Maalahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetty 2012 Ab Vattenplanering Ansaankatu 4 A Vaasa

Transkriptio

1 Maalahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetty 2012 Ab Vattenplanering Ansaankatu 4 A Vaasa

2 2 1 YLEISTÄ Allekirjoittanut suunnittelutoimisto on yhteistyössä Oy Nordwest Engineering Ab Ltd:n ja Maalahden Veden johtajan Bo-Ingmar Ahlströmin kanssa tarkistanut Suunnittelukeskus Oy:n laatiman kehittämissuunnitelman. Viemäri Suunnitelman tarkistamisen tavoitteena on ollut esitellä alueita, joille Maalahden kunta voisi tulevaisuudessa rakentaa kunnallista viemäriverkkoa. Nämä asiakirjat ovat voimassa olevan kehittämissuunnitelman liitteenä ja muodostavat perustan - kunnan päätösprosessille - tulevalle asemakaavoitukselle. Tarkistettu suunnitelma antaa myös tietoa Maalahden kunnan asukkaille siitä, mille alueille kunnallista viemäriverkkoa aiotaan rakentaa. Suunnitelma on tarkistettu karttatutkimuksin ja jo asemakaavoitettujen alueiden pohjalta. (Paxal, Kråkbacken, Havras, Oikotie , Åminnen eteläosa sekä Länsitie I ja II ovat asemakaavoitettuja.) Vesihuolto Maalahden kunnan vesihuoltotilanne on hyvä. Vedensaanti on riittävää, ja vesi on laadultaan hyvää. Liittymisprosentti on 98. Vesijohtoverkosto on kytketty kriisijohdoilla seuraaviin vedenjakelijoihin: Vaasan Vesi, Molpe Vatten ja Laihian kunta. Vesijohtoverkosto on hyvässä kunnossa ja sitä ylläpidetään jatkuvasti. Parempi yhteys Maalahden ja Petolahden välillä olisi kuitenkin toivottava, ja siihen pyritään seuraavilla toimenpiteillä: - vesijohdon rakentaminen Sidlandetille - vesijohdon asettaminen viemärin kanssa samaan kaivantoon Yttermalaxissa välillä Bränno Stora åbro (Storängintie) - vesijohdon asettaminen samaan kaivantoon siirtojohdon kanssa välillä Petolahti Yttermalax (alueet Petolahti Maalahti I, II ja III). Petolahden osa-alueilla Länsitie I ja II vesijohto asetetaan samaan kaivantoon viemärin kanssa. Tällöin on tulevaisuudessa mahdollista liittää Norrby Vattenin asiakkaat Maalahden Veden vesijohtoverkostoon. Norrby Vatten on pieni petolahtelainen vesiyhtiö. Majorsin osa-alueella vesijohto asetetaan samaan kaivantoon viemärin kanssa, koska nykyinen johto on huonossa kunnossa ja nykyinen johtoreitti on hankalassa paikassa kunnossapidon kannalta. Maalahden kunnan vesijohtoverkostoa ei tarvitse laajentaa tässä vaiheessa. Jokaisen osa-alueen vesihuoltotilanne kuitenkin tutkitaan ennen kuin viemäriverkkoa aletaan laajentaa. Mikäli olo-

3 3 suhteet ovat muuttuneet ja tarvetta vesijohtoverkoston laajentamiseksi on, vesijohto asetetaan samaan kaivantoon viemärin kanssa. 2 KEHITTÄMISALUEET, VIEMÄRI Seuraavaksi esitellään alueet, joille Maalahden kunta tulevaisuudessa voisi rakentaa kunnallista viemäriverkkoa. Alueiden valinnassa on kiinnitetty huomiota seuraaviin asioihin: - asutuksen keskittyminen (harvaan vai taajaan asuttu alue) - alueen puoleensavetävyys asumisen kannalta - etäisyys runkoverkkoon - purkuvesistön läheisyys (ympäristönäkökulmat) - rakentamiskustannukset - käyttökustannukset, nykyisten laitosten kunnostustarve (Petolahden jätevedenpuhdistamo) - pohjavesialueet. Kehittämisalueita ovat: ÖVERMALAX YTTERMALAX Långåminne Nikkari, Nymansbacken, Vias, Junkaris, Lilltelsar, Paxal 2, Kolinan koulutie. Paxal, Havras, Kråkbacken, Stolpas, Mattlarintie 41 67, Oikotie , Klockarbackvägen Kopparby, Bränno Storå bro (Rantatie) Alskogsgårdarna, Åminnen eteläosa, Sidlandet, Hudholmen, Majors. Osa-alueille Långåminne Nikkari ja Kolinan koulutie rakennetaan pienpuhdistamot. Kolinan koulutien alueen puhdistamo sijoitetaan Kolinan pohjavesialueen ulkopuolelle. Tulevia asuntoalueita, Söderfjärden I ja II, ei ole katsottu kehittämisalueiksi, koska niille rakennetaan kunnallistekniikan myötä automaattisesti vesijohdot ja viemäri. Seuraavat kehittämisalueet kuuluvat siirtojohtoon Petolahti Yttermalax: Bränno Tuvas, sisältyy siirtojohtoon Petolahti Yttermalax osa I Öjnavägen , Öjnagård, sisältyy siirtojohtoon Petolahti Yttermalax osa II

4 4 PETOLAHTI Tämän suunnitelman mukaan Petolahden jätevedenpuhdistamo lakkautetaan, ja jätevedet pumpataan jatkossa Yttermalaxiin ja sieltä edelleen siirtojohtoa pitkin Vaasan kaupungin viemäriverkkoon. Siirtojohdon Petolahti Yttermalax osa III yhteydessä huomioidaan seuraavat kehittämisalueet: Jätevedenpuhdistamo Storsveden, Bofjärden, Linjatie (Vaasan Sähkö Oy), Rantatie Lisäksi huomioidaan seuraavat alueet: Nötnäsbacken Torrback, Länsitie I ja II, Petolahdentie 162 (nuorisoseurantalo) Petolahdentie 306, Petolahti Öjna. Vägvikin pohjavesialueella kiinteistönomistajat hankkivat ja asentavat itse umpisäiliöt jätevettä varten. BERGÖ Bergöstä on valittu seuraavat kehittämisalueet: Bredhällan, Perisgrund, Färjfästet, Tuengrund, Svartbådan, Bergön itäosat 1 ja 2, Härtanviken, Norrsund. Kehittämisalueet käyvät ilmi liitteinä olevista kartoista. 3 VESIJOHTO SAMAAN KAIVANTOON Vedenjakelun turvaamiseksi vesijohto laitetaan samaan kaivantoon seuraavilla alueilla: - Bränno Storå bro Alskogsgårdarna Yttermalax - Petolahti Yttermalax osa I Yttermalax - Sidlandet Yttermalax - Petolahti Yttermalax osa III Petolahti - Länsitie I ja II Petolahti Jos nämä vesijohdot laitetaan kaivantoihin samalla kun suunnitellut viemärijohdot toteutetaan, vedenjakelumahdollisuudet Maalahden ja Petolahden välillä paranevat huomattavasti.

5 5 4 HANKKEEN LAAJUUS Kehittämisalueille suunniteltujen vesi- ja viemärijohtojen yhteispituudet sekä pumppaamojen kokonaismäärät ovat seuraavat: - vesijohtoja (samassa kaivannossa) m - paineviemärijohtoja m - viettoviemärijohtoja m - jätevedenpumppaamoja 37 kpl Siirtojohto Petolahti Yttermalax sisältyy edellä esitettyihin lukuihin. On huomioitava, että siirtojohto Petolahti Yttermalax on yhdysputkia laskematta 18,3 km pitkä. Edellä mainittuihin lukuihin eivät sisälly tulevien asuntoalueiden, Söderfjärden I ja II, johdot, joiden pituuksien arvioidaan olevan seuraavat: - vesijohtoja (samassa kaivannossa) m - paineviemärijohtoja m - viettoviemärijohtoja m Johdot on esitelty alueittain liitteessä kustannuslaskelma viemäriverkon laajentamisesta. 5 KUSTANNUKSET Seuraava kustannuslaskelma perustuu kokemuksiin aiemmista töistä. Rakennuskustannukset vastaavat vuoden 2011 hintatasoa. Kaikki kustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. Kustannuksia päivitetään asemakaavoituksen yhteydessä ja vähintään joka neljäs vuosi (kerran valtuustokaudessa). Viemäriverkon laajennuskustannusten arvioidaan olevan seuraavat: Siirtojohtoa Petolahti Yttermalax (ja siihen kuuluvia osa-alueita) lukuun ottamatta Kokonaiskustannukset euroa Liittymiä 630 kpl Kustannukset/liittymä euroa Siirtojohto Petolahti Yttermalax osat I III (ja niihin kuuluvat osa-alueet) Kokonaiskustannukset euroa Liittymiä 108 kpl Kustannukset/liittymä euroa

6 6 Kaikki kehittämisalueet (sisältää siirtojohdon Petolahti Yttermalax) Kokonaiskustannukset euroa Kustannukset/liittymä euroa Edellä esitettyihin kustannuksiin ei sisälly tulevien asuntoalueiden, Söderfjärden I ja II, kustannuksia, euroa. 6 RAHOITUS Viemäriverkon laajentaminen kehittämisalueilla rahoitetaan seuraavasti: Rahoitus: siirtojohto Petolahti Yttermalax, kokonaiskustannus Valtionavustus 50 % euroa valtion vesihuoltotyö Liittymismaksut euroa 108 kpl á euroa Perusmaksut 20 vuoden ajalta euroa 108 kpl á 100 euroa x 20 Yhteensä Alijäämä euroa euroa Muiden osa-alueiden rahoitus, kokonaiskustannus euroa Valtionavustus 15 % Liittymismaksut euroa euroa 630 kpl á euroa Perusmaksut 20 vuoden ajalta euroa 630 kpl á 100 euroa x 20 Yhteensä Alijäämä euroa euroa

7 7 7 KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET Petolahden jätevedenpuhdistamo / jätevedenpumppaamot Petolahden jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat vuosina olleet keskimäärin euroa vuodessa. Kun Petolahden jätevedenpuhdistamo lakkautetaan, nämä kustannukset poistuvat. Sen sijaan Petolahden Yttermalaxin siirtojohdosta aiheutuu 11 jätevedenpumppaamon käyttö- ja kunnossapitokustannukset, jotka ovat arviolta euroa vuodessa. Kaikkien kehittämisalueiden viemäriverkkojen käyttökustannusten arvioidaan olevan euroa vuodessa. Nykyisen viemäriverkon kunnossapito- ja saneerauskustannukset Nykyisen viemäriverkon kunnossapito- ja saneerauskustannukset ovat vuosina olleet keskimäärin euroa vuodessa. 8 AIKATAULU Viemäriverkon laajentaminen tapahtuu vuosina liitteenä olevan aikataulun mukaisesti. 9 VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMINEN KEHITTÄMISALUEELLA Kehittämisalueilla olevat kiinteistöt voivat pääasiassa liittyä viettoviemäriin. Alueilla, joilla maasto-olosuhteet (maanpinnan kaltevuus) ovat epäedulliset ja joilla kiinteistöt sijaitsevat etäällä toisistaan, kunnalliseen viemäriverkkoon liitytään kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Tällaisia alueita ovat: - Norrsund Bergö - Bergön itäosat 1 ja 2 Bergö - Perisgrund Bergö - Färjfästet Bergö - Svartbådan Bergö - Härtanviken Bergö - Tuengrund Bergö - Sidlandet Yttermalax

8 8 - Mattlarintie Yttermalax - Hudholmen Yttermalax - Paxal 2 Övermalax - Långåminne Nikkari Långåminne - Kolinan koulutie Långåminne - Petolahti Öjna Petolahti - Majors Petolahti Myös muilla alueilla jotkin yksittäiset kiinteistöt saattavat joutua liittymään viemäriverkkoon kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Tämä selviää tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Kehittämisalueiden ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt Kehittämisalueiden ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt huolehtivat jätevesien käsittelystään valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti. Asetus koskee talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Mikäli kehittämisalueen ulkopuolella sijaitseva kiinteistö kuitenkin halutaan liittää kunnalliseen viemäriverkkoon, liittyminen on mahdollista, jos kiinteistönomistaja vastaa itse kaikista kustannuksista. 10 LIITTYMIEN MÄÄRÄ Liittymien määrä/asukasmäärä suunnitelluilla kehittämisalueilla: liittymiä asukkaita Yttermalax ja Övermalax Petolahti Bergö Yhteensä Liittymien alueittainen kokonaismäärä ilmenee liitteestä kustannuslaskelma viemäriverkon laajentamisesta sekä kehittämisalueiden kartoista, jotka ovat liitteinä.

9 9 11 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Petolahden jätevedenpuhdistamo Jos Petolahden jätevedenpuhdistamo lakkautetaan, purkuvesistön eli Petolahdenjoen kuormittuminen vähenee seuraavasti: Kuormitus, kun puhdistettu jätevesi lasketaan puhdistamolta vesistöön: - BOD 7 0,230 kg/vrk - P tot 0,044 kg/vrk - N tot 3,860 kg/vrk Kehittämisalueiden aiheuttama kuormitus (puhdistamaton jätevesi) tällä hetkellä: BOD 7 P tot N tot kg/vrk kg/vrk kg/vrk Yttermalax ja Övermalax 86,3 3,5 24,2 Petolahti 15,3 0,5 4,3 Bergö 9,2 0,4 2,6 Yhteensä 110,8 4,4 31,1 Tällä hetkellä kehittämisalueiden kiinteistöjen jätevedet johdetaan vaatimuksia vastaamattomiin kaksi- ja kolmikammioisiin kaivoihin. Jätevedet puhdistuvat kaivoissa hieman, lähinnä kiinteät aineet erottuvat jätevedestä. Jätevesien muu puhdistus on lähes olematonta. Purkuvesistöt Yttermalax Övermalax Suurin osa kehittämisalueiden asutuksesta sijaitsee Maalahdenjoen varrella. Etäisyys Maalahdenjoesta on 0,5 3 km. Petolahti Suurin osa kehittämisalueiden asutuksesta sijaitsee Petolahdenjoen varrella. Etäisyys Petolahdenjoesta on 0,5 2 km.

10 10 Bergö Kehittämisalueiden asutuksen jätevesien purkuvesistö on Merenkurkku. Etäisyys 0,5 3 km. Petolahden jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja viemäriverkon rakentaminen kehittämisalueilla suunnitellusti vähentää purkuvesistöjen kuormittumista huomattavasti. 12 SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Viemäriverkon laajentamissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka neljäs vuosi (kerran valtuustokaudessa). Suunnitelmaa päivitetään myös asemakaavoituksen edetessä ja silloin, kun kehittämisalueille ja niiden rajojen tuntumaan rakennetaan uudisrakennuksia. Vaasassa Ab Vattenplanering F. Brännback Oy LIITTEET: - kustannuslaskelma viemäriverkon laajentamisesta / aikataulu - kaavakartat kehittämisalueista

11 11 SISÄLLYS 1 Yleistä 2 2 Kehittämisalueet, viemäri Vesijohto samaan kaivantoon 3 4 Hankkeen laajuus 4 5 Kustannukset Rahoitus 5 7 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset 6 8 Aikataulu 6 9 Viemäriverkkoon liittyminen kehittämisalueella Liittymien määrä 7 11 Ympäristövaikutukset Suunnitelman päivittäminen 8 LIITTEET: - kustannuslaskelma/aikataulu - kaavakartat