Henkilöstöselvitys 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöselvitys 2007"

Transkriptio

1 Henkilöstöselvitys 27

2 Henkilöstöselvitys 27 1

3 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) ISBN Teknologiateollisuus ry Taitto: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Painopaikka: MP-Keskus Julkaistu huhtikuussa 25 2

4 SISÄLTÖ Sisällys Sivu Tiivistelmä Teknologiateollisuuden lähivuosien henkilöstötarpeet selvitettiin Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla Toiminnoissa keskeistä tuotanto ja tutkimus Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä Henkilöstön koulutustaso nousee Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu Eläköityminen nostaa ammatillisen perustutkinnon tarvetta Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

5 4

6 TIIVISTELMÄ Yritysten toimintatavoissa tapahtuneiden muutosten vuoksi Teknologiateollisuus ry teki kesällä 24 henkilöstötarvetta selvittävän kyselyn jäsenyrityksiinsä. Kyselyä täydennettiin vielä pkt-yrityksiin suunnatulla haastattelukierroksella. Henkilöstöselvitys 27 tavoitteena oli selvittää sekä yritysten toimintojen että osaamisvaatimusten muutoksia keskipitkällä aikavälillä. Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden yritykset arvioivat henkilöstön kokonaismäärän pysyvän nykyisellä noin 2 henkilön tasolla vuosien välisenä aikana. Toiminnoittain eniten suhteellista kasvua ennakoidaan tapahtuvan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, joissa henkilöstön arvioidaan lisääntyvän kuusi prosenttia. Supistumista on odotettavissa erityisesti tuotannossa ja työnjohdossa. Tuotantohenkilöstön arvioidaan vähenevän neljä prosenttia ja työnjohtohenkilöstön seitsemän prosenttia. Suurinta vähennys on kone- ja metallituoteteollisuudessa, jossa myös henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan niukasti laskevan lähivuosina. Yritysten koon mukainen vertailu osoitti, että pienet yritykset lisäävät henkilöstöään suhteellisesti eniten. Henkilöstön lisäys painottuu korkea-asteen tutkintoihin ja erityisesti yliopisto- ja tutkijakoulutukseen. Alle 5 henkilön yrityksissä myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrät kasvavat. Eläkkeelle siirtyvien suuri määrä muuttaa rekrytointikuvaa merkittävästi. Teknologiateollisuuden nykyisen ikäjakauman perusteella on arvioitu, että alan yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina kaikkiaan lähes 2 henkilöä. Eläkkeelle siirtyvissä ikäluokissa on eniten vähän koulutusta saaneita, mikä vaikuttaa erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rekrytointitarpeeseen. Heidän rekrytointitarpeensa nousee erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa useisiin tuhansiin. Tämän selvityksen viestit osaamisen kehittämiselle ovat selkeät. Osaamistaso nousee kautta linjan ja ilman peruskoulutusta olevaa henkilöstöä ei yrityksiin olla rekrytoimassa. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteistyössä sekä opetus- että työvoimaviranomaisten kanssa 5

7 1 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LÄHIVUOSIEN HENKILÖSTÖTARPEET SELVITETTIIN Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä Suomen toimintojen henkilöstötarvetta. Jäsenyrityksille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin yritysten Suomessa toimivan henkilöstön määrää vuonna 23 toiminnoittain ja koulutustaustan mukaan sekä vastaavaa arviota vuodelle 27. (Liite) Kysely lähetettiin Teknologiateollisuus ry:n kaikille vähintään 1 henkilöä työllistäville jäsenyrityksille sekä otokselle alle 1 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 yritystä, joissa työskenteli yhteensä runsaat 1 henkilöä. Kyselyn henkilöstökattavuus oli 51 prosenttia. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VASTANNEISSA YRITYKSISSÄ Yritysten henkilöstön määrä Osuus perusjou- TOIMIALA Yhteensä kosta, % Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallin jalostus ,5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ,2 Teknologiateollisuus yhteensä ,6 Osuus perusjoukosta, % 6,8 24,5 44,6 65,6 78,3 5,6 Taulukko 1. Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain Kone- ja metallituoteteollisuuden ja pienten yritysten vastausaktiivisuus oli keskimääräistä alhaisempi. Vastauksissa painottuu siten suurten yritysten ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten osuus. Tästä syystä tuloksia tarkastellaan seuraavassa pääsääntöisesti sellaisenaan yleistämättä niitä koko alalle. Yritysten kokoluokkia tarkastellessa voitiin havaita selvä ero suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien ja alle 5 henkilöä työllistävien yritysten vastauksissa. Tästä syystä kokoluokkatarkastelu supistettiin näihin kahteen luokkaan. 6

8 2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS ON MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ Teknologiateollisuus on Suomen teollisuuden aloista suurin myös henkilöstön määrällä mitattuna. Se työllistää noin 2 henkilöä, miltei puolet koko teollisuuden henkilöstöstä. Teknologiateollisuus muodostuu kolmen toimialan kokonaisuudesta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa Vuonna 23 elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työskenteli noin 63, kone- ja metallituoteteollisuudessa noin 128 ja metallien jalostuksessa noin 15 henkilöä Elektroniikka- t r ja ja sähköt. Kone- ja metallituotet. Metallien jalostus Ala on viime vuosina lisännyt henkilöstöään ulkomailla varsin voimakkaasti. Vuodesta 1998 ulkomailla toimivan henkilöstön määrä puolitoistakertaistui ja oli vuonna 23 noin 15 eli 75 prosenttia Suomessa toimivan henkilöstön määrästä. Elektroniikka- ja sähköteollisuus lähes kaksinkertaisti ulkomailla toimivan henkilöstönsä määrän kuudessa vuodessa, joten alalla oli henkilöstöä Suomen rajojen ulkopuolella lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö ulkomailla kasvoi samaan aikaan kolmanneksen ja oli määrältään yli 7 vuonna Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö Suomessa ja ja ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstömäärä pysynee nykytasolla Viime vuosien kehityksestä huolimatta yritykset arvioivat työllistävänsä vuonna 27 Suomessa lähes yhtä paljon henkilöstöä kuin vuonna 23. Henkilöstön arvioidaan supistuvan alalla vain vajaalla prosentilla eli yhteensä noin 15 henkilöllä. Tilanne vaihtelee toimialoittain ja yrityksen koon mukaan: Elektroniikka- ja sähköteollisuuteen tarvitaan henkilöstöä lisää miltei kaksi prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen yhteensä puolestaan pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Pienet yritykset arvioivat kasvattavansa henkilöstönsä määrää enemmän kuin suuret yritykset. 7

9 3 TOIMINNOISSA KESKEISTÄ TUOTANTO JA TUTKIMUS Teknologiateollisuuden toimintojen painopisteet ovat tuotannossa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä keskimäärin miltei puolet henkilöstöstä toimi tuotannossa ja viidennes tutkimus- ja kehitystehtävissä vuonna 23. Johto ja taloushallinto, myynti ja markkinointi, huolto ja kunnossapito sekä muut tukitoiminnot työllistivät kukin noin seitsemän prosenttia. Työnjohto- sekä osto- ja logistiikkatehtävissä toimi noin kolme prosenttia kummassakin. Toimintojen rakenne vaihteli voimakkaasti yrityksen toimialan ja koon mukaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa T&K-toiminnot ovat vahvassa asemassa. Vastanneissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä yli kolmannes henkilöstöstä työskenteli T&K-tehtävissä, saman verran kuin tuotannossa. Alan T&Ktoimintojen suuri osuus on seurausta suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien yritysten painotuksista. Niissä useampi henkilö toimi T&K-tehtävissä kuin tuotantotehtävissä. Alle 5 henkilöä työllistävissä yrityksissä henkilöstöstä vain runsas kymmenesosa toimi T&K-tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä painopiste on tuotantotoiminnoissa. Vastanneissa yrityksissä runsas puolet henkilöstöstä työskenteli tuotantotehtävissä vuonna 23. T&K-, huolto- ja kunnossapito- sekä muissa tehtävissä työskenteli kussakin noin kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Toimintojen rakenne ei vaihdellut yritysten koon mukaan samoin kuin elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, vaan muistutti pienten elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten toimintojen rakennetta. Teknologiateollisuusyritysten henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöst toiminnoittain ö toiminnoittain vuonna vuonna toiminnoittain vuonna Muu Ala yhteensä Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus Huolt o Myynt i Työnjohto Tuot ant o Ost o T&K Johto 3.1. Tutkimus- ja kehitystoiminnot painottuvat Yritysten arvion mukaan toimintojen painopisteet ovat muuttumassa vuodesta 23 vuoteen 27. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa vuoteen 27 mennessä eniten, keskimäärin kuusi prosenttia. Henkilöstöä lisätään suuriin, yli 5 henkilöä työllistäviin elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiin ja toimialasta riippumatta alle 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen T&K-henkilöstön määrä kasvaa, vaikka suurimmissa yli 5 henkilöä työllistävissä alan yrityksissä nämä toiminnot supistuvat. Huollossa ja kunnossapidossa toimivan henkilöstön arvioidaan lisääntyvän keskimäärin kolme prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä kunnossapitohenkilöstön määrä kasvaa yrityskoosta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sen sijaan näissä tehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee, koska suurimmat yritykset supistavat näissä tehtävissä toimivan henkilöstönsä määrää. 8

10 Johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa keskimäärin pari prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät näissä tehtävissä toimivien määrää yrityskoosta riippumatta. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen yrityksissä johto- ja taloushallinnon tehtävissä toimivien määrä pysyy ennallaan, sillä pienemmissä yrityksissä tapahtuva kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan vähenemisen. Myynti- ja markkinointitehtäviin tarvitaan henkilöstöä lisää keskimäärin pari prosenttia, lähinnä pienempiin yrityksiin toimialasta riippumatta. Suurimmissa yrityksissä tämän henkilöstön määrä pysyy ennallaan tai laskee lievästi Tuotanto- ja työnjohtotehtävissä henkilöstön määrä supistuu Henkilöstön määrä vähenee erityisesti tuotannossa ja työnjohtotehtävissä sekä osto- ja logistiikkatoiminnoissa, mutta myös muissa toiminnoissa Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstö henkilöstö toiminnoittain toiminnoittain 23 ja ja 27 Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Elektroniikka- ja Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain 23 ja 27 toiminnoittain 23 ja Tuotantotehtävissä toimivien määrä supistuu keskimäärin neljä prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotantohenkilöstön määrä supistuu kolme prosenttia ja kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavissa yrityksissä viisi prosenttia suurimpien yritysten vähentäessä tuotantotoimintoja. Pienemmissä yrityksissä myös tuotantohenkilöstön määrä lisääntyy. Työnjohtotehtävissä toimivan henkilöstön määrä vähenee seitsemän prosenttia ja osto ja logistiikkatoiminnoissa kolme prosenttia. Supistuminen tapahtuu tuotantotoimintojen tapaan suurimmissa yrityksissä. Pienemmissä yrityksissä myös näissä toiminnoissa toimivan henkilöstön määrä kasvaa Johto T&K Osto T uotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallien jalostuksen metallien jalostuksen henkilöstö henkilöstö toiminnoittain 23 ja toiminnoittain 23 ja Muu toiminta työllistää vuonna 27 henkilöstöä pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 23. Supistumi- Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu 9

11 nen tapahtuu suurimmissa kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen yrityksissä Pienet yritykset lisäävät henkilöstöä Teknologiateollisuuden alle 5 henkilöä työllistävät yritykset lisäävät henkilöstöään keskimäärin kuusi prosenttia. Toimialasta riippumatta henkilöstöä lisätään kaikkiin toimintoihin, myös tuotantoon sekä työnjohto- ja hankintatehtäviin, jotka ovat alalla keskimäärin väheneviä toimintoja. T&K-tehtävissä sekä huolto- ja korjaustehtävissä toimivan henkilöstön määrä kasvaa voimakkaasti. 2, 15, 1, 5,, -5, -1, -15, Teknologiateollisuuden T eknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain. henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, M23-27 uutos, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. Suurimmissa, yli 5-henkilöä työllistävissä teknologiateollisuuden yrityksissä osto, tuotanto, työnjohtotehtävät supistuvat toimialasta riippumatta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden suurissa yrityksissä vain johto- ja T&K sekä muissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrä lisääntyy. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen suuret yritykset lisäävät ainoastaan huoltotehtävissä toimivien määrää. 4, 3, 2, 1,, -1, -2, Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, Yli 5 henk Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht. -3, 2 Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen henkilöstö toiminnoittain. Muutos, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk Johto T&K Osto Tuotanto Työnjohto Myynti Huolto Muu Yht

12 4 HENKILÖSTÖN KOULUTUSTASO NOUSEE Ilman ammatillista tutkintoa työskentelevän henkilöstön osuus laski Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä 199-luvulla voimakkaasti. Samanaikaisesti työntekijöiden suhteellinen osuus supistui. Tämä johtui erityisesti elektroniikka- ja sähköteollisuuden kasvusta. T&K-toimintaan panostava ala rekrytoi koulutettua henkilöstöä. Vuonna 23 teknologiateollisuuden toimihenkilöiden kokonaisosuus oli yli 4 prosenttia ja ylempien toimihenkilöiden osuus miltei 3 prosenttia henkilöstöstä. Teknologiateollisuuden henkilöstö on hyvin koulutettua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 23 lähes 8 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Yliopistotutkinnon oli suorittanut vajaa kymmenen prosenttia. Ammattikorkeakoulun (AMK) suorittaneita oli noin viidennes. Teknikoita oli alalla kuusi prosenttia. Toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista oli valmistunut vajaa puolet. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa työskenteli vain runsas viidennes henkilöstöstä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö oli suorittanut teknologiateollisuuden keskimäärää useammin korkea-asteen tutkintoja. Miltei viidenneksellä oli yliopistotutkinto ja kolmanneksella AMK- tai opistotason tutkinto. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöstön koulutustaustan kehitys henkilöstön koulutustaustan kehitys % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % DI ja Ins. Asentajat Hal linolliset Ei ammattitutk. Teknologiateollisuuden Teknologiateollisuuden henkilöstön henkilöstön rakenne rakenne Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnot olivat valtaosaltaan toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Korkea-asteen tutkintoja oli suorittanut yhteensä noin neljännes: yliopistotutkinnon oli suorittanut noin viisi prosenttia ja noin viidennes AMK- tai opistotason tutkinnon T Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 23 Koko ala Elektroniikka- ja Muu sähköteollisuus teknologiat.* Ei ammattit/ tietoa Ammatill. II-aste Teknikko AMK ja opi stot Yliopi sto * Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus 11

13 4.1. Tekniikan alan tutkinnot yleisimpiä Tilastokeskuksen mukaan tutkinnon suorittaneesta teknologiateollisuuden henkilöstöstä keskimäärin kolmella neljästä oli vuonna 23 tekniikan alan tutkinto. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallin jalostuksen henkilöstön tutkinnoista 8 prosenttia oli tekniikan alalta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli keskimääräistä vähemmän, runsaat kaksi kolmannesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön tekniikan tutkintojen yleisin opintoala vaihtelee koulutusasteen mukaan. Toisen asteen ammattioppilaitoksissa suoritetuissa tutkinnoista yli puolet oli kone- ja metallialan tutkintoja. Insinööritutkinnot jakautuivat tasan toisaalta kone- ja metallialan toisaalta sähkö- tietotekniikka- ja tietoliikennealan kesken ja nämä kattoivat 9 prosenttia insinööritutkinnoista. Yliopistotason diplomi-insinööritutkinnoista sähköja automaatiotekniikan sekä tietotekniikan ja tietoliikenteen alojen osuus oli lähes puolet ja koneja energiatekniikan runsas neljännes Suurimmissa yrityksissä henkilöstön koulutustaso korkein Vastanneissa teknologiateollisuuden yrityksissä oli paljon suuria yrityksiä ja elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksiä, joiden henkilöstön koulutustaso on teknologiateollisuuden keskimäärää korkeampi. Yliopistotutkinnon oli suorittanut keskimäärin yksi kuudesta ja AMK- tai opistotutkinnon neljännes henkilöstöstä. Toisen asteen ammatillinen tutkinto oli runsaalla kolmanneksella. Ilman ammattitutkintoa työskenteli neljännes henkilöstöstä. Kaikista tutkinnoista tekniikan alan tutkintoja oli kolme neljästä. Henkilöstön koulutustausta vaihteli toimialoittain mutta sitäkin enemmän yritysten kokoluokittain. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tutkimuspainotus näkyi henkilöstön koulutuksessa. Keskimäärin yli neljännes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja yhtä moni AMK-tutkinnon. Suurimmissa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä henkilöstön koulutustaso oli kyselyn korkein. Niissä miltei kolmannes oli suorittanut yliopistotutkinnon ja lähes yhtä moni AMK-tutkinnon. Vain 15 prosenttia työskenteli ilman ammatillista tutkintoa. Pienemmissä, alle 5 henkilön yrityksissä kaikkiaan vain vajaa kolmannes oli suorittanut joko yliopisto- tai AMK-tasoisen tutkinnon ja ilman ammatillista perustutkintoa työskenteli kolmannes. Vastanneiden kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallin jalostuksen yritysten toimintojen tuotantopainotteisuus edellyttää henkilöstöltä erilaista koulutustaustaa. Yli kaksi kolmannesta oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja näistä yli puolet oli toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Yliopistoista tai ammattikorkeakouluista oli valmistunut runsas viidennes ja ilman ammatillista koulutusta työskenteli vajaa kolmannes. Valtaosa, yli 8 prosenttia, oli tekniikan alan tutkintoja. Myös kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen suurissa yrityksissä oli suhteessa enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja vähemmän ilman ammattitutkintoa työskenteleviä kuin pienemmissä yrityksissä. Suurissa yrityksissä kolmannes henkilöstöstä oli suorittanut ylemmän kuin toisen asteen tutkinnon ja neljännes työskenteli ilman ammattitutkintoa. Pienissä yrityksissä tilanne oli päinvastainen: Kolmannes työskenteli ilman ammatillista tutkintoa ja joka neljännellä oli ylempi kuin toisen asteen tutkinto. Toisen asteen ammatillinen tutkinnon suorittaneiden osuus oli runsas 4 prosenttia yrityskoosta riippumatta. 12

14 4.3. Tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa Vaikka yritysten arvion mukaan koko henkilöstö määrällisesti vähenee, kasvaa tutkinnon suorittaneiden määrä keskimäärin seitsemän prosenttia vuoteen 27 mennessä. Tästä lisäystarpeesta miltei 8 prosenttia on tekniikan alan tutkinnon suorittaneita. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät henkilöstöään vuoteen 27 mennessä keskimäärin pari prosenttia, tutkinnon suorittaneita kymmenen prosenttia. Lisäyksestä vain kaksi kolmannesta on tekniikan alan tutkintoja. Ammattikorkeakouluissa kaupallisen alan ja yliopistotasolla muidenkin alojen tutkinnon suorittaneen henkilöstön suhteellinen lisäys on suuri. Kone- ja metallituoteteollisuuden ja metallien jalostuksen henkilöstön määrä supistuu pari prosenttia, samanaikaisesti tutkinnon suorittaneiden määrää lisätään viidellä prosentilla. Lisäys kohdistuu pääosin tekniikan alan tutkinnon suorittaneisiin Korkeakoulututkintojen osuus vahvistuu Teknologiateollisuuden henkilöstön T eknologiateollisuuden koulutusaste 23 ja henkilöstön 27 koulutusaste 23 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste ja 27 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Teknologiateollisuuden yrityksissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten. Yliopistotutkintoja suorittaneen henkilöstön tarve lisääntyy keskimäärin viidenneksen. Lisäys on voimakasta kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta, mutta voimakkainta elektroniikka- ja sähköteollisuudessa ja pienemmissä yrityksissä. Lisäystarve kohdistuu kaikissa yrityksissä tekniikan ja kaupan alojen ohella jatkotutkinnon suorittaneisiin. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset lisäävät myös muiden alojen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöstöä Kone- ja metallituoteteollisuuden Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä sekä metallin jalostuksen metallin jalostuksen henkilöstön henkilöstön koulutusaste 23 ja koulutusaste 23 ja Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa 13

15 Ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden määrä kasvaa keskimäärin kymmenen prosenttia. Pienemmissä yrityksissä suhteellinen lisäys on noin viidenneksen. Lisäystarve kohdistuu sekä tekniikan että kaupan alan tutkinnon suorittaneisiin. Muita AMK- tutkintoja suorittaneiden määrä lisääntyy pari prosenttia lähinnä elektroniikkaja sähköteollisuuden suurten yritysten vaikutuksesta. Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusaste. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden Muutos, %, henkilöstön koulutusaste. Muutos, % Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy keskimäärin pari prosenttia. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden tarve lisääntyy keskimäärin viisi prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tarve kasvaa keskimäärin kolme prosenttia, koska pienemmissä yrityksissä arvioitu voimakas kasvu kompensoi suurissa yrityksissä tapahtuvan supistumisen. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksen yrityksissä toisen asteen tekniikan alan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy kuusi prosenttia. Määrä pysyy suurimmissa yrityksissä ennallaan, mutta kasvaa vajaan viidenneksen pienemmissä yrityksissä. Muiden kuin teknillisten alojen toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin kymmenen prosenttia. Vain pienemmät kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostusta harjoittavat yritykset arvioivat näitä tutkintoja suorittaneen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Teknikon tutkinnon suorittaneiden määrä supistuu keskimäärin runsaan kymmenen prosenttia ja ilman ammattitutkintoa työskentelevien määrä neljänneksen. Näiden henkilöiden määrä supistuu kaikenkokoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, % Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht. Kone- ja metallituoteteollisuuden sekä Kone metallien ja metallituoteteollisuuden jalostuksen sekä metallien henkilöstön jalostuksen koulutusaste. henkilöstön koulutusaste. Muutos, Muutos, %, %, Yli 5 henk. Alle 5 henk. Yliopisto AMK Teknikko AOL Ei tietoa Yht

16 5 ELÄKÖITYMINEN NOSTAA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON TARVETTA Eläketurvakeskuksen mukaan yksityiseltä sektorilta jäädään eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana. Teknologiateollisuuden henkilöstöstä yli kymmenen prosenttia oli täyttänyt 55 vuotta vuonna 23. Tältä pohjalta arvioituna teknologiateollisuuden yrityksistä siirtyy eläkkeelle vuosina lähes 2 henkilöä. Vuoden 27 jälkeen eläkkeelle siirtyy joka vuosi 5 6 henkilöä. Eläköitymisen vaikutus näkyy ensimmäisenä koneja metallituoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa, joiden henkilöstö on iältään vanhempaa. Koulutustaustan mukaan tarkastellen vanhimmissa ikäluokissa on eniten toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja ilman ammattitutkintoa olevaa henkilöstöä. Siten eläköityminen lisää ensivaiheessa erityisesti toisen asteen koneja metallialan ammatillisen koulutuksen saaneiden rekrytointitarvetta. Kun yritysten arvioimat lisäystarpeet korotettiin vastaamaan koko perusjoukkoa ja otettiin huomioon eläkkeelle siirtyvien määrä, saatiin arvio yritysten henkilöstön lisäystarpeiden suuruudesta. Vuoteen 27 mennessä yritysten arvioidaan rekrytoivan määrällisesti eniten toisen asteen tekniikan alan tutkinnon suorittaneita, yhteensä yli 9 henkilöä. Näistä suurin osa, noin 85 tarvitaan kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen. Insinöörejä palkattaneen lisää runsas 4, joista elektroniikka- ja sähköteollisuuteen vajaat 2 ja kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen runsaat 2. Uusia tradenomeja tarvittaneen yhteensä noin 2. Diplomi-insinöörien määrän kasvu on noin 4: noin 25 elektroniikka- ja sähköteollisuuteen ja kaikkiaan noin 15 kone- ja metallituoteteollisuuteen sekä metallien jalostukseen. Myös kauppatieteellisen ja muun yliopistotutkinnon sekä tutkijakoulutettujen lisäystarve on merkittävä Teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvät vuotiaat Teknologiateollisuuden henkilöstön lisäystarve koulutusaloittain Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- j a ja metallituoteteollisuus sekä sekä met al lmetallien jalostus jalostus Arvio Arvio teknologiateollisuudesta teknologiateollisuudesta eläkkeelle siirtyvien eläkkeelle määrästä siirtyvien vuosina määrästä vuosina Elektroniikka- ja ja sähköteollisuus i suus Kone- ja metallituoteteollisuus l l isuus sekä metallien jjalostus DI Muu Insi- Muu Tek- AOL, AOL Ei tutyliopistot. nööri AMK nikko tekn. muu DI Insi-nöör i Tek-nikko AOL-muu kintoa DI Muut Muut Insinööri i Muu AMK Muu AMK AOL, tekn. yliopistot. yliopistot. 15

17 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDESUOSITUKSIA Teknologiateollisuuden henkilöstön osaamistaso nousee voimakkaasti lähivuosien aikana. Tämä johtuu osaamistasovaatimusten noususta sekä ilman ammatillista tutkintoa olevan henkilöstön poistumasta työmarkkinoilta eläköitymisen myötä. Yritysten henkilöstön osaamistason nousua nopeuttaa myös se, että yrityksen panostavat lisääntyvässä määrin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Yritykset eivät myöskään ole rekrytoimassa ilman tutkintoa olevia henkilöitä. Yritysten rekrytointikuvaan vaikuttaa voimakkaimmin eläkkeelle siirtyvien suuri määrä. Valtaosa teknologiateollisuudessa työskentelevistä, lähivuosina eläkkeelle siirtyvistä työskentelee koneja metallituoteteollisuuden tai metallien jalostuksen tuotannollisissa tehtävissä. He ovat hankkineet ammatillisen osaamisensa työelämässä tai heillä on toisen asteen ammatillinen peruskoulutus. Erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tarve nouseekin voimakkaasti lähivuosina. Teknologiateollisuuden alan yritykset pitävät tärkeänä, että alan houkuttelevuutta pyritään lisäämään. Sekä alueellisia että valtakunnallisia vetovoimahankkeita tulisi toteuttaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen paikallisella tasolla on alan kiinnostavuuden ja opetuksen laadun kehittämisen kannalta erityisen tärkeää Toisen asteen kone- ja metallialan ensisijaishakijat ja aloituspaikat vuosina Ensisijaishakijat Aloituspaikat Oppilaitosmuotoisen ja nuorten koulutuksen ohella myös muita koulutusväyliä tulee aktiivisesti kehittää. Oppisopimuskoulutus voi monelle olla ammattipätevyyden hankkimiseksi varteenotettava ja joustava vaihtoehto. Ammattitutkintojärjestelmää tulisi kehittää siten, että se mahdollistaisi joustavan koulutuksen ja työn vuorottelun. Näiden opiskelumuotojen houkuttelevuutta, tunnettuutta yrityksissä sekä aktiivista käyttöä työvoimapolitiikan välineenä tulee lisätä. Yritysten näkökulmasta rekrytointitarpeiden selkeä määrittäminen on osa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulee hyödyntää erilaisia vaihtoehtoja henkilöstökoulutuksesta oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyöhön sekä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Myös yritysten akuutteihin rekrytointiongelmiin tarvitaan nopeita toimenpiteitä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Osaavan henkilöstön määrää voidaan lisätä myös työssä olevien osaamistasoa nostamalla: täsmäkoulutusta, jossa hyödynnetään joustavasti ammattitutkintomoduuleja. Myös aktiivisen maahanmuuton edistäminen tulee tarpeelliseksi. 16

18 ISBN

Henkilöstöselvitys 2013

Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 28 Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 Henkilöstöselvitys 2013 1 Sisältö Tiivistelmä... 3 1. Henkilöstöselvitys 2013 tausta ja toteutus... 4 1.1. Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-952-5998-58-0. ISBN 978-952-5998-59-7 (pdf) Teknologiateollisuus ry

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-952-5998-58-0. ISBN 978-952-5998-59-7 (pdf) Teknologiateollisuus ry Henkilöstöselvitys 216 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi ISBN 978-952-5998-58- ISBN 978-952-5998-59-7 (pdf) Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 3 4 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TeknologiaSuomi nousuun!

TeknologiaSuomi nousuun! eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf)

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2014 (pdf) saavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1 13 Helsinki puh. (9) 19231 www.teknologiateollisuus.fi saavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 214 (pdf)

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 (pdf)

Eteläranta 10 00130 Helsinki. puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi. Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 (pdf) Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2013 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130 Helsinki puh. (09) 19231 www.teknologiateollisuus.fi Osaavaaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 1 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa

Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Henkilöstö- ja osaamistarpeet teknologiateollisuudessa Kone ja metallialan perustutkinnon neuvottelupäivä 23.11.27 M-T Tanttinen Teknologiateollisuus Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 6

Lisätiedot

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007

Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Palkataan koulutettu osaaja EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2007 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Tiivistelmä... 6 1 Rekrytointitarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2007... 8 2 Rekrytointi ammatillisesta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 29 alapuolelle 1 Lähde: Macrobond Teollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet lähes 1 :lla vuoden 28 jälkeen 2 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 2012-2013 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 300 000

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Investointitiedustelu Kesäkuu 2013 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Investointitiedustelu Kesäkuu 2014 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan investoinnit

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006 Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2010 2013 TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.4.2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan työttömien

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus tutuksi päivä. Ajankohtaista teknologiateollisuudesta. Matti Skyttä 12.12.2014

Teknologiateollisuus tutuksi päivä. Ajankohtaista teknologiateollisuudesta. Matti Skyttä 12.12.2014 Teknologiateollisuus tutuksi päivä Ajankohtaista teknologiateollisuudesta Matti Skyttä 12.12.2014 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015

Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015 Osaavaa henkilöstöä teknologiateollisuuteen 2015 Teknologiateollisuuden jäsenyritysten vastaukset EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedustelussa 2014 Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 00130

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku näyttäisi taittuneen viime vuoden loppupuolella - Kolmas vuosineljännes monilla alueilla edellistä parempi

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen

Sijoittumispalvelu. www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu. Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu Tommi Nieminen Sijoittumispalvelu -tilastopalvelu Internet -välitteinen maksullinen tilastopalvelu 500 euroa + alv.(24%) / vuosi Sisältää tietoja

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi

Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma. Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Turvajärjestelmäasentajan opetussuunnitelma Turva-alan yrittäjät ry:n Turvapätevyyspäivä 23.10.2013 Pekka Frantsi Lähtökohta Vaikea löytää turva-alasta jotain ymmärtävää työvoimaa asentajiksi Lähtökohdan

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot