OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA AHLMANIN AMMATTIOPISTO Hyväksytty johtokunnassa

2 Sisällysluettelo 1 YHTEISEN TOIMINNAN PERIAATTEET PERUSTEHTÄVÄ VISIO 2015 JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT AHLMANIN AMMATTIOPISTON ARVOT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS/AHLMANIN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖTUTKINTOPERUSTEINEN KOULUTUS/AHLMAN-INSTITUUTTI AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Opintojen eteneminen ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT JATKO-OPINTOKELPOISUUS KAKSOISTUTKINNOLLA AMMATTI- JA YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS OPETUKSEN JÄRJESTÄMISMUODOT LÄHIOPETUS VERKKO-OPETUS TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen ja työturvallisuus Laajennettu työssäoppimien KOULUTUSTOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET IHMISKÄSITYS - KÄSITYS NUORISTA TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS PEDAGOGINEN STRATEGIA KANSAINVÄLISYYS, YRITTÄJYYS JA KESTÄVÄ KEHITYS SEKÄ TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS TEEMALAATIKKO AMMATILLISET OPPILAITOKSET AHLMANIN OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISYMPÄRISTÖKUVAUKSIA YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA KORKEA-ASTEEN YHTEISTYÖ TOISEN ASTEEN YHTEISTYÖ PERUSASTEEN YHTEISTYÖ OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN HOPS-HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HOJKS- Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Menettely osaamisen tunnustamisen hakemisessa OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN ARVIOINNIN OIKAISEMINEN TODISTUKSET ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI

3 AHLMANIN AMMATTIOPISTO/OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 9 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT HENKILÖSTÖPOLITIIKALLE HENKILÖSTÖRAKENNE JA -SUUNNITTELU KEINOT HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISESSÄ MINÄ USKALLA - RUNO LIITE 1: AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/Yleisohjeistus TPA, TAO, PIRKO, AHLMAN LIITE 2, JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

4 1 YHTEISEN TOIMINNAN PERIAATTEET 1.1 Perustehtävä Ahlmanin ammattiopisto on Pirkanmaalla sijaitseva yksityinen koulutus- ja palveluyksikkö, jota Ahl- manin koulun Säätiö ylläpitää. Säätiön hallitus on ylin päättävä toimielin ja toimii koulutuksen järjes- täjänä. Hallitukseen kuuluu Pirkanmaalaisia elinkeinoelämän edustajia. Säätiön hallitus vastaa Ahl- manin strategisista linjauksista sekä koulutuksen että palvelutoiminnan osalta. Oppilaitos on perustettu vuonna 1904, jolloin se aloitti kannatusyhdistyksen ylläpitämänä. Yli sata- vuotiaan historian aikana on oppilaitos muuttunut monien eri vaiheiden kautta kuitenkin niin, että maamies- ja emäntäkoulun perinteet ovat edelleen näkyvissä niin koulutuslinjoissa, kuin tavoissa toimia ja arvostaa vanhaa perinnettä. Opetusministeriön viimeisin koulutuksen järjestämislupapäätös (656/530/2010) määrää Säätiön koulutustehtävästä seuraavasti: koulutusalat ovat luonnonvara- ja ympäristöala, jossa maatalousalan perustutkinnossa on erityislupa eläintenhoitajan koulutusohjel- maan sekä kokonaisuudessaan matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti). Opiskelijamääräksi on vahvistettu ( ) 275 perusopetuksen opiskelijaa. Ahlmanin ammattiopiston ja Ahlman- instituutin tehtävänä on toteuttaa hallituksen linjauksia sekä vastata opetushallinnon lainsäädännön toteutumisesta koulutuksen järjestämisessä. Oppilaitoksen johtokunta vastaa toiminnan toteutumisesta. Johtokunnassa on hallituksen-, työelämän-, henkilö- kunnan- sekä opiskelijoiden edustajia. Ahlmanin toiminta jakautuu kolmeen eri yksikköön: AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖ AHLMANIN AMMATTIOPISTO AHLMAN INSTITUUTTI AHLMANIN KARTANO NUORISOKOULUTUS Maatalousalan perustutkinto Eläintenhoidon koulutusoh- jelma, eläintenhoitaja (yo/pk) Puutarhatalouden perustutkinto Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma, puutarhu- ri (yo/pk) Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Asiakaspalvelun koulutus- ohjelma, tarjoilija Kokin koulutusohjelma, kokki Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus AIKUISKOULUTUS Floristit ja puutarha- ala Eläintenhoito Erä- ja luonto- opas Ynpäristönhuolto Maaseutuyrittäjä Myyntityö Elintarvikeala Lomittaja Täydennyskoulutus ASIAKASPALVELU- KESKUS Kokouspalvelut Majoituspalvelut Juhlapalvelut Pitopalvelut 4

5 1.2 Visio 2015 ja strategiset päämäärät VISIO 2015 Ahlman on johtava suomalaisen maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistäjä. Strategiset päämäärät Ammattiopiston visio toteutuu seuraavien strategisten päämäärien kautta, jotka kertovat ammatti- opiston tilanteen vuonna 2015 Olemme yksityinen oppimis- ja palvelukeskus, joka on innovatiivinen työelämän kehittäjä ja tunnettu laadukkaista palveluistaan Koulutuspalvelumme tarjoavat yksilöllisiä vaihtoehtoja asiakkaillemme osaamisen kehittämi- sessä ja työuralle valmentautumisessa Toimintamme punainen lanka on lähiruuan tuottamisen ja tarjoamisen koulutus sekä palve- lut pellolta pöytään Yrittäjyys, kestävä kehitys ja kansainvälisyys ovat vakiintunutta toimintaamme Olemme haluttu työyhteisö, joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja tuottaa innovaatioita. 1.3 Ahlmanin ammattiopiston arvot A r v o s t u s H y v i n v o i n t i L u o n n o n l ä h e i s y y s M a a s e u d u n e l i n v o i m a i s u u s A m m a t t i t a i t o N ä k y v y y s Ahlmanin ammattiopiston arvot ovat arvostus, hyvinvointi, luonnonläheisyys, maaseudun elinvoi- maisuus, ammattitaito ja näkyvyys. Arvojen alkukirjaimista muodostuu sana AHLMAN. Arvostus merkitsee kaikkien työntekijöiden arvostamista samoin kuin jokaisen tekemän työn arvos- tamista. Arvostus on myös opiskelijoiden ja heidän tekemän työn arvostamista. Erilaiset luonteen- piirteet, vahvuudet ja tavat oppia ovat lähtökohtana opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ra- kentamisessa. Ahlmanilla huolehditaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnista. Jokainen opiskelijan käy vähintään kerran lukukaudessa henkilökohtaisen keskustelun ryhmänohjaajan kanssa, jolloin keskus- tellaan opintojen etenemiseen ja opiskelijan elämään liittyvistä asioista. Henkilökunnan hyvinvoinnis- ta huolehditaan erilaisin henkistä-, fyysistä- ja sosiaalista toimintakykyä tukevin toiminnoin. Luonnonläheisyys ja maaseudun elinvoimaisuus liittyvät kiinteästi Ahlmanin ammattiopiston koulu- tusaloihin. Luonnonläheisyyttä ja maaseudun elinvoimaisuutta kehitämme verkostoitumalla ja kehit- tämällä oppimisympäristöjämme. Maatiaiseläinten ja - kasvien suojelu sekä lähiruokaan panostami- nen ovat osa kestävän kehityksen tekoja. 5

6 AHLMANIN AMMATTIOPISTO/OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Ammattitaito ja sen kehittäminen koskee niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Henkilökunnan ammattitaito takaa laadukkaan opetuksen ja samalla motivoi henkilökuntaa omassa työssään. Opis- kelijoiden ammattitaidon kehittäminen näkyy Ahlmanin ammattiopiston käytännönläheisessä ope- tusotteessa, jonka tavoitteena on taata valmistuvan opiskelijan korkea ammattitaito. Näkyvyys on Ahlmanin ammattiopistolle arvona tärkeä. Ahlman on tunnettu luonnonläheisestä mil- jööstään, jossa lehmät laiduntavat melkeinpä keskellä kaupunkia. Näkyvyyteen liittyy tämän imagon lisäksi Ahlmanin opetuksen laadun näkyvyys ja sen kehittäminen. Ahlmanin tavoitteena on näkyä sekä konkreettisesti että ihmisten mielissä. 6

7 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Ammatillinen peruskoulutus/ahlmanin Ammattiopisto Ahlmanin ammattiopistossa koulutusta järjestetään ammatillisena peruskoulutuksena. Ammatillista peruskoulutusta toteutetaan opetussuunnitelman mukaisena lähiopetuksena. Opetus on rytmitetty viiteen jaksoon. Opiskeltavat alat ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä luonnonvara- ja ympä- ristöala. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yhteishaun kautta ja valintakokeeseen kutsutaan yhteishaussa saatujen riittävien pistemäärien mukaan. Perustutkintojen opetussuunnitelmat on laadittu niin, että tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaa- timukset muodostavat selkeitä ammatillisia kokonaisuuksia. Nämä kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikoilla. Opintojen toteutus pyritään tekemään siten, että tutkin- non osat on mahdollista suorittaa kohtuullisella ajanjaksolla. Jos opintojen suorittaminen koulumuo- toisena viivästyy tai tukitoimista huolimatta osoittautuu mahdottomaksi, voidaan opintoja yksilöllis- täen työssäoppimista ja näyttöjä hyödyntäen. Työssä tapahtuvaa oppimista tuetaan verkko- opintojen avulla Näyttötutkintoperusteinen koulutus/ahlman- instituutti Ahlman- instituutissa järjestetään kaikkien alojen koulutusta ammattitutkintoina ja lyhytkursseina. Näyttötutkintoon valmistavia oppisopimuskoulutuksia järjestetään perustutkintoina ja ammattitut- kintoina. Ahlman- instituutissa voi opiskella puutarhatalouden perustutkintoa viher- sekä kukka- ja puutarhakaupankoulutusohjelmissa. Vastaavasti ammattitutkinnoissa instituutissa voi opiskella karja- talouden-, erä- ja luonto- oppaan-, floristin-, eläintenhoitajan ja myynnin ammattitutkinnon sekä yrit- täjän ammattitutkinnon (maaseutuyrittäjän starttikoulutus). Lyhytkursseja järjestetään tarpeen mu- kaan. 2.3 Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, on tarkoitettu pe- ruskoulun päättäneille nuorille, joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatinvalinnastaan tai jotka ha- luavat parantaa valmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumi- seen. Koulutuksen laajuus on opintoviikkoa. Koulutukseen sisältyy pakollisina opintoina Opis- kelu- ja elämäntaidot, Perustietojen ja taitojen vahvistaminen sekä Ammatinvalinta- ja urasuunnit- telutaidot. Valinnaisina opintoina koulutukseen voi sisällyttää lisäksi ammatillisia- ja valinnaisia opin- toja, jotka tukevat opiskelijan urasuunnittelua. 2.4 Ammatillinen perustutkinnon muodostuminen ja opintojen eteneminen Perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa. Ahlmanin ammattiopiston opetussuunnitelmissa tut- kinnon osat on nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Jokaiseen tutkinnon osaan on siirretty Opetushallituksen laatimista tutkinnon perusteista ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnon osiin ammattitaidon osoittamistavat. Tämän lisäksi opetussuunnitelmissa määritellään tutkinnon osittain tutkinnon osan opetuksessa käy- tettävät opetus- ja opiskelumenetelmät, oppimisympäristöt sekä oppimisen arviointimenetelmät. 7

8 2.4.1 Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 120 OV Tutkintokohtaiset ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Pakolliset tutkinnon osat ov Valinnaiset tutkinnon osat ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Perustutkintoon sisältyy vähintään o 20 ov työssäoppimista o 1,5 ov opinto- ohjausta o 2 ov opinnäyte AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, yli 120 ov Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskeli- ja voi valita jatko- opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio- opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpot- tamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty tarkemmin opetussuunnitelmissa kunkin ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat kohdalla. Ahlmanin ammattiopistossa koko tutkinnon suorittaminen on ensisijainen tavoite tutkintoon johta- vissa koulutuksissa. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus suorittaa perustutkintoa myös suunna- tumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opis- keluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta laaditaan suunnitelma yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto- ohjaajan tai erityisopettajan kanssa, kuinka opiskelija voi joustavasti suorittaa koko tutkinnon myöhemmin. Mah- dollisuuksien mukaan suunnitelma tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. 8

9 2.4.2 Opintojen eteneminen Ahlmanin ammattiopistossa tehtiin syyslukukaudella 2008 päätös opintojen etenemisen muuttami- sesta syksystä 2009 alkaen niin, pääpaino kahden ensimmäisen vuoden opiskelussa on ammatillisissa tutkinnon osissa. Muutoksen taustalla olivat muun muassa seuraavat asiat: 1) Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) opiskelu ei motivoinut kaikkia opiskelijoita heti peruskoulun jälkeen. Vanhassa mallissa ensimmäisen vuoteen kuuluivat 7.- ja 8. opintoviikkoa kestävät yhteisten opintojen (ATTO - aineet) jaksot tuntuivat osasta opis- kelijoista raskailta. ATTO - aineiden opiskelun pääpainon siirtämisen kolmanteen opiskelu- vuoteen uskottiin motivoivan opiskelijoita enemmän kun ikää on hieman karttunut lisää ja jatko- opinto- ja urapolku on hahmottunut selkeämmin. 2) Osaamisen tunnistamisen/tunnustamisen koettiin selkeytyvät 3) Kaksoistutkintoa suorittaville haluttiin tarjota selkeämpi opintojen etenemismahdollisuus; kaksi vuotta ammatillisia tutkinnon osia Ahlmanilla ja viimeinen vuosi lukio- opintoja lukiossa. Tällöin opiskelijan ei tarvitse kesken lukuvuoden vaihtaa oppilaitosta, opiskeluryhmää ja opiskeluympäristöä. Suorittaakseen kaksoistutkinnon kolmessa vuodessa, tulee opiskelijan aloittaa lukiokurssien suorittaminen viimeistään toisen opintovuoden kevätlukukaudella. Jos opiskelija haluaa suorittaa kolmoistutkinnon, tulee hänen aloittaa lukiokurssien suorittami- nen ensimmäisenä opintovuonna. 4) Opintojen loppuvaiheeseen sijoitettu vapaasti valittavan tutkinnon osan 10 ov on tarkoitus edistää opiskelijan työllistymistä ja/tai jatko- opintoihin siirtymistä. Opiskelija voi valita esi- merkiksi henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa sellainen ammatillinen tutkinnon osan, joka syventää hänen osaamistaan jollakin osaamisalalla tai hän voi valita verkko- opintoja Seututarjottimelta. 5) Ammatillisten ja ATTO- aineiden opettajien tuntimäärät jaksoittain saataisiin tasaisemmiksi. Aikaisemmassa mallissa yhteiset opinnot (ATTO) olivat kahdessa jaksossa ensimmäisenä lu- kuvuonna, jonka myötä osalla opettajista oli viikkotuntimäärissä huomattavia vaihteluja. Ammatillisten tutkinnon osien sijoittuminen opiskeluvuosille on mietitty niin, että ne edistäisivät mahdollisimman hyvin opiskelijoiden urapolun hahmottamista ja opintojen etenemistä loogisesti. Koulutusaloista riippuen opiskelijan on mahdollisuus valita ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia 2.- ja 3. opintovuonna. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (ATTO - aineet) opetus alkaa ensimmäisenä lukuvuonna, jolloin integroidaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisiin tutkinnon osiin äidinkielen, matematii- kan, liikunnan ja terveystiedon opetus. Toisena opiskeluvuonna integroidaan ammatillisiin tutkinnon osiin ATTO - aineista matematiikka ja englanti sekä liikunnasta lisätunteja. Pääpaino ATTO- aineiden opetuksesta on kolmantena opiskeluvuonna, jolloin ne intregroidaan mahdollisuuksien mukaan opis- kelijan valitsemaan kolmannen vuoden valinnaiseen ammatilliseen tutkinnon osaan sekä opiskelijan mahdollisen jatko opinto- tai urapolun hahmottumiseen. 9