Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio. Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio. Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä"

Transkriptio

1 Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitos Diges ry 0..0

2 Alkusanat Tutkimus Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen, Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksen sekä Diges ry:n yhteistyönä. Työ kuuluu suurempaan julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvään tutkimuskokonaisuuteen, jonka muina osapuolina ovat olleet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA (Julkisen tiedon tarjonta ja hinnoittelu), Helsingin yliopisto (Lainsäädännölliset reunaehdot) sekä Free University of Amsterdam (Julkishallinnon organisatoriset muutokset). Aalto-yliopiston ja Diges ry:n osuuden toteutuksesta ovat vastanneet vanhempi tutkija Pertti Kiuru, tutkija Jaana Mäkelä Aaltoyliopistossa sekä asiantuntija Petteri Huvio Diges ry:ssä. Raportin tekstin ovat kirjoittaneet Kiuru ja Mäkelä yhteistyönä. Aalto-yliopisto ja Diges ry kiittävät tutkimuskokonaisuuteen osallistuneita kumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme myös tutkimuksen ohjausryhmää arvokkaasta panoksestaan työn onnistumiseksi ja kaikista neuvoista, joita olemme työn edistyessä saaneet. Helsingissä 0. päivänä huhtikuuta Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Diges ry Kauppakorkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Pienyrityskeskus Maankäyttötieteiden laitos

3 Sisältö Tiivistelmä... Johdanto... Yrityshaastattelut.... Pienillä yrityksillä valmius tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja.... Suurille ja keskisuurille yrityksille innovaatiotoimintaa ja asiakkaille uusia lisäarvopalveluita.... Mitä tietoja käytettäisiin onko laadulla merkitystä?... Kyselytutkimus yrityksille.... Kyselyn sisältö.... Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto.... Perustietoja vastanneista yrityksistä ja taustamuuttujat Julkisen tiedon hyödyntäminen Yrityksen perustamisvuosi Yrityksen toimiala..... Yrityksen koko..... Yrityksen sijainti... Kyselyn tulokset.... Tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus.... Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen.... Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa..... Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat..... Julkista tietoa hyödyntävät tuotteiden ja palvelujen kehittämistarpeet ja tavat..... Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys liiketoiminnassa..... Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja niiden aikajänne.... Liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana.... Innovaatiotoiminta... Yhteenveto ja johtopäätökset... Lähdeluettelo...

4 Tiivistelmä Suomessa julkisen sektorin hallinnoimat tietovarannot ovat laajat, kattavat ja laadullisesti korkeatasoiset. Suomen hallitus teki maaliskuussa 0 periaatepäätöksen, jonka mukaan julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Tietoluovutusten tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, miten julkisten tietoaineistojen, erityisesti paikkatietojen, säätietojen, väestötietojen ja yritystietojen avaaminen vaikuttaisi yritysten innovointihalukkuuteen ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä liikevaihdon ja työntekijämäärän kasvuun. Keväällä 0 haastateltiin julkisia tietoja jo hyödyntäviä startup- sekä keskisuuria ja suuria yrityksiä ja taustatietojen keräämiseksi laajaa yrityskyselyä varten. Julkisen tiedon saatavuus, hinnoittelu ja lisensointiperiaatteet ovat selkeä ongelma pienten yritysten liiketoiminnalle. Myös suurten yritysten mielestä julkisten tietojen hinnoittelu ja luovutusperiaatteet hidastavat innovatiivisuutta. Erityisesti pienillä yrityksillä on valmius kehittää nopeasti uusia julkisiin tietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita sitä mukaa, kun tietoja avataan yritysten käyttöön. Ne yritykset, joiden tavoitteina ovat kansainväliset markkinat, korostivat miten tärkeää on testata ensin Suomessa toimintamalleja, teknologiaa ja käyttötapauksia julkisen tiedon käytöstä. Syksyllä 0 tehtiin laaja kysely siitä, miten yritykset hyödyntävät julkista tietoa liiketoiminnassaan ja minkälainen potentiaali julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyy. Lähes kolmella neljästä kyselyyn vastanneesta yrityksestä on tietotuotteita ja -palveluja. Käytännössä yritykset, joilla on tietotuotteita ja -palveluja, ovat myös julkisen tiedon hyödyntäjiä tai käyttäjiä. Yritykset hyödyntävät tai käyttävät useita eri tietolajeja. Julkisen tiedon maksullisuus ohjaa yritykset hankkimaan tarvittavat tiedot ilmaispalvelusta. Suurin hyöty saadaan, kun viranomaiset avaavat systemaattisesti kaikki tietolajit. Julkisen tiedon hyödyntämisen ja käytön kannalta on tiedon tuottajien tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tiedot tarjoillaan, jotta niiden käytettävyys ja saatavuus toimisivat mahdollisimman sujuvasti. Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset näkyvät silloin, kun muutoksia tapahtuu, hyvinkin nopeasti. Tuotteisiin ja palveluihin sekä kotimaan markkinoihin liittyvät muutokset tapahtuvat pääsääntöisesti alle vuodessa. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa vilkastuttaa yritysten innovaatiotoimintaa. Kyselyn tulosten perusteella voidaan olettaa, että julkisen tiedon avaamisen vaikutus suomalaisten yritysten liikevaihdon kasvuun on vähintään samansuuruinen, eli noin %, kuin niissä Euroopan maissa, joissa avaaminen on jo tapahtunut (Koski, 0).

5 Johdanto Suomessa julkisen sektorin hallinnoimat tietovarannot ovat laajat, kattavat ja laadullisesti korkeatasoiset. Nämä tietovarannot ovat tietoyhteiskunnan raakaainetta, joista esimerkiksi yritykset voivat jalostaa uusia tuotteita ja palveluja (Turkki, 00). Yritykset ovatkin suurin julkisen sektorin tietotuotteiden käyttäjäryhmä Suomessa (Koski, 00). Yksi julkisen tiedon avaamisen strategisista tavoitteista on edistää palveluiden ja tuotteiden innovointia ja uuden liiketoiminnan syntymistä (Huijboom ja Van den Briek, 0). Suomen hallitus teki maaliskuussa 0 periaatepäätöksen, jonka mukaan julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Tietoluovutusten tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut saada ennakkotietoa siitä, miten julkisten tietoaineistojen, erityisesti paikkatietojen, säätietojen ja väestötietojen, avaaminen vaikuttaisi yritysten liiketoimintaan. Tutkimuksessa on selvitetty, miten julkisen tiedon saatavuuden paraneminen, maksuttomuus ja käyttöehtojen selkeytyminen vaikuttaisivat yritysten innovointihalukkuuteen ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä liikevaihdon ja työntekijämäärän kasvuun. PSI-direktiivin (Public Sector Information) mukaan julkista tietoa ovat muun muassa yhteiskunnalliset tiedot, paikkatiedot, säätiedot, matkailutiedot, yritystiedot, patenttitiedot ja koulutukseen liittyvät tiedot (Euroopan Komissio, 00) Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan paikkatiedot ovat taloudellisesti merkittävimpiä julkisen sektorin tietoja ja ne muodostavat arviolta noin puolet kaikista julkisista tiedoista (Pira International, 000, Dekkers ym., 00). Voidaan myös olettaa että noin puolet paikkatiedoista ja niihin perustuvista kaupallisista tietotuotteista ovat lähtöisin julkishallinnosta. Paikkatietosektorin markkinoiden koon ja kasvun avulla voidaan myös arvioida julkisen tiedon potentiaalia työpaikkojen synnyttäjänä (Euroopan komissio, 0). Julkisen tiedon käytön laajuutta ja sen merkitystä suomalaisille yrityksille ei ole tutkittu kovin paljon. Esimerkiksi muutaman julkaistun markkinaselvityksen perusteella paikkatietosektorin markkinoiden koko ei olisi kasvanut kovinkaan paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka Suomesta on saatavilla kattavat ja laadukkaat kuntien ja valtionhallinnon tuottamat kartta- ja paikkatietoaineistot. Maanmittauslaitoksen yrityksille suunnatun kyselyn mukaan paikkatietomarkkinoiden arvon arviointiin olevan Suomessa vuonna 000 noin 0 miljoonaa euroa, josta aineistojen osuus oli noin. miljoonaa euroa. Vuonna 00 julkaistussa kansallisessa paikkatietostrategiassa (Maa- ja metsätalousministeriö, 00) arvioitiin paikkatietojen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan liikevaihdon ylittävän seuraavien vuosien aikana 00 miljoonan euron rajan. Karttakeskuksen selvityksen mukaan paikkatietomarkkinoiden koko vuonna 00 oli noin 0 80 miljoonaa euroa, josta ohjelmistolisenssien osuus oli noin 0 % (Karttakeskus, 00). Maanmittauslaitoksen ja Karttakeskuksen esittämät luvut muodostuvat pääosin yrityksille ja julkis- Tässä paikkatietomarkkinoilla tarkoitetaan paikkatietoaineistojen, paikkatieto-ohjelmistojen ja paikkatietoihin perustuvien ratkaisujen myynnistä saatua liikevaihtoa.

6 hallinnolle suunnatusta myynnistä eivätkä sisällä mainittavasti kuluttajatuotteita kuten esimerkiksi henkilökohtaisen navigoinnin tuotteet joiden myynti on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 00 tehdyssä tutkimuksessa (Hermans, 00) simuloitiin julkisen sektorin tuottamien paikkatietojen jakelu- ja hinnoitteluperiaatteiden kansantaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa todettiin, että jos julkisen sektorin paikkatietoaineistot luovutettaisiin irtiottokustannuksin, olisi Suomeen syntynyt 00 uutta - hengen pienpalveluyritystä. Suoranaisesti paikkatietoja hyödyntävien yritysten BKT-kasvukontribuutio olisi voinut olla vuosina jopa 0 miljoonaa euroa. Maksuperustelakiin perustuvan hinnoittelukäytännön säilyessä kasvu olisi ollut vastaavana ajanjaksona vain - miljoonaa euroa. Edellä esitettyjen lukujen perusteella voidaan todeta, että julkisella sektorilla vallitseva paikkatietojen hinnoittelu- ja lisensiointikäytäntö ei ole tukenut paikkatietoihin perustuvan liiketoiminnan kasvua. Kokemuksia ja taloudellisia tietoja julkisen tiedon avaamisen vaikutuksista Suomessa on melko vähän. Liikenne- ja viestintäministeriö avasi Digiroad-tietoaineiston eli Suomen tiestöä kuvaavan tietokannan julkishallinnon ja yritysten käyttöön vuonna 00. Aineisto mahdollistaa liikennettä ja logistiikkaa tukevien palveluiden kehittämisen. VTT teki arvioinnin Digiroadin yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista vuonna 00 (Öörni ym., 00). Raportin mukaan aineistoa hyödynsi 0 yritystä, joista suurin osa oli pieniä, eikä Digiroad-tietoihin perustuva liiketoiminta ollut näiden yritysten ainoa liiketoiminto. Karkean arvion mukaan Digiroadiin perustuva liikevaihto oli vuonna 00 noin muutama miljoona euroa. Vuoden 0 lopulla jo organisaatiolla oli voimassaoleva Digiroadaineiston hyödyntämissopimus. Ympäristöhallinto muutti omat paikkatietoaineistonsa, kuten esimerkiksi pohjavesi-, luonnonsuojelu- ja Natura000-alueet maksuttomiksi vuonna 008. Vuonna 00 maksullisia aineistoja ladattiin Suomen ympäristökeskuksen palvelusta yhteensä kertaa. Vuonna 00 aineistojen latausmäärä oli 0 % suurempi kuin vuonna 00 (Teiniranta, 0). Yritysten osuus kaikista rekisteröityneistä ympäristötietopalvelun käyttäjistä on n. 0 %. Maanmittauslaitos avasi tuottamansa pienimittakaavaiset yleiskarttaaineistot ja paikannimet kaikkien käyttöön ilmaiseksi..0 (Maanmittauslaitos, 0). Erityisesti paikannimistön ladanneiden käyttäjien määrä kasvoi tammi-syyskuussa noin 0 %. Suurin lisäys tapahtui yksityisessä käytössä. Tässä tutkimuksessa toteutettiin yrityshaastattelut sekä laaja yrityskysely, joiden avulla kerättiin tietoa julkisen tiedon käytön esteistä ja tiedon avaamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten julkisen tiedon hinnoittelu- ja lisensiointikäytännöissä esiintyvien ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi yritysten halukkuuteen kasvattaa julkiseen tietoon perustuvaa liiketoimintaa? Minkä kokoiset ja millä toimialalla toimivat yritykset erityisesti hyötyisivät julkisen tiedon avaamisesta? Syntyisikö uusia tuotteita ja palveluja ja millä aikajänteellä? Kuinka paljon liiketoiminta kasvaisi? Kyselyn avulla haluttiin löytää ne julkiset tietoaineistot, joiden saatavuus on kriittistä nimenomaan yritysten liiketoiminnan kasvun kannalta.

7 Yrityshaastattelut K eväällä 0 haastateltiin julkisia tietoja jo hyödyntäviä yrityksiä taustatietojen keräämiseksi laajaa yrityskyselyä varten. Seitsemän pienen ja seitsemän keskisuuren/suuren yrityksen edustajat kertoivat niistä ongelmista, joihin yritykset törmäävät julkisen tiedon käytössä. Haastateltavat myös arvioivat, miten ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi yrityksen halukkuuteen ja valmiuksiin kasvattaa julkisiin tietoihin perustuvaa liiketoimintaa. Haastateltavien yritysten taustatietoja on esitetty Taulukossa. Pienistä yrityksistä viisi oli niin sanottuja startup-yrityksiä, jotka olivat syntyneet viimeisen viiden vuoden aikana esimerkiksi Aalto Start-Up Centerissä tai Tampereen Protomossa. Startup-yritykset olivat kooltaan mikroyrityksiä eli niiden liikevaihto oli alle milj. euroa ja niissä työskenteli - henkilöä. Taulukko. Haastateltujen yritysten taustatietoja Yritysten koko Toimialat Mikroyritykset ja pienet yritykset Liikevaihto alle milj. euroa Alle 0 työntekijää Ohjelmistopalvelut: BBC ja BC mobiilija Web-palvelut Tietojärjestelmäpalvelut Sääpalvelut Keskisuuret ja suuret yritykset Liikevaihto -0 milj. euroa Yli 80 työntekijää Konsultointi ja suunnittelu (infra), media, metsätalous, paikkatietopalvelut, tietotekniikka Markkina-alue Toiminta pääasiassa Suomessa Kolme kansainvälistä yritystä Neljä yritystä toimii pääasiassa Suomessa Käytössä olevat julkiset tiedot Paikkatiedot Väestötiedot Säätiedot Liikennetiedot Tapahtumatiedot Yritystiedot Terveystiedot Paikkatiedot (maastotiedot, räätälöidyt kartat, kuntien aineistot, liikenneverkko) Ympäristötiedot Väestötiedot Yritystiedot Liikennetiedot Säätiedot Museotiedot. Pienillä yrityksillä valmius tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja Julkisen tiedon saatavuus, hinnoittelu ja lisensointiperiaatteet ovat selkeä ongelma pienen yritysten liiketoiminnalle. Koska suomalainen julkinen tieto on maksullista, yritykset käyttävät maksuttomia paikkatietoaineistoja ja karttapalveluita kuten Google Maps, CloudMade Maps tai

8 OpenStreetMap. Haastateltavien mielestä edellä mainitut palvelut on hyvin dokumentoitu ja niiden visuaalinen esitys on hyvä. Kotimaisia aineistoja kuten kuntien aineistoja käytetään, jos ne saadaan asiakkaalta tai ne saadaan maksutta käyttöön. Jos julkinen raakadata olisi maksutonta tai hyvin edullista, niin silloin yritysten asiakkaat olisivat halukkaampia ostamaan palveluja, joiden osana on raakadatasta jalostettua tietoa. Julkisten tietojen saatavuus nousee ongelmaksi, koska tietolähteiden löytäminen on vaikeaa ja usein tietopalveluiden rajapintoja ei ole dokumentoitu eivätkä ne ole kansainvälisten standardien mukaisia. Julkisten tietojen kaupallinen Kansainvälistymistä varten voitaisiin luoda toimintamalleja, teknologiaa ja käyttötapauksia julkisen tiedon käytöstä. käyttö projekteissa on usein ongelma, koska kustannus, joka muodostuu tietojen saatavuuden selvittämiseen kuluneesta työajasta ja tietojen käyttöoikeuden hinnasta nousee kokonaishyötyä suuremmaksi. sopivia lisenssimalleja olisivat esimerkiksi Freemium-malli, jossa tietojen käyttö on ilmaista tiettyyn käyttörajaan asti tai Creative Commonsmalli, jossa yritys hyväksyy käyttöehdot samalla, kun ottaa käyttöön julkisen tietopalvelun rajapinnan. Miten edellä mainittujen ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi pienten yritysten liiketoimintaan? Yrityksillä on valmius kehittää uusia tuotteita ja palveluita sitä mukaa, kun uusia julkisia tietoja avataan käyttöön. Ne pystyisivät kehittämään nopeasti prototyyppejä ideoista ja voisivat lähetä rohkeammin tarjoamaan julkisia tietoja osana palveluita. Aikajänne uusien tuotteiden tai palvelujen tuottamiselle olisi muutamasta Datan jalostamisessa on mieletön potentiaali. viikosta noin yhteen vuoteen. Osalla pienyrityksistä oli selkeänä tavoitteena globaalit palvelut, koska Suomessa on riittämättömät asiakasvolyymit. Julkisten tietojen käyttöehdot ovat epäyhtenäiset ja ne olisi harmonisoitava. Pienille yrityksille. Suurille ja keskisuurille yrityksille innovaatio-toimintaa ja asiakkaille uusia lisäarvopalveluita Suurten ja keskisuurten yritysten mielestä liiketoiminnan kehittäminen vaatii laajasti saatavissa olevia aineistoja. Julkisten tietojen hinnoittelu ja luovutusperiaatteet hidastavat innovatiivisuutta. Tietojen tekninen saatavuus ei ole niinkään ongelma, koska kaikki haastatellut yritykset olivat kokeneita julkisten tietojen hyödyntäjiä. Innovaatiotoiminta lisääntyisi Oma tuotekehitys helpottuisi Päätöksenteko varmentuisi Asiakkaat hyötyisivät eniten Osa yrityksistä käyttää liiketoiminnassaan kansainvälisiä karttapalveluja kuten Microsoft Bing Maps ja Google Maps, koska palveluissa on hyvät tekniset rajapinnat, jatkuva tietojen päivitys ja riittävä toiminnallisuus. Myös ulkomaisia säätietoaineistoja käytetään. Suurille yrityksille ongelma ei ole julkisen tiedon hinnoittelu vaan hinnoitteluperiaatteiden kirjavuus. Jos tiedot tarvitaan omaa ydinliiketoimintaa varten, niin ne ostetaan joka tapauksessa. Toisaalta yritykset ovat sitä mieltä, että raakadata pitäisi saada käyttöön maksutta.

9 Miten edellä mainittujen ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi suurten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaan? Useat haastateltavat olivat sitä mieltä, että innovaatiotoiminta yrityksessä lisääntyisi ja asiakkaille kehitettäisiin uusia lisäarvopalveluita. Julkisten tietojen avaaminen kaikkien käyttöön lisäisi myös joidenkin yritysten kasvumahdollisuuksia kotimaassa, kun tähän mennessä kasvu on pitänyt hakea ulkomailta. Jotkut yritykset mainitsivat, että julkisten tietojen avaaminen toisaalta kiristäisi kilpailua Suomessa, koska markkinat ovat pienet. Liikevaihdon kasvua rajoittaisi uusien kilpailijoiden tulo markkinoille. Aikajänne, jossa suuret tai keskisuuret yritykset toteuttaisivat uusia tuotteita tai palveluja vaihteli. Jotkut yritykset olivat valmiita toteuttamaan parannukset nykyisiin palveluihin jopa välittömästi. Yleisesti uusien tuotteiden ja palvelujen tuominen markkinoille veisi muutaman vuoden, tosin jonkun yrityksen kohdalla vain muutaman kuukauden.. Mitä tietoja käytettäisiin onko laadulla merkitystä? Mitä julkisia tietoja yritykset olisivat valmiita käyttämään, jos tiedot avataan? Pienet yritykset näkevät väestötiedoissa suuren potentiaalin. Kuntien ja kaupunkien paikkatietoaineistot, säätiedot ja liikennetiedot otettaisiin käyttöön. Suuret yritykset hyödyntävät jo nyt erilaisia paikkatietoja, mutta niiden käyttö lisääntyisi. Samoin lisääntyisi ja monipuolistuisi säätietojen, väestötietojen ja yritystietojen käyttö. mukaisia, luotettavia, ajantasaisia ja kattavia. Tietoaineistoilla pitäisi olla metatiedot eli tietoa muun muassa siitä, kuka tiedot on tuottanut, milloin ja millä menetelmällä. Tietojen tulisi olla suorakäyttöisiä ja tietopalveluiden rajapintojen olisi oltava kansainvälisten standardien mukaisia. Yritysten yleinen huoli oli tietojen toimitusaikojen piteneminen, jos tiedot muuttuvat maksuttomiksi. Yritysten mielestä perusperiaatteena on se, että viranomaiset tuottavat tiedot ja yritykset jalostavat näitä tietoja. Jotkut yritykset olisivat valmiita maksamaan viranomaiselle tiedon jalostuksesta, jos se tehdään omaa yritystä varten. Toiset yritykset eivät halua jalostettua tietoa vaan ottavat mieluiten vastaan raakadatan. Yritykset ottivat myös kantaa julkisten tietojen tietosuojaan. Tietosuojaan liittyvien säädösten ja päätösten pitää olla selkeät, jotta yritykset voivat toimia oikein. Tietosuojan piirissä olevan tiedon käyttö voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi tekemällä tiedoille anonymisointi tai pseudonymisointi Lähes kaikki haastateltavat pitivät tietojen laatua tärkeänä. Julkisten tietojen tulisi olla standardien

10 Kyselytutkimus yrityksille S yksyllä 0 tehtiin yrityksille laaja kysely siitä, miten ne hyödyntävät julkista tietoa liiketoiminnassaan ja millainen potentiaali julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyy.. Kyselyn sisältö Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten yleisesti yritykset hyödyntävät tuotteissaan ja palveluissaan julkista tietoa ja miten julkisen tiedon saatavuuden mahdollinen paraneminen (helpottuminen) vaikuttaa tiedon käyttöön. Kyselylomakkeen laadinta perustui pitkälti tutkimussuunnitelman mukaisiin tutkimuskysymyksiin sekä yrityshaastatteluista saatuihin tuloksiin. Kyselyssä käsiteltiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Yrityksen keskeiset tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus/maksuttomuus. Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa. o Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat. o Tuotteiden ja palvelujen kehittämistavat ja tarpeet. o Tärkeimmät tuotteet ja palvelut, joissa on hyödynnetty julkista tietoa. o o o Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys eräiden liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen. Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys. Julkisen tiedon vapautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja mahdollisten vaikutusten aikajänne. Yrityksen liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana. Yrityksen innovaatiotoiminta. o Sisäisten toimijoiden merkittävyys innovaatioprosessissa. o Sisäisten tietolähteiden merkittävyys innovaatioprosessin eri vaiheissa. o Ulkoisten toimijoiden merkittävyys innovaatioprosessissa. o Ulkoisten tietolähteiden merkittävyys innovaatioprosessin eri vaiheissa. Yrityksen perustiedot. Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto Tutkimuksen ohjausryhmä teki periaatepäätöksen, että kysely lähetetään mahdollisimman laajalle yritysjoukolle. Tästä syystä Fonecta BB osoitteistosta valittiin kyselyn kohteiksi Suomessa toimivat yritykset lähes kaikilta toimialoilta (pl. vain mm. julkinen hallinto). Lisäksi yrityksellä piti olla sähköpostiosoite ja monitoimipaikkaisesta yrityksestä mukaan otettiin vain päätoimipaikka. Kyselyjä lähetettiin kaikkiaan yli kpl. Niistä noin 00 palautui toimimattoman sähköpostiosoitteen tms. syyn takia. Kohteille lähetettiin kaksi muistutusta. Vastauksia saatiin yhteensä

11 kpl. Vastausprosentiksi muodostui siis vain vajaat %. Vastaajien määrää voidaan kuitenkin pitää riittävänä, koska vastanneiden yritysten tausta oli varsin hyvin linjassa koko otoksen taustan kanssa.. Perustietoja vastanneista yrityksistä ja taustamuuttujat Yrityksiä kuvaavia perustietoja käytettiin kyselyn tulosten analysoinnissa taustamuuttujina, milloin niiden suhteen oli havaittavissa merkitseviä eroja... Julkisen tiedon hyödyntäminen Luvussa.. on käsitelty sitä, ovatko vastaajat hyödyntäneet julkisen tiedon eri tietolajeja tuotteissaan ja palveluissaan. Luvussa.. on käsitelty sitä, ovatko julkista tietoa hyödyntävät tuotteet ja palvelut kehitetty omiin tarpeisiin vai asiakkaiden tarpeisiin. Näistä kysymyksistä on muodostettu taustamuuttuja sen mukaan, onko yritys ilmoittanut hyödyntävänsä julkista tietoa tuotteissaan ja palveluissaan vai ei ja onko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty omaan vai asiakkaiden tarpeisiin. Tällä perusteella vastanneet yritykset on jaettu kolmeen ryhmään: Hyödyntäjät = yritykset, jotka jatkojalostavat julkisesta tiedosta tuotteita/palveluja asiakkailleen (8 yritystä). Käyttäjät = yritykset, jotka käyttävät julkista tietoa sisäisesti omassa liiketoiminnassaan (0 yritystä). Muut = yritykset, jotka eivät käytä julkista tietoa ( yritystä)... Yrityksen perustamisvuosi Vastanneet yritykset ovat iältään pääsääntöisesti korkeintaan 0-vuotiaita (taulukko ). Ikäjakauma on sikäli varsin tasainen, että 000-luvulla perustettuja yrityksiä on runsas kolmannes, 0- luvulla perustettuja noin kolmannes ja 80- luvulla sekä sitä aikaisemmin perustettuja vajaa kolmannes. Hyödyntäjien ja käyttäjien ryhmissä on suurempi osuus 000-luvulla perustettuja yrityksiä kuin muiden yritysten ryhmässä. Muissa yrityksissä on taas suhteellisesti enemmän 0- luvulla perustettuja yrityksiä. Taulukko. Vastanneet yritykset perustamisvuoden mukaan. Vuosi Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Yht

12 .. Yrityksen toimiala Vastanneet yritykset edustivat eri toimialoja varsin monipuolisesti (taulukko ). Valtaosa vastaajista kuului jo kyselyn aiheenkin kautta palvelutoimialoille. Kuitenkin runsas viidennes vastaajista oli maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakennustoiminnan yrityksiä. Hyödyntäjien ryhmässä korostuivat informaatio ja viestintä sekä liikkeenjohdon konsultointi. Käyttäjien ryhmässä korostuivat kauppa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Muiden ryhmässä korostuivat teollisuus sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi. Taulukko. Vastanneet yritykset toimialan mukaan. Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä Toimiala kpl % kpl % kpl % kpl % Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lakiasiain ja laskentatoimen palvelut Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Mainostoiminta ja markkinatutkimus Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Yhteensä Yrityksen koko Vastanneet yritykset olivat varsin pieniä sekä henkilöstön määrällä (taulukko ) että liikevaihdolla (taulukko ) mitattuna. Yli puolessa yrityksistä oli henkilöstöä alle viisi henkeä ja vain

13 noin %:ssa oli vähintään 00 henkeä. Noin kolmanneksessa yrityksistä liikevaihto oli alle euroa. Suuria, liikevaihdoltaan yli 0 miljoonan euron yrityksiä oli noin %. Taulukko. Vastanneet yritykset henkilöstön määrällä mitatun koon mukaan. Henkilöstön määrä Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % 0- henkeä - henkeä 0- henkeä 0- henkeä 0- henkeä 00- henkeä 00- henkeä Yhteensä Henkilöstön määrällä mitattuna käyttäjien ryhmässä oli suhteellisesti vähemmän pienimpiä yrityksiä (0- henkeä) kuin hyödyntäjien ja muiden ryhmissä. Liikevaihdolla mitattuna suurimpia yrityksiä (yli miljoonaa euroa) oli suhteellisesti eniten käyttäjien ryhmässä. Käyttäjät olivat siis kooltaan suurempia kuin hyödyntäjät ja muut. Taulukko. Vastanneet yritykset liikevaihdon määrällä mitatun koon mukaan. Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä Liikevaihto 0 euroa 0000 euroa euroa euroa euroa euroa euroa kpl % kpl % kpl % kpl % Yhteensä

14 .. Yrityksen sijainti Yritysten sijaintia on tarkasteltu sekä suur-alueittain (taulukko ), maakunnittain (taulukko ) sekä yksittäisten kuntien mukaan (taulukko 8). Taulukko. Vastanneiden yritysten sijainti suuralueittain. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (suuralue) kpl % kpl % kpl % kpl % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä Taulukko. Vastanneiden yritysten sijainti maakunnittain. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (maakunta) kpl % kpl % kpl % kpl % Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

15 Taulukko 8. Vastanneiden yritysten sijainti yksittäisten kuntien mukaan. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (yksittäiset kunnat) kpl % kpl % kpl % kpl % Helsinki Espoo ja Kauniainen Tampere Turku Lahti Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Muut kunnat Yhteensä Vastanneista yrityksistä lähes kaksi kolmannesta sijaitsi Etelä-Suomessa. Käyttäjiä oli suhteellisesti muita enemmän Etelä-Suomessa, hyödyntäjiä ja muita taas Länsi-Suomessa. Pelkästään Uudenmaan maakunnassa sijaitsi yli 0 % vastaajista. Käyttäjät olivat muita enemmän keskittyneet Uudellemaalle. Muiden yritysten ryhmässä korostui Pirkanmaa. Helsinki oli yksittäisistä yritysten sijaintikunnista yleisin, siellä sijaitsi runsas viidennes vastaajista. Kaikkiaan vastanneita yrityksiä oli eri kunnassa. Hyödyntäjien ryhmässä korostui muita enemmän Espoo ja Kauniainen, käyttäjien ryhmässä Helsinki, Vantaa ja Turku ja muiden ryhmässä Tampere ja Lahti.

16 Kyselyn tulokset K yselyn tulokset käydään seuraavassa läpi samassa järjestyksessä kuin ne olivat kyselylomakkeella. Kunkin muuttujan osalta esitetään yleensä suora jakauma ja sitä tarkennetaan taustamuuttujien avulla. Tärkein taustamuuttuja on vastanneiden yritysten jakautuminen julkisen tiedon hyödyntäjiin, käyttäjiin tai muihin yrityksiin. Muita taustamuuttujia tarkastellaan, mikäli poikkeamat ovat merkitseviä.. Tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus Kaikista tähän kysymykseen vastanneista yrityksistä vajaa kolme neljännestä (88 yritystä) ilmoitti, että heillä on tietotuotteita ja palveluja. Vain runsaalla neljänneksellä ( yritystä) ei niitä ollut. Tietotuotteita ja palveluja suunnataan eri asiakasryhmille kuviosta ilmenevällä tavalla. Kuviosta käy myös ilmi, ovatko nämä tuotteet ja palvelut maksullisia, maksuttomia vai molempia. Kuvio. Tietotuotteiden ja palvelujen suuntautuminen eri asiakasryhmille. KULUTTAJILLE 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % % Muut % 0 % YRITYKSILLE Hyödyntäjät % % % 0 % Käyttäjät 0 % 0 % Muut % % % % JULKISELLE HALLINNOLLE Hyödyntäjät % % % Käyttäjät % 0 % Muut % % MUILLE ORGANISAATIOILLE Hyödyntäjät % % % Käyttäjät % 0 % Muut % % Maksullisena Maksullisena ja maksuttomana Maksuttomana Emme tuota Yrityksistä lähes 0 % tuottaa tietotuotteita ja -palveluja yrityksille ja valtaosa niistä on maksullisia. Noin puolet vastanneista yrityksistä tuottaa näitä tuotteita ja palveluja sekä julkiselle hallinnolle että muille organisaatioille. Niistä valtaosa on myös maksullisia. Kuluttajille tuottaa tietotuotteita ja -palveluja vain noin 0 % yrityksistä. Niistäkin valtaosa on maksullisia, mutta suhteellisesti eniten maksuttomia palveluja kohdistetaan kuluttajille.

17 Hyödyntäjät tuottavat tietotuotteita ja palveluja kaikille asiakasryhmille enemmän kuin käyttäjät ja muut. Selvin ero on maksullisten palvelujen osalta, mutta on havaittavissa myös maksuttomissa palveluissa. Yritykset tuottavat tietotuotteita ja palveluja yleensä useammalle asiakasryhmälle. Seuraavaan asetelmaan on koottu erilaisten asiakaskombinaatioiden yleisyys vastanneiden yritysten joukossa: Asiakasryhmä Vastaajien määrä ja osuus Vain kuluttajille (%) Vain yrityksille (0%) Vain julkiselle hallinnolle 8 (%) Vain muille organisaatioille (0%) Vain kuluttajille ja yrityksille (%) Vain yrityksille ja julkiselle hallinnolle (%) Vain yrityksille ja muille organisaatioille (%) Vain julkiselle hallinnolle ja muille organisaatioille (0%) Vain kuluttajille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle (%) Vain kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille 8 (%) Vain yrityksille, julkiselle hallinnolle ja muille organisaatioille 08 (0%) Kaikille asiakasryhmille (8%) Emme tuota tietotuotteita ja palveluja (%) Yhteensä (00%) Noin viidennes yrityksistä tuottaa tietotuotteita ja -palveluja kaikille muille asiakasryhmille paitsi kuluttajille. Kaikille asiakasryhmille tuottavia yrityksiä on kuitenkin lähes yhtä paljon.. Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen Yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka tärkeinä ne pitävät eräiden sähköisten palvelujen käyttöä liike-toiminnalleen (kuvio ). Näitä palveluja ovat: Internet Sähköinen kauppa (E-commerce) Asiakkuuden hallintajärjestelmät (CRM Customer Relationship Management) Liiketoimintatiedon hallinta ja järjestelmät (BI Business Intelligence) Toimitusketjun hallintajärjestelmät (SCM Supply Chain Management) Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP Enterprise Resource Planning)

18 Kuviossa on esitetty nämä sähköiset palvelut siinä järjestyksessä, kuinka tärkeinä niitä on pidetty. Ylivoimaisesti tärkeimpänä pidettiin Internetiä, jota yli 0 % yrityksistä piti liiketoiminnalleen elintärkeänä ja kolmannes erittäin tärkeänä. Muita sähköisiä palveluja pidettiin huomattavasti vähemmän tärkeinä. Elintärkeinä niitä piti -0 % yrityksistä ja erittäin tärkeinä -0 % yrityksistä. Hyödyntäjät pitivät Internetiä huomattavasti tärkeämpänä kuin käyttäjät ja muut. Sen sijaan liiketoimintatiedon hallintajärjestelmiä, asiakkuuden hallintajärjestelmiä, toiminnanohjausjärjestelmiä sekä toimintaketjun hallintajärjestelmiä pitivät käyttäjät useammin elintärkeinä kuin hyödyntäjät ja muut. Muilla yrityksillä esiintyi vastausvaihtoehto ei lainkaan tärkeä em. tekijöiden kohdalla muita useammin. Kuvio. Sähköisten palvelujen tärkeys liiketoiminnalle. INTERNET 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % % % % Käyttäjät (,8) % % % % Muut (,8) % % % % % LIIKETOIMINTATIEDON HALLINTA JA JÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,) % % 0 % Muut (,8) % % % % % 0 % ASIAKKUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,8) % % % % Käyttäjät (,) 0 % % % 0 % % Muut (,) % % % % TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,) % % 0 % % % Käyttäjät (,) % % % Muut (,) % 0 % % TOIMITUSKETJUN HALLINTAJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,8) % % % % Käyttäjät (,) % % % % 0 % 0 % Muut (,8) % % % 0 % SÄHKÖINEN KAUPPA Hyödyntäjät (,8) % 0 % % % Käyttäjät (,8) % % % % % Muut (,) % % % Elintärkeä () Erittäin tärkeä () Melko tärkeä () Hieman tärkeä () Ei lainkaan tärkeä () En osaa sanoa

19 Yrityksiltä tiedusteltiin myös, mihin niiden ICTosaaminen perustuu (kuvio ). Näyttää siltä, että vastanneiden yritysten henkilökunta on ICTosaavaa. Yli puolessa yrityksistä ICT-osaaminen perustuu joko yksinomaan tai pääsääntöisesti henkilökunnan osaamiseen. Vain noin % yrityksistä on ulkoistanut ICT:n joko kokonaan tai pääsääntöisesti. Lähes 0 %:ssa yrityksistä ICT osaaminen perustuu suunnilleen tasajaolla henkilökunnan osaamiseen ja ulkoistamiselle. Hyödyntäjät, käyttäjät ja muut eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Vastanneista yrityksistä lähes 0 % piti henkilökuntansa ICT-osaamista riittävänä. Niistä yrityksistä, jotka katsoivat, että ICT-osaamista tulisi lisätä tai parantaa valtaosa ( %) piti parhaana keinona koulutusta. Ulkoistamista suosi % vastaajista ja rekrytointia 0 % vastaajista. Kuvio. Mihin ICT-osaaminen perustuu? 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % 0 % % % Käyttäjät 0 % % % % Muut % % % % Perustuu yksinomaan henkilökuntamme ICT-osaamiseen Perustuu pääsääntöisesti henkilökuntamme ICT-osaamiseen Perustuu suunnilleen tasajaolla henkilökuntamme ICT-osaamiseen ja ulkoistamiselle Perustuu pääsääntöisesti ulkoistamiselle Perustuu yksinomaan ulkoistamiselle En osaa sanoa. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa.. Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat Yrityksiltä tiedusteltiin, mitä julkista tietoa ne ovat hyödyntäneet/käyttäneet tuotteissaan ja palveluissaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Valmiiksi nimettiin viisi tietolajia: Paikkatieto Säätieto Väestötieto Yritystieto Liikennetieto Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan.

20 Lisäksi vastaajat saivat nimetä - muuta tietolajia, jota hyödyntävät/käyttävät. Muihin Lakitieto ICT-tieto Kansantaloustieto Kaikki edellä mainitut tietolajit ovat substanssitietoa lukuun ottamatta paikkatietoa. Kaikki tieto on periaatteessa paikkatietoa, koska jokainen ilmiö on jossain merkityksessä sidottu paikkaan, oli paikka sitten yksittäinen piste kartalla tai vaikka maapallo (globaali ilmiö). Vastanneet yritykset jaettiin kahteen ryhmään sillä perusteella, hyödyntävätkö/käyttävätkö ne julkista tietoa tuotteissaan ja palveluissaan vai tietolajeihin tulleiden vastausten perusteella, voitiin ne ryhmitellä kolmeen eri tietolajiin: eivät. Niitä, jotka eivät hyödynnä/käytä julkista tietoa oli. Julkisen tiedon hyödyntäjiä/käyttäjiä oli 8. Nämä jakaantuivat vielä luvussa.. esitetyllä tavalla hyödyntäjiin (8) ja käyttäjiin (0). Hyödyntäjät/käyttäjät saattoivat hyödyntää/käyttää joko vain yhtä tietolajia tai enimmillään viittä tietolajia. Yritykset jakautuivat hyödyntämiensä/käyttämiensä tietolajien määrän (taulukko ) ja tietolajin (taulukko 0) mukaan seuraavasti: Taulukko. Hyödynnettyjen/käytettyjen tietolajien määrä. Tietolajien määrä Hyödyntäjät Käyttäjät kpl % kpl % Yksi tietolaji 80 8 Kaksi tietolajia 8 8 Kolme tietolajia 8 Neljä tietolajia 0 0 Viisi tietolajia Yhteensä Taulukko 0. Hyödynnetyt/käytetyt tietolajit. Tietolaji Hyödyntäjät Käyttäjät kpl % kpl % Yritystieto Paikkatieto 8 Säätieto 0 Väestötieto 88 0 Liikennetieto Lakitieto 0 Kansantaloustieto 0 ICT-tieto 0 0

21 Kolmannes vastaajista hyödynsi/käytti vain yhtä tietolajia. Lähes 0 % hyödynsi/käytti vähintään kolmea tietolajia. Hyödyntäjät hyödynsivät keskimäärin, tietolajia, kun taas käyttäjät käyttivät keskimäärin kahta tietolajia. Eniten hyödynnettiin/käytettiin yritystietoa ja paikkatietoa. Paikkatieto ja väestötieto korostuivat hyödyntäjien vastauksissa käyttäjiä enemmän. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että mikäli julkinen tieto on yritystietoa tai säätietoa, sitä samassa määrin hyödynnetään jatkojalostuksessa ja käytetään sisäiseen tarpeeseen. Sen sijaan paikka- ja väestötietoa hyödynnetään jatkojalostuksessa selvästi enemmän kuin käytetään sisäiseen tarpeeseen. Lisäksi kysyttiin, mistä hyödyntäjät/käyttäjät hankkivat tiedon. Vastaajat saattoivat nimetä hankintapaikoiksi useita kohteita jokaisen tietolajin kohdalla. Vaihtoehtoina olivat: Tuotamme tiedon itse Hankimme/ostamme julkiselta sektorilta Hankimme/ostamme tietoa tuottavalta yritykseltä Hankimme ilmaispalvelusta Kuvio. Mistä hyödynnettävä tieto hankitaan? 0 % 80 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % % 0 % % % % % % % % % 0 % % % % % Paikkatieto Säätieto Väestötieto Yritystieto Liikennetieto Muu tieto Tuotamme itse Julkiselta sektorilta Tietoa tuottavilta yrityksiltä Ilmaispalvelusta Kuvion mukaan itse tuotettujen tietojen osuus vaihtelee tietolajeittain pääsääntöisesti -0 %:n välillä, paitsi sää- ja väestötiedon kohdalla, joita tuotetaan itse hyvin vähäisessä määrin. Julkiselta sektorilta hankittavan tiedon osuus on yleensä 0-0 %, paitsi väestötiedossa, jossa osuus on olennaisesti korkeampi ja säätiedossa, jossa osuus on olennaisesti matalampi. Tietoa tuottavilta yrityksiltä hankittavan tiedon osuus vaihtelee myös lähinnä 0-0 %:iin. Yritystietoa ja 8

22 muuta tietoa hankitaan tietoa tuottavilta yrityksiltä kuitenkin selvästi enemmän ja säätietoa taas selvästi vähemmän. Ilmaispalvelusta hankitaan kaikkia tietolajeja enemmän kuin muista tietolähteistä. Ilmaispalvelun osuus on kaikkien tietolähteiden kohdalla yli 0 %. Erityisen suuri ilmaispalvelun osuus on säätiedossa, yli 80 %. Tiedon hankintakohteissa ei ollut merkittäviä eroja hyödyntäjien ja käyttäjien välillä... Julkista tietoa hyödyntävät tuotteiden ja palvelujen kehittämistarpeet ja tavat Yrityksiä pyydettiin nimeämään enintään kolme tärkeintä julkista tietoa hyödyntävää tuotettaan ja palveluaan. Tähän saatiin parisataa vastausta tuotteiden ja palvelujen kirjo oli siis varsin laaja. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty omiin tarpeisiin vai asiakkaiden tarpeisiin. Omiin tarpeisiin ilmoitti kehittäneensä yritystä ( % käyttäjistä) ja asiakkaiden tarpeisiin 8 yritystä ( % käyttäjistä). Molemmissa tapauksissa pyydettiin lisäksi tietoa siitä, ovatko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty täysin yrityksen sisäisen kehityksen tuloksena vai muokkaamalla yrityksen ulkopuolelta hankkimaa tuotetta. Oli tuote sitten kehitetty omiin tai asiakkaiden tarpeisiin niin noin 0 % niistä oli syntynyt yrityksen sisäisen kehityksen tuloksena ja noin 0 % muokkaamalla yrityksen ulkopuolelta hankkimaa tuotetta... Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys liiketoiminnassa Yrityksiltä tiedusteltiin julkisen tiedon käytön tai mahdollisen käytön hyödyllisyyttä niiden liiketoiminnassa eräiden liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen (kuvio ). Hyödyllisimpiä ovat tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseen, niiden monipuolistamiseen tai uusien tuotteiden ja palvelujen syntyyn liittyvät tekijät. Noin 0 % kaikista vastaajista katsoi hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä näissä asioissa melko paljon tai erittäin paljon. Julkisen tiedon käytön hyödyllisyys laajemmin liiketoimintaan liittyvien tekijöiden, kohdalla ei nähty yhtä suureksi kuin tuotteisiin liittyvissä tekijöissä. Kaikista vastaajista noin 0 % katsoo hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä kustannusten säästön ja liikevaihdon kasvun kohdalla melko paljon tai erittäin paljon.

23 Kuvio. Miten hyödyllisenä julkisen tiedon hyödyntäminen tai mahdollinen hyödyntäminen nähdään eräiden yrityksen liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen? TUOTTEIDEN/PALVELUJEN LAADUN PARANTUMINEN 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % Käyttäjät (,) % % % 0 % Muut (,) % % 0 % TUOTTEIDEN/PALVELUJEN MONIPUOLISTUMINEN Hyödyntäjät (,) % % % Käyttäjät (,) % % % % % Muut (,) % % % % UUSIEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN SYNTYMINEN Hyödyntäjät (,) % Käyttäjät (,) % % 0 % % % Muut (,) % % % 0 % KUSTANNUSTEN SÄÄSTÖ Hyödyntäjät (,0) % 0 % % Käyttäjät (,) % % % % Muut (,0) % % 0 % 0 % % LIIKEVAIHDON KASVU Hyödyntäjät (,) % % % 0 % % Käyttäjät (,) % % % Muut (,0) % % Erittäin paljon () Melko paljon () Jossain määrin () Hieman () Ei lainkaan () En osaa sanoa Kaikkien tekijöiden kohdalla ero hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä on suuri. Niiden vastaajien osuus, jotka katsovat, etteivät hyödy julkisen tiedon käytöstä lainkaan, on hyödyntäjillä -0 %, käyttäjillä - ja muilla noin 0 %. Hyödyntäjät katsovat hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä kaikkien yrityksen liiketoimintaan liittyvien em. tekijöiden suhteen melko paljon tai erittäin paljon noin 0- %-yksikköä enemmän kuin käyttäjät ja 0- %-yksikköä enemmän kuin muut... Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys Julkisen tiedon hyödyntämiseen vaikuttavat myös monet tiedon tuottajiin ja itse tietoon liittyvät tekijät. Yrityksiltä kysyttiin, miten tärkeinä ne pitävät eräitä tekijöitä julkisen tiedon hyödyntämisen kannalta yrityksessä (kuvio ). 0

24 Kuvio. Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys. KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISYYS 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,08) % % % % Muut (,) % % % % TOIMITUSVARMUUS Hyödyntäjät (,8) 0 % 0 % % % % % Käyttäjät (,8) % % 0 % % % Muut (,) % % % 0 % % LÖYDETTÄVYYS Hyödyntäjät (,0) %% Käyttäjät (,) % % % % 0 % Muut (,) % 0 % % KÄYTTÖEHTOJEN SELKEYS Hyödyntäjät (,) % % % %% Käyttäjät (,0) % % % 0 % % % Muut (,) % % 0 % % TOIMITUSAIKA Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,) % % % % % % Muut (,) % % % % % MAKSUTTOMUUS Hyödyntäjät (,0) % 0 % % % % Käyttäjät (,) % % % % Muut (,) % % % Erittäin tärkeä () Tärkeä () Melko tärkeä () Hieman tärkeä () Ei lainkaan tärkeä () En osaa sanoa Tärkeimpänä tekijänä pidetään käyttäjäystävällisyyttä (tietojen tekninen käytettävyys) ja toisena toimitusvarmuutta. Nämä kaksi tekijää erottuvat jossain määrin muista. Niitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä noin kolme neljäsosaa vastaajista. Seuraavina tulevat löydettävyys, käyttöehtojen selkeys ja toimitusaika. Niitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Muita tekijöitä vähemmän tärkeänä pidetään maksuttomuutta, mutta senkin katsoo tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi runsaat puolet vastaajista. Maksuttomuutta pitävät pienet yritykset jossain määrin tärkeämpänä kuin suuret yritykset. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kohdalla on selvä ero, kun verrataan hyödyntäjiä ja käyttäjiä muihin. Hyödyntäjät ovat pitäneet kaikkia tekijöitä hieman tärkeämpinä kuin käyttäjät. Koska yli puolet vastaajista pitää kaikkia näitä tekijöitä tärkeinä tai erittäin tärkeinä, voidaan tässä yhteydessä korostaa tiedon tuottajien roolia julkisen tiedon hyödyntämisessä. Mikäli

25 julkisen tiedon avaaminen etenee aikataulussaan, niin on, sekä tämän tutkimuksen haastattelujen sekä kyselyn tulosten perusteella, tiedon tuottajien syytä kiinnittää huomiota siihen, miten nämä tiedot tarjoillaan... Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja niiden aikajänne Kuviossa on esitetty julkisen tiedon avautumisen mahdolliset vaikutukset liiketoimintaan ja miten nopeasti nämä vaikutukset avautumisen jälkeen näkyisivät. Tärkeimmät vaikutukset liittyvät tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseen, niiden monipuolistamiseen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Näiden tekijöiden kohdalla vain noin kolmannes vastaajista katsoo, ettei mitään muutoksia tapahtuisi. Niillä yrityksillä, joilla muutoksia tapahtuu, näkyvät vaikutukset nopeimmin nykyisten tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisessa sekä monipuolistamisessa. Niiden kohdalla noin kolmessa neljästä yrityksestä, joissa muutoksia arvioidaan tapahtuvan, ne tapahtuvat nopeasti, noin vuoden sisällä. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on jossain määrin hitaampaa, mutta siinäkin muutokset tapahtuisivat vuoden aikana noin 0 %:ssa muutoksia kokevista yrityksistä. Noin puolet kaikista vastaajista katsoo, että ne laajentaisivat nykyisillä kotimaisilla markkinoillaan tai laajentaisivat uusille kotimaisille markkinoille. Nykyisillä markkinoilla laajentaminen tapahtuisi nopeammassa aikataulussa kuin uusille markkinoille laajentaminen. Vastaavanlainen tilanne on myös kansainvälisten markkinoiden suhteen, mutta niitä, jotka katsovat, ettei julkisen tiedon vapautuminen aiheuta muutoksia tässä suhteessa, on lähes 80 % vastaajista. Lisäksi kysyttiin, voisiko julkisen tiedon vapautuminen heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä kilpailun lisääntymisen kautta. Runsaat 80 % vastaajista katsoi, että kilpailun mahdollinen lisääntyminen ei heikentäisi toimintaedellytyksiä. Suurimmat erot hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä on niissä tekijöissä, joissa vaikutuksia arvioidaan olevan eniten ja niiden ilmenevän nopeimmin. Ero on suurimmillaan siis tuotteisiin ja palveluihin liittyvissä vaikutuksissa, hieman pienempi ero on kotimaisiin markkinoihin liittyvissä vaikutuksissa ja ero käy varsin pieneksi kansainvälisiin markkinoihin sekä toimintaedellytysten heikentymiseen liittyvissä vaikutuksissa.

26 Kuvio. Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja vaikutusten aikajänne. PARANTAISIMME NYKYISTEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN LAATUA 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % % MONIPUOLISTAISIMME NYKYISTEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN Hyödyntäjät 0 % % % % % % Käyttäjät % % % % % Muut % 0 % % KEHITTÄISIMME UUSIA TUOTTEITA/PALVELUJA Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % 0 % % % LAAJENTAISIMME NYKYISILLÄ KOTIMAISILLA MARKKINOILLAMME Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät 0 % 0 % 0 % % % % Muut % % % LAAJENTAISIMME UUSILLE KOTIMAISILLE MARKKINOILLE Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % % % Muut % % LAAJENTAISIMME NYKYISILLÄ KANSAINVÄLISILLÄ Hyödyntäjät % 0 % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % % 80 % % LAAJENTAISIMME UUSILLE KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % 0 % Muut % % KILPAILUN LISÄÄNTYMINEN HEIKENTÄISI 0 % Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % %% % 0 % Noin puoli vuotta tai nopeammin Noin vuosi - vuotta Enemmän kuin vuotta Ei muutoksia En osaa sanoa

27 . Liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana Yrityksiä pyydettiin arvioimaan myös niiden kasvua sekä liikevaihdolla että työpaikkamäärällä mitattuna seuraavien kolmen vuoden aikana. Liikevaihdon kasvun osalta annettiin valmiita vaihtoehdot kasvun suuruudelle koskien seuraavien kolmen vuoden ajanjaksoa. Työpaikkamäärän osalta pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uuttaa työpaikkaa yritykseen syntyy seuraavien kolmen vuoden aikana vuosittain. Noin 0 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvun olevan seuraavien kolmen vuoden aikana joko alle 0 %/vuosi tai 0-0 %/vuosi (kuvio 8). Ero hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä jäi varsin pieneksi. Hyödyntäjät arvioivat liikevaihtonsa kasvavan keskimäärin hieman nopeammin kuin käyttäjät ja muut. Kuvio 8. Arvio liikevaihdon kasvusta seuraavien kolmen vuoden aikana. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % 0 % % % 0 % Käyttäjät % % % % Muut % % Kasvaa yli 0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa alle 0 %/vuosi Pysyy ennallaan tai supistuu Työpaikkamäärän kasvun (kuvio ) ennakoidaan olevan hieman nopeampaa kuin liikevaihdon kasvun. Tämä johtuu kysymyksen asettelun erilaisuudesta. Liikevaihdon kasvusta annettiin valmiit vaihtoehdot kasvunopeudelle, mutta työpaikkamäärän osalta kysyttiin absoluuttista lisäystä vuosittain. Erittäin nopeaa työpaikkamääränsä kasvua (yli 0 %/vuosi) arvioivat hyödyntäjät verrattuna käyttäjiin ja muihin.

28 Kuvio. Arvio työpaikkamäärän kasvusta seuraavien kolmen vuoden aikana. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % 0 % % % Käyttäjät 0 % % Muut % % % % Kasvaa yli 0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa alle 0 %/vuosi Pysyy ennallaan tai supistuu Työpaikkamäärän lisäystä kuvataan tarkemmin taulukossa, jossa on esitetty yrityksen henkilöstön määrällä mitatun koon mukaan henkilöstön määrä vuonna 00, vuosittainen lisäys seuraavien kolmen vuoden aikana sekä kolmen vuoden kasvu absoluuttisena ja suhteellisena. Taulukossa voidaan kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Ensinnäkin työpaikkamäärän kasvun ennakoidaan voimistuvan kolmen vuoden aikana vuosittain. Toiseksi kasvun voimakkuus kolmen vuoden aikana on olennaisesti riippuvainen yrityksen koosta. Hyvin pienet (lähtötilanteeltaan 0- hengen yritykset) ennakoivat kasvavansa selvästi kaikkein nopeimmin. Kyselyyn vastanneet yritykset työllistivät vuonna 00 lähes 000 henkeä. Näistä hyödyntäjät työllistivät valtaosan eli noin 8 00 henkeä. Käyttäjät työllistivät noin 00 ja muut noin 000 henkeä. Kolmessa vuodessa kaikkien yritysten työpaikkamäärä kasvaa keskimäärin noin viidenneksen, eli lähes 00 hengellä. Tästä kasvusta on hyödyntäjien kasvua runsaat 00 henkeä, käyttäjien kasvua runsaat 00 henkeä ja muiden kasvua noin 00 henkeä. Kolmen vuoden kasvu on kaikissa ryhmissä suunnilleen yhtä nopeaa. Merkittävin ero on ryhmittäin tarkastellen pienissä 0- hengen yrityksissä. Hyödyntäjien pienet yritykset kasvavat 0 % kolmessa vuodessa, käyttäjien pienet yritykset noin 00 % ja muiden pienet yritykset noin 0 %. Vastaava ero on myös seuraavassa kokoluokassa - hengen yrityksissä. Siinä hyödyntäjien kasvu on kolmessa vuodessa 0 %, käyttäjien 0 % ja muiden 0 %. Vastaavia eroja ei suuremmissa kokoluokissa ole.

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot