Johdanto Taustatiedot Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto... 4. Taustatiedot... 5. Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6"

Transkriptio

1 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Vanhustyön tulevaisuus 2010 Kyselyn yhteenvetoraportti Huhtikuu 2010 Suunnittelija Anu Kuikka

2 2 SISÄLLYS Johdanto... 4 Taustatiedot... 5 Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan?... 7 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja? Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä? Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja? Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata? Liitteet Liite 1. Kaikki vastaukset kysymykseen: Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? Liite 2. Miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä, kaikki kehittämisehdotukset? Liite 3. Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja, kaikki vastaukset? Liite 4. Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? kaikki vastaukset Liite 5. Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen vaihtoehtoja? Liite 6. Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? kaikki vastaukset

3 Taulukot Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa... 5 Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut?... 6 Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?... 6 Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja?... 9 Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Taulukko 10. Minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta lisääntyvään palvelutarpeeseen voidaan vastata?

4 4 Johdanto VANHUSTYÖN TULEVAISUUS INNOSTI VASTAAMAAN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto teki oman toimintansa kehittämisen tueksi Vanhustyön tulevaisuus 2010 kyselyn maaliskuun lopulla Kysely kohdennettiin vanhustenhuollon asiantuntijoille sekä liiton sidosryhmien edustajille. Kyselyllä kartoitettiin eri yhteiskumppaneiden näkemyksiä vanhustenhuollon tulevaisuudesta, kehittämistarpeesta sekä ikääntyneiden asemasta. Kysely herätti laajaa kiinnostusta ja innosti vastaamaan. Kysely lähetettiin 562 henkilölle, joista 262 kuului liiton jäsenkentän ulkopuoliseen yhteistyöverkostoon ja 300 oli kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 370 eli vastausprosentti oli 66 %. Vastaajista valtaosa eli yli 85 % oli sosiaali- ja terveysalalta. Vastaajista peräti 45,8 % koki, että vanhustyön asiakkaan asema tulee heikentymään seuraavien viiden vuoden aikana. Kartoitettaessa yhteiskunnan asennetta ikääntyneitä kohtaan 306 vastaajasta peräti 291 eli 95 % katsoi yhteiskunnan asenteen olevan negatiivisen. Yhteiskunnan asennetta pidettiin välinpitämättömänä, syrjivänä ja ylenkatsovana. Huonoon arvostukseen vaikuttivat eniten se, että yhteiskunnassamme ikäihmiset koetaan kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja säästökohteeksi, jotka pahimmillaan voidaan jättää palvelujen ulkopuolelle. Vastaajista valtaosa katsoi, että lisäresursseja saadaan kohdentamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön sekä palkkatyön/vapaaehtoistyön uusia muotoja kehittämällä. Ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan vastaajien mielestä lisätä asumisvaihtoehtoja, palveluja, elinympäristön esteettömyyttä ja ihmislähtöistä työotetta kehittämällä sekä teknologiaa hyödyntämällä. Kartoitettaessa miten muiden kuin ikääntyneiden yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä, nousi merkittävimmäksi asiaksi työelämän joustavuuden lisääminen (79,4 %) sekä sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen ja koulujen yhteiskuntavastuun opetuksen lisääminen. Hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa nousivat ryhmä- ja vertaistoiminta, ehkäisevä työ sekä hoiva- ja hoitopalvelujen ja erilaisten kuntoutuspalvelujen tuottaminen. Yllättävimmät vastaukset saatiin kysyttäessä minkä sektorin palvelutuotannon tai toiminnan tulisi kasvaa, jotta tulevaisuuden lisääntyvään palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan. Suurimmat odotukset kohdentuvat julkisen palvelutuotannon (75 %) sekä järjestöjen/säätiöiden palvelujen (69,4 %) kasvulle. Kolmanneksi tuli omaisten ja perheen antama tuki ja vasta neljäntenä on yritysten tuottamat palvelut. Helsingissä Yhteistyöterveisin, Vappu Taipale Marja-Liisa Kunnas

5 5 Taustatiedot Kysely lähetettiin maaliskuussa 2010 sähköisesti 562 henkilölle, joista 262 oli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteistyöverkostoon kuuluvia ja 300 kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä eri puolelta Suomea. Kyselyyn vastasi mennessä 370 henkilöä. Vastausprosentti oli 66 %. Taustatietona vastaajilta kysyttiin millä alalla he työskentelevät (Taulukko 1.) Vastaajista 85,1 % (315) toimii sosiaali- ja terveysalalla, 0,8 % (3) kulttuuri- ja taidealalla, 0,8 % (3) liikunta-alalla, 3,2 % (12) koulutusalalla, 1,4 % (5) rakennus- ja kiinteistöalalla ja 8,6 % (32) muulla alalla. Taulukko 1. Ala jolla vastaajat työskentelevät. Lisäksi vastaajista 7 työskenteli tutkimus ja kehitysalalla, 3 konsultoinnin alalla, 3 rahoitusalalla, 3 järjestö- ja yhdistystoiminnassa, 3 muulla koulutusalalla, 3 valtionhallinnossa tai julkishallinnossa, 2 kaupan alalla, 3 viestintä- ja media-alalla, 1 kasvatusalalla, 1 turvallisuusalalla sekä 1 vanhuspalveluiden virkistystoiminnassa ja 1 asukastoiminnassa mukana oleva. 1 vastaajista oli eläkkeellä. Vastaajien asema heidän organisaatiossaan (Taulukko 2.) oli seuraava: johtotehtävissä toimi 35,6 % (131) vastaajaa, asiantuntijatehtävissä 22,8 % (84) vastaajaa, työntekijöinä 39,1 % (144 vastaajaa sekä muissa tehtävissä 2,4 % (9) vastaajaa. Taulukko 2. Vastaajan asema organisaatiossa Muut tehtävät, joissa osa vastaajista toimi olivat mm. projektityöntekijän -, luottamusmies/omaishoitajan -, vapaaehtoisen - tehtävissä sekä hallituksen puheenjohtajana. Kolme vastaajista oli eläkkeellä.

6 Miten vanhustyön asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? 6 Aluksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, miten vanhustyön asiakkaan asema on heidän mielestään muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana? (Taulukko 3. N=365) 33,2 % (121) oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli parantunut hieman. 29 % (106) taas oli sitä mieltä, että asiakkaan asema oli heikentynyt hieman viimeisen 5 vuoden aikana. 15,3 % (56) mielestä asiakkaan asema oli pysynyt samanlaisena. 7,9 % (29) mielestä asiakkaan asema oli heikentynyt huomattavasti. Kun taas 7,7 % (28) vastaajan mielestä asiakkaan asema oli parantunut huomattavasti. 6,8 % (25) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumiseen vastata. Taulukko 3. Miten asiakkaan asema on viimeisen 5 vuoden aikana muuttunut? Miten vanhustyön asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana? Vastaavasti haluttiin myös tietä, miten asiakkaan asema muuttuu vastaajien mielestä seuraavien viiden vuoden aikana (Taulukko 4. N=368). 31,3 % (115) kokee, että asiakkaan asema heikentyy hieman, kun taas 28,8 % (106) vastaajista kokee, että asiakkaan asema paranee hieman seuraavan viiden vuoden aikana. 14,4 % (53) vastaajan mielestä asiakkaan asema heikentyy huomattavasti ja 6,5 % (24) mielestä se paranee huomattavasti. 6 % (22) vastaajista ei osannut asiakkaan aseman muuttumista arvioida Taulukko 4. Miten asiakkaan asema tulee muuttumaan seuraavan 5 vuoden aikana?

7 7 Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? Kyselyssä haluttiin kartoittaa, millainen asenne yhteiskunnassa on nykyisin ikääntyneitä kohtaan? Kysymykseen vastasi 313. Vastaajista 17 koki, että yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan oli hyvä tai parantunut aikaisemmasta. Vastaajat toivoivat, että arvostus ikääntyvien määrän myötä lisääntyisi entisestään. Yhteiskunnan hyvää asennetta kuvattiin mm. seuraavasti: Asenteet ja mielikuvat ovat muuttumassa ja "taakka" näkökulma ehkä hieman lieventymässä. Asenne muuttunut paremmaksi, huolehditaan enemmän. Asennoituminen ikääntyneisiin on muuttunut myönteiseksi. Mielestäni vanhuksista pidetään huolta. Se, millaista vanhuutta halutaan tukea ja millä tavoin, on toinen asia. Oman ammattikuntani edustajana näen, että kaikille pyritään kuitenkin takaamaan edellytykset elää turvallista vanhuutta. Paranee, koska ikäihmisiä on enemmän ja suuret ikäluokat muokkaavat asenteita, toimintakyky ja varallisuus aiempaa paremmat, samoin näkyvillä olo ja vaatimukset. Asennoituminen vanhuksiin on arvostava, mutta kun tulee rahanjaosta kyse, niin asennoituminen on nihkeä. Vanhuksiin ei satsata rahaa. Asenne on muuttunut myönteisemmäksi. Ikäihmiset ovat aikaisempaa aktiivisempia ja osallistuvia. Käsite ymmärretään laajemmin kuin aikaisemmin. Mielestäni vanhusten hoidosta ja hoidon epäkohdista puhutaan mediassa enemmän kuin ennen. Asenteet ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Ristiriitainen. Toisaalta arvostetaan ja iäkkäiden hoito ja palvelut vaaditaan/halutaan järjestettävän mahdollisimman hyvin, mutta toisaalta hoidosta/palvelusta ei saisi syntyä asiakkaalle tai yhteiskunnalle kustannuksia. Vaihteleva, puhutaan myönteisesti mutta toiminta ei aina ole myönteistä. Pääsääntöisesti kunnioittava asenne, kuitenkin ääri ilmiöitä on aina. Viimeaikojen ikääntyneiden maahanmuuttajien käännytyspäätökset ovat virittäneet keskusteluja ja saaneet kansalaiset pohtimaan tilannetta. 299 vastaajan mielestä yhteiskunnan asenne ikääntyneitä kohtaan on negatiivinen ja kaksijakoinen, joidenkin vastaajien mielestä jopa erittäin negatiivinen. Negatiivisuutta kuvattiin kommenteissa mm. seuraavasti: Yhteiskunnan asenne on välinpitämätön, ikääntyneet koetaan rasitteeksi, asenne on huono, jopa syrjivä, ylenkatsova, ei tarpeeksi arvostava, ikääntyneet ovat taakka jne. Huonoon arvostukseen koettiin vaikuttavan eniten se, että ikääntyneet koetaan yhteiskunnassa kulueräksi, taloudelliseksi taakaksi ja tiukentuneen taloustilanteen säästökohteeksi, joka pahimmillaan jättää palveluiden ulkopuolelle. Ikääntyminen tuodaan myös liian usein negatiivisesti esiin mm. medioissa. Poliittiset juhlapuheet jäävät puheiden tasolle, eivätkä realisoidu käytäntöön. Yhteiskunnan negatiivista suhtautumista ja asennetta kuvattiin mm. seuraavasti:

8 8 Yhteiskunnan asenne on holhoava, vanhuksen itsemääräämisoikeutta loukkaava. Voimakkaat omaiset ovat ottaneet vanhuksen tahdon taskuunsa ja haluavat usein kaventaa vanhuksen mahdollisuuksia viettää normaalia elämää. Halutaan siis vanhukset laitoksiin ja palveluasuntoihin vastoin vanhuksen omaa tahtoa. Virallinen asenne on hyvä ja arvostava. Käytännössä asenne ei läheskään aina näy; lainsäädännön epäkohtia ei ole korjattu valmistelutyöstä huolimatta (esim. asiakasmaksujen määräytyminen asumispalveluissa), asumis- ja laitosasumisen olosuhteita on heikennetty taloudellisen taantuman aikana ja henkilökuntamääriä on kiristetty. Vanhuspalveluissa järjestämisessä on liian paljon epäkohtia ja riskejä esim. lääkehuollon toteuttamisessa. Ikääntyneiden hoiva ei kiinnosta kovin paljon nuorta väestöä ja alan töihin on paikoitellen hankala saada työntekijöitä. Ehkä ikäihmisten arvostus heidän kohdallaan ei ole niin suurta kuin muun väestön keskuudessa. Suomalainen yhteiskunta on ehkä enemmän nuorten ja pärjäävien yhteiskunta. Poliittisen päätöksenteon asenteet näyttäytyvät vanhustenhoidossa esineellistävinä ja negatiivisina. Koti- ja laitoshoidon todellisuus on pahimmillaan epäinhimillinen. Niin sanottu yleinen asenne yhteiskunnassa on hyvinkin positiivinen, ikääntyneitä ja heidän antiaan yhteiskunnalle arvostetaan. Eri yhteiskunnan sektoreilla on alettu myös nähdä paljon mahdollisuuksia siinä, mitä ikääntyneet voivat yhteiskunnalle ja muille ikäryhmille antaa, samalla voiden itse paremmin. Juhlapuheissa kannetaan vanhuksista huolta, mutta tulo ja menoarviota tehtäessä eurot menevät hienojen ajatusten edelle. Ikääntyneiden ihmisten kahtiajako lisääntyy niihin, joilla menee hyvin ja niihin joilla menee vähemmän hyvin. Asenteet koventuvat ikäihmisten kohdalla ja pelkonani on, että "niin makaa kuin petaa" toteamukset tulevat lisääntymään. Pelkään, että olemme menossa suuntaan, jossa köyhä, sairas ja iäkäs henkilö saa yhteiskunnan hiljaisella myötävaikutuksella syyttää itseään kehnosta tilanteestaan. Yhteiskunnalla tuntuu olevan sellainen asenne sosiaalipalveluja kohtaan, että ne eivät saisi maksaa mitään. Resurssien puuttuessa ja alati niitä kiristettäessä ei ole mahdollista tuottaa sellaista palvelua, joka olisi riittävästi hyvinvointia tuottavaa vanhuksille. On kauheaa tehdä työtä, jota ei arvosteta ja jonka aina vaan pitäisi tulla halvemmaksi ja halvemmaksi. Se kertoo paljon vanhusten arvosta, mutta myös ihmisen arvosta samalla. Se ei ole minkään arvoinen, kun se ei mitään tuota. Vaikka mitä muuta meillä on kuin toisemme? Juhlapuheiden aihe, joka ei johda sen pidemmälle. Vanhaa ihmistä ja hänen elämänhistoriaansa ei juurikaan kuunnella, päätökset tehdään muualla vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaan. Vanhustyö on aina ja ikuisesti oivallinen säästöjen kohde. Se on myös oivallinen vaaliteema, mutta lupauksethan tunnetusti unohtuvat välittömästi vaalien jälkeen. Nyky-yhteiskunta ei arvosta ikääntyneitä. Tutkimustyötä tehdään ansiokkaasti ja paljon mutta valitettavasti se ei siirry käytäntöön. Vanhuksia vähättelevä, ollaan vähentämässä tärkeitä tukipalveluita vanhuksilta. Mahdollisuus vanhuksen asua kotona mahdollisimman pitkään ei yhteiskunnan taholta tueta riittävästi vaan palvelut ollaan siirtämässä kolmannelle sektorille. Ikäsyrjintää on paljon edelleen ja se näkyy myös kunnallisessa päätöksenteossa. Jakautuminen iäkkäiden kesken on sikäli huolestuttavaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiat jäävät jalkoihin ja on riski että heidän tilanteensa heikkenee entisestään. Syntyykö näin uusi vanhuskurjalisto? Poliittiset päätökset joka tasolla näyttävät pikemminkin vahvistavan tätä kehitystä Millainen asenne yhteiskunnalla on ikääntyneitä kohtaan? kaikki vastaukset löydät tämän raportin liitteestä 1.

9 9 Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Kysymykseen, miten vanhustyön resursseja voidaan lisätä? vastaajat saivat valita vaihtoehdoista viisi mielestään tärkeintä keinoa (Taulukko 5). Eniten resursseja vastaajien (369) mielestä voidaan lisätä kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön 73,4 % (271). Toiseksi eniten resursseja voidaan vastaajien mielestä lisätä palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä 67,8 % (250) ja kolmanneksi eniten työtä uudelleen jakamalla 61,8 % (228). Alan koulutuksen lisääminen koettiin seuraavaksi tärkeimmäksi 43,4 % (160). Kuntien palvelujen lisääminen nousi viidenneksi tärkeimmäksi resurssien lisäämisen keinoksi 42,8 % (158). Vapaaehtoistoimintaa 37,4 % (138) ja omaishoidon osuuden lisäämistä 30,1 % (111) vastaajista. Seuraavassa taulukossa kaikkien vastausten yhteenveto sekä taulukon jälkeen muut vastaajien ehdottamat lisäresurssit. Taulukko 5. Miten vanhustyöhön voidaan lisätä resursseja? Muiksi resurssien lisäämisen keinoksi mainittiin mm. seuraavia keinoja (suluissa mainintojen määrä): Alan palkkausta parantamalla (28) Työntekijöiden määrää lisäämällä (20) Kotihoitoa lisäämällä (14) Työn tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa, työn sisältöjen kehittäminen (12) Vanhustyön arvostusta nostamalla, arvokeskustelua lisäämällä (10) Omaisten ja perheen tukea kehittämällä (10) Alan koulutusta kehittämällä (7) Kaikkien julkisten palvelujen hallintokuntien yhteistyötä kehittämällä (7) Vanhusten oman aktiviteetin turvin toimivien palvelujen kehittäminen (6) Eri ammattiryhmien- työn ja työajan järkeistäminen sekä käyttö (5) Yhteistyö eri taidealojen kanssa (6) Hallinnon henkilöstöä vähentämällä (2) Järjestöjen ja kuntien (eri palvelualojen ja sektorien välistä) yhteistyötä kehittämällä (4) Palveluiden laadun valvonnan lisäämisellä (2) Luomalla vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään tietyt palvelut (5) Työssä olevien työaikajoustoilla, jotta omien vanhempien hoitaminen mahdollistuu (2) Kehittämällä eläkeläisten vapaaehtoistyötä (5)

10 10 Lisäämällä asiakasmaksuihin lisäportaita. Vähemmän ansaitsevat maksavat vähemmän, enemmän ansaitsevat maksavat enemmän (2) Työttömiä hyödyntämällä; varmasti paljon resursseja. samoin maahanmuuttajissa (1) Kohottamalla vanhustyön imagoa valtakunnallisesti (1) Rajoitettaisiin esim. palveluihin oikeutettujen määrää (1)Muuttamalla kokonaan vanhustyön rahoitus niin ettei se ole riippuvainen kunnan talousarviosta ja siellä tehdyistä säästöpäätöksistä (1) Senioriviestintää, neuvontaa ja palveluohjausta kehittämällä (1) Omatoimisuuden lisääminen/ihmisen vastuu itsestään (1) Palveluiden yksityistämisellä (1) Perhehoitoa ja pienkotihoitoa kehittämällä (2) Oppisopimuskoulutusta lisäämällä (1) Miten kehittäisit valitsemiasi vanhustyön resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen resurssien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 243 vastaajalta. Kaikki vastaukset löytyvät raportin liitteestä Kohdistamalla korvamerkittyä valtionapua vanhustyöhön Valtionavut vanhustyöhön. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Omaishoidontukea (päivähoitajalle) myös ei omaiselle. Omaishoitajien tukipalveluita kehittämällä ja niihin varoja. Palveluasuntoja, joissa voidaan hoitaa myös paljon apua tarvitsevia asukkaita. Lisätään palvelujen laadun valvontaa. Hallitusohjelmat todellisiksi toimiksi. Kotona asumisen tukeminen lakisääteiseksi. Progressivisen verotuksen hyödyt käyttöön (pääomaverotusta ja omaisuusverotusta lisättävä). Nostetaan verotusta. Uusia veromuotoja kansainvälisten yritysten voittojen verottamiseen. Korotetaan asiakasmaksuja (tulojen mukaan). Yhtenäisen maksujärjestelmän luominen vanhusten palveluille. Kokonaan yksityisiä palveluja käyttävien verohelpotukset. Lapsiperheille verohelpotuksia jos ei käytä kunnallisia palveluja (säästyneet resurssit vanhustyöhön)-. Lisätään omaisten ja perheen vastuuta. Lisätään positiivista tiedottamista 2. Palkkatyön/ vapaaehtoistyön uusi muotoja kehittämällä Vapaaehtoisten rekrytointi. Vapaaehtoistoiminnan asiakas ja tarvelähtöinen tuotteistaminen. Vapaaehtoistyötä voitaisiin tukea mm. verohelpotuksen avulla. Vapaaehtoistoimintaa voisi olla osana koulutusta, siviilipalvelusta, työnantajat voisivat antaa pienen ajan jolloin työntekijät voisivat tehdä yhteiskuntapalvelua. Vapaaehtoistyön merkityksen arvostaminen ja talkoohengen luominen. Vapaaehtoistyön houkuttelevuus: jotakin palkkiota / porkkanoita esim. ateria, hieronta,. Mahdollistamalla eläkkeelle siirtyvien joustava työhön jääminen (ikäjohtaminen!) Vapaaehtoistyön koordinaattoreita lisäämällä. Asevelvollisuuden voisi suorittaa vapaaehtoisesti vanhustyössä. Vapaaehtoiset tekevät jo nyt paljon työtä vanhusten hyväksi. Pitäisi löytää uusia keinoja jolla vanhusten parissa työskentelevät sekä vapaaehtoistyötä tekevät kohtaisivat toisiaan ja voisivat pohtia uusia palveluita. Vapaaehtoistyön pitäisi ulottua kouluihin, kursseja. Saisi pisteitä jatko opintoihin hakiessa. Kehittämällä vapaaehtoistoimintaa myös ei varsinaiseen asiakastyöhön. Kehittämällä eri ikäryhmien yhteistä harrastustoiminta ja kummitoimintaa. Aktiivisten senioriryhmien käynnistäminen itsehoidon periaatteella. Lisätään positiivista tiedottamista

11 11 3. Työtä uudelleen jakamalla Lisätään henkilöstöä. Kehitetään työn sisältöä sitä uudelleen jakamalla (päällekkäisyydet pois, samoin tietojärjestelmien yhtenäistäminen). Kohdennetaan osaamista (hoitotyön osaaminen pois avustavista tehtävistä). Parannetaan alan palkkatasoa. Parannetaan alan houkuttelevuutta. Kehitetään työajan todellista joustavuutta (lyhyt työpäivä, lyhyt työviikko jne.). Työllistetään enemmän. Lisätään alalle harjoittelua. Luodaan varahenkilöjärjestelmiä vanhustenhuoltoon. Vanhusten toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja lisää ja tekijöitä niihin. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä. Enemmän aktivoivaa toimintakulttuuria (pois holhoavasta). Vähennetään johto- ja kehittämistehtäviä ja lisätään asiakastyötä tekevien määrää. Johtamiskulttuurin uudenlainen muutos. Omaishoidon keskukset (joissa mahd. yöhoitoon, tuuraukseen jne.). Työttömyyskorvaus työvelvoitteiseksi. Lisätään positiivista tiedottamista 4. Lisäämällä kuntien palveluja Siirrytään säästökuurista todelliseen palvelujen priorisointiin. Lisätään palveluja mm. kotihoitoa. Parantamalla omaishoitajien asemaa sekä korvauksia. Kolmannen sektorin ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Lasten päivähoidosta vapautuu varoja vanhustyöhön ikäluokkien pienentyessä. Vanhustenhuoltoon oma laki, joka velvoittaa kuntia nykyistä enemmän. Kehittämällä perhehoitoa ja päivähoitoa. Kehitetään monisukupolvisuuden (vauvasta vaariin pois sektorikeskeisyydestä) huomioivat sosiaali- ja terveyspalvelu. Kartoitetaan ikääntyvien omia toiveita ja tarpeita kunnissa. Ikääntyneiden ja heidän omaistensa kehittämiseen mukaan ottaminen. Nostetaan verotusta ja korotetaan asiakasmaksuja. Lisätään positiivista tiedottamista 5. Alan koulutusta lisäämällä Priorisoidaan koulutus työelämän tarpeita vastaavaksi. Lisätään sosiaaligerontologista koulutusta (geriatrista, avustaviin tehtäviin,). Lisätään lyhyempää koulutusta. Tietoa ikääntymisestä myös muihin koulutuksiin. Teknologian parempi hyödyntäminen. Koulutuksen ja alan medikalisoituminen on katkaistava. Lisätään asennekasvatusta. Lisätään nuorten koulutukseen vapaaehtoistoimintaa. Koulutetaan vapaaehtoistyöhön koordinaattoreita. Lisätään positiivista tiedottamista. Olisiko vanhustenhuoltoon hyvä tuoda muita ammatteja kuin hoitoalan ihmisiä.

12 12 Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? kysymykseen vastanneiden määrä oli 370. Vastaajat valitsivat vaihtoehdoista viisi tärkeintä (Taulukko 6.). Vastaajista 76,8 % (284) oli sitä mieltä, että asumisvaihtoehtojen kehittäminen lisäisi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia. Toiseksi eniten 71,6 % (265) tulisi kehittää palveluja ja kolmanneksi eniten 65,9 % (245) elinympäristön esteettömyyttä. Neljänneksi eniten 65,9 % (244) tulisi kehittää ihmislähtöistä työotetta ja viidenneksi eniten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä 56,5 % (209) vastaajan mielestä lisätä uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä. Omaishoidon kehittämisen vastaajista arvioi 41,6 % (154) sekä etsivän sosiaalityön lisäämisen 38,6 % (143) tärkeäksi. Eläkeläisjärjestöjen toiminnan kehittämisen vastaajista arvioi 21,4 % (79) tärkeäksi ja perhehoidon kehittämisen 19,7 % (73) sekä erilaisen yritystoiminnan kehittämisen 18,1 % (67) tärkeäksi. Muulla kuin vaihtoehdoissa esitetyllä tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääväksi arvioivat 13,5 % (50) vastaajista. Taulukko 6. Miten ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella puuttumisella Vanhusväestön monimuotoistuminen huomioiden Kuuntelemalla vanhuksia ja heidän läheisiään Tekemällä yhteistyötä mm. taidealojen kanssa Kuntouttavaa työotetta edistämällä ja siihen panostamalla myös kotihoitoon Lääkehoitoa minimoimalla nakointi ja varhainen puuttuminen Ennaltaehkäiseviä palveluita kehittämällä ja lisäämällä Ehkäisevät kotikäyntejä kehittämällä Palkkaamalla kuntoutusalan ammattilaisia Kotihoitoa lisäämällä Lisää kerhoja ja päivätoimintaa tueksi kotona asuville. kulttuuri- ja taidepalveluja lisäämällä Ravitsemusta parantamisella

13 13 Yhteisöllisyyttä lisäämällä Omatoimista tiedonhakua ja toimintaa lisäämällä Matalan kynnyksen aktiviteetteja lisäämällä Neuvontaa ja ohjausta tehostamalla Autetaan heitä hyödyntämään huipputekniikan avulla enemmän yhteyksiä ystäviin ja sukulaisiin, tuetaan osallistumista oman yhteisönsä hyvinvoinnin kehittämiseen Liikuntaa ja kuntoilualueita - myös ulkona tapahtuvaa kuntoilua - vahvistamalla ja ikäihmisten kuntopiirejä lisäämällä ja medikalisointia vähentämällä Selkeytetään ja kehitetään hoitosuunnitelmaa, jossa omatoimisuudella vankka sija Kaupunkisuunnittelun avulla Turvapalveluita, kuvapuhelinta jne kehittämällä Medikalisointia vähentämällä, liikuntaa lisäämällä Priorisoimalla eniten palveluja tarvitsevat Tukiapu ihmisiä/ei koututettuja tarvitse olla avuksi kotikäynneille.ei tehdä puolesta ja Koordinoimalla suurempia kokonaisuuksia Miten kehittäisit valitsemiasi omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviä vaihtoehtoja? Tuloksista poimittiin viiteen ikääntyneiden omatoimisuutta ja hyvinvointia lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 212 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä Asumisvaihtoehtojen kehittämisellä Lisää rahaa asumisvaihtoehtojen kehittämiseen KELA:n korvauksia kehittämällä Yhteisöasumista lisäämällä ja kehittämällä Kohtuuhintaista vuokra-asumista lisäämällä Siirtymistä hoitopaikasta toiseen joustamalla Kodinomaisia yhteisöjä lisäämällä Omarahoitteisiin taloihin oma-hoitajajärjestelmä Eri sektoreiden yhteistyö todelliseksi kehittämiseksi 2. Palveluja kehittämällä Lisäämällä rahaa palveluihin Lisäämällä ammattitaitoista henkilökuntaa ja henkilöstöresursseja Kotihoitopalveluja lisäämällä Yrittäjyyttä lisäämällä Poistamalla passivoivia palveluja Yksinäisyyttä poistavia toimintoja lisäämällä Yksilöllisiä hoitomalleja käyttöön (kaikille ei käy sama) Lisätään palvelutaloja Järkiperäistetään hajautettuja palveluja Liikuntapalveluja lisäämällä

14 14 3. Elinympäristön esteettömyyttä kehittämällä Turvallisuutta lisäämällä Portaattomuutta vähentämällä Ovia suurentamalla Automaattisuutta ja liiketunnistimia lisäämällä Aktivoivat pihat ikääntyneille Esteettömyyskartoituksia Koko kunta ikääntyneiden asialle 4. Ihmislähtöistä työotetta kehittämällä Kuntouttavaa ja ihmislähtöistä työtä lisäämällä Ehkäisevällä työllä Perhehoitoa lastensuojelun tapaan Sukupolvet samaan elinpiiriin Kartoitetaan hoivan ja hoidon tarve ja toteutetaan tarvittavat muutokset voinnin mukaan Vanhuksen tulojen mukaiset palvelujen hinnat Palveluseteli laajempaan käyttöön Syrjäytyneet palvelujen piiriin (mm. etniset ryhmät jne.) Ihmislähtöisyyden ja asiakaslähtöisyyden korostaminen koulutuksessa Yli 65 vuotiaiden säännöllinen terveystarkastus 5. Uutta ja olemassa olevaa teknologiaa hyödyntämällä Apuvälinetietouden lisäämistä työntekijöille sekä ikääntyville Apuvälineiden helppo saatavuus Hoivateknologiaa lisäämällä Hyvinvointiteknologia oikeasti käyttöön Lisätään virikkeellisyyttä teknologiaa hyödyntäen Teknologia yksinäisyyttä poistamaan Miten ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Kysymykseen, miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä vastasi 370 vastaajaa (Taulukossa 7.). Vaihtoehdoista oli mahdollisuus valita viisi tärkeintä. Vastaajat arvioivat tärkeimmäksi ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämisen 76,5 % (283). Toiseksi tärkeimmäksi keinoksi arvioitiin osallistumista tukevan toiminnan järjestäminen 67,8 % (251) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi valinnanvapauden lisäämisen 59,2 % (219). Neljänneksi tärkein oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omien resurssien lisäämisen keino oli alueellisen ja yli sektorirajojen toteutuvan yhteistyön lisääminen 53,2 % (197) ja viidenneksi tärkeimmäksi arvioitiin hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen 48,1 % (178) ja suunnilleen samoihin lukemiin ylsi myös kotihoidon lisääminen 47,3 % (175). Ikääntyneiden palvelulainsäädännön kehittämisen vastaajista arvioi 40 % (148) ja tavoitteiden asettamisen ja seurannan toteuttamisen 37 % (137) tärkeäksi kun taas verohelpotukset tärkeäksi arvioi 11 % (41) vastaajista. 5,9 % (22) vastaajista mainitsi muita lisäämismahdollisuuksia.

15 15 Taulukko 7. Miten ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä? Muulla tavalla ikääntyneiden oman tahdon toteutumista, vaikutusmahdollisuuksia ja omia resursseja voidaan lisätä mm. seuraavien mainintojen mukaan: Ihmislähtöinen ja kuuntelemaan kykenevä henkilöstö palveluita kehittämään. Ympäristön turvallisuutta parantamalla Palveluseteli Omaehtoisen kuntoutumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan edistämisellä kansanterveystyönä. Uusia yrittäjiä tuottamaan kohdennettuja palveluja Yksi yhteinen palvelujärjestelmä yksi tietojärjestelmä Yhteisöllisyyden tukeminen Itsemääräämisoikeus myös pitkäaikaishoitoon, hoitotestamentit kunniaan, saa kiivetä puuhun, jos haluaa, tehoturvallisuudesta luopuminen, ei saa sitoa Koti ei ole välttämättä paras paikka vanhukselle, eli myös muita vaihtoehtoja tulisi olla. Kotipalvelua lisäämällä. Ennakoimalla ikääntymisen tuomat mahdollisuudet jo varhain Yhteistyö eri järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Kuuntelemalla heitä ja selvittämällä heidän tarpeitaan Tuetaan asukasyhteisöjen mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia alueellisia hoivapalveluja, ikääntyneet mukaan tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia kampanjoiden avulla vanhusneuvostojen perustamista kunnissa myös lähialuetasolle, ei byrkokraattisina organisaatioina vaan alueen asioihin vaikuttavina ryhminä, vapaaehtoistyölle on annettava uusia sisältöjä sen mukaan, mitä ihmiset haluavat tehdä. Asumisen mahdollistaminen niin, että on mahdollisuus päätää omista asioistaan. Omahoitaja jokaiselle palvelujen pirissä olevalle. Jokainen työntekijä haluaa tehdä hyvää työtä, se toimii. Enemmän perhekeskeisyyttä. Ottamalla senioreja, iäkkäitä asiakkaita ja omaisia kehitystyöhön mukaan. Arjen selviytymistä tukemalla.

16 16 Miten kehittäisit valitsemiasi oman tahdon toteutumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja omia resurssien lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen ikääntyneiden oman tahdon toteutumiseen, vaikutusmahdollisuuksiin ja omien resursseja lisääviin eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 171 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotusten vastaukset löytyvät raportin liitteestä Ennaltaehkäisevää toimintaa lisäämällä Tiedotus- ja asennekasvatustyö hoitolaitoksiin Ensiksi kehittäisin sitä asennetta, että ikääntyminen ei ole yhteiskunnallinen haitta, vaan luonnollinen asia, joka koskee meitä kaikkia. On oikeus olla sen ikäinen kuin sattuu olemaan eikä sitä tarvitse anteeksi pyydellä. Enemmän kyselyjä jo omista tulevaisuuden toiveistaan esim. eläkkeelle lähtijöille. Edellisten rinnalle kansalaisten sivistämistä, koululaisten kansalaistaitojen ja tietojen lisäämistä. Selkeää tiedotusta saatavilla olevista palveluista. Oremin itsehoitomallin mukaan toimiminen. Hoitotestamentin laatiminen jokaiselle vanhukselle. Asennekoulutusta, yhteisöllisyyttä ja järjestöyhteistyö vauvasta vaariin jo kodista ja päiväkodista alkaen. Kuntoutus laajasti ymmärretynä fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen, ym. Mahdollisimman paljon ennalta ehkäisevää toimintaa ja kun voimat uupuu etsitään mukaan. Riittävästi kotiin tukea, ettei alkaisi laitostumisen kierre. Hyvinvointia lisäävät kotikäynnit ajoissa. 2. Osallistumista tukevaa toimintaa lisäämällä Kehittämistehtävissä olevia henkilöitä palkkalistoille vakinaiseksi. Omat valinnat ovat kestävin vaihtoehto. Elämäniloa ja elämänlaatua kotiin kulttuurin ym. aktivoivan ja osallistavan toiminnan kautta. matala kynnys osallistua, jopa houkuttelua tarvitaan. Osallistumisen mahdollisuuksia esim. kotona asuville vanhuksille tulisi lisätä ja kehittää. Oman toimijuuden ja valinnanmahdollisuuksien tukemista. Koulutuksessa suuntausvaihtoehdoksi kotihoito. Masentuneet ja yksinäiset vanhukset/ikääntyneet saatava elävien piiriin. Yksi olisi aito oikea kuunteleminen ja sen pohjalta vanhusryhmien kokoaminen joka päättäisi itse omista asioistaan tai saisi ainakin osallistua päätöksen tekoon. 3. Valinnanvapautta lisäämällä Vanhustenhuollon lainsäädäntöä kehittämällä. Mielestäni vanhuksella pitäisi olla nykyistä suurempi oikeus valita esim. kunta mistä palvelunsa haluaa ottaa. Lakisääteisesti ikäihmisten palvelutaso ja oikeudet turvattava. Jokaisella on oltava itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus niin kauan kun pystyy itse henkisesti päättämään asioistaan. Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Korttelikerhot monipuolisine toimintoineen, lähellä asiakasta. Eläkkeiden verotusta voisi keventää, jotta vanhukselle jäisi rahaa omien tarpeiden täyttämiseen. Pieniä töitä kunnon mukaan.

17 17 4. Alueellista ja yli sektorirajojen toteutuvaa yhteistyötä lisäämällä Kotihoidon sirpaleisuuden vähentäminen. Vanhustenhuolto kunnilta valtioille säädettäväksi isoissa kysymyksissä. Panostamalla vanhusten viriketoimintaan heidän kuntonsa ja omien halujensa mukaan. Lisäämällä ammattitaitoista virike- ja kuntoutushenkilökuntaa, joilla olisi aikaa toteuttaa erilaisia toimintaa tukevaa elämää. Tietyillä asuinseuduilla olevat palvelut turvattava Osallistumista myös kodin ulkopuolelle pitäisi tukea ja kehittää useiden toimijoiden kanssa yhdessä. Kotihoito järjestettäväksi useamman kunnan yhteistyönä. Kotihoidon medikalisoitumista vähennettävä. Hoitotyön arvostusta, palkkaa, luontaisetuja ja työhyvinvointia on lisättävä radikaalisti. Monipuolisia matalan kynnyksen toimipaikkoja pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kuljetuspalveluiden kehittäminen, palveluseteli matkalle toimintakeskuksiin tai liikuntaan. Eri alojen osaamista hyödyntämällä liikunta ja vanhustyö, mielenterveys ja vanhustyö jne. Hallintoa poistuu ja työyksiköissä voidaan erikoistua, ettei tehdä "samaa pullamössöä" joka yksikössä. Lisätään oikeanlaista tiedottamista 5. Kehittämällä hoito- ja palvelusuunnitelmaa sekä Kotihoitoa lisäämällä Tuntuvia veroetuja hoivapalveluista. Ei suljeta yksinäisiä vanhuksia mökkeihinsä kuolemaan, viedään heitä ulos ja järjestetään heille mieleisiä vaihtoehtoja. Resurssien lisääminen nimenomaan kotihoitoon erittäin tärkeää. Vertaistukitoiminnan ja tiedon lisäämistä. Ei laitoksia, joissa kaikki tehdään puolesta. Liikuntaseteli 75-vuotiaille. Vanhusten liikuntaa ja kunnon ylläpitämiseen pitää enemmän saada välineitä ja ohjaajia. Palvelutarpeen arvioinnin tulisi kattaa kaikki elämän alueet. Palvelusuunnitelmien tulisi kattaa kaikki arvioinnissa esille tulleet tarpeet. Työntekijöille enemmän aikaa ylläpitää ja seurata vanhuksen toimintakykyä. Kotihoitoon enemmän resursseja. Asiakkaat suunnitteluun mukaan. Kehittäisin mm. asukkaan omaan elämänhistoriaan perustuvaa hoitoa. Kunnat eivät ole kiinnostuneita kehittämään kotihoitoa, joten tehtävä tulisi siirtää valtiolle. Milloinkaan ei pidä tehdä päätöksiä toisen puolesta, aina ikä ihminen itse mukana.

18 18 Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta voidaan lisätä? Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? (Taulukko 8.) Vaihtoehdoista vastaajat (367) valitsivat viisi tärkeintä lisäämisen keinoa. Tärkeimmäksi kansalaisten vastuun ja velvollisuuksien lisäämisen keinoksi arvioitiin työelämän joustavuuden kehittäminen 79,3 % (291), toiseksi tärkeimmäksi sukupolvien välisen toiminnan kehittämisen 67 % (246) ja kolmanneksi tärkeimmäksi keinoksi 61,3 % (225) yhteiskuntavastuun opetuksen lisäämistä koulujen opetussuunnitelmiin. Neljäs vaihtoehto oli omais- ja perhehoidon kehittäminen (54,8 % (201) ja viides vaihtoehto työllistämistoiminnan kehittäminen 53,4 % (196). Kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen arvioitiin kuudenneksi tärkeimmäksi keinoksi 49,9 % (183) sekä lainsäädännön kehittäminen 42 % (154) seuraavaksi tärkeimmäksi. Siviilipalvelun kehittäminen 18,5 % (68), vapaaehtoisvelvollisuuden kehittäminen 19,9 % (73) ja verohelpotuksien lisääminen 16,6 % (61) saivat vähemmän kannatusta. Muulla tavalla vaihtoehtoja esitti 3,5, % (13) vastaajista. Taulukko 8. Miten muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksia voidaan lisätä? Muulla tavalla kansalaisten vastuuta ja velvollisuutta voidaan lisätä muun muassa seuraavien kommenttien mukaan: Vapaaehtoisoikeuksien toteutumista kehittämällä. Vapaaehtoistoimintaa tukemalla. Yhdistystoiminnan julkiseen tukemiseen velvoite. Meillä kaikilla on vähintäänkin moraalinen vastuu vanhemmista, ei sitä voi lisätä tai vähentää. Lienee mahdollista tukea velvollisuuksien hoitamista, esim. työelämän joustavuutta kehittämällä. Vastuiden ja velvollisuuksien lisääminen tulee koskemaan myös ikääntyneitä itseään. Vaihtoehtoja tarjoamalla. Omaishoito kannattavaksi hoitajalle. Kouluihin ja työpaikoille vapaaehtoistyötä lisäämällä. Asuinalueiden suunnitteluvaiheessa kiinnittämällä huomioita palveluiden läheisyyteen ja yhteisöllisyyteen, tiloja vauvasta vaariin. Kansalaisvastuun, oikeuksien, velvollisuuksien tiedostaminen Kaikki työttömät voitaisiin työllistää vanhustyöhön ja lopputulos olisi kuitenkin säästöä. Rakkaus naapureihin.

19 19 Miten kehittäisit valitsemiasi muiden kuin ikääntyneiden kansalaisten yhteiskunnallista vastuuta ja velvollisuuksin lisäämisen vaihtoehtoja? Vastauksista poimittiin viiteen kansalaisten vastuuta ja velvollisuuksien lisäämiseen eniten vastauksia saaneisiin keinoihin liittyvät kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksia saatiin kaikkiaan 151 vastaajalta. Kaikki kehittämisehdotukset löytyvät raportin liitteestä Työelämän joustavuutta kehittämällä Työelämässä olisi mahdollisuus valita sellaiset työajat, jotka sopivat kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Työssä oleville omaisille ja läheisille saatava joustava/lyhennetty työaika. Hoitovapaa (rahallinen korvaus siitä), oikeus vanhusten kotihoitoon. Porkkanaa työnantajilla jouston lisäämiseksi työelämässä. Siviilipalvelus vanhusten keskuudessa. Työssä pysymiseen mahdollisimman pitkään tulee panostaa erilaisin joustoin. Työntekijät joustavat kun heille maksetaan työstä parempaa palkkaa. Etätyön mahdollisuuksia kehittämällä. Työnkiertoa lisäämällä, joustoja työaikoihin. Kansalaisjärjestöjen roolin selkiinnyttäminen palvelutuotannossa. Vapaaehtoistyön teemapäivä työpaikoille. Jokin keskusjärjestö voisi ottaa vapaaehtoistoiminnan koordinoijan roolin jos kunta ei sitä tee. Töissä pitää saada olla niin kauan kuin sen tuntee mielekkääksi. Hyvä ministeriöiden välinen suunta-asiakirja voisi edistää asiaa. EK-mukaan. 2. Sukupolvien välisen toiminnan kehittäminen Sukupolvien yhteiseloa enemmän. Perheille ja suvuille enemmän vastuuta omien vanhuksien hoitoon. Yhteisasumisesta verohelpotus Lain pitää turvata kaikille vanhuksille turvallinen ja mielekäs loppuelämä. Ei erillisiä vanhustenkeskuksia, vaan kaikille tarkoitettuja "olohuoneita" omalle asuntoalueelle. Vanhuksilla on paljon toimintakykyä, joka jää piiloon ahdistuksen, yksinäisyyden ja pelkojen alle. Tällaiseen tarpeeseen voidaan parhaiten vastata antamalla läheisyyttä, läsnäoloa ja aikaa. Enemmän yhteisiä tilaisuuksia lasten, nuorten ja vanhusten kesken Lapsille erilaisia "mummokokemuksia", varusmiehillekin vierailuja vanhainkoteihin, kehitysvammaisten asumisyksiköihin ym., yläkoululaisista ja lukioikäisistä puhumattakaan. Kannustettaisiin ikäihmisiä olemaan aktiivisia, eikä koeta heitä taakkana. Päiväkeskuksia jossa olisi myös lasten- ja nuorten toimintaa samassa Kuulostaa pahalta tämä velvoittaminen. Mitä ajetaan takaa?? Haluan korostaa sitä, että yhteiskunnalla kokonaisuutena on velvollisuus vastata heikommistaan, yksilöiden selkään ei voi pakottaa hoitovastuuta. Vapaaehtoistyölle monimuotoisempi ilme. Paapova, ylihuolehtiva, jeesusteleva keskustelu vanhusten-, vammaisten ja, mielenterveyskuntoutujien oikeuksista ja palveluista on yhtä haitallista kuin morkkaaminen tai syrjiminenkin - molemmat estävät tasa-arvoista kohtaamista "terveiden työikäisten" ja "muiden" välillä.

20 20 3. Koulujen opetussuunnitelmiin yhteiskuntavastuun opetusta lisäämällä Lisätään julkista keskustelua eettisistä ja moraalisista toiminta tavoista ihmisten kesken. Lisätään asennekasvatusta. Yhteiskunnallisten arvojen uudelleen käyttöön otto on välttämätöntä. Kouluissa paneutumista ihmisen elämänkaareen, johon kuuluu myös vanheneminen. Yhteisöllisyyden opettelu tulisi aloittaa jo päiväkodissa. Koululaisille ja opiskelijoille hyötyä vapaaehtoistyöstä vaikka opiskeluun pääsyyn vaikuttavien pisteiden muodossa. Valistaminen on mielestäni parempi tie kuin velvoittaminen noin ylipäänsäkin TET päivät vanhusten keskuudessa, rippikoululaisten diakoniaharjoittelu jne. kansalaistaito takaisin. Ei vain yhteiskuntavastuun opetusta kouluun, vaan myös vapaaehtoistyötä. Pitäisi pistää käyttäytymiskouluun ja opettaa sillä huomioimaan toisetkin eikä oman itsensä. Suvaitsevuutta ja toisen ihmisen kunnioitusta kaivataan. Koulujen valmistumisajat lyhyemmiksi. tarvitseeko lähihoitajakoulutuksen kestää peräti 3 vuotta? 4. Omais- ja perhetoimintaa kehittämällä Omaisille vuorotteluvapaa vanhusten hoitamiseen. Omaisten täytyy hoitaa ikäihmisen virikkeellinen toiminta esim. teatterikäynnit. Omaishoidon tukeen verovähennysoikeus. Vapaaehtoistyö ei ole "varahana", jolla kunta luistaa velvollisuuksistaan. Omaishoito lähes ilmaisena työnä on kohtuuton taakka ehkä jo iäkkäälle omaiselle. Omaishoitajat (yleensä puolisot) osallistuvat hoitoon ja enemmän tukea suunnattava heille. Lisäämällä perhehoitopaikkoja. Parannetaan omaishoidon lainsäädäntöä. Neuvolatoimintaa koko perheelle omaiset mukana. Omaishoidon ei pitäisi romuttaa perheen toimeentuloa. 5. Työllistämistoimintaa kehittämällä Nuorten kohdalla olisi ensi arvoisen tärkeää, että heillä olisi takanaan koulutus ja töitä ennen kuin on edes mahdollisuutta saada työttömyysturvaa. Esim. työttömät voisivat auttaa vanhuksia kotitaloustöissä. Ala tarvitsee nimenomaan käsillään tekijöitä, käytännön työntekijöitä ja rinnalla kulkijoita. Työttömien pitäisi tehdä työtä vaikka se ei olisi juuri sitä mihin on itse kouluttautunut. Työllistettyjä kaikkiin niihin töihin, joihin ei tarvita hoitajan/ohjaajan asiantuntemusta (esim. pyykkihuolto, siivous jne.). Työttömille, etenkin nuorille työtä, tutustumismahdollisuus vanhusten pariin. Räätälöityjä uudenlaisia työtehtäviä. Henkilöstörakenteen remontti vanhustenhuoltoon. Työttömille ei ilmaista rahaa kotiin. Siviilipalvelun voisi hoitaa vaikkapa ikäihmisten talonmiehenä, atk- avustajana jne.

21 21 Miten itse toivoisit sinua hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana? Kyselyn yksi tärkeimmistä kysymyksistä koski sitä, miten vastaajat itse toivovat itseään hoidettavan ikääntyneenä ja vanhana. Kysymys oli avoin ja siihen vastasi 282. Vastauksista on koottu eniten mainintoja saaneet toiveet. Suluissa on mainintojen määrä. Yhteenvedon lopussa on muutamia kommentteja/toiveita. Kaikkien vastaajien toiveet hoidosta löytyvät raportin liitteestä 6. Hyvin (28) Arvokkaasti (36) Kunnioittavasti (91) Itsemääräämisoikeutta kunnioittaen (118) Voisin itse vaikuttaa asioihini (79) Tarpeitani ja toiveitani kuunnellaan (142) Saisin osallistua päätöksentekoon (47) Saisin tehdä ja harrastaa sitä mitä haluan (82) Kotona mahdollisimman pitkään (111) Omaisten ympäröimänä (21) Yhteisöllisessä aktiivisessa ympäristössä (95) Turvallisesti (36) Hyvin :) Mieluummin rupattelisin hoitajan kanssa kun katsoisin vierestä kun naputtavat tietokoneella, joitain arviointeja, jotka vievät tuhottomasti työaikaa! Kyllä hoitajat osaavat tehdä työtä ilman niitä arviointeja, joista kooste menee ylemmälle taholle,jossa ei todellakaan tiedetä mitä kuuluisi tehdä vanhusten eteen! Haluaisin siis aikaa!!! Toivoisin, että silloin ollaan siinä vaiheessa, että asiakkaan sana todella on laki ja ollaan luovuttu kaikenlaisesta pakottamisesta ja koska näin on aina tehty ja tämä on hyväksi tekemisestä. Itse asiassa olen ajatellut tehdä hoitotestamentin, joka määrää tarkasti kuinka minua hoidetaan tai ei hoideta. Yhteisöllisessä palvelutalossa! Yleiskunnon ylläpitävää aktiviteettia 5pv:nä viikossa! Kulttuuria ja tanssia. Tilanteen mukaisia vaihtoehtoja täytyy olla. Kannatan myös laitoshoitoa. Parempi hyvä laitoshoit,o kuin huono kotihoito. Kotona omaa elämääni, Tekniikka apuna, yhteisössä, missä samanaikaisesti ovat lähellä. En halua tehohoitoja, jotka pitkittävät vain elämää, jos laatu kärsii. Vanhan ihmisen pitää saada kuolla rauhassa ja siitä pitää saada itse päättää. Toivon pysyväni mahd. aktiivina ja terveenä. Vuodepotilaana ollessani riittää ruoka, kuivitus, musiikki ja kosketus. Haluisin saada täsmälleen samat palvelut kuin keski-ikäisenäkin ja mahdollisuudet osallistua omaan elämääni, ja sen päätöksiin. Haluan asua kotona mahdollisimman pitkään ja jos joudun pois kotoa, niin haluan valita itselleni oikeanlaisen asuinmuodon. En välttämättä tarvitse ammattitaitoista henkilökuntaa ympärilleni touhuamaan, vaan aidosti toisesta ihmisestä välittävää lähimmäistä, joka on sitten omainen, siviilipalvelusmies, vapaaehtoistyöntekijä tai hoitoalan ammattilainen. Pääasia on että joku on aidosti kiinnostunut minusta ja on lähellä silloin kun tarvitsen, aitona ihmisenä. Toivoisin että lapseni huolehtisivat minusta tai voisin asua samanikäisten ystävättärieni kanssa kommuunissa yhdessä. Kotihoito kävisi katsomassa meitä päivittäin. Toivoisin, että tarpeitteni mukaan minua auttaisivat ammattitaitoiset henkilöt omien toiveideni ja mieltymyksieni mukaan. Haluaisin myös tarvitessani apua ja tukea ylläpitää harrastuksiani ja suhteita ystäviini. Tämä olisi toivottavasti sellaista, jonka voisin toteuttaa omaisteni kanssa, varsinkin, jos omaisillani olisi mahdollisuus tarvittavaan työaikajärjestelyyn tms. Voisin myös korvata omaisilleni työajan menetyksistä aiheutuneista tappiota ym. Toivoisin, että nämä korvaukset olisivat omaiselleni eläkettä kartuttavaa tuloa ja pienentäisivät vähennyksinä omaa verotustani.?

22 Olen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja päätän itse itseäni koskevista asioista. Toivon kuolevani kuten isäni, sohvalla istuen äkillisesti. Jos joudun toisten armoille, haluan tulla kohdelluksi ystävällisesti ja saavani pitää kiinni minulle tärkeistä asioista siten että omanarvontunne säilyy. Siis erityisesti haluan tulla kohdatuksi arvokkaana yksilönä. Lääketieteellisestä elämänpidentämisestä viis veisaan. En ole kolmeakymmentäkään vielä, mutta uskon, että tasavertaisena siten, että ansaitsen aikuismaista ja asiallista kohtelua vaikken pystyisi kommunikoimaan, tai huolehtimaan asioistani. Toivon minua hoitavilta vilpitöntä halua tukea minun pystyvyyden tunnettani sekä elämänhallintataitojani. 22 Haluan siinä tapauksessa, että muistisairastun, ettei minua ei jätetä yksin eksyneenä itseeni, vaan saan liittyä johonkin pieneen yhteisöön. Jos pääni pelaa ja jalat rampautuu, haluan määritellä missä elän, kulkuesteetön palvelukampus ja oma yksityinen tila. Ja toivon että tahtoani, joka on täysissä sielun ja ruumiin voimissa esille tuotu, kirjallisena ja todistettuna, noudatetaan. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut turvana, normaaliympäristössä, ei vanhusgetoissa. Kaupalliset palvelut olisivat ulottuvilla. Ehkäisevää terveydenhoitoa, olisi saatavilla sekä kuljetuspalvelut ja kulttuuripalvelut kohtuuhintaisina. Myös laadukasta saattohoitoa olisi saatavilla. Uutta teknologiaa hyödyntäen, toiveitani kuunnellen, mikäli itse en kykene vaikuttamaan, laatukriteerejä noudattaen kodinomaisessa ympäristössä. Haluaisin myös oikeuden eutanasiaan. Toivon että voin asua kotona mahdollisimman kauan. Jos on liian yksinäistä, voisin kuvitella, että haluaisin asua ystävien kansaa tilaavassa asunnossa, tai kerrostalon kerroksessa, missä on sekä omaa,että yhteistä tilaa. Me voimme jopa palkata yhteisen työntekijän ja hakea kotitalousvähennystä. Tästä on jo keskusteltu ystävien kanssa. toivottavasti en ikinä joudu vanhanaikaiseen laitokseen. Ks.www.amialife.fi= saisin asua mahdollisimman pitkään kodinomaisessa ympäristössä puolisoni kanssa. Saisin joustavasti tarvittavat palvelut kotiini, ja että tarvittaessa pääsisin joustavasti asianmukaiseen hoitoon sairaalaan. Ja niin, ettei meitä erotettaisi toisen kunnon huonontuessa Rava- yms. pisteisiin vedoten esim. eri laitoksiin. Vrt. nykyinen käytäntö on tämän mallin irvikuva. Olen olemassa siis arvokas viimeiseen hengenvetoon. Minulle rauhallisesti selvitettäisiin asioita. Kaikki tarvitsemani palvelut olisivat saman virkailijan neuvomana ja eteenpäin laittamana. Minua halattaisiin ja kanssani laulettaisiin ja hassuteltaisiin. Ja joskus saisin punaviiniä ja konjakkia kun on juhlapäivä. Vaikka olisin höppänä, minut saisi viedä konsertteihin ja oopperaan. Saisin osallistua hoitooni ja hoitajilla olisi kuntouttava hoito-ote. Pääsisin saunaan ainakin 1 x viikossa. Ei laskettaisi kaloreita, vaan mikä maistuisi hyvältä, sitä olisi ruokana. Kunnioittavasti, joustavasti, ihmisläheisesti. Ei liikaa lääkkeitä ja hoitoja. Haluaisin elää mieluummin lyhyen ja täyteläisen, arvokkaan elämän, kuin pitkittää sitä lääkkeillä ja leikkauksilla. Tietyissä sairauksissa toivoisin eutanasian mahdollisuutta. Toivoisin pääseväni johonkin asumisoikeuskiinteistöön, jossa olisi yhteisiä tiloja ja jossa voisin itse aktiivisesti osallistua työntekoon. Ystävällisesti jaksaen ja minulta mielipidettä kysyen. En halua olla passiivinen hoidon ja huollon kohde, vaan aktiivinen osallistuja. Toivon hoitajani puhuvan kieltä, jota osaan. Hoitajan tulee myös tuntea suomalainen kulttuuritaustani, jotta voin keskustella hänen kanssaan ja hän ymmärtää, miksi suomalainen vanhus on jotakin mieltä ja reagoi kuten reagoi erilaisiin asioihin. Toivoisin, että eläkkeeni riittäisi kotona asumiseen ja palvelujen saamiseen lähellä kotia tai kotona. Jos toimintakykyni heikkenisi niin paljon, etten kykenisin asumaan kotona, toivoisin pääseväni (ja pystyväni maksamaan) viihtyisään palvelutaloon, jossa tarvitsemani palvelut ovat saatavilla ja jossa on hyvä ilmapiiri. Toivon, että kun olen vanha, niin minua hoidettaisiin kotonani ja minua hoitava ihminen olisi alan koulun käynyt ammattilainen. Tärkeitä asioita olisivat, että pääsisin ulos vähintään kerran viikossa ja saisin tehdä niin paljon kun itse kykenen. Olisi mukavaa, jos hoitava henkilö olisi myös kuntouttavan työotteen omaava ja hän kannustaisi minua omatoimisuuteen. Siten pysyisin fyysisesti ja henkisesti virkeämpänä.

23 Haluaisin saada virikkeitä ja uusia kokemuksia myös vanhana (ettei tule mökkihöperyys) omien voimien mukaan ja ehkä vähän eteenpäin kannustaen. Sitten kun voimat ei enää riitä, toivoisin ymmärtävää ja hienotunteista kohtelua kodinomaisessa ympäristössä omien huonekalujen ja tavaroiden keskellä. Voisin asua omassa kodissani niin pitkään kuin mahdollista. Voisin hyödyntää olemassa olevaa tekniikkaa kotona selviytymisen tueksi. Voisin käyttää joustavasti henkilökohtaisen avustajan tyyppisiä palveluita. Voisi pitää itselleni totunnaisen päivärytmin. Että minua kuunneltaisiin ja toiveitani noudatettaisiin siihen rajaan saakka, kun en ole itselleni vaarallinen. Että saisin nukkua niin pitkään aamulla kuin haluaisin. Että saisin olla yöpuku päällä jos haluan. Jos haluan teatteriin tai kirjastoon tai vaikka ravintolaan, enkä omin neuvoin sinne pääse, niin saisin saattajan. Inhimillisesti, läsnä ollen, ei vain ruoasta, lääkkeistä ja perussiivouksesta huolehtien, vaan myös psyykestä, turvallisuuden tunteesta ja inhimillisestä läsnäolosta huolehtien. Mieluummin ihmisarvoinen, ja lyhyempi elämä, kuin pitkäksi, lääketieteen keinoin pakotettu elämä lääketokkurassa ja vaipoissa. 23 Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa? Kysymykseen, mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa (Taulukko 9.) vastasi 370. Vaihtoehdoista vastaajat valitsivat viisi tärkeintä painopistealuetta. Tärkeimmäksi painopistealueeksi vastaajat arvioivat ryhmä- ja vertaistoiminnan 58,1 % (215), toiseksi tärkeimmäksi painopistealueeksi ehkäisevän työn 53,5 % (198) ja kolmanneksi tärkeimmäksi alueeksi hoiva- ja hoitopalvelun tuottamisen 48,9 % (181). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin asumispalvelujen tuottaminen 43,8 % (162) sekä kotipalvelujen kehittäminen 41,9 % (155). Myös alueellisen ja yli sektorirajojen tapahtuvan yhteistyön kehittämisen 43 % (159) painopiste nousi tärkeäksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen arvioivat 39,5 % (146) vastaajista yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen 34,6 % (128) tärkeäksi. Asiantuntijapalveluiden painopisteen arvioi 29,2 % (108) vastaajista tärkeäksi. 4,9 % (18) mainitsi jonkin muun painopistealueen vaihtoehtojen lisäksi. Taulukko 9. Mitkä näet ikääntyvien hoiva- ja vanhuspalveluja tuottavien järjestöjen tärkeimmiksi painopistealueiksi tulevaisuudessa?

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Ikäihmisten i palvelut kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Omahoito ja oman vastuun osuus: Ilmaiset kuntoilumahdollisuudet 75 vuotta täyttäneille Liikuntapassi yli 70 vuotiaille

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot