Henkilöstöselvitys 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöselvitys 2007"

Transkriptio

1 Henkilöstöselvitys 27

2 Henkilöstöselvitys 27 1

3 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) ISBN Teknologiateollisuus ry Taitto: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Painopaikka: MP-Keskus Julkaistu huhtikuussa 25 2

4 SISÄLTÖ Sisällys Sivu Tiivistelmä Teknologiateollisuuden lähivuosien henkilöstötarpeet selvitettiin Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla Toiminnoissa keskeistä tuotanto ja tutkimus Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä Henkilöstön koulutustaso nousee Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu Eläköityminen nostaa ammatillisen perustutkinnon tarvetta Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

5 4

6 TIIVISTELMÄ Yritysten toimintatavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi Teknologiateollisuus ry teki kesällä 24 henkilöstötarvetta selvittävän kyselyn jäsenyrityksiinsä. Kyselyä täydennettiin vielä pkt-yrityksiin suunnatulla haastattelukierroksella. Henkilöstöselvitys 27 tavoitteena oli selvittää sekä yritysten toimintojen että osaamisvaatimusten muutoksia keskipitkällä aikavälillä. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden yritykset arvioivat henkilöstön kokonaismäärän pysyvän nykyisellä noin 2 henkilön tasolla vuosien välisenä aikana. Toiminnoittain eniten suhteellista kasvua ennakoidaan tapahtuvan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, joissa henkilöstön arvioidaan lisääntyvän kuusi prosenttia. Supistumista on odotettavissa erityisesti tuotannossa ja työnjohdossa. Tuotantohenkilöstön arvioidaan vähenevän neljä prosenttia ja työnjohtohenkilöstön seitsemän prosenttia. Suurinta vähennys on kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa myös henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan niukasti laskevan lähivuosina. Yritysten koon mukainen vertailu osoitti, että pienet yritykset lisäävät henkilöstöään suhteellisesti eniten. Henkilöstön lisäys painottuu korkea-asteen tutkintoihin ja erityisesti yliopisto- ja tutkijakoulutukseen. Alle 5 henkilön yrityksissä myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrät kasvavat. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä muuttaa rekrytointikuvaa merkittävästi. Teknologiateollisuuden nykyisen ikäjakauman perusteella on arvioitu, että alan yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina kaikkiaan lähes 2 henkilöä. Eläkkeelle siirtyvissä ikäluokissa on eniten vähän koulutusta saaneita, mikä vaikuttaa erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rekrytointitarpeeseen. Heidän rekrytointitarpeensa nousee erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa useisiin tuhansiin. Tämän selvityksen viestit osaamisen kehittämiselle ovat selkeät. Osaamistaso nousee kautta linjan ja ilman peruskoulutusta olevaa henkilöstöä ei yrityksiin olla rekrytoimassa. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteistyössä sekä opetus- että työvoimaviranomaisten kanssa 5

7 1 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LÄHIVUOSIEN HENKILÖSTÖTARPEET SELVITETTIIN Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä Suomen toimintojen henkilöstötarvetta. Jäsenyrityksille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin yritysten Suomessa toimivan henkilöstön määrää vuonna 23 toiminnoittain ja koulutustaustan mukaan sekä vastaavaa arviota vuodelle 27. (Liite) Kysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n kaikille vähintään 1 henkilöä työllistäville jäsenyrityksille sekä otokselle alle 1 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 yritystä, joissa työskenteli yhteensä runsaat 1 henkilöä. Kyselyn henkilöstökattavuus oli 51 prosenttia. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VASTANNEISSA YRITYKSISSÄ Yritysten henkilöstön määrä Osuus perusjou- TOIMIALA Yhteensä kosta, % Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallin jalostus ,5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ,2 Teknologiateollisuus yhteensä ,6 Osuus perusjoukosta, % 6,8 24,5 44,6 65,6 78,3 5,6 Taulukko 1. Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kone- ja metallituoteteollisuuden ja pienten yritysten vastausaktiivisuus oli keskimääräistä alhaisempi. Vastauksissa painottuu siten suurten yritysten ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten osuus. Tästä syystä tuloksia tarkastellaan seuraavassa pääsääntöisesti sellaisenaan yleistämättä niitä koko alalle. Yritysten kokoluokkia tarkastellessa voitiin havaita selvä ero suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien ja alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vastauksissa. Tästä syystä kokoluokkatarkastelu supistettiin näihin kahteen luokkaan. 6

8 2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ON MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Teknologiateollisuus on Suomen teollisuuden aloista suurin myös henkilöstön määrällä mitattuna. Se työllistää noin 2 henkilöä, miltei puolet koko teollisuuden henkilöstöstä. Teknologiateollisuus muodostuu kolmen toimialan kokonaisuudesta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa Vuonna 23 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työskenteli noin 63, kone- ja metallituoteteollisuudessa noin 128 ja metallien jalostuksessa noin 15 henkilöä Elektroniikka- t r ja ja sähköt. Kone- ja metallituotet. Metallien jalostus Ala on viime vuosina lisännyt henkilöstöään ulkomailla varsin voimakkaasti. Vuodesta 1998 ulkomailla toimivan henkilöstön määrä puolitoistakertaistui ja oli vuonna 23 noin 15 eli 75 prosenttia Suomessa toimivan henkilöstön määrästä. Elektroniikka- ja sähköteollisuus lähes kaksinkertaisti ulkomailla toimivan henkilöstönsä määrän kuudessa vuodessa, joten alalla oli henkilöstöä Suomen rajojen ulkopuolella lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö ulkomailla kasvoi samaan aikaan kolmanneksen ja oli määrältään yli 7 vuonna Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö Suomessa ja ja ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla Viime vuosien kehityksestä huolimatta yritykset arvioivat työllistävänsä vuonna 27 Suomessa lähes yhtä paljon henkilöstöä kuin vuonna 23. Henkilöstön arvioidaan supistuvan alalla vain vajaalla prosentilla eli yhteensä noin 15 henkilöllä. Tilanne vaihtelee toimialoittain ja yrityksen koon mukaan: Elektroniikka- ja sähköteollisuuteen tarvitaan henkilöstöä lisää miltei kaksi prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen yhteensä puolestaan pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Pienet yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstönsä määrää enemmän kuin suuret yritykset. 7

9 3 TOIMINNOISSA KESKEISTÄ TUOTANTO JA TUTKIMUS Teknologiateollisuuden toimintojen painopisteet ovat tuotannossa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä keskimäärin miltei puolet henkilöstöstä toimi tuotannossa ja viidennes tutkimus- ja kehitystehtävissä vuonna 23. Johto ja taloushallinto, myynti ja markkinointi, huolto ja kunnossapito sekä muut tukitoiminnot työllistivät kukin noin seitsemän prosenttia. Työnjohto- sekä osto- ja logistiikkatehtävissä toimi noin kolme prosenttia kummassakin. Toimintojen rakenne vaihteli voimakkaasti yrityksen toimialan ja koon mukaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa T&K-toiminnot ovat vahvassa asemassa. Vastanneissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä yli kolmannes henkilöstöstä työskenteli T&K-tehtävissä, saman verran kuin tuotannossa. Alan T&Ktoimintojen suuri osuus on seurausta suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien yritysten painotuksista. Niissä useampi henkilö toimi T&K-tehtävissä kuin tuotantotehtävissä. Alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstöstä vain runsas kymmenesosa toimi T&K-tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä painopiste on tuotantotoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä runsas puolet henkilöstöstä työskenteli tuotantotehtävissä vuonna 23. T&K-, huolto- ja kunnossapito- sekä muissa tehtävissä työskenteli kussakin noin kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Toimintojen rakenne ei vaihdellut yritysten koon mukaan samoin kuin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vaan muistutti pienten elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten toimintojen rakennetta. Teknologiateollisuusyritysten henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöst toiminnoittain ö toiminnoittain vuonna vuonna toiminnoittain vuonna Muu Ala yhteensä Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Huolt o Myynt i Työnjohto Tuot ant o Ost o T&K Johto 3.1. Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat Yritysten arvion mukaan toimintojen painopisteet ovat muuttumassa vuodesta 23 vuoteen 27. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa vuoteen 27 mennessä eniten, keskimäärin kuusi prosenttia. Henkilöstöä lisätään suuriin, yli 5 henkilöä työllistäviin elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiin ja toimialasta riippumatta alle 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen T&K-henkilöstön määrä kasvaa, vaikka suurimmissa yli 5 henkilöä työllistävissä alan yrityksissä nämä toiminnot supistuvat. Huollossa ja kunnossapidossa toimivan henkilöstön arvioidaan lisääntyvän keskimäärin kolme prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä kunnossapitohenkilöstön määrä kasvaa yrityskoosta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sen sijaan näissä tehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee, koska suurimmat yritykset supistavat näissä tehtävissä toimivan henkilöstönsä määrää. 8

10 Johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa keskimäärin pari prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät näissä tehtävissä toimivien määrää yrityskoosta riippumatta. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivien määrä pysyy ennallaan, sillä pienemmissä yrityksissä tapahtuva kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan vähenemisen. Myynti- ja markkinointitehtäviin tarvitaan henkilöstöä lisää keskimäärin pari prosenttia, lähinnä pienempiin yrityksiin toimialasta riippumatta. Suurimmissa yrityksissä tämän henkilöstön määrä pysyy ennallaan tai laskee lievästi Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu Henkilöstön määrä vähenee erityisesti tuotannossa ja työnjohtotehtävissä sekä osto- ja logistiikkatoiminnoissa, mutta myös muissa toiminnoissa Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö toiminnoittain toiminnoittain 23 ja ja 27 Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Elektroniikka- ja Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain 23 ja 27 toiminnoittain 23 ja Tuotantotehtävissä toimivien määrä supistuu keskimäärin neljä prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotantohenkilöstön määrä supistuu kolme prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavissa yrityksissä viisi prosenttia suurimpien yritysten vähentäessä tuotantotoimintoja. Pienemmissä yrityksissä myös tuotantohenkilöstön määrä lisääntyy. Työnjohtotehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee seitsemän prosenttia ja osto ja logistiikkatoiminnoissa kolme prosenttia. Supistuminen tapahtuu tuotantotoimintojen tapaan suurimmissa yrityksissä. Pienemmissä yrityksissä myös näissä toiminnoissa toimivan henkilöstön määrä kasvaa Johto T&K Osto T uotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallien jalostuksen metallien jalostuksen henkilöstö henkilöstö toiminnoittain 23 ja toiminnoittain 23 ja Muu toiminta työllistää vuonna 27 henkilöstöä pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Supistumi- Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu 9

11 nen tapahtuu suurimmissa kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä Teknologiateollisuuden alle 5 henkilöä työllistävät yritykset lisäävät henkilöstöään keskimäärin kuusi prosenttia. Toimialasta riippumatta henkilöstöä lisätään kaikkiin toimintoihin, myös tuotantoon sekä työnjohto- ja hankintatehtäviin, jotka ovat alalla keskimäärin väheneviä toimintoja. T&K-tehtävissä sekä huolto- ja korjaustehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa voimakkaasti. 2, 15, 1, 5,, -5, -1, -15, Teknologiateollisuuden T eknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain. henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, M23-27 uutos, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. Suurimmissa, yli 5-henkilöä työllistävissä teknologiateollisuuden yrityksissä osto, tuotanto, työnjohtotehtävät supistuvat toimialasta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden suurissa yrityksissä vain johto- ja T&K sekä muissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrä lisääntyy. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen suuret yritykset lisäävät ainoastaan huoltotehtävissä toimivien määrää. 4, 3, 2, 1,, -1, -2, Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, Yli 5 henk Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. -3, 2 Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht

12 4 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO NOUSEE Ilman ammatillista tutkintoa työskentelevän henkilöstön osuus laski Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä 199-luvulla voimakkaasti. Samanaikaisesti työntekijöiden suhteellinen osuus supistui. Tämä johtui erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden kasvusta. T&K-toimintaan panostava ala rekrytoi koulutettua henkilöstöä. Vuonna 23 teknologiateollisuuden toimihenkilöiden kokonaisosuus oli yli 4 prosenttia ja ylempien toimihenkilöiden osuus miltei 3 prosenttia henkilöstöstä. Teknologiateollisuuden henkilöstö on hyvin koulutettua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 23 lähes 8 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Yliopistotutkinnon oli suorittanut vajaa kymmenen prosenttia. Ammattikorkeakoulun (AMK) suorittaneita oli noin viidennes. Teknikoita oli alalla kuusi prosenttia. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista oli valmistunut vajaa puolet. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa työskenteli vain runsas viidennes henkilöstöstä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö oli suorittanut teknologiateollisuuden keskimäärää useammin korkea-asteen tutkintoja. Miltei viidenneksellä oli yliopistotutkinto ja kolmanneksella AMK- tai opistotason tutkinto. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöstön koulutustaustan kehitys henkilöstön koulutustaustan kehitys % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % DI ja Ins. Asentajat Hal linolliset Ei ammattitutk. Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstön henkilöstön rakenne rakenne Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnot olivat valtaosaltaan toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Korkea-asteen tutkintoja oli suorittanut yhteensä noin neljännes: yliopistotutkinnon oli suorittanut noin viisi prosenttia ja noin viidennes AMK- tai opistotason tutkinnon T Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 23 Koko ala Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* Ei ammattit/ tietoa Ammatill. II-aste Teknikko AMK ja opi stot Yliopi sto * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus 11

13 4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Tilastokeskuksen mukaan tutkinnon suorittaneesta teknologiateollisuuden henkilöstöstä keskimäärin kolmella neljästä oli vuonna 23 tekniikan alan tutkinto. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnoista 8 prosenttia oli tekniikan alalta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli keskimääräistä vähemmän, runsaat kaksi kolmannesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön tekniikan tutkintojen yleisin opintoala vaihtelee koulutusasteen mukaan. Toisen asteen ammattioppilaitoksissa suoritetuissa tutkinnoista yli puolet oli kone- ja metallialan tutkintoja. Insinööritutkinnot jakautuivat tasan toisaalta kone- ja metallialan toisaalta sähkö- tietotekniikka- ja tietoliikennealan kesken ja nämä kattoivat 9 prosenttia insinööritutkinnoista. Yliopistotason diplomi-insinööritutkinnoista sähköja automaatiotekniikan sekä tietotekniikan ja tietoliikenteen alojen osuus oli lähes puolet ja koneja energiatekniikan runsas neljännes Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein Vastanneissa teknologiateollisuuden yrityksissä oli paljon suuria yrityksiä ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiä, joiden henkilöstön koulutustaso on teknologiateollisuuden keskimäärää korkeampi. Yliopistotutkinnon oli suorittanut keskimäärin yksi kuudesta ja AMK- tai opistotutkinnon neljännes henkilöstöstä. Toisen asteen ammatillinen tutkinto oli runsaalla kolmanneksella. Ilman ammattitutkintoa työskenteli neljännes henkilöstöstä. Kaikista tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli kolme neljästä. Henkilöstön koulutustausta vaihteli toimialoittain mutta sitäkin enemmän yritysten kokoluokittain. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkimuspainotus näkyi henkilöstön koulutuksessa. Keskimäärin yli neljännes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja yhtä moni AMK-tutkinnon. Suurimmissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä henkilöstön koulutustaso oli kyselyn korkein. Niissä miltei kolmannes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja lähes yhtä moni AMK-tutkinnon. Vain 15 prosenttia työskenteli ilman ammatillista tutkintoa. Pienemmissä, alle 5 henkilön yrityksissä kaikkiaan vain vajaa kolmannes oli suorittanut joko yliopisto- tai AMK-tasoisen tutkinnon ja ilman ammatillista perustutkintoa työskenteli kolmannes. Vastanneiden kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen yritysten toimintojen tuotantopainotteisuus edellyttää henkilöstöltä erilaista koulutustaustaa. Yli kaksi kolmannesta oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja näistä yli puolet oli toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Yliopistoista tai ammattikorkeakouluista oli valmistunut runsas viidennes ja ilman ammatillista koulutusta työskenteli vajaa kolmannes. Valtaosa, yli 8 prosenttia, oli tekniikan alan tutkintoja. Myös kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen suurissa yrityksissä oli suhteessa enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vähemmän ilman ammattitutkintoa työskenteleviä kuin pienemmissä yrityksissä. Suurissa yrityksissä kolmannes henkilöstöstä oli suorittanut ylemmän kuin toisen asteen tutkinnon ja neljännes työskenteli ilman ammattitutkintoa. Pienissä yrityksissä tilanne oli päinvastainen: Kolmannes työskenteli ilman ammatillista tutkintoa ja joka neljännellä oli ylempi kuin toisen asteen tutkinto. Toisen asteen ammatillinen tutkinnon suorittaneiden osuus oli runsas 4 prosenttia yrityskoosta riippumatta. 12

14 4.3. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa Vaikka yritysten arvion mukaan koko henkilöstö määrällisesti vähenee, kasvaa tutkinnon suorittaneiden määrä keskimäärin seitsemän prosenttia vuoteen 27 mennessä. Tästä lisäystarpeesta miltei 8 prosenttia on tekniikan alan tutkinnon suorittaneita. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät henkilöstöään vuoteen 27 mennessä keskimäärin pari prosenttia, tutkinnon suorittaneita kymmenen prosenttia. Lisäyksestä vain kaksi kolmannesta on tekniikan alan tutkintoja. Ammattikorkeakouluissa kaupallisen alan ja yliopistotasolla muidenkin alojen tutkinnon suorittaneen henkilöstön suhteellinen lisäys on suuri. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstön määrä supistuu pari prosenttia, samanaikaisesti tutkinnon suorittaneiden määrää lisätään viidellä prosentilla. Lisäys kohdistuu pääosin tekniikan alan tutkinnon suorittaneisiin Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu Teknologiateollisuuden henkilöstön T eknologiateollisuuden koulutusaste 23 ja henkilöstön 27 koulutusaste 23 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste ja 27 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Teknologiateollisuuden yrityksissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten. Yliopistotutkintoja suorittaneen henkilöstön tarve lisääntyy keskimäärin viidenneksen. Lisäys on voimakasta kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta, mutta voimakkainta elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja pienemmissä yrityksissä. Lisäystarve kohdistuu kaikissa yrityksissä tekniikan ja kaupan alojen ohella jatkotutkinnon suorittaneisiin. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät myös muiden alojen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöstöä Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallin jalostuksen metallin jalostuksen henkilöstön henkilöstön koulutusaste 23 ja koulutusaste 23 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa 13

15 Ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden määrä kasvaa keskimäärin kymmenen prosenttia. Pienemmissä yrityksissä suhteellinen lisäys on noin viidenneksen. Lisäystarve kohdistuu sekä tekniikan että kaupan alan tutkinnon suorittaneisiin. Muita AMK- tutkintoja suorittaneiden määrä lisääntyy pari prosenttia lähinnä elektroniikkaja sähköteollisuuden suurten yritysten vaikutuksesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusaste. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden Muutos, %, henkilöstön koulutusaste. Muutos, % Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy keskimäärin pari prosenttia. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden tarve lisääntyy keskimäärin viisi prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tarve kasvaa keskimäärin kolme prosenttia, koska pienemmissä yrityksissä arvioitu voimakas kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan supistumisen. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksen yrityksissä toisen asteen tekniikan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy kuusi prosenttia. Määrä pysyy suurimmissa yrityksissä ennallaan, mutta kasvaa vajaan viidenneksen pienemmissä yrityksissä. Muiden kuin teknillisten alojen toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin kymmenen prosenttia. Vain pienemmät kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavat yritykset arvioivat näitä tutkintoja suorittaneen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Teknikon tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin runsaan kymmenen prosenttia ja ilman ammattitutkintoa työskentelevien määrä neljänneksen. Näiden henkilöiden määrä supistuu kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, % Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä Kone metallien ja metallituoteteollisuuden jalostuksen sekä metallien henkilöstön jalostuksen koulutusaste. henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht

16 5 ELÄKÖITYMINEN NOSTAA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON TARVETTA Eläketurvakeskuksen mukaan yksityiseltä sektorilta jäädään eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana. Teknologiateollisuuden henkilöstöstä yli kymmenen prosenttia oli täyttänyt 55 vuotta vuonna 23. Tältä pohjalta arvioituna teknologiateollisuuden yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina lähes 2 henkilöä. Vuoden 27 jälkeen eläkkeelle siirtyy joka vuosi 5 6 henkilöä. Eläköitymisen vaikutus näkyy ensimmäisenä koneja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa, joiden henkilöstö on iältään vanhempaa. Koulutustaustan mukaan tarkastellen vanhimmissa ikäluokissa on eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja ilman ammattitutkintoa olevaa henkilöstöä. Siten eläköityminen lisää ensivaiheessa erityisesti toisen asteen koneja metallialan ammatillisen koulutuksen saaneiden rekrytointitarvetta. Kun yritysten arvioimat lisäystarpeet korotettiin vastaamaan koko perusjoukkoa ja otettiin huomioon eläkkeelle siirtyvien määrä, saatiin arvio yritysten henkilöstön lisäystarpeiden suuruudesta. Vuoteen 27 mennessä yritysten arvioidaan rekrytoivan määrällisesti eniten toisen asteen tekniikan alan tutkinnon suorittaneita, yhteensä yli 9 henkilöä. Näistä suurin osa, noin 85 tarvitaan kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen. Insinöörejä palkattaneen lisää runsas 4, joista elektroniikka- ja sähköteollisuuteen vajaat 2 ja kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen runsaat 2. Uusia tradenomeja tarvittaneen yhteensä noin 2. Diplomi-insinöörien määrän kasvu on noin 4: noin 25 elektroniikka- ja sähköteollisuuteen ja kaikkiaan noin 15 kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen. Myös kauppatieteellisen ja muun yliopistotutkinnon sekä tutkijakoulutettujen lisäystarve on merkittävä Teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvät vuotiaat Teknologiateollisuuden henkilöstön lisäystarve koulutusaloittain Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- j a ja metallituoteteollisuus sekä sekä met al lmetallien jalostus jalostus Arvio Arvio teknologiateollisuudesta teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvien eläkkeelle määrästä siirtyvien vuosina määrästä vuosina Elektroniikka- ja ja sähköteollisuus i suus Kone- ja metallituoteteollisuus l l isuus sekä metallien jjalostus DI Muu Insi- Muu Tek- AOL, AOL Ei tutyliopistot. nööri AMK nikko tekn. muu DI Insi-nöör i Tek-nikko AOL-muu kintoa DI Muut Muut Insinööri i Muu AMK Muu AMK AOL, tekn. yliopistot. yliopistot. 15

17 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDESUOSITUKSIA Teknologiateollisuuden henkilöstön osaamistaso nousee voimakkaasti lähivuosien aikana. Tämä johtuu osaamistasovaatimusten noususta sekä ilman ammatillista tutkintoa olevan henkilöstön poistumasta työmarkkinoilta eläköitymisen myötä. Yritysten henkilöstön osaamistason nousua nopeuttaa myös se, että yrityksen panostavat lisääntyvässä määrin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Yritykset eivät myöskään ole rekrytoimassa ilman tutkintoa olevia henkilöitä. Yritysten rekrytointikuvaan vaikuttaa voimakkaimmin eläkkeelle siirtyvien suuri määrä. Valtaosa teknologiateollisuudessa työskentelevistä, lähivuosina eläkkeelle siirtyvistä työskentelee koneja metallituoteteollisuuden tai metallien jalostuksen tuotannollisissa tehtävissä. He ovat hankkineet ammatillisen osaamisensa työelämässä tai heillä on toisen asteen ammatillinen peruskoulutus. Erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tarve nouseekin voimakkaasti lähivuosina. Teknologiateollisuuden alan yritykset pitävät tärkeänä, että alan houkuttelevuutta pyritään lisäämään. Sekä alueellisia että valtakunnallisia vetovoimahankkeita tulisi toteuttaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen paikallisella tasolla on alan kiinnostavuuden ja opetuksen laadun kehittämisen kannalta erityisen tärkeää Toisen asteen kone- ja metallialan ensisijaishakijat ja aloituspaikat vuosina Ensisijaishakijat Aloituspaikat Oppilaitosmuotoisen ja nuorten koulutuksen ohella myös muita koulutusväyliä tulee aktiivisesti kehittää. Oppisopimuskoulutus voi monelle olla ammattipätevyyden hankkimiseksi varteenotettava ja joustava vaihtoehto. Ammattitutkintojärjestelmää tulisi kehittää siten, että se mahdollistaisi joustavan koulutuksen ja työn vuorottelun. Näiden opiskelumuotojen houkuttelevuutta, tunnettuutta yrityksissä sekä aktiivista käyttöä työvoimapolitiikan välineenä tulee lisätä. Yritysten näkökulmasta rekrytointitarpeiden selkeä määrittäminen on osa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulee hyödyntää erilaisia vaihtoehtoja henkilöstökoulutuksesta oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyöhön sekä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Myös yritysten akuutteihin rekrytointiongelmiin tarvitaan nopeita toimenpiteitä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Osaavan henkilöstön määrää voidaan lisätä myös työssä olevien osaamistasoa nostamalla: täsmäkoulutusta, jossa hyödynnetään joustavasti ammattitutkintomoduuleja. Myös aktiivisen maahanmuuton edistäminen tulee tarpeelliseksi. 16

18 ISBN

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2010

Henkilöstöselvitys 2010 Henkilöstöselvitys 21 Henkilöstöselvitys 21 1 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-951-817-974-3 Teknologiateollisuus ry Taitto:

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Kone ja metallialan perustutkinnon neuvottelupäivä 23.11.27 M-T Tanttinen Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 6

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2010. Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2

Tilanne ja näkymät 2/2010. Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden kysyntä elpyy hitaasti s. 2 Tilanne ja näkymät 2/21 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Kasvunäkymät epäyhtenäiset, investointi hyödykkeiden

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 4/ Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2012 Investointitiedustelu Kesäkuu 2012 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu -tilastopalvelu Internet -välitteinen maksullinen tilastopalvelu 500 euroa + alv.(24%) / vuosi Sisältää tietoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2013. Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan s. 3. Tilaukset alkuvuoden 2009 tasolla, henkilöstömäärä vähenee s.

Tilanne ja näkymät 4/2013. Euroopan elpymistä joudutaan odottamaan s. 3. Tilaukset alkuvuoden 2009 tasolla, henkilöstömäärä vähenee s. Tilanne ja näkymät 4/ ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Euroopan elpymistä

Lisätiedot