Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio. Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio. Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä"

Transkriptio

1 Pertti Kiuru, Jaana Mäkelä ja Petteri Huvio Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitos Diges ry 0..0

2 Alkusanat Tutkimus Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen, Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksen sekä Diges ry:n yhteistyönä. Työ kuuluu suurempaan julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvään tutkimuskokonaisuuteen, jonka muina osapuolina ovat olleet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA (Julkisen tiedon tarjonta ja hinnoittelu), Helsingin yliopisto (Lainsäädännölliset reunaehdot) sekä Free University of Amsterdam (Julkishallinnon organisatoriset muutokset). Aalto-yliopiston ja Diges ry:n osuuden toteutuksesta ovat vastanneet vanhempi tutkija Pertti Kiuru, tutkija Jaana Mäkelä Aaltoyliopistossa sekä asiantuntija Petteri Huvio Diges ry:ssä. Raportin tekstin ovat kirjoittaneet Kiuru ja Mäkelä yhteistyönä. Aalto-yliopisto ja Diges ry kiittävät tutkimuskokonaisuuteen osallistuneita kumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme myös tutkimuksen ohjausryhmää arvokkaasta panoksestaan työn onnistumiseksi ja kaikista neuvoista, joita olemme työn edistyessä saaneet. Helsingissä 0. päivänä huhtikuuta Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto Diges ry Kauppakorkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Pienyrityskeskus Maankäyttötieteiden laitos

3 Sisältö Tiivistelmä... Johdanto... Yrityshaastattelut.... Pienillä yrityksillä valmius tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja.... Suurille ja keskisuurille yrityksille innovaatiotoimintaa ja asiakkaille uusia lisäarvopalveluita.... Mitä tietoja käytettäisiin onko laadulla merkitystä?... Kyselytutkimus yrityksille.... Kyselyn sisältö.... Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto.... Perustietoja vastanneista yrityksistä ja taustamuuttujat Julkisen tiedon hyödyntäminen Yrityksen perustamisvuosi Yrityksen toimiala..... Yrityksen koko..... Yrityksen sijainti... Kyselyn tulokset.... Tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus.... Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen.... Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa..... Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat..... Julkista tietoa hyödyntävät tuotteiden ja palvelujen kehittämistarpeet ja tavat..... Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys liiketoiminnassa..... Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja niiden aikajänne.... Liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana.... Innovaatiotoiminta... Yhteenveto ja johtopäätökset... Lähdeluettelo...

4 Tiivistelmä Suomessa julkisen sektorin hallinnoimat tietovarannot ovat laajat, kattavat ja laadullisesti korkeatasoiset. Suomen hallitus teki maaliskuussa 0 periaatepäätöksen, jonka mukaan julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Tietoluovutusten tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, miten julkisten tietoaineistojen, erityisesti paikkatietojen, säätietojen, väestötietojen ja yritystietojen avaaminen vaikuttaisi yritysten innovointihalukkuuteen ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä liikevaihdon ja työntekijämäärän kasvuun. Keväällä 0 haastateltiin julkisia tietoja jo hyödyntäviä startup- sekä keskisuuria ja suuria yrityksiä ja taustatietojen keräämiseksi laajaa yrityskyselyä varten. Julkisen tiedon saatavuus, hinnoittelu ja lisensointiperiaatteet ovat selkeä ongelma pienten yritysten liiketoiminnalle. Myös suurten yritysten mielestä julkisten tietojen hinnoittelu ja luovutusperiaatteet hidastavat innovatiivisuutta. Erityisesti pienillä yrityksillä on valmius kehittää nopeasti uusia julkisiin tietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita sitä mukaa, kun tietoja avataan yritysten käyttöön. Ne yritykset, joiden tavoitteina ovat kansainväliset markkinat, korostivat miten tärkeää on testata ensin Suomessa toimintamalleja, teknologiaa ja käyttötapauksia julkisen tiedon käytöstä. Syksyllä 0 tehtiin laaja kysely siitä, miten yritykset hyödyntävät julkista tietoa liiketoiminnassaan ja minkälainen potentiaali julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyy. Lähes kolmella neljästä kyselyyn vastanneesta yrityksestä on tietotuotteita ja -palveluja. Käytännössä yritykset, joilla on tietotuotteita ja -palveluja, ovat myös julkisen tiedon hyödyntäjiä tai käyttäjiä. Yritykset hyödyntävät tai käyttävät useita eri tietolajeja. Julkisen tiedon maksullisuus ohjaa yritykset hankkimaan tarvittavat tiedot ilmaispalvelusta. Suurin hyöty saadaan, kun viranomaiset avaavat systemaattisesti kaikki tietolajit. Julkisen tiedon hyödyntämisen ja käytön kannalta on tiedon tuottajien tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten tiedot tarjoillaan, jotta niiden käytettävyys ja saatavuus toimisivat mahdollisimman sujuvasti. Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset näkyvät silloin, kun muutoksia tapahtuu, hyvinkin nopeasti. Tuotteisiin ja palveluihin sekä kotimaan markkinoihin liittyvät muutokset tapahtuvat pääsääntöisesti alle vuodessa. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa vilkastuttaa yritysten innovaatiotoimintaa. Kyselyn tulosten perusteella voidaan olettaa, että julkisen tiedon avaamisen vaikutus suomalaisten yritysten liikevaihdon kasvuun on vähintään samansuuruinen, eli noin %, kuin niissä Euroopan maissa, joissa avaaminen on jo tapahtunut (Koski, 0).

5 Johdanto Suomessa julkisen sektorin hallinnoimat tietovarannot ovat laajat, kattavat ja laadullisesti korkeatasoiset. Nämä tietovarannot ovat tietoyhteiskunnan raakaainetta, joista esimerkiksi yritykset voivat jalostaa uusia tuotteita ja palveluja (Turkki, 00). Yritykset ovatkin suurin julkisen sektorin tietotuotteiden käyttäjäryhmä Suomessa (Koski, 00). Yksi julkisen tiedon avaamisen strategisista tavoitteista on edistää palveluiden ja tuotteiden innovointia ja uuden liiketoiminnan syntymistä (Huijboom ja Van den Briek, 0). Suomen hallitus teki maaliskuussa 0 periaatepäätöksen, jonka mukaan julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Tietoluovutusten tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut saada ennakkotietoa siitä, miten julkisten tietoaineistojen, erityisesti paikkatietojen, säätietojen ja väestötietojen, avaaminen vaikuttaisi yritysten liiketoimintaan. Tutkimuksessa on selvitetty, miten julkisen tiedon saatavuuden paraneminen, maksuttomuus ja käyttöehtojen selkeytyminen vaikuttaisivat yritysten innovointihalukkuuteen ja sitä kautta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä liikevaihdon ja työntekijämäärän kasvuun. PSI-direktiivin (Public Sector Information) mukaan julkista tietoa ovat muun muassa yhteiskunnalliset tiedot, paikkatiedot, säätiedot, matkailutiedot, yritystiedot, patenttitiedot ja koulutukseen liittyvät tiedot (Euroopan Komissio, 00) Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan paikkatiedot ovat taloudellisesti merkittävimpiä julkisen sektorin tietoja ja ne muodostavat arviolta noin puolet kaikista julkisista tiedoista (Pira International, 000, Dekkers ym., 00). Voidaan myös olettaa että noin puolet paikkatiedoista ja niihin perustuvista kaupallisista tietotuotteista ovat lähtöisin julkishallinnosta. Paikkatietosektorin markkinoiden koon ja kasvun avulla voidaan myös arvioida julkisen tiedon potentiaalia työpaikkojen synnyttäjänä (Euroopan komissio, 0). Julkisen tiedon käytön laajuutta ja sen merkitystä suomalaisille yrityksille ei ole tutkittu kovin paljon. Esimerkiksi muutaman julkaistun markkinaselvityksen perusteella paikkatietosektorin markkinoiden koko ei olisi kasvanut kovinkaan paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka Suomesta on saatavilla kattavat ja laadukkaat kuntien ja valtionhallinnon tuottamat kartta- ja paikkatietoaineistot. Maanmittauslaitoksen yrityksille suunnatun kyselyn mukaan paikkatietomarkkinoiden arvon arviointiin olevan Suomessa vuonna 000 noin 0 miljoonaa euroa, josta aineistojen osuus oli noin. miljoonaa euroa. Vuonna 00 julkaistussa kansallisessa paikkatietostrategiassa (Maa- ja metsätalousministeriö, 00) arvioitiin paikkatietojen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvän liiketoiminnan liikevaihdon ylittävän seuraavien vuosien aikana 00 miljoonan euron rajan. Karttakeskuksen selvityksen mukaan paikkatietomarkkinoiden koko vuonna 00 oli noin 0 80 miljoonaa euroa, josta ohjelmistolisenssien osuus oli noin 0 % (Karttakeskus, 00). Maanmittauslaitoksen ja Karttakeskuksen esittämät luvut muodostuvat pääosin yrityksille ja julkis- Tässä paikkatietomarkkinoilla tarkoitetaan paikkatietoaineistojen, paikkatieto-ohjelmistojen ja paikkatietoihin perustuvien ratkaisujen myynnistä saatua liikevaihtoa.

6 hallinnolle suunnatusta myynnistä eivätkä sisällä mainittavasti kuluttajatuotteita kuten esimerkiksi henkilökohtaisen navigoinnin tuotteet joiden myynti on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 00 tehdyssä tutkimuksessa (Hermans, 00) simuloitiin julkisen sektorin tuottamien paikkatietojen jakelu- ja hinnoitteluperiaatteiden kansantaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa todettiin, että jos julkisen sektorin paikkatietoaineistot luovutettaisiin irtiottokustannuksin, olisi Suomeen syntynyt 00 uutta - hengen pienpalveluyritystä. Suoranaisesti paikkatietoja hyödyntävien yritysten BKT-kasvukontribuutio olisi voinut olla vuosina jopa 0 miljoonaa euroa. Maksuperustelakiin perustuvan hinnoittelukäytännön säilyessä kasvu olisi ollut vastaavana ajanjaksona vain - miljoonaa euroa. Edellä esitettyjen lukujen perusteella voidaan todeta, että julkisella sektorilla vallitseva paikkatietojen hinnoittelu- ja lisensiointikäytäntö ei ole tukenut paikkatietoihin perustuvan liiketoiminnan kasvua. Kokemuksia ja taloudellisia tietoja julkisen tiedon avaamisen vaikutuksista Suomessa on melko vähän. Liikenne- ja viestintäministeriö avasi Digiroad-tietoaineiston eli Suomen tiestöä kuvaavan tietokannan julkishallinnon ja yritysten käyttöön vuonna 00. Aineisto mahdollistaa liikennettä ja logistiikkaa tukevien palveluiden kehittämisen. VTT teki arvioinnin Digiroadin yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista vuonna 00 (Öörni ym., 00). Raportin mukaan aineistoa hyödynsi 0 yritystä, joista suurin osa oli pieniä, eikä Digiroad-tietoihin perustuva liiketoiminta ollut näiden yritysten ainoa liiketoiminto. Karkean arvion mukaan Digiroadiin perustuva liikevaihto oli vuonna 00 noin muutama miljoona euroa. Vuoden 0 lopulla jo organisaatiolla oli voimassaoleva Digiroadaineiston hyödyntämissopimus. Ympäristöhallinto muutti omat paikkatietoaineistonsa, kuten esimerkiksi pohjavesi-, luonnonsuojelu- ja Natura000-alueet maksuttomiksi vuonna 008. Vuonna 00 maksullisia aineistoja ladattiin Suomen ympäristökeskuksen palvelusta yhteensä kertaa. Vuonna 00 aineistojen latausmäärä oli 0 % suurempi kuin vuonna 00 (Teiniranta, 0). Yritysten osuus kaikista rekisteröityneistä ympäristötietopalvelun käyttäjistä on n. 0 %. Maanmittauslaitos avasi tuottamansa pienimittakaavaiset yleiskarttaaineistot ja paikannimet kaikkien käyttöön ilmaiseksi..0 (Maanmittauslaitos, 0). Erityisesti paikannimistön ladanneiden käyttäjien määrä kasvoi tammi-syyskuussa noin 0 %. Suurin lisäys tapahtui yksityisessä käytössä. Tässä tutkimuksessa toteutettiin yrityshaastattelut sekä laaja yrityskysely, joiden avulla kerättiin tietoa julkisen tiedon käytön esteistä ja tiedon avaamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten julkisen tiedon hinnoittelu- ja lisensiointikäytännöissä esiintyvien ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi yritysten halukkuuteen kasvattaa julkiseen tietoon perustuvaa liiketoimintaa? Minkä kokoiset ja millä toimialalla toimivat yritykset erityisesti hyötyisivät julkisen tiedon avaamisesta? Syntyisikö uusia tuotteita ja palveluja ja millä aikajänteellä? Kuinka paljon liiketoiminta kasvaisi? Kyselyn avulla haluttiin löytää ne julkiset tietoaineistot, joiden saatavuus on kriittistä nimenomaan yritysten liiketoiminnan kasvun kannalta.

7 Yrityshaastattelut K eväällä 0 haastateltiin julkisia tietoja jo hyödyntäviä yrityksiä taustatietojen keräämiseksi laajaa yrityskyselyä varten. Seitsemän pienen ja seitsemän keskisuuren/suuren yrityksen edustajat kertoivat niistä ongelmista, joihin yritykset törmäävät julkisen tiedon käytössä. Haastateltavat myös arvioivat, miten ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi yrityksen halukkuuteen ja valmiuksiin kasvattaa julkisiin tietoihin perustuvaa liiketoimintaa. Haastateltavien yritysten taustatietoja on esitetty Taulukossa. Pienistä yrityksistä viisi oli niin sanottuja startup-yrityksiä, jotka olivat syntyneet viimeisen viiden vuoden aikana esimerkiksi Aalto Start-Up Centerissä tai Tampereen Protomossa. Startup-yritykset olivat kooltaan mikroyrityksiä eli niiden liikevaihto oli alle milj. euroa ja niissä työskenteli - henkilöä. Taulukko. Haastateltujen yritysten taustatietoja Yritysten koko Toimialat Mikroyritykset ja pienet yritykset Liikevaihto alle milj. euroa Alle 0 työntekijää Ohjelmistopalvelut: BBC ja BC mobiilija Web-palvelut Tietojärjestelmäpalvelut Sääpalvelut Keskisuuret ja suuret yritykset Liikevaihto -0 milj. euroa Yli 80 työntekijää Konsultointi ja suunnittelu (infra), media, metsätalous, paikkatietopalvelut, tietotekniikka Markkina-alue Toiminta pääasiassa Suomessa Kolme kansainvälistä yritystä Neljä yritystä toimii pääasiassa Suomessa Käytössä olevat julkiset tiedot Paikkatiedot Väestötiedot Säätiedot Liikennetiedot Tapahtumatiedot Yritystiedot Terveystiedot Paikkatiedot (maastotiedot, räätälöidyt kartat, kuntien aineistot, liikenneverkko) Ympäristötiedot Väestötiedot Yritystiedot Liikennetiedot Säätiedot Museotiedot. Pienillä yrityksillä valmius tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja Julkisen tiedon saatavuus, hinnoittelu ja lisensointiperiaatteet ovat selkeä ongelma pienen yritysten liiketoiminnalle. Koska suomalainen julkinen tieto on maksullista, yritykset käyttävät maksuttomia paikkatietoaineistoja ja karttapalveluita kuten Google Maps, CloudMade Maps tai

8 OpenStreetMap. Haastateltavien mielestä edellä mainitut palvelut on hyvin dokumentoitu ja niiden visuaalinen esitys on hyvä. Kotimaisia aineistoja kuten kuntien aineistoja käytetään, jos ne saadaan asiakkaalta tai ne saadaan maksutta käyttöön. Jos julkinen raakadata olisi maksutonta tai hyvin edullista, niin silloin yritysten asiakkaat olisivat halukkaampia ostamaan palveluja, joiden osana on raakadatasta jalostettua tietoa. Julkisten tietojen saatavuus nousee ongelmaksi, koska tietolähteiden löytäminen on vaikeaa ja usein tietopalveluiden rajapintoja ei ole dokumentoitu eivätkä ne ole kansainvälisten standardien mukaisia. Julkisten tietojen kaupallinen Kansainvälistymistä varten voitaisiin luoda toimintamalleja, teknologiaa ja käyttötapauksia julkisen tiedon käytöstä. käyttö projekteissa on usein ongelma, koska kustannus, joka muodostuu tietojen saatavuuden selvittämiseen kuluneesta työajasta ja tietojen käyttöoikeuden hinnasta nousee kokonaishyötyä suuremmaksi. sopivia lisenssimalleja olisivat esimerkiksi Freemium-malli, jossa tietojen käyttö on ilmaista tiettyyn käyttörajaan asti tai Creative Commonsmalli, jossa yritys hyväksyy käyttöehdot samalla, kun ottaa käyttöön julkisen tietopalvelun rajapinnan. Miten edellä mainittujen ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi pienten yritysten liiketoimintaan? Yrityksillä on valmius kehittää uusia tuotteita ja palveluita sitä mukaa, kun uusia julkisia tietoja avataan käyttöön. Ne pystyisivät kehittämään nopeasti prototyyppejä ideoista ja voisivat lähetä rohkeammin tarjoamaan julkisia tietoja osana palveluita. Aikajänne uusien tuotteiden tai palvelujen tuottamiselle olisi muutamasta Datan jalostamisessa on mieletön potentiaali. viikosta noin yhteen vuoteen. Osalla pienyrityksistä oli selkeänä tavoitteena globaalit palvelut, koska Suomessa on riittämättömät asiakasvolyymit. Julkisten tietojen käyttöehdot ovat epäyhtenäiset ja ne olisi harmonisoitava. Pienille yrityksille. Suurille ja keskisuurille yrityksille innovaatio-toimintaa ja asiakkaille uusia lisäarvopalveluita Suurten ja keskisuurten yritysten mielestä liiketoiminnan kehittäminen vaatii laajasti saatavissa olevia aineistoja. Julkisten tietojen hinnoittelu ja luovutusperiaatteet hidastavat innovatiivisuutta. Tietojen tekninen saatavuus ei ole niinkään ongelma, koska kaikki haastatellut yritykset olivat kokeneita julkisten tietojen hyödyntäjiä. Innovaatiotoiminta lisääntyisi Oma tuotekehitys helpottuisi Päätöksenteko varmentuisi Asiakkaat hyötyisivät eniten Osa yrityksistä käyttää liiketoiminnassaan kansainvälisiä karttapalveluja kuten Microsoft Bing Maps ja Google Maps, koska palveluissa on hyvät tekniset rajapinnat, jatkuva tietojen päivitys ja riittävä toiminnallisuus. Myös ulkomaisia säätietoaineistoja käytetään. Suurille yrityksille ongelma ei ole julkisen tiedon hinnoittelu vaan hinnoitteluperiaatteiden kirjavuus. Jos tiedot tarvitaan omaa ydinliiketoimintaa varten, niin ne ostetaan joka tapauksessa. Toisaalta yritykset ovat sitä mieltä, että raakadata pitäisi saada käyttöön maksutta.

9 Miten edellä mainittujen ongelmakohtien poistuminen vaikuttaisi suurten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaan? Useat haastateltavat olivat sitä mieltä, että innovaatiotoiminta yrityksessä lisääntyisi ja asiakkaille kehitettäisiin uusia lisäarvopalveluita. Julkisten tietojen avaaminen kaikkien käyttöön lisäisi myös joidenkin yritysten kasvumahdollisuuksia kotimaassa, kun tähän mennessä kasvu on pitänyt hakea ulkomailta. Jotkut yritykset mainitsivat, että julkisten tietojen avaaminen toisaalta kiristäisi kilpailua Suomessa, koska markkinat ovat pienet. Liikevaihdon kasvua rajoittaisi uusien kilpailijoiden tulo markkinoille. Aikajänne, jossa suuret tai keskisuuret yritykset toteuttaisivat uusia tuotteita tai palveluja vaihteli. Jotkut yritykset olivat valmiita toteuttamaan parannukset nykyisiin palveluihin jopa välittömästi. Yleisesti uusien tuotteiden ja palvelujen tuominen markkinoille veisi muutaman vuoden, tosin jonkun yrityksen kohdalla vain muutaman kuukauden.. Mitä tietoja käytettäisiin onko laadulla merkitystä? Mitä julkisia tietoja yritykset olisivat valmiita käyttämään, jos tiedot avataan? Pienet yritykset näkevät väestötiedoissa suuren potentiaalin. Kuntien ja kaupunkien paikkatietoaineistot, säätiedot ja liikennetiedot otettaisiin käyttöön. Suuret yritykset hyödyntävät jo nyt erilaisia paikkatietoja, mutta niiden käyttö lisääntyisi. Samoin lisääntyisi ja monipuolistuisi säätietojen, väestötietojen ja yritystietojen käyttö. mukaisia, luotettavia, ajantasaisia ja kattavia. Tietoaineistoilla pitäisi olla metatiedot eli tietoa muun muassa siitä, kuka tiedot on tuottanut, milloin ja millä menetelmällä. Tietojen tulisi olla suorakäyttöisiä ja tietopalveluiden rajapintojen olisi oltava kansainvälisten standardien mukaisia. Yritysten yleinen huoli oli tietojen toimitusaikojen piteneminen, jos tiedot muuttuvat maksuttomiksi. Yritysten mielestä perusperiaatteena on se, että viranomaiset tuottavat tiedot ja yritykset jalostavat näitä tietoja. Jotkut yritykset olisivat valmiita maksamaan viranomaiselle tiedon jalostuksesta, jos se tehdään omaa yritystä varten. Toiset yritykset eivät halua jalostettua tietoa vaan ottavat mieluiten vastaan raakadatan. Yritykset ottivat myös kantaa julkisten tietojen tietosuojaan. Tietosuojaan liittyvien säädösten ja päätösten pitää olla selkeät, jotta yritykset voivat toimia oikein. Tietosuojan piirissä olevan tiedon käyttö voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi tekemällä tiedoille anonymisointi tai pseudonymisointi Lähes kaikki haastateltavat pitivät tietojen laatua tärkeänä. Julkisten tietojen tulisi olla standardien

10 Kyselytutkimus yrityksille S yksyllä 0 tehtiin yrityksille laaja kysely siitä, miten ne hyödyntävät julkista tietoa liiketoiminnassaan ja millainen potentiaali julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyy.. Kyselyn sisältö Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten yleisesti yritykset hyödyntävät tuotteissaan ja palveluissaan julkista tietoa ja miten julkisen tiedon saatavuuden mahdollinen paraneminen (helpottuminen) vaikuttaa tiedon käyttöön. Kyselylomakkeen laadinta perustui pitkälti tutkimussuunnitelman mukaisiin tutkimuskysymyksiin sekä yrityshaastatteluista saatuihin tuloksiin. Kyselyssä käsiteltiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Yrityksen keskeiset tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus/maksuttomuus. Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa. o Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat. o Tuotteiden ja palvelujen kehittämistavat ja tarpeet. o Tärkeimmät tuotteet ja palvelut, joissa on hyödynnetty julkista tietoa. o o o Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys eräiden liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen. Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys. Julkisen tiedon vapautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja mahdollisten vaikutusten aikajänne. Yrityksen liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana. Yrityksen innovaatiotoiminta. o Sisäisten toimijoiden merkittävyys innovaatioprosessissa. o Sisäisten tietolähteiden merkittävyys innovaatioprosessin eri vaiheissa. o Ulkoisten toimijoiden merkittävyys innovaatioprosessissa. o Ulkoisten tietolähteiden merkittävyys innovaatioprosessin eri vaiheissa. Yrityksen perustiedot. Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto Tutkimuksen ohjausryhmä teki periaatepäätöksen, että kysely lähetetään mahdollisimman laajalle yritysjoukolle. Tästä syystä Fonecta BB osoitteistosta valittiin kyselyn kohteiksi Suomessa toimivat yritykset lähes kaikilta toimialoilta (pl. vain mm. julkinen hallinto). Lisäksi yrityksellä piti olla sähköpostiosoite ja monitoimipaikkaisesta yrityksestä mukaan otettiin vain päätoimipaikka. Kyselyjä lähetettiin kaikkiaan yli kpl. Niistä noin 00 palautui toimimattoman sähköpostiosoitteen tms. syyn takia. Kohteille lähetettiin kaksi muistutusta. Vastauksia saatiin yhteensä

11 kpl. Vastausprosentiksi muodostui siis vain vajaat %. Vastaajien määrää voidaan kuitenkin pitää riittävänä, koska vastanneiden yritysten tausta oli varsin hyvin linjassa koko otoksen taustan kanssa.. Perustietoja vastanneista yrityksistä ja taustamuuttujat Yrityksiä kuvaavia perustietoja käytettiin kyselyn tulosten analysoinnissa taustamuuttujina, milloin niiden suhteen oli havaittavissa merkitseviä eroja... Julkisen tiedon hyödyntäminen Luvussa.. on käsitelty sitä, ovatko vastaajat hyödyntäneet julkisen tiedon eri tietolajeja tuotteissaan ja palveluissaan. Luvussa.. on käsitelty sitä, ovatko julkista tietoa hyödyntävät tuotteet ja palvelut kehitetty omiin tarpeisiin vai asiakkaiden tarpeisiin. Näistä kysymyksistä on muodostettu taustamuuttuja sen mukaan, onko yritys ilmoittanut hyödyntävänsä julkista tietoa tuotteissaan ja palveluissaan vai ei ja onko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty omaan vai asiakkaiden tarpeisiin. Tällä perusteella vastanneet yritykset on jaettu kolmeen ryhmään: Hyödyntäjät = yritykset, jotka jatkojalostavat julkisesta tiedosta tuotteita/palveluja asiakkailleen (8 yritystä). Käyttäjät = yritykset, jotka käyttävät julkista tietoa sisäisesti omassa liiketoiminnassaan (0 yritystä). Muut = yritykset, jotka eivät käytä julkista tietoa ( yritystä)... Yrityksen perustamisvuosi Vastanneet yritykset ovat iältään pääsääntöisesti korkeintaan 0-vuotiaita (taulukko ). Ikäjakauma on sikäli varsin tasainen, että 000-luvulla perustettuja yrityksiä on runsas kolmannes, 0- luvulla perustettuja noin kolmannes ja 80- luvulla sekä sitä aikaisemmin perustettuja vajaa kolmannes. Hyödyntäjien ja käyttäjien ryhmissä on suurempi osuus 000-luvulla perustettuja yrityksiä kuin muiden yritysten ryhmässä. Muissa yrityksissä on taas suhteellisesti enemmän 0- luvulla perustettuja yrityksiä. Taulukko. Vastanneet yritykset perustamisvuoden mukaan. Vuosi Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Yht

12 .. Yrityksen toimiala Vastanneet yritykset edustivat eri toimialoja varsin monipuolisesti (taulukko ). Valtaosa vastaajista kuului jo kyselyn aiheenkin kautta palvelutoimialoille. Kuitenkin runsas viidennes vastaajista oli maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja rakennustoiminnan yrityksiä. Hyödyntäjien ryhmässä korostuivat informaatio ja viestintä sekä liikkeenjohdon konsultointi. Käyttäjien ryhmässä korostuivat kauppa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Muiden ryhmässä korostuivat teollisuus sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi. Taulukko. Vastanneet yritykset toimialan mukaan. Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä Toimiala kpl % kpl % kpl % kpl % Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lakiasiain ja laskentatoimen palvelut Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Mainostoiminta ja markkinatutkimus Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta Yhteensä Yrityksen koko Vastanneet yritykset olivat varsin pieniä sekä henkilöstön määrällä (taulukko ) että liikevaihdolla (taulukko ) mitattuna. Yli puolessa yrityksistä oli henkilöstöä alle viisi henkeä ja vain

13 noin %:ssa oli vähintään 00 henkeä. Noin kolmanneksessa yrityksistä liikevaihto oli alle euroa. Suuria, liikevaihdoltaan yli 0 miljoonan euron yrityksiä oli noin %. Taulukko. Vastanneet yritykset henkilöstön määrällä mitatun koon mukaan. Henkilöstön määrä Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % 0- henkeä - henkeä 0- henkeä 0- henkeä 0- henkeä 00- henkeä 00- henkeä Yhteensä Henkilöstön määrällä mitattuna käyttäjien ryhmässä oli suhteellisesti vähemmän pienimpiä yrityksiä (0- henkeä) kuin hyödyntäjien ja muiden ryhmissä. Liikevaihdolla mitattuna suurimpia yrityksiä (yli miljoonaa euroa) oli suhteellisesti eniten käyttäjien ryhmässä. Käyttäjät olivat siis kooltaan suurempia kuin hyödyntäjät ja muut. Taulukko. Vastanneet yritykset liikevaihdon määrällä mitatun koon mukaan. Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä Liikevaihto 0 euroa 0000 euroa euroa euroa euroa euroa euroa kpl % kpl % kpl % kpl % Yhteensä

14 .. Yrityksen sijainti Yritysten sijaintia on tarkasteltu sekä suur-alueittain (taulukko ), maakunnittain (taulukko ) sekä yksittäisten kuntien mukaan (taulukko 8). Taulukko. Vastanneiden yritysten sijainti suuralueittain. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (suuralue) kpl % kpl % kpl % kpl % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Yhteensä Taulukko. Vastanneiden yritysten sijainti maakunnittain. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (maakunta) kpl % kpl % kpl % kpl % Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

15 Taulukko 8. Vastanneiden yritysten sijainti yksittäisten kuntien mukaan. Sijainti Hyödyntäjät Käyttäjät Muut Yhteensä (yksittäiset kunnat) kpl % kpl % kpl % kpl % Helsinki Espoo ja Kauniainen Tampere Turku Lahti Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Muut kunnat Yhteensä Vastanneista yrityksistä lähes kaksi kolmannesta sijaitsi Etelä-Suomessa. Käyttäjiä oli suhteellisesti muita enemmän Etelä-Suomessa, hyödyntäjiä ja muita taas Länsi-Suomessa. Pelkästään Uudenmaan maakunnassa sijaitsi yli 0 % vastaajista. Käyttäjät olivat muita enemmän keskittyneet Uudellemaalle. Muiden yritysten ryhmässä korostui Pirkanmaa. Helsinki oli yksittäisistä yritysten sijaintikunnista yleisin, siellä sijaitsi runsas viidennes vastaajista. Kaikkiaan vastanneita yrityksiä oli eri kunnassa. Hyödyntäjien ryhmässä korostui muita enemmän Espoo ja Kauniainen, käyttäjien ryhmässä Helsinki, Vantaa ja Turku ja muiden ryhmässä Tampere ja Lahti.

16 Kyselyn tulokset K yselyn tulokset käydään seuraavassa läpi samassa järjestyksessä kuin ne olivat kyselylomakkeella. Kunkin muuttujan osalta esitetään yleensä suora jakauma ja sitä tarkennetaan taustamuuttujien avulla. Tärkein taustamuuttuja on vastanneiden yritysten jakautuminen julkisen tiedon hyödyntäjiin, käyttäjiin tai muihin yrityksiin. Muita taustamuuttujia tarkastellaan, mikäli poikkeamat ovat merkitseviä.. Tietotuotteet ja palvelut, niiden asiakkaat sekä maksullisuus Kaikista tähän kysymykseen vastanneista yrityksistä vajaa kolme neljännestä (88 yritystä) ilmoitti, että heillä on tietotuotteita ja palveluja. Vain runsaalla neljänneksellä ( yritystä) ei niitä ollut. Tietotuotteita ja palveluja suunnataan eri asiakasryhmille kuviosta ilmenevällä tavalla. Kuviosta käy myös ilmi, ovatko nämä tuotteet ja palvelut maksullisia, maksuttomia vai molempia. Kuvio. Tietotuotteiden ja palvelujen suuntautuminen eri asiakasryhmille. KULUTTAJILLE 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % % Muut % 0 % YRITYKSILLE Hyödyntäjät % % % 0 % Käyttäjät 0 % 0 % Muut % % % % JULKISELLE HALLINNOLLE Hyödyntäjät % % % Käyttäjät % 0 % Muut % % MUILLE ORGANISAATIOILLE Hyödyntäjät % % % Käyttäjät % 0 % Muut % % Maksullisena Maksullisena ja maksuttomana Maksuttomana Emme tuota Yrityksistä lähes 0 % tuottaa tietotuotteita ja -palveluja yrityksille ja valtaosa niistä on maksullisia. Noin puolet vastanneista yrityksistä tuottaa näitä tuotteita ja palveluja sekä julkiselle hallinnolle että muille organisaatioille. Niistä valtaosa on myös maksullisia. Kuluttajille tuottaa tietotuotteita ja -palveluja vain noin 0 % yrityksistä. Niistäkin valtaosa on maksullisia, mutta suhteellisesti eniten maksuttomia palveluja kohdistetaan kuluttajille.

17 Hyödyntäjät tuottavat tietotuotteita ja palveluja kaikille asiakasryhmille enemmän kuin käyttäjät ja muut. Selvin ero on maksullisten palvelujen osalta, mutta on havaittavissa myös maksuttomissa palveluissa. Yritykset tuottavat tietotuotteita ja palveluja yleensä useammalle asiakasryhmälle. Seuraavaan asetelmaan on koottu erilaisten asiakaskombinaatioiden yleisyys vastanneiden yritysten joukossa: Asiakasryhmä Vastaajien määrä ja osuus Vain kuluttajille (%) Vain yrityksille (0%) Vain julkiselle hallinnolle 8 (%) Vain muille organisaatioille (0%) Vain kuluttajille ja yrityksille (%) Vain yrityksille ja julkiselle hallinnolle (%) Vain yrityksille ja muille organisaatioille (%) Vain julkiselle hallinnolle ja muille organisaatioille (0%) Vain kuluttajille, yrityksille ja julkiselle hallinnolle (%) Vain kuluttajille, yrityksille ja muille organisaatioille 8 (%) Vain yrityksille, julkiselle hallinnolle ja muille organisaatioille 08 (0%) Kaikille asiakasryhmille (8%) Emme tuota tietotuotteita ja palveluja (%) Yhteensä (00%) Noin viidennes yrityksistä tuottaa tietotuotteita ja -palveluja kaikille muille asiakasryhmille paitsi kuluttajille. Kaikille asiakasryhmille tuottavia yrityksiä on kuitenkin lähes yhtä paljon.. Internetin, sähköisen liiketoiminnan ja erilaisten ICT-sovellusten merkitys liiketoiminnalle sekä ICT-osaaminen Yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka tärkeinä ne pitävät eräiden sähköisten palvelujen käyttöä liike-toiminnalleen (kuvio ). Näitä palveluja ovat: Internet Sähköinen kauppa (E-commerce) Asiakkuuden hallintajärjestelmät (CRM Customer Relationship Management) Liiketoimintatiedon hallinta ja järjestelmät (BI Business Intelligence) Toimitusketjun hallintajärjestelmät (SCM Supply Chain Management) Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP Enterprise Resource Planning)

18 Kuviossa on esitetty nämä sähköiset palvelut siinä järjestyksessä, kuinka tärkeinä niitä on pidetty. Ylivoimaisesti tärkeimpänä pidettiin Internetiä, jota yli 0 % yrityksistä piti liiketoiminnalleen elintärkeänä ja kolmannes erittäin tärkeänä. Muita sähköisiä palveluja pidettiin huomattavasti vähemmän tärkeinä. Elintärkeinä niitä piti -0 % yrityksistä ja erittäin tärkeinä -0 % yrityksistä. Hyödyntäjät pitivät Internetiä huomattavasti tärkeämpänä kuin käyttäjät ja muut. Sen sijaan liiketoimintatiedon hallintajärjestelmiä, asiakkuuden hallintajärjestelmiä, toiminnanohjausjärjestelmiä sekä toimintaketjun hallintajärjestelmiä pitivät käyttäjät useammin elintärkeinä kuin hyödyntäjät ja muut. Muilla yrityksillä esiintyi vastausvaihtoehto ei lainkaan tärkeä em. tekijöiden kohdalla muita useammin. Kuvio. Sähköisten palvelujen tärkeys liiketoiminnalle. INTERNET 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % % % % Käyttäjät (,8) % % % % Muut (,8) % % % % % LIIKETOIMINTATIEDON HALLINTA JA JÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,) % % 0 % Muut (,8) % % % % % 0 % ASIAKKUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,8) % % % % Käyttäjät (,) 0 % % % 0 % % Muut (,) % % % % TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,) % % 0 % % % Käyttäjät (,) % % % Muut (,) % 0 % % TOIMITUSKETJUN HALLINTAJÄRJESTELMÄT Hyödyntäjät (,8) % % % % Käyttäjät (,) % % % % 0 % 0 % Muut (,8) % % % 0 % SÄHKÖINEN KAUPPA Hyödyntäjät (,8) % 0 % % % Käyttäjät (,8) % % % % % Muut (,) % % % Elintärkeä () Erittäin tärkeä () Melko tärkeä () Hieman tärkeä () Ei lainkaan tärkeä () En osaa sanoa

19 Yrityksiltä tiedusteltiin myös, mihin niiden ICTosaaminen perustuu (kuvio ). Näyttää siltä, että vastanneiden yritysten henkilökunta on ICTosaavaa. Yli puolessa yrityksistä ICT-osaaminen perustuu joko yksinomaan tai pääsääntöisesti henkilökunnan osaamiseen. Vain noin % yrityksistä on ulkoistanut ICT:n joko kokonaan tai pääsääntöisesti. Lähes 0 %:ssa yrityksistä ICT osaaminen perustuu suunnilleen tasajaolla henkilökunnan osaamiseen ja ulkoistamiselle. Hyödyntäjät, käyttäjät ja muut eivät tässä suhteessa eronneet toisistaan. Vastanneista yrityksistä lähes 0 % piti henkilökuntansa ICT-osaamista riittävänä. Niistä yrityksistä, jotka katsoivat, että ICT-osaamista tulisi lisätä tai parantaa valtaosa ( %) piti parhaana keinona koulutusta. Ulkoistamista suosi % vastaajista ja rekrytointia 0 % vastaajista. Kuvio. Mihin ICT-osaaminen perustuu? 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % 0 % % % Käyttäjät 0 % % % % Muut % % % % Perustuu yksinomaan henkilökuntamme ICT-osaamiseen Perustuu pääsääntöisesti henkilökuntamme ICT-osaamiseen Perustuu suunnilleen tasajaolla henkilökuntamme ICT-osaamiseen ja ulkoistamiselle Perustuu pääsääntöisesti ulkoistamiselle Perustuu yksinomaan ulkoistamiselle En osaa sanoa. Julkisen tiedon hyödyntäminen tuotteissa ja palveluissa.. Eri tietolajien käyttö ja hankintatavat Yrityksiltä tiedusteltiin, mitä julkista tietoa ne ovat hyödyntäneet/käyttäneet tuotteissaan ja palveluissaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Valmiiksi nimettiin viisi tietolajia: Paikkatieto Säätieto Väestötieto Yritystieto Liikennetieto Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita, mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan.

20 Lisäksi vastaajat saivat nimetä - muuta tietolajia, jota hyödyntävät/käyttävät. Muihin Lakitieto ICT-tieto Kansantaloustieto Kaikki edellä mainitut tietolajit ovat substanssitietoa lukuun ottamatta paikkatietoa. Kaikki tieto on periaatteessa paikkatietoa, koska jokainen ilmiö on jossain merkityksessä sidottu paikkaan, oli paikka sitten yksittäinen piste kartalla tai vaikka maapallo (globaali ilmiö). Vastanneet yritykset jaettiin kahteen ryhmään sillä perusteella, hyödyntävätkö/käyttävätkö ne julkista tietoa tuotteissaan ja palveluissaan vai tietolajeihin tulleiden vastausten perusteella, voitiin ne ryhmitellä kolmeen eri tietolajiin: eivät. Niitä, jotka eivät hyödynnä/käytä julkista tietoa oli. Julkisen tiedon hyödyntäjiä/käyttäjiä oli 8. Nämä jakaantuivat vielä luvussa.. esitetyllä tavalla hyödyntäjiin (8) ja käyttäjiin (0). Hyödyntäjät/käyttäjät saattoivat hyödyntää/käyttää joko vain yhtä tietolajia tai enimmillään viittä tietolajia. Yritykset jakautuivat hyödyntämiensä/käyttämiensä tietolajien määrän (taulukko ) ja tietolajin (taulukko 0) mukaan seuraavasti: Taulukko. Hyödynnettyjen/käytettyjen tietolajien määrä. Tietolajien määrä Hyödyntäjät Käyttäjät kpl % kpl % Yksi tietolaji 80 8 Kaksi tietolajia 8 8 Kolme tietolajia 8 Neljä tietolajia 0 0 Viisi tietolajia Yhteensä Taulukko 0. Hyödynnetyt/käytetyt tietolajit. Tietolaji Hyödyntäjät Käyttäjät kpl % kpl % Yritystieto Paikkatieto 8 Säätieto 0 Väestötieto 88 0 Liikennetieto Lakitieto 0 Kansantaloustieto 0 ICT-tieto 0 0

21 Kolmannes vastaajista hyödynsi/käytti vain yhtä tietolajia. Lähes 0 % hyödynsi/käytti vähintään kolmea tietolajia. Hyödyntäjät hyödynsivät keskimäärin, tietolajia, kun taas käyttäjät käyttivät keskimäärin kahta tietolajia. Eniten hyödynnettiin/käytettiin yritystietoa ja paikkatietoa. Paikkatieto ja väestötieto korostuivat hyödyntäjien vastauksissa käyttäjiä enemmän. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että mikäli julkinen tieto on yritystietoa tai säätietoa, sitä samassa määrin hyödynnetään jatkojalostuksessa ja käytetään sisäiseen tarpeeseen. Sen sijaan paikka- ja väestötietoa hyödynnetään jatkojalostuksessa selvästi enemmän kuin käytetään sisäiseen tarpeeseen. Lisäksi kysyttiin, mistä hyödyntäjät/käyttäjät hankkivat tiedon. Vastaajat saattoivat nimetä hankintapaikoiksi useita kohteita jokaisen tietolajin kohdalla. Vaihtoehtoina olivat: Tuotamme tiedon itse Hankimme/ostamme julkiselta sektorilta Hankimme/ostamme tietoa tuottavalta yritykseltä Hankimme ilmaispalvelusta Kuvio. Mistä hyödynnettävä tieto hankitaan? 0 % 80 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % % 0 % % % % % % % % % 0 % % % % % Paikkatieto Säätieto Väestötieto Yritystieto Liikennetieto Muu tieto Tuotamme itse Julkiselta sektorilta Tietoa tuottavilta yrityksiltä Ilmaispalvelusta Kuvion mukaan itse tuotettujen tietojen osuus vaihtelee tietolajeittain pääsääntöisesti -0 %:n välillä, paitsi sää- ja väestötiedon kohdalla, joita tuotetaan itse hyvin vähäisessä määrin. Julkiselta sektorilta hankittavan tiedon osuus on yleensä 0-0 %, paitsi väestötiedossa, jossa osuus on olennaisesti korkeampi ja säätiedossa, jossa osuus on olennaisesti matalampi. Tietoa tuottavilta yrityksiltä hankittavan tiedon osuus vaihtelee myös lähinnä 0-0 %:iin. Yritystietoa ja 8

22 muuta tietoa hankitaan tietoa tuottavilta yrityksiltä kuitenkin selvästi enemmän ja säätietoa taas selvästi vähemmän. Ilmaispalvelusta hankitaan kaikkia tietolajeja enemmän kuin muista tietolähteistä. Ilmaispalvelun osuus on kaikkien tietolähteiden kohdalla yli 0 %. Erityisen suuri ilmaispalvelun osuus on säätiedossa, yli 80 %. Tiedon hankintakohteissa ei ollut merkittäviä eroja hyödyntäjien ja käyttäjien välillä... Julkista tietoa hyödyntävät tuotteiden ja palvelujen kehittämistarpeet ja tavat Yrityksiä pyydettiin nimeämään enintään kolme tärkeintä julkista tietoa hyödyntävää tuotettaan ja palveluaan. Tähän saatiin parisataa vastausta tuotteiden ja palvelujen kirjo oli siis varsin laaja. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty omiin tarpeisiin vai asiakkaiden tarpeisiin. Omiin tarpeisiin ilmoitti kehittäneensä yritystä ( % käyttäjistä) ja asiakkaiden tarpeisiin 8 yritystä ( % käyttäjistä). Molemmissa tapauksissa pyydettiin lisäksi tietoa siitä, ovatko nämä tuotteet ja palvelut kehitetty täysin yrityksen sisäisen kehityksen tuloksena vai muokkaamalla yrityksen ulkopuolelta hankkimaa tuotetta. Oli tuote sitten kehitetty omiin tai asiakkaiden tarpeisiin niin noin 0 % niistä oli syntynyt yrityksen sisäisen kehityksen tuloksena ja noin 0 % muokkaamalla yrityksen ulkopuolelta hankkimaa tuotetta... Julkisen tiedon käytön/mahdollisen käytön hyödyllisyys liiketoiminnassa Yrityksiltä tiedusteltiin julkisen tiedon käytön tai mahdollisen käytön hyödyllisyyttä niiden liiketoiminnassa eräiden liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen (kuvio ). Hyödyllisimpiä ovat tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseen, niiden monipuolistamiseen tai uusien tuotteiden ja palvelujen syntyyn liittyvät tekijät. Noin 0 % kaikista vastaajista katsoi hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä näissä asioissa melko paljon tai erittäin paljon. Julkisen tiedon käytön hyödyllisyys laajemmin liiketoimintaan liittyvien tekijöiden, kohdalla ei nähty yhtä suureksi kuin tuotteisiin liittyvissä tekijöissä. Kaikista vastaajista noin 0 % katsoo hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä kustannusten säästön ja liikevaihdon kasvun kohdalla melko paljon tai erittäin paljon.

23 Kuvio. Miten hyödyllisenä julkisen tiedon hyödyntäminen tai mahdollinen hyödyntäminen nähdään eräiden yrityksen liiketoimintaan liittyvien tekijöiden suhteen? TUOTTEIDEN/PALVELUJEN LAADUN PARANTUMINEN 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % Käyttäjät (,) % % % 0 % Muut (,) % % 0 % TUOTTEIDEN/PALVELUJEN MONIPUOLISTUMINEN Hyödyntäjät (,) % % % Käyttäjät (,) % % % % % Muut (,) % % % % UUSIEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN SYNTYMINEN Hyödyntäjät (,) % Käyttäjät (,) % % 0 % % % Muut (,) % % % 0 % KUSTANNUSTEN SÄÄSTÖ Hyödyntäjät (,0) % 0 % % Käyttäjät (,) % % % % Muut (,0) % % 0 % 0 % % LIIKEVAIHDON KASVU Hyödyntäjät (,) % % % 0 % % Käyttäjät (,) % % % Muut (,0) % % Erittäin paljon () Melko paljon () Jossain määrin () Hieman () Ei lainkaan () En osaa sanoa Kaikkien tekijöiden kohdalla ero hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä on suuri. Niiden vastaajien osuus, jotka katsovat, etteivät hyödy julkisen tiedon käytöstä lainkaan, on hyödyntäjillä -0 %, käyttäjillä - ja muilla noin 0 %. Hyödyntäjät katsovat hyötyvänsä julkisen tiedon käytöstä kaikkien yrityksen liiketoimintaan liittyvien em. tekijöiden suhteen melko paljon tai erittäin paljon noin 0- %-yksikköä enemmän kuin käyttäjät ja 0- %-yksikköä enemmän kuin muut... Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys Julkisen tiedon hyödyntämiseen vaikuttavat myös monet tiedon tuottajiin ja itse tietoon liittyvät tekijät. Yrityksiltä kysyttiin, miten tärkeinä ne pitävät eräitä tekijöitä julkisen tiedon hyödyntämisen kannalta yrityksessä (kuvio ). 0

24 Kuvio. Julkisen tiedon hyödyntämiseen liittyvien tekijöiden tärkeys. KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISYYS 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,08) % % % % Muut (,) % % % % TOIMITUSVARMUUS Hyödyntäjät (,8) 0 % 0 % % % % % Käyttäjät (,8) % % 0 % % % Muut (,) % % % 0 % % LÖYDETTÄVYYS Hyödyntäjät (,0) %% Käyttäjät (,) % % % % 0 % Muut (,) % 0 % % KÄYTTÖEHTOJEN SELKEYS Hyödyntäjät (,) % % % %% Käyttäjät (,0) % % % 0 % % % Muut (,) % % 0 % % TOIMITUSAIKA Hyödyntäjät (,) % % % % % Käyttäjät (,) % % % % % % Muut (,) % % % % % MAKSUTTOMUUS Hyödyntäjät (,0) % 0 % % % % Käyttäjät (,) % % % % Muut (,) % % % Erittäin tärkeä () Tärkeä () Melko tärkeä () Hieman tärkeä () Ei lainkaan tärkeä () En osaa sanoa Tärkeimpänä tekijänä pidetään käyttäjäystävällisyyttä (tietojen tekninen käytettävyys) ja toisena toimitusvarmuutta. Nämä kaksi tekijää erottuvat jossain määrin muista. Niitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä noin kolme neljäsosaa vastaajista. Seuraavina tulevat löydettävyys, käyttöehtojen selkeys ja toimitusaika. Niitä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Muita tekijöitä vähemmän tärkeänä pidetään maksuttomuutta, mutta senkin katsoo tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi runsaat puolet vastaajista. Maksuttomuutta pitävät pienet yritykset jossain määrin tärkeämpänä kuin suuret yritykset. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kohdalla on selvä ero, kun verrataan hyödyntäjiä ja käyttäjiä muihin. Hyödyntäjät ovat pitäneet kaikkia tekijöitä hieman tärkeämpinä kuin käyttäjät. Koska yli puolet vastaajista pitää kaikkia näitä tekijöitä tärkeinä tai erittäin tärkeinä, voidaan tässä yhteydessä korostaa tiedon tuottajien roolia julkisen tiedon hyödyntämisessä. Mikäli

25 julkisen tiedon avaaminen etenee aikataulussaan, niin on, sekä tämän tutkimuksen haastattelujen sekä kyselyn tulosten perusteella, tiedon tuottajien syytä kiinnittää huomiota siihen, miten nämä tiedot tarjoillaan... Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja niiden aikajänne Kuviossa on esitetty julkisen tiedon avautumisen mahdolliset vaikutukset liiketoimintaan ja miten nopeasti nämä vaikutukset avautumisen jälkeen näkyisivät. Tärkeimmät vaikutukset liittyvät tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseen, niiden monipuolistamiseen sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Näiden tekijöiden kohdalla vain noin kolmannes vastaajista katsoo, ettei mitään muutoksia tapahtuisi. Niillä yrityksillä, joilla muutoksia tapahtuu, näkyvät vaikutukset nopeimmin nykyisten tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisessa sekä monipuolistamisessa. Niiden kohdalla noin kolmessa neljästä yrityksestä, joissa muutoksia arvioidaan tapahtuvan, ne tapahtuvat nopeasti, noin vuoden sisällä. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on jossain määrin hitaampaa, mutta siinäkin muutokset tapahtuisivat vuoden aikana noin 0 %:ssa muutoksia kokevista yrityksistä. Noin puolet kaikista vastaajista katsoo, että ne laajentaisivat nykyisillä kotimaisilla markkinoillaan tai laajentaisivat uusille kotimaisille markkinoille. Nykyisillä markkinoilla laajentaminen tapahtuisi nopeammassa aikataulussa kuin uusille markkinoille laajentaminen. Vastaavanlainen tilanne on myös kansainvälisten markkinoiden suhteen, mutta niitä, jotka katsovat, ettei julkisen tiedon vapautuminen aiheuta muutoksia tässä suhteessa, on lähes 80 % vastaajista. Lisäksi kysyttiin, voisiko julkisen tiedon vapautuminen heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä kilpailun lisääntymisen kautta. Runsaat 80 % vastaajista katsoi, että kilpailun mahdollinen lisääntyminen ei heikentäisi toimintaedellytyksiä. Suurimmat erot hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä on niissä tekijöissä, joissa vaikutuksia arvioidaan olevan eniten ja niiden ilmenevän nopeimmin. Ero on suurimmillaan siis tuotteisiin ja palveluihin liittyvissä vaikutuksissa, hieman pienempi ero on kotimaisiin markkinoihin liittyvissä vaikutuksissa ja ero käy varsin pieneksi kansainvälisiin markkinoihin sekä toimintaedellytysten heikentymiseen liittyvissä vaikutuksissa.

26 Kuvio. Julkisen tiedon avautumisen vaikutukset liiketoimintaan ja vaikutusten aikajänne. PARANTAISIMME NYKYISTEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN LAATUA 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % % MONIPUOLISTAISIMME NYKYISTEN TUOTTEIDEN/PALVELUJEN Hyödyntäjät 0 % % % % % % Käyttäjät % % % % % Muut % 0 % % KEHITTÄISIMME UUSIA TUOTTEITA/PALVELUJA Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % 0 % % % LAAJENTAISIMME NYKYISILLÄ KOTIMAISILLA MARKKINOILLAMME Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät 0 % 0 % 0 % % % % Muut % % % LAAJENTAISIMME UUSILLE KOTIMAISILLE MARKKINOILLE Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % % % Muut % % LAAJENTAISIMME NYKYISILLÄ KANSAINVÄLISILLÄ Hyödyntäjät % 0 % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % % % 80 % % LAAJENTAISIMME UUSILLE KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Hyödyntäjät % % % % Käyttäjät % % % 0 % Muut % % KILPAILUN LISÄÄNTYMINEN HEIKENTÄISI 0 % Hyödyntäjät % % % % % Käyttäjät % % % % Muut % % %% % 0 % Noin puoli vuotta tai nopeammin Noin vuosi - vuotta Enemmän kuin vuotta Ei muutoksia En osaa sanoa

27 . Liikevaihdon ja työpaikkamäärän muutokset seuraavien kolmen vuoden aikana Yrityksiä pyydettiin arvioimaan myös niiden kasvua sekä liikevaihdolla että työpaikkamäärällä mitattuna seuraavien kolmen vuoden aikana. Liikevaihdon kasvun osalta annettiin valmiita vaihtoehdot kasvun suuruudelle koskien seuraavien kolmen vuoden ajanjaksoa. Työpaikkamäärän osalta pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uuttaa työpaikkaa yritykseen syntyy seuraavien kolmen vuoden aikana vuosittain. Noin 0 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvun olevan seuraavien kolmen vuoden aikana joko alle 0 %/vuosi tai 0-0 %/vuosi (kuvio 8). Ero hyödyntäjien, käyttäjien ja muiden välillä jäi varsin pieneksi. Hyödyntäjät arvioivat liikevaihtonsa kasvavan keskimäärin hieman nopeammin kuin käyttäjät ja muut. Kuvio 8. Arvio liikevaihdon kasvusta seuraavien kolmen vuoden aikana. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % 0 % % % 0 % Käyttäjät % % % % Muut % % Kasvaa yli 0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa alle 0 %/vuosi Pysyy ennallaan tai supistuu Työpaikkamäärän kasvun (kuvio ) ennakoidaan olevan hieman nopeampaa kuin liikevaihdon kasvun. Tämä johtuu kysymyksen asettelun erilaisuudesta. Liikevaihdon kasvusta annettiin valmiit vaihtoehdot kasvunopeudelle, mutta työpaikkamäärän osalta kysyttiin absoluuttista lisäystä vuosittain. Erittäin nopeaa työpaikkamääränsä kasvua (yli 0 %/vuosi) arvioivat hyödyntäjät verrattuna käyttäjiin ja muihin.

28 Kuvio. Arvio työpaikkamäärän kasvusta seuraavien kolmen vuoden aikana. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 80 % 0 % 00 % Hyödyntäjät % 0 % % % Käyttäjät 0 % % Muut % % % % Kasvaa yli 0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa 0-0 %/vuosi Kasvaa alle 0 %/vuosi Pysyy ennallaan tai supistuu Työpaikkamäärän lisäystä kuvataan tarkemmin taulukossa, jossa on esitetty yrityksen henkilöstön määrällä mitatun koon mukaan henkilöstön määrä vuonna 00, vuosittainen lisäys seuraavien kolmen vuoden aikana sekä kolmen vuoden kasvu absoluuttisena ja suhteellisena. Taulukossa voidaan kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Ensinnäkin työpaikkamäärän kasvun ennakoidaan voimistuvan kolmen vuoden aikana vuosittain. Toiseksi kasvun voimakkuus kolmen vuoden aikana on olennaisesti riippuvainen yrityksen koosta. Hyvin pienet (lähtötilanteeltaan 0- hengen yritykset) ennakoivat kasvavansa selvästi kaikkein nopeimmin. Kyselyyn vastanneet yritykset työllistivät vuonna 00 lähes 000 henkeä. Näistä hyödyntäjät työllistivät valtaosan eli noin 8 00 henkeä. Käyttäjät työllistivät noin 00 ja muut noin 000 henkeä. Kolmessa vuodessa kaikkien yritysten työpaikkamäärä kasvaa keskimäärin noin viidenneksen, eli lähes 00 hengellä. Tästä kasvusta on hyödyntäjien kasvua runsaat 00 henkeä, käyttäjien kasvua runsaat 00 henkeä ja muiden kasvua noin 00 henkeä. Kolmen vuoden kasvu on kaikissa ryhmissä suunnilleen yhtä nopeaa. Merkittävin ero on ryhmittäin tarkastellen pienissä 0- hengen yrityksissä. Hyödyntäjien pienet yritykset kasvavat 0 % kolmessa vuodessa, käyttäjien pienet yritykset noin 00 % ja muiden pienet yritykset noin 0 %. Vastaava ero on myös seuraavassa kokoluokassa - hengen yrityksissä. Siinä hyödyntäjien kasvu on kolmessa vuodessa 0 %, käyttäjien 0 % ja muiden 0 %. Vastaavia eroja ei suuremmissa kokoluokissa ole.

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia

VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia VT2 sähköisen näkyvyyden kyselyn tuloksia Kysely on osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen toteuttamaa selvitystä, jonka päämääränä on kartoittaa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Uudenmaan tulokset

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Uudenmaan tulokset Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Uudenmaan tulokset Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin yritykset, joihin kohdistuu perintää, suhteessa

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia asettaa yhdeksi tavoitteekseen, että. Kyselyyn liittyvät paikkatietostrategian kohdat

Kansallinen paikkatietostrategia asettaa yhdeksi tavoitteekseen, että. Kyselyyn liittyvät paikkatietostrategian kohdat Kysely yrityksille INSPIRE, TOIMINTAMALLIT JA SEKTORIEN ROOLIT KYSELY YRITYKSILLE PAIKKATIETOJEN HYÖDYNNETTÄVYYDESTÄ Suomen Paikkatietokonsultit Oy Friisiläntie 25 02240 Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot