SISÄLLYSLUETTELO 1.1 JOHDANTO

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

2

3 1.1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO Ylöjärven keskustan yleissuunnitelmatyön ensimmäinen vaihe oli touko-elokuussa Työn pohjana on syksyllä 2011 ratkenneen Ylöjärven ydinkeskustan suunnittelukilpailun voittajaehdotus Ylös, ulos ja lenkille. Ehdotusta on kehitetty palkintolautakunnan jatkotoimenpideohjeiden mukaan. Muista kilpailuehdotuksista on poimittu kehittämiskelpoisia ajatuksia. Työ alkoi kahdella ideatyöpajalla. Työpajoissa saatiin yksityiskohtaisempiakin ideoita, joihin palataan vielä keskustan tarkemmassa suunnittelussa. Merkittävin viesti oli kuitenkin se, että suunnitelma on pääpirteissään oikean suuntainen. Johtoajatuksena on työpajojen perusteella pidettävä keskeisten paikkojen nykyistä parempaa saavutettavuutta ja monipuolisia virkistysmahdollisuuksia ja asuntotarjontaa. Kun näihin teemoihin vastataan mm. joukkoliikennettä ja pyöräilyä ja jalankulkua tukevilla ratkaisuilla ja tiivistyvällä ja eheytyvällä rakenteella, kehittyy Ylöjärven kaupunkirakenne kestävän kehityksen mukaisesti. Keskustan yleissuunnitelmatyön ensimmäisen vaiheen tavoite on ollut rakennettavien alueiden rajojen ja painopisteiden asettaminen ja Ylöjärven kehityskuvaa tukeva raitiovaunulinja. Kilpailutyö perustui oletukseen paikallisjunayhteydestä, mutta raitiovaunu on sittemmin todettu toimivammaksi ja taloudellisemmaksi ratkaisuksi. Sen reitti määrittelee keskustan kehittymisen painopisteet ja alueiden luonteet. Ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa on tarkasteltu kilpailutyötä tarkemmin, millaisiksi keskustan nykyiset ja uudet naapurustot muodostuvat tehokkuudeltaan, ilmeeltään, toiminnoiltaan ja identiteetiltään. Oleellista on synnyttää näiden alueiden tulevaisuudesta yhteinen, inspiroiva mielikuva. Tehokkuuslaskelmat ovat pohjana mm. liikenteen simuloinnille, jonka avulla suunnitelman toimivuutta tarkastetaan seuraavassa vaiheessa. Ensimmäisen vaihe päättyy syyskuussa 2012 kolmanteen ideatyöpajaan, joka on lähtölaukaus jatkosuunnitteluun. Työn seuraavassa vaiheessa yleissuunnitelmaa tarkennetaan. Työstä on vastannut arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä arkkitehti Ilkka Törmä avustajinaan arkkitehdit Sofia de Vocht ja Hannu Louna. Työtä ovat valvoneet professori Trevor Harris ja professori, tohtori Hennu Kjisik. Liikennekonsulttina työssä on ollut Jouni Ikäheimo Trafix Oy:stä. Ylöjärven kaupungin suunnittelutyöryhmänä on ollut kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen ja kaavoitusarkkitehdit Vesa Ylitapio ja Arto Huovila. Helsingissä Johdanto Keskustan vahvuuksia ja mahdollisuuksia Keskustan heikkouksia ja uhkia Palkintolautakunnan suunnitteluohjeet Ylöjärven piirteitä Ylöjärven kehityskuva ja tavoitteita sen saavuttamiseksi Keskustan suunnittelun ideatyöpajat Raitiolinjan suunnitteluprosessi Raitiolinja ja palvelualue Ehdotus Ylöjärven autopysäköintipolitiikaksi Havainnekuvat ja laskelmat kilpailusta ja 1. vaiheesta Toiminnot Merkittävät alueet ja kevyen liikenteen yhteydet Liikenneyhteydet Liike- ja toimitilojen sijoittuminen Viheralueet, puistot ja aukiot Keijärven virkistysreitit Rakentamisen vaiheistus Aronranta Täydentyvä Soppeenmäki ja Soppeenranta Pallotien alue Sinivainio 40 Hennu Kjisik YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

4 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohtana on ollut tulkinta keskustan vahvuuksista, mahdollisuuksista, heikkouksista ja uhkista sekä Ylöjärven tulevaisuuden kehityssuunista, poiminnat Tampereen seudun rakennemallin tavoitteista, palkintolautakunnan ohjeet ja viranomaisille ja muille osallisille pidetyt työpajat. 2 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

5 1.1 KESKUSTAN VAHVUUKSIA JA MAHDOLLISUUKSIA VAHVUUKSIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUKEMINEN SUUNNITELMASSA Järvi ja harju virkistyskäytössä ja maisemassa ovat merkittäviä vahvuuksia ja niitä on mahdollista hyödyntää vieläkin paremmin: KASVAVA VÄKILUKU, SUHTEELLISEN PALJON LAPSIA JA NUORIA: ELÄMÄÄ JA MONIPUOLISUUTTA TOIMINNOISSA JA KAUPUNKIKUVASSA MYÖS ELÄKKEELLÄ OLEVA VÄESTÖ VIETTÄÄ AIKAA JA HARRASTAA PALJON KOTIYMPÄRISTÖSSÄ POHJANMAALLE Aronranta ja Keijärven eteläosassa veden päälle ulottuvat korttelit tuovat kaupunkitilat veden äärelle ja järven ympäri kulkevasta reitistä tulee jatkuvampi. Suunnitelmassa on ideoitu myös mahdollisuuksia järveä kiertäville virkistysreiteille. Reitit harjulle paranevat mm. Soppeenmäen halki kulkevien puistokäytävien ja Vaasantien ylitysten ansiosta. Sijainti liikenteen solmukohdassa on vahvuus, joka voimistuu entisestään. Suunniteltu moottoritie ja raitiotie ovat uusia mahdollisuuksia: TAMPEREEN KEHYSKUNTIIN JA PÄÄKAUPUNKISEUDULLE SEUDULLINEN JA VALTAKUNNALLINEN LIIKENTEEN SOLMUKOHTA, UUDET JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET TAMPEREELLE HISTORIALLISET KERROSTUMAT suunnitelmassa moottoritiestä, raitiotiestä ja kevyen liikenteen reiteistä on muodostettu Elovainion kauppakeskittymän yhteyteen liikennemuotojen solmukohta. Toinen vastaava solmukohta on Kuruntien ja Vaasantien risteys. Täydentyvä kaupunkirakenne kytkee solmukohdat toisiinsa. Uusi lukio sijoittuu Vaasantien ja junaradan väliin muodostaa ja nykyisen koulun ja oppimiskeskusten kanssa kampusalueen. Lähelle kehittyy urheilupuisto. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet säilyvät vahvuutena: JÄRVI VIRKISTYSALUEENA JA MAISEMASSA Pappila avautuu suoremmin Kuruntielle ja Mikkola sekä Saurio Mikkolantiellä saavat entistä korostuneemman aseman Keijärvelle viettävien puistojen keskellä. Soppeenmäen puutaloalueet säilyvät. Kasvava väkiluku ja ikärakenne ovat vahvuuksia. Keskustaan sijoittuu lisää palveluasumista. Yhdessä kampusalueen kanssa ne aktivoivat kaupunkielämää keskustassa. HARJU VIRKISTYSALUEENA JA MAISEMASSA 1:15000 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

6 1.2 KESKUSTAN HEIKKOUKSIA JA UHKIA HEIKKOUKSEN JA UHKIEN LIEVENTÄMINEN SUUNNITELMASSA Liikenneyhteydet ovat vahvuus, mutta estevaikutustensa takia myös keskeinen keskustan toiminnallinen heikkous. Uhkana on liikennemäärien kasvaminen ja estevaikutuksen ja melun voimistuminen. Sitä on lievennetty seuraavasti: Junaradan yli kulkee uusi silta Asematieltä Pallotielle. Suunniteltu valtatie nousee Elovainion kohdalla sillaksi ja kaupunkirakenne pääsee kulkemaan jatkuvana sen ali. Vaasantiellä on enemmän ylityksiä, jotka myös rauhoittavat liikennettä. Rakentaminen ja istutukset Vaasantiellä lieventävät vaikutelmaa leveästä liikenneväylästä ja estävä melun leviämistä laajemmalle. Kolminapainen keskusta (Kirkonseutu, Soppeenmäki ja kehittyvä Elovainio) on heikkous. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ: PALVELUT JA ESTEETTÖMYYS TEIDEN JA RADAN ESTEVAIKUTUS, MELU JA MAISEMAKUVA, KASVAVAT LIIKENNEMÄÄRÄT Aronranta vahvistaa Ylöjärven painopistettä Keijärven rannalla ja liittää Kirkonseudun ja Soppeenmäen paremmin toisiinsa. RADAN JA TEIDEN PIRSTALOIMA KESKUSTA Keskustan oleellisia paikkoja ja palveluja yhdistävät raitiotie ja pyöräilyn ja jalankulun laatureitit. Tämä tukee erityisesti nuorien ja ikääntyneiden liikkumista ja paikallisten palveluiden käyttöä. Keijärven etelärannat tulevat saadaan käyttöön, kun korttelit ulottuvat Soppenmäeltä rantaan. Aronrannasta Pappilanniemen kautta Räikän rantaan kulkevaa reittiä selkeytetään. OSA RANTA- ALUEISTA VAIKEASTI SAAVUTETTAVISSA JA KÄYTETTÄVISSÄ KESKUSTA JA KESKEISET PALVELUT (KIRJASTO, TERVEYSASEMA YM.) OVAT ERIYTYNEET KOLMEEN SUUNTAAN 1: YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

7 1.3 PALKINTOLAUTAKUNNAN SUUNNITTELUOHJEET VASTAUKSIA SUUNNITTELUOHJEISIIN Kilpailuehdotuksen punainen lanka, nykyisen kaupunkirakenteen monipuolinen ja herkkä täydentäminen, hyödyntäminen ja ymmärtäminen, tulee säilyttää jatkotyön aikana. Kilpailualueen yksi tärkeistä kehittämiskohteista on Keijärven ranta-alue, johon ranta-asemakortteli muodostaa Yläjärven keskustalle aivan uuden painopisteen. Hybridikorttelin vieminen aivan rantaan, radan päälle, vaikuttaa liian rajulta verrattuna esim. ranta-aseman korttelin hienopiirteisyyteen. Ajatus järvimaiseman laajasta hyödyntämisestä on kuitenkin käyttökelpoinen idea, jota voidaan kehittää eteenpäin. Kirjaston pohjoispuolella sijaitseva alue on ehdotuksessa jäänyt hyödyntämättä. Elovainion aseman toteutumiseksi on suositeltavaa tutkia Elon kauppakeskuksen länsipuoiisten alueiden tehokkaampaa rakentamista pien-rivitalojen sijaan. Tosin tiivis-matala -tyyppiset kaupunkipientalokorttelit voivat hyvin vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Elovainiolie suunniteltu kaupan- ja vapaa-ajankeskus vihreine kansija amfirakenteineen vaikuttaa liian raskaalta, vaihtoehtoisia ratkaisuja kaivataan. Soppeenmäen teollisuusalueen uusiokäyttö asumisen alueena on perusteltua harjun alueen pohjaveden laadun turvaamiseksi. Soppeenmäen pientaloasutuksen säilyttäminen on lähtökohtana jatkosuunnittelulle. Aronrantaan on lisätty enemmän asuinrakennustyyppejä: pientaloja, pistetaloja ja puoliumpinaisia kortteleita. Rantaan viettävää katua on rajattu selkeämmäksi. Aronrantaan on tutkittu n k-m 2 :n liiketilayksikön sijoittumista, sen sijaan että se sijottuisi Elovainioon, mikä vahvistaisi Aronranta- Soppeenmäen asemaa Ylöjärven keskustana. Keijärven etelärannalla radan yli ulottuvista kortteleista on kehitetty matalampi, kevyempi versio. Kirjaston pohjoispuolella olevalle pellolle on ehdotettu täydentävää asuinrakentamista, myös nykyisen kaupan korttelin kehittämistä monikäyttöiseksi. Elovainion asuinrakentamista on lisätty ja kerrostalojen määrää lisätty. Elovainion kauppa-aluetta on kevennetty. Rakennusten ja suunnitellun moottorien ylittävä, kansirakenteinen puisto on muutettu: kaupparakennukset, kadut ja puisto jatkuvat nyt sillaksi korotetun moottoritien ali. Soppeenmäen teollisuusalue on muutettu melko tiiviiksi pientaloalueeksi, jossa voisi edelleen olla vähemmän pinta-alaa vaativaa toimitilaa. Keskuspuisto on säilytetty keskustaa jäsentävänä puistona, mutta se on kapeampi: esimeriksi asuinkortteleita hautausmaan pohjoispuolella on laajennettu ja jäähallin ympäristöä kehitettu urheilupuistona. Kuruntien varelle on lisätty uudisrakentamista välillä Aronranta-Räikkä ja Leija-kirjaston pohjoispuolella. Raitiovaunulle ehdotettu reitti koukkaisi Kuruntien sillan kautta, mikä muuttaa kadun luonnetta Soppeenmäen ja Aronrannan välillä. Asemantien ympäristöön sijoittuva Keskuspuisto on arvoltaan tärkeä ja merkitykseltään kokoava ratkaisu. Kuruntien luonteen uudelleentarkastelu/asuntorakentamisen lisääminen. YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

8 PALKINTOLAUTAKUNNAN SUUNNITTELUOHJEET 1:10000 RAKENTAMISTA VAI SÄILYVÄ PELTOMAISEMA? TEHOKASTA RAKENTAMISTA ELOVAINION ASEMAN LÄHELLÄ LISÄÄ RAKENTAMISTA ELOVAINION ASEMAN LÄHELLÄ KEVYEMPIÄ VAIHTOEHTOJA KAUPPA- JA URHEILUPUISTOLLE KURUNTIEN LUONTEEN TARKASTELU JA RAKENTAMISEN LISÄÄMINEN TIEN VARRELLA KESKUSPUISTO KOKOAVANA ELEMENTTINÄ RAUTATIEN JA VAASANTIEN VÄLISEN KIILAN HYÖDYNTÄMINEN TEOLLISUUSALUEESTA ASUINALUEEKSI? SOPPEENMÄEN PIENTALOASUTUS SÄILYY RANTAKORTTELIA KEHITETÄÄN UUTENA PAINOPISTEENÄ KILPAILUEHDOTUKSEN NYKYISEN KAUPUNKIRAKENTEEN MONIPUOLINEN JA HERKKÄ TÄYDENTÄMINEN TULEE SÄILYTTÄÄ PUNAISENA LANKANA JÄRVIMAISEMAN HYÖDYNTÄMINEN KEHITTÄMISKELPONEN IDEA, MUTTA RADAN YLI RAKENTAMINEN LIIAN RAJUA 6 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

9 1.4 YLÖJÄRVEN PIIRTEITÄ Ylöjärvi on voimakkaasti kasvava (vuosittainen väkiluvun muutos 1 ja 2 prosentin välillä 1 ) väestön ikärakenteeltaan nuori (0-14-vuotiaiden osuus 22.3%, koko maa 16.5 % 1 ) omistuspohjaisen pien- ja rivitaloasumisen kaupunki (vuokra-asunnoissa asuvien määrä 14,7%, muu maa 30,4, rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus 82%, muu maa 54,4 1 ) osittain Tampereen palvelujen ja työpaikkojen varassa (omassa kunnassa työssäkäyvien osuus 38,4 %, koko maa 60,3 %, Ylöjärvellä asioidaan omassa kunnassa vähemmän kuin Tampereella 2 ) polysentrinen (entisessä Kurussa noin 2500 asukasta, entisessä Viljakkalassa noin 2100, Metsäkylässä noin 3000, Vuorentaustassa n. 3000, Siivikkalassa noin 3000, keskustaan jää asukasta 1,3 ) halvempi vaihtoehto asumiseen (kerrostalojen hinnat 76 % Tampereen hinnoista, rivi- ja pientalojen hinnat 84 % 4 ) autoilukaupunki (liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 169 % Tampereen liikenteen hiilidioksidipäästöistä per capita ja 108 % koko maan liikenteen hiilidioksidipäästöistä per capita 5 ) monelle myös mökkikunta (kesämökkien lukumäärällä 4302 Ylöjärvi on suomen 14. mökkirikkain kunta 1 ) 1. TILASTOKESKUS,VERTAILE KUNTIA 2. SYKE, TNS Gallup, SVT 2O11 3. YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN TAAJAMA-ALUEIDEN KEHITYSKUVA 2030, Seppo Reiskanen 4. TILASTOKESKUS, Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat( /m²) 5. Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

10 1.5 YLÖJÄRVEN KEHITYSKUVA JA TAVOITTEITA SEN SAAVUTTAMISEKSI PIIRRE VÄHENEE PIIRRE PYSYY SAMANA PIIRRE VOIMISTUU 2030 YLÖJÄRVI VOI OLLA... voimakkaasti kasvava Ylöjärvi kehittyy entistä houkuttelevammaksi asuinpaikaksi Tampereen seudulla väestön ikärakenteeltaan nuori Kaupungin kasvu nuorentaa ikärakennetta omistuspohjaisen pien- ja rivitaloasumisen kaupunki Asuntotarjonta keskustassa monipuolistuu: Ylöjärvelle on erilaisia asumismuotoja ja ympäristöjä osittain Tampereen palvelujen ja työpaikkojen varassa Asukasmäärän kasvaessa myös paikallinen liiketoiminta kasvaa polysentrinen Keskusta voimistuu, eheytyy ja on sujuvammin saavutettava halvempi vaihtoehto asumiseen Ylöjärvi tarjoaa edelleen Tamperetta edullisemman, mutta myös laadultaan kilpailevan vaihtoehdon asumiselle autoilukaupunki Raitiovaunu ja sujuvat pyöräily- ja jalankulkureitit kasvattavat joukko- ja kevyen liikenteen osuutta monelle myös mökkikunta 8 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

11 KESKEISET TAVOITTEET KESKUSTAN SUUNNITTELULLE POIMINTOJA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA 2030:STÄ 1, ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030:STÄ 2 JA ILMASTOSTRATEGIA 2030:STÄ 3 SAAVUTETTAVUUS Verkottunut ja tasapainoisesti keskitetty ja hajautettu rakenne Kaupunki keskittyy joukkoliikenteen varrelle Laadukkaat pyöräilyreitit ja kävely-ympäristöt Selkeästi hahmottuva kaupunkikuva MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Keskustoihin sijoitetaan runsaasti keskitehokasta rakentamista Maankäyttö keskitetään keskustoihin ja joukko- ja kevyen liikenteen reittien varrelle. LIIKENTEESEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Pyritään järjestämään toiminnot niin, että ne ovat asiakkaiden saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen Joukkoliikenne sekä kävely ja pyöräily nostetaan suunnittelussa ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi MONIPUOLISUUS Asuntotarjontaa eri elämäntavoille ja tulotasoille Monipuoliset virkistysmahdollisuudet Kattavat palvelut RAKENNUKSIIN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Erilaisten asuntotyyppien ja hallintamuotojen osuutta lisätään, erityisryhmien asumistarpeita ennakoidaan Lisätään rakennusten muuntojoustavuutta ja muunneltavuutta sekä tilatehokkuutta hyvällä suunnittelulla Energiatehokasta rakentamista lisätään ja rakennusten energiatehokkuutta parannetaan SOPEUTUMISTOIMET Selvitetään rakennettujen alueiden rankkasadetulvariskit ja suunnitellaan varautumistoimenpiteet Vesien ohjaus suunnitellaan ottaen huomioon lisääntyvät sademäärät ja rankkasateet YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS Selvitetään pohjaveden pilaantumisen riski ja suunnitellaan toimenpiteet sen estämiseksi. Vähäpäästöinen liikkuminen on etusijalla Rakentaminen perustuu uusiutuviin energianlähteisiin ja materiaaleihin Hulevedet käsitellään luonnollisesti KESKUSTAN SUUNNITTELUN IDEATYÖPAJAT Sujuva joukko- ja kevyt liikenne Keskustan kaupunkimaiset naapurustot monipuolistavat pientalo-asutusta Keskusta ja Keijärvi tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja helposti saavutettavia palveluja 1 Tampereen kaupunkiseutu, Pöyry. (2010). 2 Tampereen kaupunkiseutu, Net Effect. (2010). 3 Tampereen kaupunkiseutu, Sito. (2010). YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

12 1.6 KESKUSTAN SUUNNITTELUN IDEATYÖPAJAT Menetelmä Ylöjärven kaupungintalolla pidettiin kaksi keskustan suunnittelun ideapajaa. Toiseen osallistui kaupungin ja maakunnan virkamiehiä, toiseen paikallisia asukkaita ja seudullisten yritysten ja yhteisöjen edustajia. Kolmas keskustan suunnittelun ideapaja, johon osallistui luottamushenkilöitä, pidettiin 10.9 Ylöjävellä. Ideointia lähestyttiin neljän eri asukasryhmän näkökulmasta: lapset ja nuoret perheet ja työikäiset iäkkäät ja eläkeläiset yritykset ja yhteisöt Erilaisiin asukasryhmiin eläytyen pohdittiin neljää Ylöjärven keskustan aihetta: virkistys liikenne asuminen palvelut Työpajoissa käytettiin idealappuja, keskustan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen karttaa ja mielikuvakortteja. Mielikuvakortteihin oli valittu kuvia erilaisista kaupunkiympäristöistä ja toiminnoista ja niissä erottuivat myös edellä mainitut asukasryhmät ja teemat. Osallistujat valitsivat korteista mieleisensä kertomaan itselleen merkityksellistä tulevaisuuden Ylöjärven piirteistä. Lopuksi kaikki osallistujat keskustelivat yhdessä. Johtopäätökset ideapajojen annista Eniten valituissa korteissa korostuvat ensimmäisenä liikkumisvälineet: raitiovaunu ja pyöräily. Muutenkin kaupungin toiminnallisuus tuli valituimmissa korteissa ja keskusteluissa vahvasti esiin: terveyspalvelut, koulu, tori, kahvila, hiihto ja mäenlasku. Kolmanneksi valituin kortti on urbaanit asuintalot veden äärellä. Keijärven rannan monipuolinen hyödyntäminen nousi keskusteluissa usein esiin. Rantakaupunkikortti kertoo siitä, että työpajalaiset suhtautuivat ennakkoluulottomasti veden äärelle rakentamiseen, kunhan rantakadusta pääsevät nauttimaan kaikki kaupunkilaiset. Yhdentoista valituimman kortin joukossa toinen rakennusta kuvaava kortti oli vanha puutalo. Se valittiin kuvaamaan perinteiden vaalimista ja korostamista keskustan kehittämisen yhteydessä. Keskustaa uudistettaessa vanhoja rakennuskohteita tulee muistaa korostaa. Historialliset kerrostumat luovat paikallista identiteettiä. Asuminen Keskustaan toivotaan monipuolista kaupunkimaista, hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden lähelle keskittyvää asumista vastapainona haja-asutusalueille. Asumisen yhteisöllisyyttä tulisi tukea suunnitteluratkaisuilla. Keskustaan ehdotetaan niin kortteleiden yhteispihoja, joissa lapset voivat tutustua, kuin myös kaupunkipientaloja, joissa yhdistyvät kaupunkiasumisen edut ja oman talon tai tontin vapaus. Veden äärelle voi kehittää omalaatuista, vetovoimaista asumista, joka aktivoi samalla rannan virkistyskäyttöä. Yhteisöllinen palveluasuminen sopii hyvin aivan keskustaan. Virkistys Ylöjärven puistoilta halutaan monipuolisia liikunta- ja oleskelumahdollisuuksia. Palloilukenttien ja ulkoilureittien ylläpidon ohella nuorten laajenevalle harrastekirjolle annetaan tilaa. Liikuntakentät voivat olla monikäyttöisempiä. Rakennettujen puistojen lisäksi on kevyemmin hoidettuja viheralueita ja toiminnallisten puistojen lisäksi paikkoja vapaamuotoisemmalle oleskelulle. Keijärvi on Ylöjärven virkistyskeidas. Paikoin rakentaminen aktivoi rantaraittia, toisaalta veden äärellä on tilaa tapahtumille ja arkivirkistäytymiselle. Järvi ja harju tarjoavat myös mainiot mahdollisuudet talviliikuntaan. Keskustaan toivotaan elävää torialuetta erityisesti eläkeläisille yhteisöllinen kohtaamispaikka palveluineen olisi iloksi. Nykyiseltä Soppeenmäen torilta puuttuvat edellytykset kivijalkaliiketoimintaan. Liikkuminen Keskustan sisäisissä kevyen liikenteen yhteyksissä nähtiin kehittämiseen varaa, erityisesti Elon kauppakeskuksen suuntaan. Varsinkin lapsille ja nuorille sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen kodin, koulun ja harrastusten väliset yhteydet ovat oleellisia. Iäkkäille tärkeitä ovat esteettömät, levähdyspaikoin varustetut kävely-yhteydet palveluihin. Kaupallisten palveluiden tulee olla kävelyetäisyydellä Joukkoliikenne on tärkeä kaikille asukkaille, mutta korostetusti nuorille, jotka liikkuvat paljon, mutta eivät vielä voi omistaa ajokorttia. Laadukas joukkoliikenne lisäisi Ylöjärven vetovoimaisuutta niin asuin- kuin työ- ja pistäytymispaikkanakin. Laatu edellyttää joukkoliikenteeltä selkeyttä, saavutettavuutta ja nopeutta. Vaikka kevyt ja joukkoliikenne saivatkin keskusteluissa pääpainon, muistutettiin, että myös kasvavan autoliikenteen sujuvuudesta tulee huolehtia kehittyvillä kauppa-, työpaikka- ja palvelualueilla. Liityntäpysäköinnillä helpottaa julkisen liikenteen käyttöä. Palvelut Palveluiden kehittäminen Ylöjärven keskustassa tekee siitä houkuttelevan asuinalueen. Lähipalveluiden esimerkiksi lähikauppojen saavutettavuus on kuitenkin turvattava muuallakin. Monipuolisen ulkoilmavirkistäytymisen lisäksi keskustaan toivottiin tiloja harrastamiselle, esimerkiksi rakennusta kulttuuritoiminnalle ja tapahtumille. Kunnallisten tilojen iltakäytön tukeminen voisi edesauttaa harrastustoimintaa. Vaikutukset suunnitteluun Raitiovaunun reitin tarkastelu on ollut työn keskeisimpiä aiheita. Suunnittelussa on etsitty reitti, joka vahvistaa Ylöjärven nykyistä, Soppeenmäen keskustaa on kävelyetäisyydellä valta-osasta uusia asuinalueita ja palveluita (koulu, urheilupuisto) tuo Elovainion kauppa- ja toimitilakeskittymät joukkoliikenteen varrelle on suhteellisen suoraviivainen ja nopea Toimintojen keskittämistä Soppeenmäki-Aronranta-Elovainio-akselille on kehitetty kilpailuvaiheesta. Näin ne yhdistyvät hyvin saavutettavaksi, helminauhaksi, jotka halkovat selkeät, laadukkaasti toteuttettavat pyöräilyn- ja jalankulun pääreitit. Asuinalueille on suunniteltu alueita, joissa yhdistyvät erilaiset kerrostalot, kytketyt pientalot ja erillispientalot. Jäähallin ympäristöä Keskuspuistossa on kehitetty Urheilupuistona ja Keijärven ympärille on suunniteltu täydentäviä virkistysreittejä. 10 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

13 Työpajoissa valitut mielikuvakortit Mielikuvakortin valintakerrat: YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

14 2. RAITIOLINJA JA KAUPUNKIRAKENNE Raitiovaunun reitin tarkastelu on ollut työn keskeisimpiä aiheita. Suunnittelussa on etsitty reitti, joka vahvistaa Ylöjärven nykyistä, Soppeenmäen keskustaa on kävelyetäisyydellä valta-osasta uusia asuinalueita ja palveluita (koulu, urheilupuisto) tuo Elovainion kauppa- ja toimitilakeskittymät joukkoliikenteen piiriin on suhteellisen suoraviivainen ja nopea 12 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

15 RAITIOVAUNUN LINJAUSVAIHTOEHTOJA JA KESKUSTAN RAKENNEMALLEJA 2.1 RAITIOLINJAN SUUNNITTELUPROSESSI KAUPUNKIKEHÄLINJAUS RADANVARSIKAUPUNKILINJAUS (WSP:N LUONNOS) Suunnitelman kehittyminen PUISTO KAUPUNGIN KESKUKSENA -LINJAUS 1 Raitiotiestä oli olemassa Ramboll Finland Oy:n luonnostelema alustava reitti. Sen oheen kehitettiin vertailun vuoksi kolme muuta reittivaihtoehtoa - Bulevardikaupunki, Puisto kaupungin keskuksena ja Kaupunkikehä, jotka korostaisivat erilaisia ominaisuuksia kaupungissa ja painottaisivat tiiviin rakentamisen vyöhykkeen hieman eri kohtiin (kuva 1). BULEVARDIKAUPUNGIN LINJAUS Näistä reitistä valittiin jatkotyöstöön reitti Puisto kaupungin keskuksena, joka yhdistää keskustaa hyvin itä-länsisuunnassa ja aiheuttamatta kuitenkaan laajoja katurakennustöitä Vaasantiellä. Reittiä muokattiin niin, että koukkaa moottoritiesillan ali Elovainion puolella ja palaa junaradan pohjoispuolelle kohdasta, jossa sillan rakentaminen on maastomuotojen puolesta helpointa (kuva 2). Toimintojen keskittämistä Soppeenmäki-Aronranta-Elovainio-akselille on kehitetty kilpailuvaiheesta. Näin ne yhdistyvät hyvin saavutettavaksi, helminauhaksi, jota yhdistää raitiovaunun lisäksi selkeät, laadukkaasti toteutettavat pyöräilyn- ja jalankulun pääreitit. Reittiä säädettiin lopuksi vielä kulkemaan suoremmin Elon kauppakeskuksen ohi ja Kuruntien sillalta Elotielle. Pysäkki Räikässä jää pois, mutta suorempi reitti on nopeampi eikä junaradan ylitystä pitkine ramppeineen tarvita Asematien kohdalla (kuva 3). Raitiolinjan varrella tavoiteltava asukasmäärä 2 Raitiovaunupysäkkien palvelusäteiksi otettiin 400m eli noin 4-10 minuutin kävelymatka ja 800m eli muutaman minuutin pyörämatka. Turun kaupunkiseudun rakennemalli selvityksessä (Trafix Oy) oli esitetty kannattavaksi asukasmääräksi asukasta raitiotien linjakilometriä kohden 400m etäisyydellä pysäkistä, josta saatiin vertailukohta laskelmille. Toinen vertailukohta on Future of Urban Transport. Learning from Success and Weakness (Carmen Hass-Klau, Graham Crampton, 2002), jossa todetaan, että 600m etäisyydellä raitiotiestä tulee olla vähintään asukasta linjakilometriä kohden. Edellä mainitut ylittyvät tässä esitetyn keskustan yleissuunnitelman tehokkuuksilla helposti. Suunniteluissa ja nykyisissä asuinkortteleissa noin 400m etäisyydellä raitiotiestä olisi asukkaita arviolta ja asuinkortteleiden tehokkuus keskimäärin noin 0,9, kun Turun rakennemallin mukainen ehto täyttyisi keskimääräisellä tehokkuudella 0,5-0,6. Tämä tarkastelu kuitenkin koskee vain Ylöjärven keskustaa. Asukasmäärät tulee selvittää koko raitiolinjan pituudelta, jotta riittävä asukaspohja saadaan arvioitua. Keskustan ulkopuolisilla osuuksilla raitiolinjan varren asukasmäärät jäänevät pienemmiksi. Siksi tässä raportissa on päädytty ehdottamaan toistaiseksi, että keskustassa 400m säteellä pysäkeistä tavoiteltaisiin edellä mainitut vertailuarvot reilusti täyttävää asuinkorttelitehokkuutta, yli 0,8:aa. YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

16 RAITIOLINJA 1:10000 Raitiolinja ja pysäkki 3 14 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

17 1:15000 RADANVARSIKAUPUNKI (WSP:N LUONNOS) RADANVARSIKAUPUNKI (RAMBOLLIN LUONNOS) + Kulkee kummankin kilpailuehdotuksessa esitetyn juna-aseman kautta + Kulkee terveysaseman ja sairaalan editse + Kulkee jäähallin ja muiden keskuspuiston aktiviteettien ohi + Suoraviivaisin reitti Tehokkain rakentaminen sijoittuu rautatien melun ja estevaikutuksen piiriin Uudistuva, tehokkaasti rakennettava alue Tiivistyvä alue Sivuaa vähän Elovainiota ja kulkee kaukana Soppeenmäen teollisuusalueesta Jos juna-asemat rakennetaan, raitiotie ei oleellisesti laajenna joukkoliikenteen saavutettavuutta Kauppakeskus- / tiva-kauppa- / toimitila-alue Pysäkki 400m / n. 6min kävelyetäisyys pysäkiltä Tiivis rakentamien radan lähellä antaisi aihetta radan kattamiseen. Kuva: Theresienhöhe, rautatien kattava puistokansi Münchenissä Maisema-arkkitehti: Topotek1. (Kuvan lähde: de/) YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

18 BULEVARDIKAUPUNKI 1:15000 BULEVARDIKAUPUNKI + Vaasantie muuttuu katumaisemmaksi raitiovaunun rakentamisen yhteydessä + Linja kulkee Soppeenmäen teollisuusalueen vierestä, jolloin alueen tehokkaampi rakentaminen on perustellumpaa + Kattaa lähes kaikki suunnitellut uudistuvat alueet elonvainion asemavarausta lukuun ottamatta Kirkonseutu ei ole reitillä, kaupungin painopiste siirtyy Vaasantien varrelle Koukkaus Soppeenmäen kautta mahdollistaisi sen tehokkamman kehittämisen Tehokkain rakentaminen sijoittuu Vaasantien melun ja estevaikutuksen piiriin Uudistuva, tehokkaasti rakennettava alue Tiivistyvä alue Vilkasliikenteinen Mäkelänkatu Helsingissä voisi olla esikuva Vaasantielle. (Kuvan lähde: CC moggie68, Kauppakeskus- / tiva-kauppa- / toimitila-alue Pysäkki 400m / n. 6min kävelyetäisyys pysäkiltä 16 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

19 PUISTO 1:15000KAUPUNGIN KESKUKSENA PUISTO KAUPUNGIN KESKUKSENA + Korostaa ja aktivoi keskuspuistoa alueen kokoavana paikkana urheiluhalleineen ja kauppoineen + Kulkee terveysaseman ja sairaalan edestä + Kattaa lähes kaikki kilpailuehdotuksessa suunnitellut uudet alueet elonvainion asemavarausta lukuun ottamatta + Kulkee Elovainion kauppa-alueen vierestä Reitti kulkee asuinalueen laidalla, puiston toiselta reunalta 200 metrin matka pysäkille Nørrebro Parken ja muut kapeat puistoväylät ja aukiot yhdistävät eri kaupunginosia Kööpenhaminassa. (Kuvan lähde: CC: Eur0trash, Uudistuva, tehokkaasti rakennettava alue Tiivistyvä alue Kauppakeskus- / tiva-kauppa- / toimitila-alue Pysäkki 400m / n. 6min kävelyetäisyys pysäkiltä YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

20 KAUPUNKIKEHÄ 1:15000 KAUPUNKIKEHÄ + Kattaa laajasti koko keskustan alueet ja palvelut (mm. kirjasto) + Vahvistaa Kuruntietä Ylöjärven selkärankana + Vaasantie muuttuu katumaisemmaksi + Kulkee kummankin kilpailuehdotuksessa esitetyn juna-aseman kautta Uudistuva, tehokkaasti rakennettava alue + Kulkee Elovainion kauppa-alueen vierestä Tiivistyvä alue Kauppakeskus- / tiva-kauppa- / toimitila-alue Pysäkki 400m / n. 6min kävelyetäisyys pysäkiltä Raitiolinja päättyy Ylöjärven keskustaan Kuruntie ja muut kadut voisivat muuttua raitiotien myötä vilkkaammiksi ja viihtyisämmiksi, kuten Zaragozassa on suunnitteilla (arkkitehti Aldayjover. (Kuvan lähde: 18 YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI

21 400 M:N ETÄISYYDELLÄ PYSÄKEISTÄ 2.2 RAITIOLINJA JA PALVELUALUE Uutta asuinkerrosalaa n k-m 2 Asuinkortteleiden (nykyiset ja uudet) keskimääräinen tehokkuus 0, uutta asukasta, jos yhtä asukasta kohden lasketaan 50 k-m M:N ETÄISYYDELLÄ PYSÄKEISTÄ Uutta asuinkerrosalaa n k-m uutta asukasta, jos yhtä asukasta kohden lasketaan 50 k-m 2 Raitiotie ja pysäkki 400m ja 800m etäisyys pysäkeistä Tiiviisti rakennettavat uudet naapurustot n. 400m etäisyydellä raitiovaunupysäkeistä, asuinkortteleiden tehokkuus 0,8 Täydennysrakennettavat nykyiset naapurustot n. 400m etäisyydellä raitiovaunupysäkeistä, asuinkortteleiden tehokkuus 0,8 Uudet naapurustot, asuinkortteleiden tehokkuus 0,3-0.8 Täydennysrakennettavat naapurustot, asuinkortteleiden tehokkuus 0,3-0.8 Kauppa-, toimitila-alueet ja urheilupuisto YLÖJÄRVEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA I TYÖVAIHEEN RAPORTTI