajatusten edelle. Ikääntyneiden ihmisten kahtiajako lisääntyy niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee vähemmän hyvin. Asenteet koventuvat ikäihmisten kohdalla ja pelkonani on, että "niin makaa kuin petaa" toteamukset tulevat lisääntymään. Pelkään, että olemme menossa suuntaan, jossa köyhä, sairas ja iäkäs henkilö saa yhteiskunnan hiljaisella myötävaikutuksella syyttää itseään kehnosta tilanteestaan. Yhteiskunnalla tuntuu olevan sellainen asenne sosiaalipalveluja kohtaan, että ne eivät saisi maksaa mitään. Resurssien puuttuessa ja alati niitä kiristettäessä ei ole mahdollista tuottaa sellaista palvelua, joka olisi riittävästi hyvinvointia tuottavaa vanhuksille. On kauheaa tehdä työtä, jota ei arvosteta ja jonka aina vaan pitäisi tulla halvemmaksi ja halvemmaksi. Se kertoo paljon vanhusten arvosta, mutta myös ihmisen arvosta samalla. Se ei ole minkään arvoinen, kun se ei mitään tuota. Vaikka mitä muuta meillä on kuin toisemme? Juhlapuheiden aihe, joka ei johda sen pidemmälle. Vanhaa ihmistä ja hänen elämänhistoriaansa ei juurikaan kuunnella, päätökset tehdään muualla vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaan. Vanhustyö on aina ja ikuisesti oivallinen säästöjen kohde. Se on myös oivallinen vaaliteema, mutta lupauksethan tunnetusti unohtuvat välittömästi vaalien jälkeen. Nyky-yhteiskunta ei arvosta ikääntyneitä. Tutkimustyötä tehdään ansiokkaasti ja paljon mutta valitettavasti se ei siirry käytäntöön. Vanhuksia vähättelevä, ollaan vähentämässä tärkeitä tukipalveluita vanhuksilta. Mahdollisuus vanhuksen asua kotona mahdollisimman pitkään ei yhteiskunnan taholta tueta riittävästi vaan palvelut ollaan siirtämässä kolmannelle sektorille. Ikäsyrjintää on paljon edelleen ja se näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Jakautuminen iäkkäiden kesken on sikäli huolestuttavaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiat jäävät jalkoihin ja on riski että heidän tilanteensa heikkenee entisestään. Syntyykö näin uusi vanhuskurjalisto? Poliittiset päätökset joka tasolla näyttävät pikemminkin vahvistavan tätä kehitystä Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? kaikki vastaukset löydät tämän raportin liitteestä 1.

9 9 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Kysymykseen, miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä? vastaajat saivat valita vaihtoehdoista viisi mielestään tärkeintä keinoa (Taulukko 5). Eniten resursseja vastaajien (369) mielestä voidaan lisätä kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön 73,4 % (271). Toiseksi eniten resursseja voidaan vastaajien mielestä lisätä palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä 67,8 % (250) ja kolmanneksi eniten työtä uudelleen jakamalla 61,8 % (228). Alan koulutuksen lisääminen koettiin seuraavaksi tärkeimmäksi 43,4 % (160). Kuntien palvelujen lisääminen nousi viidenneksi tärkeimmäksi resurssien lisäämisen keinoksi 42,8 % (158). Vapaaehtoistoimintaa 37,4 % (138) ja omaishoidon osuuden lisäämistä 30,1 % (111) vastaajista. Seuraavassa taulukossa kaikkien vastausten yhteenveto sekä taulukon jälkeen muut vastaajien ehdottamat lisäresurssit. Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Muiksi resurssien lisäämisen keinoksi mainittiin mm. seuraavia keinoja (suluissa mainintojen määrä): Alan palkkausta parantamalla (28) Työntekijöiden määrää lisäämällä (20) Kotihoitoa lisäämällä (14) Työn tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa, työn sisältöjen kehittäminen (12) Vanhustyön arvostusta nostamalla, arvokeskustelua lisäämällä (10) Omaisten ja perheen tukea kehittämällä (10) Alan koulutusta kehittämällä (7) Kaikkien julkisten palvelujen hallintokuntien yhteistyötä kehittämällä (7) Vanhusten oman aktiviteetin turvin toimivien palvelujen kehittäminen (6) Eri ammattiryhmien- työn ja työajan järkeistäminen sekä käyttö (5) Yhteistyö eri taidealojen kanssa (6) Hallinnon henkilöstöä vähentämällä (2) Järjestöjen ja kuntien (eri palvelualojen ja sektorien välistä) yhteistyötä kehittämällä (4) Palveluiden laadun valvonnan lisäämisellä (2) Luomalla vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään tietyt palvelut (5) Työssä olevien työaikajoustoilla, jotta omien vanhempien hoitaminen mahdollistuu (2) Kehittämällä eläkeläisten vapaaehtoistyötä (5)

10 10 Lisäämällä asiakasmaksuihin lisäportaita. Vähemmän ansaitsevat maksavat vähemmän, enemmän ansaitsevat maksavat enemmän (2) Työttömiä hyödyntämällä; varmasti paljon resursseja. samoin maahanmuuttajissa (1) Kohottamalla vanhustyön imagoa valtakunnallisesti (1) Rajoitettaisiin esim. palveluihin oikeutettujen määrää (1)Muuttamalla kokonaan vanhustyön rahoitus niin ettei se ole riippuvainen kunnan talousarviosta ja siellä tehdyistä säästöpäätöksistä (1) Senioriviestintää, neuvontaa ja palveluohjausta kehittämällä (1) Omatoimisuuden lisääminen/ihmisen vastuu itsestään (1) Palveluiden yksityistämisellä (1) Perhehoitoa ja pienkotihoitoa kehittämällä (2) Oppisopimuskoulutusta lisäämällä (1) Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen resurssien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 243 vastaajalta. Kaikki vastaukset löytyvät raportin liitteestä Kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön Valtionavut vanhustyöhön. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Omaishoidontukea (päivähoitajalle) myös ei omaiselle. Omaishoitajien tukipalveluita kehittämällä ja niihin varoja. Palveluasuntoja, joissa voidaan hoitaa myös paljon apua tarvitsevia asukkaita. Lisätään palvelujen laadun valvontaa. Hallitusohjelmat todellisiksi toimiksi. Kotona asumisen tukeminen lakisääteiseksi. Progressivisen verotuksen hyödyt käyttöön (pääomaverotusta ja omaisuusverotusta lisättävä). Nostetaan verotusta. Uusia veromuotoja kansainvälisten yritysten voittojen verottamiseen. Korotetaan asiakasmaksuja (tulojen mukaan). Yhtenäisen maksujärjestelmän luominen vanhusten palveluille. Kokonaan yksityisiä palveluja käyttävien verohelpotukset. Lapsiperheille verohelpotuksia jos ei käytä kunnallisia palveluja (säästyneet resurssit vanhustyöhön)-. Lisätään omaisten ja perheen vastuuta. Lisätään positiivista tiedottamista 2. Palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä Vapaaehtoisten rekrytointi. Vapaaehtoistoiminnan asiakas ja tarvelähtöinen tuotteistaminen. Vapaaehtoistyötä voitaisiin tukea mm. verohelpotuksen avulla. Vapaaehtoistoimintaa voisi olla osana koulutusta, siviilipalvelusta, työnantajat voisivat antaa pienen ajan jolloin työntekijät voisivat tehdä yhteiskuntapalvelua. Vapaaehtoistyön merkityksen arvostaminen ja talkoohengen luominen. Vapaaehtoistyön houkuttelevuus: jotakin palkkiota / porkkanoita esim. ateria, hieronta,. Mahdollistamalla eläkkeelle siirtyvien joustava työhön jääminen (ikäjohtaminen!) Vapaaehtoistyön koordinaattoreita lisäämällä. Asevelvollisuuden voisi suorittaa vapaaehtoisesti vanhustyössä. Vapaaehtoiset tekevät jo nyt paljon työtä vanhusten hyväksi. Pitäisi löytää uusia keinoja jolla vanhusten parissa työskentelevät sekä vapaaehtoistyötä tekevät kohtaisivat toisiaan ja voisivat pohtia uusia palveluita. Vapaaehtoistyön pitäisi ulottua kouluihin, kursseja. Saisi pisteitä jatko opintoihin hakiessa. Kehittämällä vapaaehtoistoimintaa myös ei varsinaiseen asiakastyöhön. Kehittämällä eri ikäryhmien yhteistä harrastustoiminta ja kummitoimintaa. Aktiivisten senioriryhmien käynnistäminen itsehoidon periaatteella. Lisätään positiivista tiedottamista

11 11 3. Työtä uudelleen jakamalla Lisätään henkilöstöä. Kehitetään työn sisältöä sitä uudelleen jakamalla (päällekkäisyydet pois, samoin tietojärjestelmien yhtenäistäminen). Kohdennetaan osaamista (hoitotyön osaaminen pois avustavista tehtävistä). Parannetaan alan palkkatasoa. Parannetaan alan houkuttelevuutta. Kehitetään työajan todellista joustavuutta (lyhyt työpäivä, lyhyt työviikko jne.). Työllistetään enemmän. Lisätään alalle harjoittelua. Luodaan varahenkilöjärjestelmiä vanhustenhuoltoon. Vanhusten toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja lisää ja tekijöitä niihin. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Enemmän aktivoivaa toimintakulttuuria (pois holhoavasta). Vähennetään johto- ja kehittämistehtäviä ja lisätään asiakastyötä tekevien määrää. Johtamiskulttuurin uudenlainen muutos. Omaishoidon keskukset (joissa mahd. yöhoitoon, tuuraukseen jne.). Työttömyyskorvaus työvelvoitteiseksi. Lisätään positiivista tiedottamista 4. Lisäämällä kuntien palveluja Siirrytään säästökuurista todelliseen palvelujen priorisointiin. Lisätään palveluja mm. kotihoitoa. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Kolmannen sektorin ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Lasten päivähoidosta vapautuu varoja vanhustyöhön ikäluokkien pienentyessä. Vanhustenhuoltoon oma laki, joka velvoittaa kuntia nykyistä enemmän. Kehittämällä perhehoitoa ja päivähoitoa. Kehitetään monisukupolvisuuden (vauvasta vaariin pois sektorikeskeisyydestä) huomioivat sosiaali- ja terveyspalvelu. Kartoitetaan ikääntyvien omia toiveita ja tarpeita kunnissa. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Nostetaan verotusta ja korotetaan asiakasmaksuja. Lisätään positiivista tiedottamista 5. Alan koulutusta lisäämällä Priorisoidaan koulutus työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisätään sosiaaligerontologista koulutusta (geriatrista, avustaviin tehtäviin,). Lisätään lyhyempää koulutusta. Tietoa ikääntymisestä myös muihin koulutuksiin. Teknologian parempi hyödyntäminen. Koulutuksen ja alan medikalisoituminen on katkaistava. Lisätään asennekasvatusta. Lisätään nuorten koulutukseen vapaaehtoistoimintaa. Koulutetaan vapaaehtoistyöhön koordinaattoreita. Lisätään positiivista tiedottamista. Olisiko vanhustenhuoltoon hyvä tuoda muita ammatteja kuin hoitoalan ihmisiä.

12 12 Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? kysymykseen vastanneiden määrä oli 370. Vastaajat valitsivat vaihtoehdoista viisi tärkeintä (Taulukko 6.). Vastaajista 76,8 % (284) oli sitä mieltä, että asumisvaihtoehtojen kehittäminen lisäisi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia. Toiseksi eniten 71,6 % (265) tulisi kehittää palveluja ja kolmanneksi eniten 65,9 % (245) elinympäristön esteettömyyttä. Neljänneksi eniten 65,9 % (244) tulisi kehittää ihmislähtöistä työotetta ja viidenneksi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä 56,5 % (209) vastaajan mielestä lisätä uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä. Omaishoidon kehittämisen vastaajista arvioi 41,6 % (154) sekä etsivän sosiaalityön lisäämisen 38,6 % (143) tärkeäksi. Eläkeläisjärjestöjen toiminnan kehittämisen vastaajista arvioi 21,4 % (79) tärkeäksi ja perhehoidon kehittämisen 19,7 % (73) sekä erilaisen yritystoiminnan kehittämisen 18,1 % (67) tärkeäksi. Muulla kuin vaihtoehdoissa esitetyllä tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääväksi arvioivat 13,5 % (50) vastaajista. Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella Vanhusväestön monimuotoistuminen huomioiden Kuuntelemalla vanhuksia ja heidän läheisiään Tekemällä yhteistyötä mm. taidealojen kanssa Kuntouttavaa työotetta edistämällä ja siihen panostamalla myös kotihoitoon Lääkehoitoa minimoimalla nakointi ja varhainen puuttuminen Ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä ja lisäämällä Ehkäisevät kotikäyntejä kehittämällä Palkkaamalla kuntoutusalan ammattilaisia Kotihoitoa lisäämällä Lisää kerhoja ja päivätoimintaa tueksi kotona asuville. kulttuuri- ja taidepalveluja lisäämällä Ravitsemusta parantamisella

13 13 Yhteisöllisyyttä lisäämällä Omatoimista tiedonhakua ja toimintaa lisäämällä Matalan kynnyksen aktiviteetteja lisäämällä Neuvontaa ja ohjausta tehostamalla Autetaan heitä hyödyntämään huipputekniikan avulla enemmän yhteyksiä ystäviin ja sukulaisiin, tuetaan osallistumista oman yhteisönsä hyvinvoinnin kehittämiseen Liikuntaa ja kuntoilualueita - myös ulkona tapahtuvaa kuntoilua - vahvistamalla ja ikäihmisten kuntopiirejä lisäämällä ja medikalisointia vähentämällä Selkeytetään ja kehitetään hoitosuunnitelmaa, jossa omatoimisuudella vankka sija Kaupunkisuunnittelun avulla Turvapalveluita, kuvapuhelinta jne kehittämällä Medikalisointia vähentämällä, liikuntaa lisäämällä Priorisoimalla eniten palveluja tarvitsevat Tukiapu ihmisiä/ei koututettuja tarvitse olla avuksi kotikäynneille.ei tehdä puolesta ja Koordinoimalla suurempia kokonaisuuksia Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja? Tuloksista poimittiin viiteen ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 212 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä Asumisvaihtoehtojen kehittämisellä Lisää rahaa asumisvaihtoehtojen kehittämiseen KELA:n korvauksia kehittämällä Yhteisöasumista lisäämällä ja kehittämällä Kohtuuhintaista vuokra-asumista lisäämällä Siirtymistä hoitopaikasta toiseen joustamalla Kodinomaisia yhteisöjä lisäämällä Omarahoitteisiin taloihin oma-hoitajajärjestelmä Eri sektoreiden yhteistyö todelliseksi kehittämiseksi 2. Palveluja kehittämällä Lisäämällä rahaa palveluihin Lisäämällä ammattitaitoista henkilökuntaa ja henkilöstöresursseja Kotihoitopalveluja lisäämällä Yrittäjyyttä lisäämällä Poistamalla passivoivia palveluja Yksinäisyyttä poistavia toimintoja lisäämällä Yksilöllisiä hoitomalleja käyttöön (kaikille ei käy sama) Lisätään palvelutaloja Järkiperäistetään hajautettuja palveluja Liikuntapalveluja lisäämällä

14 14 3. Elinympäristön esteettömyyttä kehittämällä Turvallisuutta lisäämällä Portaattomuutta vähentämällä Ovia suurentamalla Automaattisuutta ja liiketunnistimia lisäämällä Aktivoivat pihat ikääntyneille Esteettömyyskartoituksia Koko kunta ikääntyneiden asialle 4. Ihmislähtöistä työotetta kehittämällä Kuntouttavaa ja ihmislähtöistä työtä lisäämällä Ehkäisevällä työllä Perhehoitoa lastensuojelun tapaan Sukupolvet samaan elinpiiriin Kartoitetaan hoivan ja hoidon tarve ja toteutetaan tarvittavat muutokset voinnin mukaan Vanhuksen tulojen mukaiset palvelujen hinnat Palveluseteli laajempaan käyttöön Syrjäytyneet palvelujen piiriin (mm. etniset ryhmät jne.) Ihmislähtöisyyden ja asiakaslähtöisyyden korostaminen koulutuksessa Yli 65 vuotiaiden säännöllinen terveystarkastus 5. Uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä Apuvälinetietouden lisäämistä työntekijöille sekä ikääntyville Apuvälineiden helppo saatavuus Hoivateknologiaa lisäämällä Hyvinvointiteknologia oikeasti käyttöön Lisätään virikkeellisyyttä teknologiaa hyödyntäen Teknologia yksinäisyyttä poistamaan Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Kysymykseen, miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä vastasi 370 vastaajaa (Taulukossa 7.). Vaihtoehdoista oli mahdollisuus valita viisi tärkeintä. Vastaajat arvioivat tärkeimmäksi ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämisen 76,5 % (283). Toiseksi tärkeimmäksi keinoksi arvioitiin osallistumista tukevan toiminnan järjestäminen 67,8 % (251) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi valinnanvapauden lisäämisen 59,2 % (219). Neljänneksi tärkein oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omien resurssien lisäämisen keino oli alueellisen ja yli sektorirajojen toteutuvan yhteistyön lisääminen 53,2 % (197) ja viidenneksi tärkeimmäksi arvioitiin hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen 48,1 % (178) ja suunnilleen samoihin lukemiin ylsi myös kotihoidon lisääminen 47,3 % (175). Ikääntyneiden palvelulainsäädännön kehittämisen vastaajista arvioi 40 % (148) ja tavoitteiden asettamisen ja seurannan toteuttamisen 37 % (137) tärkeäksi kun taas verohelpotukset tärkeäksi arvioi 11 % (41) vastaajista. 5,9 % (22) vastaajista mainitsi muita lisäämismahdollisuuksia.

15 15 Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ihmislähtöinen ja kuuntelemaan kykenevä henkilöstö palveluita kehittämään. Ympäristön turvallisuutta parantamalla Palveluseteli Omaehtoisen kuntoutumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan edistämisellä kansanterveystyönä. Uusia yrittäjiä tuottamaan kohdennettuja palveluja Yksi yhteinen palvelujärjestelmä yksi tietojärjestelmä Yhteisöllisyyden tukeminen Itsemääräämisoikeus myös pitkäaikaishoitoon, hoitotestamentit kunniaan, saa kiivetä puuhun, jos haluaa, tehoturvallisuudesta luopuminen, ei saa sitoa Koti ei ole välttämättä paras paikka vanhukselle, eli myös muita vaihtoehtoja tulisi olla. Kotipalvelua lisäämällä. Ennakoimalla ikääntymisen tuomat mahdollisuudet jo varhain Yhteistyö eri järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Kuuntelemalla heitä ja selvittämällä heidän tarpeitaan Tuetaan asukasyhteisöjen mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia alueellisia hoivapalveluja, ikääntyneet mukaan tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia kampanjoiden avulla vanhusneuvostojen perustamista kunnissa myös lähialuetasolle, ei byrkokraattisina organisaatioina vaan alueen asioihin vaikuttavina ryhminä, vapaaehtoistyölle on annettava uusia sisältöjä sen mukaan, mitä ihmiset haluavat tehdä. Asumisen mahdollistaminen niin, että on mahdollisuus päätää omista asioistaan. Omahoitaja jokaiselle palvelujen pirissä olevalle. Jokainen työntekijä haluaa tehdä hyvää työtä, se toimii. Enemmän perhekeskeisyyttä. Ottamalla senioreja, iäkkäitä asiakkaita ja omaisia kehitystyöhön mukaan. Arjen selviytymistä tukemalla.

16 16 Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen ikääntyneiden oman tahdon toteutumiseen, vaikutusmahdollisuuksiin ja omien resursseja lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 171 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä Tiedotus- ja asennekasvatustyö hoitolaitoksiin Ensiksi kehittäisin sitä asennetta, että ikääntyminen ei ole yhteiskunnallinen haitta, vaan luonnollinen asia, joka koskee meitä kaikkia. On oikeus olla sen ikäinen kuin sattuu olemaan eikä sitä tarvitse anteeksi pyydellä. Enemmän kyselyjä jo omista tulevaisuuden toiveistaan esim. eläkkeelle lähtijöille. Edellisten rinnalle kansalaisten sivistämistä, koululaisten kansalaistaitojen ja tietojen lisäämistä. Selkeää tiedotusta saatavilla olevista palveluista. Oremin itsehoitomallin mukaan toimiminen. Hoitotestamentin laatiminen jokaiselle vanhukselle. Asennekoulutusta, yhteisöllisyyttä ja järjestöyhteistyö vauvasta vaariin jo kodista ja päiväkodista alkaen. Kuntoutus laajasti ymmärretynä fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen, ym. Mahdollisimman paljon ennalta ehkäisevää toimintaa ja kun voimat uupuu etsitään mukaan. Riittävästi kotiin tukea, ettei alkaisi laitostumisen kierre. Hyvinvointia lisäävät kotikäynnit ajoissa. 2. Osallistumista tukevaa toimintaa lisäämällä Kehittämistehtävissä olevia henkilöitä palkkalistoille vakinaiseksi. Omat valinnat ovat kestävin vaihtoehto. Elämäniloa ja elämänlaatua kotiin kulttuurin ym. aktivoivan ja osallistavan toiminnan kautta. matala kynnys osallistua, jopa houkuttelua tarvitaan. Osallistumisen mahdollisuuksia esim. kotona asuville vanhuksille tulisi lisätä ja kehittää. Oman toimijuuden ja valinnanmahdollisuuksien tukemista. Koulutuksessa suuntausvaihtoehdoksi kotihoito. Masentuneet ja yksinäiset vanhukset/ikääntyneet saatava elävien piiriin. Yksi olisi aito oikea kuunteleminen ja sen pohjalta vanhusryhmien kokoaminen joka päättäisi itse omista asioistaan tai saisi ainakin osallistua päätöksen tekoon. 3. Valinnanvapautta lisäämällä Vanhustenhuollon lainsäädäntöä kehittämällä. Mielestäni vanhuksella pitäisi olla nykyistä suurempi oikeus valita esim. kunta mistä palvelunsa haluaa ottaa. Lakisääteisesti ikäihmisten palvelutaso ja oikeudet turvattava. Jokaisella on oltava itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus niin kauan kun pystyy itse henkisesti päättämään asioistaan. Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Korttelikerhot monipuolisine toimintoineen, lähellä asiakasta. Eläkkeiden verotusta voisi keventää, jotta vanhukselle jäisi rahaa omien tarpeiden täyttämiseen. Pieniä töitä kunnon mukaan.

17 17 4. Alueellista ja yli sektorirajojen toteutuvaa yhteistyötä lisäämällä Kotihoidon sirpaleisuuden vähentäminen. Vanhustenhuolto kunnilta valtioille säädettäväksi isoissa kysymyksissä. Panostamalla vanhusten viriketoimintaan heidän kuntonsa ja omien halujensa mukaan. Lisäämällä ammattitaitoista virike- ja kuntoutushenkilökuntaa, joilla olisi aikaa toteuttaa erilaisia toimintaa tukevaa elämää. Tietyillä asuinseuduilla olevat palvelut turvattava Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Kotihoito järjestettäväksi useamman kunnan yhteistyönä. Kotihoidon medikalisoitumista vähennettävä. Hoitotyön arvostusta, palkkaa, luontaisetuja ja työhyvinvointia on lisättävä radikaalisti. Monipuolisia matalan kynnyksen toimipaikkoja pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kuljetuspalveluiden kehittäminen, palveluseteli matkalle toimintakeskuksiin tai liikuntaan. Eri alojen osaamista hyödyntämällä liikunta ja vanhustyö, mielenterveys ja vanhustyö jne. Hallintoa poistuu ja työyksiköissä voidaan erikoistua, ettei tehdä "samaa pullamössöä" joka yksikössä. Lisätään oikeanlaista tiedottamista 5. Kehittämällä hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä Kotihoitoa lisäämällä Tuntuvia veroetuja hoivapalveluista. Ei suljeta yksinäisiä vanhuksia mökkeihinsä kuolemaan, viedään heitä ulos ja järjestetään heille mieleisiä vaihtoehtoja. Resurssien lisääminen nimenomaan kotihoitoon erittäin tärkeää. Vertaistukitoiminnan ja tiedon lisäämistä. Ei laitoksia, joissa kaikki tehdään puolesta. Liikuntaseteli 75-vuotiaille. Vanhusten liikuntaa ja kunnon ylläpitämiseen pitää enemmän saada välineitä ja ohjaajia. Palvelutarpeen arvioinnin tulisi kattaa kaikki elämän alueet. Palvelusuunnitelmien tulisi kattaa kaikki arvioinnissa esille tulleet tarpeet. Työntekijöille enemmän aikaa ylläpitää ja seurata vanhuksen toimintakykyä. Kotihoitoon enemmän resursseja. Asiakkaat suunnitteluun mukaan. Kehittäisin mm. asukkaan omaan elämänhistoriaan perustuvaa hoitoa. Kunnat eivät ole kiinnostuneita kehittämään kotihoitoa, joten tehtävä tulisi siirtää valtiolle. Milloinkaan ei pidä tehdä päätöksiä toisen puolesta, aina ikä ihminen itse mukana.

18 18 Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä? Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? (Taulukko 8.) Vaihtoehdoista vastaajat (367) valitsivat viisi tärkeintä lisäämisen keinoa. Tärkeimmäksi kansalaisten vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen keinoksi arvioitiin työelämän joustavuuden kehittäminen 79,3 % (291), toiseksi tärkeimmäksi sukupolvien välisen toiminnan kehittämisen 67 % (246) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi 61,3 % (225) yhteiskuntavastuun opetuksen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmiin. Neljäs vaihtoehto oli omais- ja perhehoidon kehittäminen (54,8 % (201) ja viides vaihtoehto työllistämistoiminnan kehittäminen 53,4 % (196). Kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen arvioitiin kuudenneksi tärkeimmäksi keinoksi 49,9 % (183) sekä lainsäädännön kehittäminen 42 % (154) seuraavaksi tärkeimmäksi. Siviilipalvelun kehittäminen 18,5 % (68), vapaaehtoisvelvollisuuden kehittäminen 19,9 % (73) ja verohelpotuksien lisääminen 16,6 % (61) saivat vähemmän kannatusta. Muulla tavalla vaihtoehtoja esitti 3,5, % (13) vastaajista. Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? Muulla tavalla kansalaisten vastuuta ja velvollisuutta voidaan lisätä muun muassa seuraavien kommenttien mukaan: Vapaaehtoisoikeuksien toteutumista kehittämällä. Vapaaehtoistoimintaa tukemalla. Yhdistystoiminnan julkiseen tukemiseen velvoite. Meillä kaikilla on vähintäänkin moraalinen vastuu vanhemmista, ei sitä voi lisätä tai vähentää. Lienee mahdollista tukea velvollisuuksien hoitamista, esim. työelämän joustavuutta kehittämällä. Vastuiden ja velvollisuuksien lisääminen tulee koskemaan myös ikääntyneitä itseään. Vaihtoehtoja tarjoamalla. Omaishoito kannattavaksi hoitajalle. Kouluihin ja työpaikoille vapaaehtoistyötä lisäämällä. Asuinalueiden suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomioita palveluiden läheisyyteen ja yhteisöllisyyteen, tiloja vauvasta vaariin. Kansalaisvastuun, oikeuksien, velvollisuuksien tiedostaminen Kaikki työttömät voitaisiin työllistää vanhustyöhön ja lopputulos olisi kuitenkin säästöä. Rakkaus naapureihin.

19 19 Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen kansalaisten vastuuta ja velvollisuuksien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 151 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotukset löytyvät raportin liitteestä Työelämän joustavuutta kehittämällä Työelämässä olisi mahdollisuus valita sellaiset työajat, jotka sopivat kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Työssä oleville omaisille ja läheisille saatava joustava/lyhennetty työaika. Hoitovapaa (rahallinen korvaus siitä), oikeus vanhusten kotihoitoon. Porkkanaa työnantajilla jouston lisäämiseksi työelämässä. Siviilipalvelus vanhusten keskuudessa. Työssä pysymiseen mahdollisimman pitkään tulee panostaa erilaisin joustoin. Työntekijät joustavat kun heille maksetaan työstä parempaa palkkaa. Etätyön mahdollisuuksia kehittämällä. Työnkiertoa lisäämällä, joustoja työaikoihin. Kansalaisjärjestöjen roolin selkiinnyttäminen palvelutuotannossa. Vapaaehtoistyön teemapäivä työpaikoille. Jokin keskusjärjestö voisi ottaa vapaaehtoistoiminnan koordinoijan roolin jos kunta ei sitä tee. Töissä pitää saada olla niin kauan kuin sen tuntee mielekkääksi. Hyvä ministeriöiden välinen suunta-asiakirja voisi edistää asiaa. EK-mukaan. 2. Sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen Sukupolvien yhteiseloa enemmän. Perheille ja suvuille enemmän vastuuta omien vanhuksien hoitoon. Yhteisasumisesta verohelpotus Lain pitää turvata kaikille vanhuksille turvallinen ja mielekäs loppuelämä. Ei erillisiä vanhustenkeskuksia, vaan kaikille tarkoitettuja "olohuoneita" omalle asuntoalueelle. Vanhuksilla on paljon toimintakykyä, joka jää piiloon ahdistuksen, yksinäisyyden ja pelkojen alle. Tällaiseen tarpeeseen voidaan parhaiten vastata antamalla läheisyyttä, läsnäoloa ja aikaa. Enemmän yhteisiä tilaisuuksia lasten, nuorten ja vanhusten kesken Lapsille erilaisia "mummokokemuksia", varusmiehillekin vierailuja vanhainkoteihin, kehitysvammaisten asumisyksiköihin ym., yläkoululaisista ja lukioikäisistä puhumattakaan. Kannustettaisiin ikäihmisiä olemaan aktiivisia, eikä koeta heitä taakkana. Päiväkeskuksia jossa olisi myös lasten- ja nuorten toimintaa samassa Kuulostaa pahalta tämä velvoittaminen. Mitä ajetaan takaa?? Haluan korostaa sitä, että yhteiskunnalla kokonaisuutena on velvollisuus vastata heikommistaan, yksilöiden selkään ei voi pakottaa hoitovastuuta. Vapaaehtoistyölle monimuotoisempi ilme. Paapova, ylihuolehtiva, jeesusteleva keskustelu vanhusten-, vammaisten ja, mielenterveyskuntoutujien oikeuksista ja palveluista on yhtä haitallista kuin morkkaaminen tai syrjiminenkin - molemmat estävät tasa-arvoista kohtaamista "terveiden työikäisten" ja "muiden" välillä.

20 20 3. Koulujen opetussuunnitelmiin yhteiskuntavastuun opetusta lisäämällä Lisätään julkista keskustelua eettisistä ja moraalisista toiminta tavoista ihmisten kesken. Lisätään asennekasvatusta. Yhteiskunnallisten arvojen uudelleen käyttöön otto on välttämätöntä. Kouluissa paneutumista ihmisen elämänkaareen, johon kuuluu myös vanheneminen. Yhteisöllisyyden opettelu tulisi aloittaa jo päiväkodissa. Koululaisille ja opiskelijoille hyötyä vapaaehtoistyöstä vaikka opiskeluun pääsyyn vaikuttavien pisteiden muodossa. Valistaminen on mielestäni parempi tie kuin velvoittaminen noin ylipäänsäkin TET päivät vanhusten keskuudessa, rippikoululaisten diakoniaharjoittelu jne. kansalaistaito takaisin. Ei vain yhteiskuntavastuun opetusta kouluun, vaan myös vapaaehtoistyötä. Pitäisi pistää käyttäytymiskouluun ja opettaa sillä huomioimaan toisetkin eikä oman itsensä. Suvaitsevuutta ja toisen ihmisen kunnioitusta kaivataan. Koulujen valmistumisajat lyhyemmiksi. tarvitseeko lähihoitajakoulutuksen kestää peräti 3 vuotta? 4. Omais- ja perhetoimintaa kehittämällä Omaisille vuorotteluvapaa vanhusten hoitamiseen. Omaisten täytyy hoitaa ikäihmisen virikkeellinen toiminta esim. teatterikäynnit. Omaishoidon tukeen verovähennysoikeus. Vapaaehtoistyö ei ole "varahana", jolla kunta luistaa velvollisuuksistaan. Omaishoito lähes ilmaisena työnä on kohtuuton taakka ehkä jo iäkkäälle omaiselle. Omaishoitajat (yleensä puolisot) osallistuvat hoitoon ja enemmän tukea suunnattava heille. Lisäämällä perhehoitopaikkoja. Parannetaan omaishoidon lainsäädäntöä. Neuvolatoimintaa koko perheelle omaiset mukana. Omaishoidon ei pitäisi romuttaa perheen toimeentuloa. 5. Työllistämistoimintaa kehittämällä Nuorten kohdalla olisi ensi arvoisen tärkeää, että heillä olisi takanaan koulutus ja töitä ennen kuin on edes mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Esim. työttömät voisivat auttaa vanhuksia kotitaloustöissä. Ala tarvitsee nimenomaan käsillään tekijöitä, käytännön työntekijöitä ja rinnalla kulkijoita. Työttömien pitäisi tehdä työtä vaikka se ei olisi juuri sitä mihin on itse kouluttautunut. Työllistettyjä kaikkiin niihin töihin, joihin ei tarvita hoitajan/ohjaajan asiantuntemusta (esim. pyykkihuolto, siivous jne.). Työttömille, etenkin nuorille työtä, tutustumismahdollisuus vanhusten pariin. Räätälöityjä uudenlaisia työtehtäviä. Henkilöstörakenteen remontti vanhustenhuoltoon. Työttömille ei ilmaista rahaa kotiin. Siviilipalvelun voisi hoitaa vaikkapa ikäihmisten talonmiehenä, atk- avustajana jne.

21 21 Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? Kyselyn yksi tärkeimmistä kysymyksistä koski sitä, miten vastaajat itse toivovat itseään hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana. Kysymys oli avoin ja siihen vastasi 282. Vastauksista on koottu eniten mainintoja saaneet toiveet. Suluissa on mainintojen määrä. Yhteenvedon lopussa on muutamia kommentteja/toiveita. Kaikkien vastaajien toiveet hoidosta löytyvät raportin liitteestä 6. Hyvin (28) Arvokkaasti (36) Kunnioittavasti (91) Itsemääräämisoikeutta kunnioittaen (118) Voisin itse vaikuttaa asioihini (79) Tarpeitani ja toiveitani kuunnellaan (142) Saisin osallistua päätöksentekoon (47) Saisin tehdä ja harrastaa sitä mitä haluan (82) Kotona mahdollisimman pitkään (111) Omaisten ympäröimänä (21) Yhteisöllisessä aktiivisessa ympäristössä (95) Turvallisesti (36) Hyvin :) Mieluummin rupattelisin hoitajan kanssa kun katsoisin vierestä kun naputtavat tietokoneella, joitain arviointeja, jotka vievät tuhottomasti työaikaa! Kyllä hoitajat osaavat tehdä työtä ilman niitä arviointeja, joista kooste menee ylemmälle taholle,jossa ei todellakaan tiedetä mitä kuuluisi tehdä vanhusten eteen! Haluaisin siis aikaa!!! Toivoisin, että silloin ollaan siinä vaiheessa, että asiakkaan sana todella on laki ja ollaan luovuttu kaikenlaisesta pakottamisesta ja koska näin on aina tehty ja tämä on hyväksi tekemisestä. Itse asiassa olen ajatellut tehdä hoitotestamentin, joka määrää tarkasti kuinka minua hoidetaan tai ei hoideta. Yhteisöllisessä palvelutalossa! Yleiskunnon ylläpitävää aktiviteettia 5pv:nä viikossa! Kulttuuria ja tanssia. Tilanteen mukaisia vaihtoehtoja täytyy olla. Kannatan myös laitoshoitoa. Parempi hyvä laitoshoit,o kuin huono kotihoito. Kotona omaa elämääni, Tekniikka apuna, yhteisössä, missä samanaikaisesti ovat lähellä. En halua tehohoitoja, jotka pitkittävät vain elämää, jos laatu kärsii. Vanhan ihmisen pitää saada kuolla rauhassa ja siitä pitää saada itse päättää. Toivon pysyväni mahd. aktiivina ja terveenä. Vuodepotilaana ollessani riittää ruoka, kuivitus, musiikki ja kosketus. Haluisin saada täsmälleen samat palvelut kuin keski-ikäisenäkin ja mahdollisuudet osallistua omaan elämääni, ja sen päätöksiin. Haluan asua kotona mahdollisimman pitkään ja jos joudun pois kotoa, niin haluan valita itselleni oikeanlaisen asuinmuodon. En välttämättä tarvitse ammattitaitoista henkilökuntaa ympärilleni touhuamaan, vaan aidosti toisesta ihmisestä välittävää lähimmäistä, joka on sitten omainen, siviilipalvelusmies, vapaaehtoistyöntekijä tai hoitoalan ammattilainen. Pääasia on että joku on aidosti kiinnostunut minusta ja on lähellä silloin kun tarvitsen, aitona ihmisenä. Toivoisin että lapseni huolehtisivat minusta tai voisin asua samanikäisten ystävättärieni kanssa kommuunissa yhdessä. Kotihoito kävisi katsomassa meitä päivittäin. Toivoisin, että tarpeitteni mukaan minua auttaisivat ammattitaitoiset henkilöt omien toiveideni ja mieltymyksieni mukaan. Haluaisin myös tarvitessani apua ja tukea ylläpitää harrastuksiani ja suhteita ystäviini. Tämä olisi toivottavasti sellaista, jonka voisin toteuttaa omaisteni kanssa, varsinkin, jos omaisillani olisi mahdollisuus tarvittavaan työaikajärjestelyyn tms. Voisin myös korvata omaisilleni työajan menetyksistä aiheutuneista tappiota ym. Toivoisin, että nämä korvaukset olisivat omaiselleni eläkettä kartuttavaa tuloa ja pienentäisivät vähennyksinä omaa verotustani.?

22 Olen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja päätän itse itseäni koskevista asioista. Toivon kuolevani kuten isäni, sohvalla istuen äkillisesti. Jos joudun toisten armoille, haluan tulla kohdelluksi ystävällisesti ja saavani pitää kiinni minulle tärkeistä asioista siten että omanarvontunne säilyy. Siis erityisesti haluan tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä. Lääketieteellisestä elämänpidentämisestä viis veisaan. En ole kolmeakymmentäkään vielä, mutta uskon, että tasavertaisena siten, että ansaitsen aikuismaista ja asiallista kohtelua vaikken pystyisi kommunikoimaan, tai huolehtimaan asioistani. Toivon minua hoitavilta vilpitöntä halua tukea minun pystyvyyden tunnettani sekä elämänhallintataitojani. 22 Haluan siinä tapauksessa, että muistisairastun, ettei minua ei jätetä yksin eksyneenä itseeni, vaan saan liittyä johonkin pieneen yhteisöön. Jos pääni pelaa ja jalat rampautuu, haluan määritellä missä elän, kulkuesteetön palvelukampus ja oma yksityinen tila. Ja toivon että tahtoani, joka on täysissä sielun ja ruumiin voimissa esille tuotu, kirjallisena ja todistettuna, noudatetaan. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut turvana, normaaliympäristössä, ei vanhusgetoissa. Kaupalliset palvelut olisivat ulottuvilla. Ehkäisevää terveydenhoitoa, olisi saatavilla sekä kuljetuspalvelut ja kulttuuripalvelut kohtuuhintaisina. Myös laadukasta saattohoitoa olisi saatavilla. Uutta teknologiaa hyödyntäen, toiveitani kuunnellen, mikäli itse en kykene vaikuttamaan, laatukriteerejä noudattaen kodinomaisessa ympäristössä. Haluaisin myös oikeuden eutanasiaan. Toivon että voin asua kotona mahdollisimman kauan. Jos on liian yksinäistä, voisin kuvitella, että haluaisin asua ystävien kansaa tilaavassa asunnossa, tai kerrostalon kerroksessa, missä on sekä omaa,että yhteistä tilaa. Me voimme jopa palkata yhteisen työntekijän ja hakea kotitalousvähennystä. Tästä on jo keskusteltu ystävien kanssa. toivottavasti en ikinä joudu vanhanaikaiseen laitokseen. Ks.www.amialife.fi= saisin asua mahdollisimman pitkään kodinomaisessa ympäristössä puolisoni kanssa. Saisin joustavasti tarvittavat palvelut kotiini, ja että tarvittaessa pääsisin joustavasti asianmukaiseen hoitoon sairaalaan. Ja niin, ettei meitä erotettaisi toisen kunnon huonontuessa Rava- yms. pisteisiin vedoten esim. eri laitoksiin. Vrt. nykyinen käytäntö on tämän mallin irvikuva. Olen olemassa siis arvokas viimeiseen hengenvetoon. Minulle rauhallisesti selvitettäisiin asioita. Kaikki tarvitsemani palvelut olisivat saman virkailijan neuvomana ja eteenpäin laittamana. Minua halattaisiin ja kanssani laulettaisiin ja hassuteltaisiin. Ja joskus saisin punaviiniä ja konjakkia kun on juhlapäivä. Vaikka olisin höppänä, minut saisi viedä konsertteihin ja oopperaan. Saisin osallistua hoitooni ja hoitajilla olisi kuntouttava hoito-ote. Pääsisin saunaan ainakin 1 x viikossa. Ei laskettaisi kaloreita, vaan mikä maistuisi hyvältä, sitä olisi ruokana. Kunnioittavasti, joustavasti, ihmisläheisesti. Ei liikaa lääkkeitä ja hoitoja. Haluaisin elää mieluummin lyhyen ja täyteläisen, arvokkaan elämän, kuin pitkittää sitä lääkkeillä ja leikkauksilla. Tietyissä sairauksissa toivoisin eutanasian mahdollisuutta. Toivoisin pääseväni johonkin asumisoikeuskiinteistöön, jossa olisi yhteisiä tiloja ja jossa voisin itse aktiivisesti osallistua työntekoon. Ystävällisesti jaksaen ja minulta mielipidettä kysyen. En halua olla passiivinen hoidon ja huollon kohde, vaan aktiivinen osallistuja. Toivon hoitajani puhuvan kieltä, jota osaan. Hoitajan tulee myös tuntea suomalainen kulttuuritaustani, jotta voin keskustella hänen kanssaan ja hän ymmärtää, miksi suomalainen vanhus on jotakin mieltä ja reagoi kuten reagoi erilaisiin asioihin. Toivoisin, että eläkkeeni riittäisi kotona asumiseen ja palvelujen saamiseen lähellä kotia tai kotona. Jos toimintakykyni heikkenisi niin paljon, etten kykenisin asumaan kotona, toivoisin pääseväni (ja pystyväni maksamaan) viihtyisään palvelutaloon, jossa tarvitsemani palvelut ovat saatavilla ja jossa on hyvä ilmapiiri. Toivon, että kun olen vanha, niin minua hoidettaisiin kotonani ja minua hoitava ihminen olisi alan koulun käynyt ammattilainen. Tärkeitä asioita olisivat, että pääsisin ulos vähintään kerran viikossa ja saisin tehdä niin paljon kun itse kykenen. Olisi mukavaa, jos hoitava henkilö olisi myös kuntouttavan työotteen omaava ja hän kannustaisi minua omatoimisuuteen. Siten pysyisin fyysisesti ja henkisesti virkeämpänä.

23 Haluaisin saada virikkeitä ja uusia kokemuksia myös vanhana (ettei tule mökkihöperyys) omien voimien mukaan ja ehkä vähän eteenpäin kannustaen. Sitten kun voimat ei enää riitä, toivoisin ymmärtävää ja hienotunteista kohtelua kodinomaisessa ympäristössä omien huonekalujen ja tavaroiden keskellä. Voisin asua omassa kodissani niin pitkään kuin mahdollista. Voisin hyödyntää olemassa olevaa tekniikkaa kotona selviytymisen tueksi. Voisin käyttää joustavasti henkilökohtaisen avustajan tyyppisiä palveluita. Voisi pitää itselleni totunnaisen päivärytmin. Että minua kuunneltaisiin ja toiveitani noudatettaisiin siihen rajaan saakka, kun en ole itselleni vaarallinen. Että saisin nukkua niin pitkään aamulla kuin haluaisin. Että saisin olla yöpuku päällä jos haluan. Jos haluan teatteriin tai kirjastoon tai vaikka ravintolaan, enkä omin neuvoin sinne pääse, niin saisin saattajan. Inhimillisesti, läsnä ollen, ei vain ruoasta, lääkkeistä ja perussiivouksesta huolehtien, vaan myös psyykestä, turvallisuuden tunteesta ja inhimillisestä läsnäolosta huolehtien. Mieluummin ihmisarvoinen, ja lyhyempi elämä, kuin pitkäksi, lääketieteen keinoin pakotettu elämä lääketokkurassa ja vaipoissa. 23 Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Kysymykseen, mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa (Taulukko 9.) vastasi 370. Vaihtoehdoista vastaajat valitsivat viisi tärkeintä painopistealuetta. Tärkeimmäksi painopistealueeksi vastaajat arvioivat ryhmä- ja vertaistoiminnan 58,1 % (215), toiseksi tärkeimmäksi painopistealueeksi ehkäisevän työn 53,5 % (198) ja kolmanneksi tärkeimmäksi alueeksi hoiva- ja hoitopalvelun tuottamisen 48,9 % (181). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin asumispalvelujen tuottaminen 43,8 % (162) sekä kotipalvelujen kehittäminen 41,9 % (155). Myös alueellisen ja yli sektorirajojen tapahtuvan yhteistyön kehittämisen 43 % (159) painopiste nousi tärkeäksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen arvioivat 39,5 % (146) vastaajista yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen 34,6 % (128) tärkeäksi. Asiantuntijapalveluiden painopisteen arvioi 29,2 % (108) vastaajista tärkeäksi. 4,9 % (18) mainitsi jonkin muun painopistealueen vaihtoehtojen lisäksi. Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa?

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot