SÄÄKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SÄÄKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: NURMIJÄRVEN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

2 Muutoslista PNU PNU JOAL & HNÄR Rev_A..05 PNU PNU JOAL & HNÄR VALMIS..05 PNU PNU JOAL & HNÄR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö JOHDANTO... SUUNNITTELUALUE... KIINTEISTÖKOHTAINEN VESIHUOLTO... KESKITETTY VESIHUOLTO KESKITETYN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON MITOITUS KUSTANNUKSET Kiinteistökohtaisen vesihuoltovaihtoehdon kustannukset Keskitetyn vesihuoltovaihtoedon kustannukset VESIHUOLLON TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HULEVESIEN VAIKUTUSARVIO Kaavoituksen ja vesihuollon toteutustavan vaikutus hulevesien määrään ja laatuun Vesihuoltojärjestelmän rakentamisen vaikutukset huleveden laatuun... 9 YHTEENVETO... Piirustukset: 00 Yleiskartta :000 Sweco Ympäristö Oy PL 88, 005 Helsinki Mäkelininkatu 7 A, 9000 Oulu PL 5, Tampere PL 669, 070 Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4

5 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on laatia vesihuollon yleissuunnitelma Nurmijärven kunnan Sääksjärven ranta-asemakaava-alueelle. Tavoitteena on tarkastella keskitetyn vesihuollon ja kiinteistökohtaisten ratkaisujen järjestämisen vaihtoehtoja. Lisäksi työ sisältää alustavan mitoituksen ja kustannusarvion kummastakin vaihtoehdosta. Alueen hulevesien osalta esitetään vaikutusarvio. Yleissuunnitelman mitoitus perustuu RIL 7--00, Vesihuoltoverkkojen suunnittelu -kirjaan. Kiinteistökohtaisissa mitoituksissa on noudatettava RakMk D määräyksiä. Yleissuunnitelma on laadittu Nurmijärven kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistolla. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven kunnan alueella, Sääksjärven rannalla. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 ha. Alueella sijaitsee leirikeskus ja noin 0 loma-asuntoa talousrakennuksineen ja saunoineen. Lähes kaikki loma-asunnot sijaitsevat alle 00 metrin päässä joko Sääksjärven tai Haukilammen rantaviivasta. Suunnittelualueelle laaditaan parhaillaan ranta-asemakaavaa. Alueelle ei ole tulossa kaavoituksen myötä lisää loma-asuntoja. Kaavoitustyön pohjaksi alueen käyttöä kartoitettiin kyselyllä vuonna 0. Kyselyn perusteilla alueen loma-asunnoista neljä on talviasuttavia ja näistä kaksi on käytössä vain kesäisin. Kyselyn perusteella suurin osa kiinteistöistä on kantoveden varassa. Kahdeksalla kiinteistöllä on vesijohto, josta saadaan vettä sisälle. Vettä otetaan joko omasta kaivosta tai järvestä. Kaivoveden vedenlaatu ei ole tiedossa. Kolmella loma-asunnolla on vesivessa, joista jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Suunnittelualueella muodostuvat jätevedet ovat normaaleja asumisjätevesiä. Suunnittelualue sijaitsee Kiljavan I-luokan pohjavesialueella (055). Hertta-tietokannan mukaan Kiljavan pohjavesialue on kokonaisuudessaan hiekkavaltaista, mutta soraa esiintyy runsaasti. Pintaosat ovat monin paikoin hienorakeisia, välikerroksina esiintyy savea, silttiä sekä moreenilaattoja. Kiljavan pohjavesialueella on kaksi käytössä olevaa pohjavedenottamoa: Kiljavan vedenottamo (000 m /d) ja Röykän varavedenottamo (500 m /d). Hertta-tietokannan mukaan Sääksjärvi vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen kaakkoisrannalla tapahtuvan rantaimeytymisen vuoksi. Pohjaveden päävirtaussuunta on Sääksjärven koillis- ja eteläpuolella etelään ja kaakkoon. Röykän varavedenottamo sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella reilun 00 metrin päässä kaava-alueesta. Suunnittelualue on osa valtakunnallista harjujensuojeluohjelmaa ja se sivuaa kolmelta reunalta Kalkkilammi-Sääksjärvi Natura 000-aluetta (FI000056). Alueiden sijainti kaava-alueen suhteen on esitetty kuvassa.. ()

6 Varavedenottamo Kuva.. Ranta-asemakaava-alueen, Kiljavan I-luokan pohjavesialueen, Kalkkilammi- Sääksjärvi Natura-alueen sekä harjunsuojeluohjelma-alueen sijainti. Valtakunnallisen harjunsuojeluohjelman tavoitteena on, että harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää, eikä suojeltavien harjujen luonnontilaa tai maisemakuvaa saa heikentää. Maa-aineksen oton lisäksi harjualueilla on tarvetta ohjata myös rakentamista sekä teiden ja voimajohtojen sijoittamista siten, että alueiden luonteenomaiset piirteet säilyvät. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluvien harjujen suojelusta on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 98. Kalkkilammi-Sääksjärvi Natura-alueen pinta-ala on 976 hehtaaria. Suurin osa-alue on Sääksjärven ympäristö. Kaava-alueen läheisyydessä Natura-alueeseen kuuluvat kaavaalueen pohjoispuolella sijaitseva Sääksjärvi, kaava-alueen koillisreunalla sijaitseva Haukilampi, sekä Sääksjärveä ympäröivä Kiljavannummen harjualue. Suojeltavasta harjualueesta on rajattu pois jo rakennettuja alueita kuten kaava-alueen nykyiset loma-asunnot. Sääksjärvi on Ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Järvi edustaa luontodirektiivin luontotyyppiä niukkaravinteiset järvet, joissa on runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta. Pohjassa kasvaa mm. Uudellamaalla uhanalaista raania. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Sääksjärvi on laskuojaton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Järven vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Sääksjärven pinta-ala on,5 km ja valuma-alueen pinta-ala on noin 6,5 km. ()

7 Haukilampi sijaitsee Sääksjärven lähivaluma-alueella. Maaperä vesistöjen välissä on hyvin läpäisevää hiekkamaata ja lampi sijaitsee korkeammalla kuin Sääksjärvi. Haukilammen vedenlaadun arvioidaan vaikuttavan pitkällä aikavälillä Sääksjärven vedenlaatuun. Maakuntakaavassa suunnittelualue on esitetty rajoittuvan Natura-alueen lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Maakuntakaavassa alue on luokiteltu geologisesti arvokkaaksi alueeksi. KIINTEISTÖKOHTAINEN VESIHUOLTO Kiinteistökohtaisessa vesihuoltovaihtoehdossa vedenhankinta toteutetaan omilla kaivoilla (suunnittelualue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella) tai kantovedellä. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan viemäriverkon ulkopuolella sijaitsevilla pohjavesialueilla jätevesiä ei saa imeyttää maahan eli käsittelyjärjestelmien tulee olla rakenteeltaan tiiviitä. Pohjavesi- ja ranta-alueilla kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tulee saavuttaa seuraavat kuormitusvähenemät: - orgaanisen aineksen osalta 90 % - kokonaisfosforin osalta 85 % ja - kokonaistypen osalta 0 %. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Kaavoituksen yhteydessä käytiin neuvottelu ELY-keskuksen kanssa joulukuussa 05. Tässä yhteydessä sovittiin, ettei vesikäymälöitä eikä umpisäiliöitä sallita alueella. Suunnittelualueen jätevesihuolto voidaan toteuttaa kuivakäymälänä, jonka lisäksi pesuvesistä koostuvat harmaat jätevedet käsitellään erikseen. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan kuivakäymälän rakentamisessa tulee huomioida, että kuivakäymäläjäte kerätään, varastoidaan ja kompostoidaan tarkoitukseen suunnitellulla, tiivispohjaisella alustalla varustetussa kompostointilaitteessa. Harmaat jätevedet voidaan ympäristönsuojelumääräysten mukaan johtaa puhdistuksen jälkeen avo-ojaan. Harmaan jäteveden käsittelyjärjestelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi harmaavesisuodattimena, suodatuskenttänä tai pienpuhdistamona. Puhdistettujen jätevesien purkupisteen ja vesistön välinen vähimmäissuojaetäisyys on ympäristönsuojelumääräysten mukaan 5-0 metriä. Kahdeksan saunamökeistä ja muutama loma-asunnoista sijaitsee alle 0 metrin päässä Sääksjärven rantaviivasta. Kahdella saunamökeistä alittuu myös 5 metrin minimisuojaetäisyys. Rakennusten sijainti ja suojaetäisyydet on esitetty seuraavassa kuvassa. Rannan läheisyydessä sijaitsevilla kiinteistöillä harmaiden jätevesien purkaminen voi edellyttää puhdistetun harmaanveden pumppausta vaaditun suojaetäisyyden päähän rantaviivasta. ()

8 Kuva.. Rakennusten sijainti ja suojaetäisyydet. Punaisella on esitetty 5 m suojaetäisyys Sääksjärven rantaviivasta, vaaleanpunaisella 0 m suojaetäisyys. Saunarakennukset on esitetty vaaleanpunaisella, kesämökit vihreänä ympyränä ja talviasuttavat vapaa-ajanasunnot vihreänä neliönä. Sääksjärven ranta-alue (00 m) on esitetty vaaleanvihreällä. Harmaavesisuodattimen etuna suodatuskenttään ja pienpuhdistamoon on pieni koko, joustavat sijoitusmahdollisuudet ja kemikaalittomuus. Harmaavesisuodattimen toiminta perustuu mekaanisen suodatuksen lisäksi biologiseen käsittelyyn. Harmaat jätevedet johdetaan suodatinrakenteeseen joko suoraan tai saostussäiliön kautta. Suodatusmateriaali vaihtelee laitemerkeittäin, käytettyjä materiaaleja ovat esimerkiksi turve ja sammal. Useilla laitetyypeillä suodatinmateriaalin vaihtoväli on kerran mökkikaudessa. Suodatusmateriaali voidaan yleensä kompostoida ja hyödyntää maanparannusaineena. Harmaavesisuodattimia on saatavilla myös ympärivuotiseen käyttöön sopivina. Talviaikainen käyttö voi edellyttää rakenteen eristystä, upotusta maahan, tai sijoitusta kellariin suodatusmateriaalin jäätymisen estämiseksi. Esimerkkejä harmaavesisuodattimesta on kuvassa.. ()

9 Kuva.. Esimerkkejä harmaavesisuodattimesta. Vasemmalla Biolan harmaavesisuodatin light (kapasiteetti 00 l/vrk/moduli, kesäkäyttö tai sisäasennus), keskellä Biolan harmaavesisuodatin 70 (kapasiteetti 500 l/vrk, kesä- ja talvikäyttöön, asennus maan päälle) ja oikealla Uponor harmaavesisuodatin Mökki (kapasiteetti 500 l/vrk, saatavilla kesä- ja talvikäyttöön, asennus maanpinnan yläpuolelle, osittain maan alle tai kokonaan maan alle). Suunnittelualueen maasto on haasteellista ja ympäristö herkkää. Alueen erityispiirteet tulee huomioida kiinteistökohtaisia toteutusratkaisuja suunniteltaessa. Suunnittelualueen rinne on jyrkkä ja osa saunamökeistä on toteutettu rannan välittömään läheisyyteen. Tarvittavan kaluston (rakennus ja huolto) tuominen rantaan voi olla vaikeaa. Rakenteiden sijoituksessa tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet sekä kaivoihin että Sääksjärveen. Harmaiden jätevesien purku voi edellyttää pumppausta. KESKITETTY VESIHUOLTO Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma on päivitetty vuoden 05 aikana. Kehittämissuunnitelma on ollut teknisessä lautakunnassa 6..05, se on hyväksytty kunnanhallituksessa ja on hyväksytty kunnanvaltuustossa Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on linjattu, ettei kunnalla ole vesihuollon järjestämisvelvollisuutta suunnittelualueella eikä suunnittelualueelle määritetä toiminta-aluetta. Alue ei ole vesihuoltolain tarkoittamaa tilastollista taajamaa (YKR/SYKE 0), joten kiinteistöillä ei ole vesihuoltolain 0 :n mukaista liittymisvelvollisuutta verkostoon, vaikka alueelle hyväksyttäisiin toiminta-alue. Keskitetyn vesihuollon toteuttaminen edellyttää esimerkiksi osuuskunnan perustamista, joka hallinnoisi ja huoltaisi rakennettua järjestelmää. Ennen keskitetyn vesihuollon toteuttamista on varmistuttava riittävästä liittyjämäärästä. Yleiskartassa 00 esitetty vesihuollon yleissuunnitelma perustuu karttatarkasteluun ja maastokatselmukseen. Maastomittauksia tai maaperätutkimuksia ei ole tehty. Verkoston sijoittamista ohjaa olemassa oleva tieverkko, maastonmuodot ja maaperä. Taloudelliset ja tekniset näkökohdat huomioiden alueelle ei ole kannattavaa rakentaa viettoviemäröintiä. Alueen maastonmuodot estävät kiinteistöjen jätevesien keräämisen yhteen pumppaamoon, joten viettoviemärin toteutus vaatisi useita isompia pumppaamoita. Lisäksi viettoviemäröinnissä linjat jouduttaisiin sijoittamaan kiinteistöjen sisälle, kun paineviemä- 5 ()

10 röinnissä linjat on mahdollista sijoittaa kiinteistöjen rajoille. Alueille, joille on suunniteltu paineviemäröinti, on suunniteltu kiinteistökohtainen pumppaamo jokaiselle kiinteistölle erikseen. Toteutussuunnitelman yhteydessä voidaan tapauskohtaisesti tarkistaa, voidaanko yhtä pumppaamoa käyttää kahden tai useamman kiinteistön kesken. Kiinteistökohtaisen pumppaamon huolto kuuluu kiinteistölle ja se on tehtävä säännöllisesti. Suunniteltu vesijohtolinja nro -.0 liitetään olemassa olevaan vesijohtoon PEH. Linjat.-. ja. yhdistyvät linjaan -.0. Liitoskohdat on esitetty yleiskartassa 00. Suunniteltu paineviemärilinja nro -.0 liitetään olemassa olevaan jätevesiviemäriin PVC 60 ja linjat nro.-. ja. liittyvät linjaan -.0. Linjojen -.0 ja. loppuun suositellaan asennettavaksi huuhteluyhteet. Liitoskohdat on esitetty yleiskartassa 00. Vesijohtoverkoston toimivuuden arvioinnissa ei ole tehty painetarkastelua. Rakentamissuunnitelman yhteydessä on syytä tehdä painetarkastelu mahdollisten paineenkorotustarpeiden määrittämiseksi. 5 KESKITETYN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON MITOITUS Alueen mitoitusvirtaama on laskettu kesäkauden asukasmäärän perusteella (kaikki vapaaajanasunnot käytössä) 50 l/as vuorokaudessa ominaisvedenkulutuksella (Qominaisk). Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan ominaisvedenkulutus Nurmijärvellä on 8 7 l/as vrk. Suurempi ominaisvedenkulutus on laskettu verkostoon pumpatusta vesimäärästä, pienempi laskutetusta vesimäärästä. Suunnittelualueen nykyinen vedenkäyttö on tätä huomattavasti pienempää, koska vedenhankinta perustuu osittain kantoveteen. Koska viemäröinti on ajateltu toteutettavan paineviemärinä, merkittävää vuotovesivirtaamaa ei oleteta muodostuvan. Mitoitusvirtaaman laskennassa kiinteistöjen asukasmääränä on käytetty,5 as/kiinteistö. Huipputuntikerroin Chmax on, ja maksimivuorokausikerroin Cdmax on,5. Keskimääräinen vuorokausikäyttö on laskettu kaavalla ja huipputuntikäyttö kaavalla. Qo min aisk * P Qdkeskim=, () 000 Q * h max = Ch max * cd max Qdkeskim, () missä Qdkeskim on keskimääräinen vedenkäyttö vuorokaudessa [m /d], P on vedenkäyttäjien lukumäärä ja Qhmaxon huipputuntikäyttö [m /h]. Suunnittelualueella muodostuu kesällä noin 7 m vesi- ja jätevesivirtaama vuorokaudessa. Talvella virtaama on alle m vuorokaudessa. Muodostuneet mitoitusvirtaamat on koottu taulukkoon ()

11 Taulukko 5.. Sääksjärven alueen vesijohdon mitoitus. Linjojen sijainti on esitetty kuvassa 00. Linja Liittyneet Asukkaita Keskimääräinen vedenkäyttö Huipputuntikäyttö [m /h] kiinteistöt [m /vrk] Kesä Talvi Kesä Talvi Kesä Talvi Kesä Talvi.0 7 8,6 0, 0,9 0, , 0,8 0,8 0, , 0 0, ,6 0, 0,9 0, , 0,8,8 0, ,,5,5 0,5 Vesijohdon putkikoko valitaan yleensä niin, että painehäviögradientti on alle m/km. Seuraavassa taulukossa on esitetty putken kapasiteetti ja virtausnopeus m/km painehäviögradientilla. Taulukko 5.. Virtaama ja virtausnopeus noin m/km painehäviögradientilla kolmella vesijohdon putkikoolla. Tarkastelu on tehty Darcy Weisbach:n menetelmällä, kun putken karkeus on 0,5 mm (vanha muoviputki). Putki mitoitusvirtaama [m /h] virtausnopeus [m/s] 6 PEH-0,5 0, 75 PEH-0,5 0, 90 PEH-0 7 0, Paineviemärin mitoitus perustuu itsepuhdistuskyvyn saavuttamiseen. Paineviemäri on huuhtoutuva kun virtausnopeus on vähintään 0,7 m/s. Seuraavassa taulukossa on esitetty itsepuhdistuskykyä vastaava virtaama ja sitä vastaava painehäviögradientti kolmella eri putkikoolla. Taulukko 5.. Virtaama ja painehäviö 0,7 m/s virtausnopeudella kolmella paineviemärin putkikoolla. Tarkastelu on tehty Darcy Weisbach:n menetelmällä, kun putken karkeus on 0,5 mm (vanha muoviputki). Putki mitoitusvirtaama [m /h] painehäviögradientti [m/km] 6 PEH-0 6,5 75 PEH-0 8,5,5 90 PEH-0,5 9,5 Vesi- ja viemärijohdoiksi valitaan 6 PEH-PN0 putket. Vesijohtojen tiedot on koottu taulukkoon ()

12 Taulukko 5.. Vesijohto- ja viemäriverkosto Sääksjärven ranta-asemakaava-alueelle Linja Vesijohto Viemäri Linjan pituus [m].0 6 PEH-0 6 PEH PEH-0 6 PEH-0 60 Liitospiste -. 6 PEH-0 6 PEH PEH-0 6 PEH PEH-0 6 PEH-0 70 Liitospiste 6 PEH-0 6 PEH-0 70 Vesijohtoverkostoon muodostuu kesällä alle mvp ja talvella alle mvp painehäviö. Viipymät verkostossa tietyissä tarkastelupisteissä on koottu taulukkoon 5.5. Taulukko 5.5. Vesi- ja viemäriveden viipymä tietyissä tarkastelupisteissä (pisteestä ) Tarkastelupiste Pituus [m] Viipymä kesällä [vrk] Viipymä talvella [vrk]. 0, , ,8 5,5 Epätasaisen käytön ja talviaikojen pitkien viipymien vuoksi paineviemäriin on suunniteltu huuhteluyhteet, jotta linja on mahdollista huuhdella tarvittaessa. 6 KUSTANNUKSET 6. Kiinteistökohtaisen vesihuoltovaihtoehdon kustannukset Sääksjärven alueen kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien rakennuskustannusten arvioimiseksi on käytetty taulukossa 6. esitettyjä laskentaperusteita (ALV 0 %). Yksikkökustannuksiin on sisällytetty maanrakennus-, vesijohto- ja viemärityöt sekä yleiskustannukset. Kustannusarviossa ei ole huomioitu mahdollista harmaiden jätevesien pumppaustarvetta. Taulukko 6.. Kiinteistökohtaisen vesihuollon rakennuskustannukset (ALV 0 %). Kustannukset sisältävät asennustyöt ja noin 0 m tonttijohtoja. Yksikkökustannus Määrä Kustannus Rengaskaivo uppopumpulla 5000 /kpl 0 kpl Kompostoiva käymälä+harmaavesisuodin 000 /kpl 0 kpl Yhteensä 8000 /kiinteistö Sääksjärven alueen kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun yhteenlaskettu kustannusarvio on noin Kustannusarvio sisältää kiinteistökohtaisen kompostoivan käymälän, harmaavesisuodattimen, rengaskaivon uppopumpulla sekä 0 metriä tonttijohtoja (jätevesi DN ja vesijohto DN0). Kiinteistökohtaiset kustannukset ovat noin euroa. Kustannukset vaihtelevat kiinteistöittäin kaivon syvyyden (pohjaveden korkeuden) suhteen, harmaavesisuodattimen sijoitustavan sekä pumppaustarpeen perusteella. Kaikki kustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. 8 ()

13 6. Keskitetyn vesihuoltovaihtoedon kustannukset Sääksjärven alueen vesijohto- ja viemäriverkoston rakennuskustannusten arvioimiseksi on käytetty taulukossa 6. esitettyjä laskentaperusteita (ALV 0 %). Yksikkökustannuksiin on sisällytetty yleiskustannukset, maanrakennus-, vesijohto- ja viemärityöt. Keskitetty vesihuoltovaihtoehdon toteutustapa on esitetty yleiskartassa 00. Pelkän vesijohdon tai viemärin rakentamisen yksikkökustannus on noin 60 /m, kun johto rakennetaan omaan kaivantoonsa. Pelkän vesijohdon rakennuskustannukset ovat noin (ALV 0%). Taulukko 6.. Keskitetyn vesihuollon rakennuskustannukset (ALV 0 %). Yksikkökustannukset sisältävät yleiskustannukset (0 %). Yksikkökustannus Määrä Kustannus Runkolinja (vj + pv) 80 /m 00m Tonttijohto (vj + pv) 80 /m 900m Paineviemärin huuhteluyhde 500 /kpl kpl Kiinteistökohtainen pumppaamo 5000 /kpl 0 kpl Yhteensä Sääksjärven alueen keskitetyn vesihuollon yhteenlaskettu kustannusarvio on noin Kustannusarvio sisältää runkolinjat (vesijohto 6PEH PN0 ja paineviemäri 6PEH PN0), tonttijohdot (paineviemäri DN6 ja vesijohto DN0), paineviemärin huuhteluyhteet ja kiinteistökohtaiset pumppaamot asennustöineen. Pumppaamokustannus sisältää 0 m tonttijohtoa (viemäri DN ja vesijohto DN0). Vesijohto ja paineviemäri rakennetaan samaan kaivantoon. Hinnat sisältävät yleiskustannukset 0 %. Rakennettua runkolinjametriä kohti kustannukset ovat noin euroa. Kiinteistöä kohti kustannukset ovat noin euroa. Kustannukset vaihtelevat kiinteistöittäin tonttijohdon pituuden suhteen. Kaikki kustannukset on esitetty ilman arvonlisäveroa. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita on suunniteltu Sääksjärven alueelle 0 kappaletta. Kiinteistökohtaisia rakennuskustannuksia voidaan vähentää, mikäli yhteen kiinteistöpumppaamoon liitetään useampi kuin yksi kiinteistö. Useamman kiinteistön liittäminen samaan pumppaamoon ei vaikuta pumppaamon hankintakustannuksiin, mutta voi edellyttää pidempien tonttilinjojen rakentamista. 9 ()

14 7 VESIHUOLLON TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Suunnittelualueen vesihuolto voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla tai keskitettynä järjestelmänä. Toteutustapojen vertailu on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 7. Vesihuollon toteutusvaihtoehtojen vertailu Kiinteistökohtainen järjestelmä Keskitetty vesihuolto Edut + vaikutusmahdollisuudet toteutustapaan + hyvin hoidettuna ei hajuhaittoja + pelkkien pesuvesien käsittely on yksinkertaisempaa kuin vesikäymäläjätevesien + kuormitus poistuu herkältä pohjavesija Natura-alueelta + parempi toimintavarmuus + sama kustannus kaikille runkoverkon osalta, tonttikohtaiset kustannukset voivat vaihdella + pienemmät hankintakustannuksetöitä + vähemmän käyttö- ja kunnossapito- + ylläpitää loma-asuntojen nykyistä + toimintavarma varustelu- ja vedenkäyt- tötasoa + vastaa kaavoituksen tavoitteita Haitat - puhdistettu jätevesi puretaan Sääksjärveen - harmaiden jätevesien käsittely edellyttää riittävää suojaetäisyyttä (5-0 m) Sääksjärveen - harmaiden jätevesien purku ojaan voi edellyttää pumppausta - edellyttää käyttö- ja kunnossapitotöitä kiinteistöillä, jotta toimisi asianmukaisesti - riski kaivovesien ja pohjaveden laadulle Muuta - Sääksjärven vedenlaatu on hyvä (on kestänyt nykyisen kuormituksen) - tarvittaessa keskitetty vesihuolto lähellä ja siihen liittyminen helppoa - pitkän viipymän myötä jätevesi voi hajota jo verkostossa aiheuttaen hajuhaittoja ja korroosiota - jätevesiverkoston huuhtelutarve - suuremmat hankintakustannukset - edellyttää toteuttajaorganisaation (osuuskunta) perustamista - jos ei määritetä toiminta-aluetta, kiinteistöillä ei ole liittymisvelvollisuutta keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään - rakentamisen jäljet näkyvät maastossa pitkään - kasvattaa painetta parantaa lomaasuntojen varustelutasoa - edellyttää kiinteistöpumppaamon säännöllistä huoltoa Molempien järjestelmien toteuttamisessa Sääksjärven läheisyys, jyrkät rinteet ja herkkä luonto asettavat omat rajoitteensa. Rannan läheisyyteen toteutettavien vesihuoltorakenteiden rakentaminen ja hoito voi edellyttää raskaiden kulkuneuvojen pääsyä rantaan. Lisäksi alueen käyttö keskittyy lähes kokonaan kesäaikaan, joka aiheuttaa omat haasteensa järjestelmien toimivuudelle. 0 ()

15 Hajautetun järjestelmän etuna on kiinteistönomistajan mahdollisuus vaikuttaa muodostuviin kustannuksiin ja toteutustapaan. Kiinteistökohtainen järjestelmä edellyttää asukkailta enemmän huolto- ja kunnossapitotöitä: kompostoivaa käymälää ja harmaavesisuodatinta tulee hoitaa, jotta järjestelmät toimivat hyvin. Myös kaivoveden vedenlaatua tulee myös tarkkailla, jos vettä käytetään juomavetenä. Esimerkiksi pintavesien pääsy kaivoon voi heikentää veden biologista laatua. Rannan läheisyys tai mökin korkeustaso voi edellyttää harmaiden jätevesien pumppausta ennen kuin käsitellyt vedet pystytään purkamaan ojan kautta Sääksjärveen. Keskitetty vesihuolto edellyttää vesiosuuskunnan perustamista ja kiinteistökohtaisten pumppaamoiden rakentamista. Keskitetyn vesihuoltoratkaisun etuna on jätevesikuormituksen poistuminen Sääksjärvestä ja pohjavesialueelta. Keskitetty järjestelmä vaatii vähemmän käyttö- ja kunnossapitotöitä kiinteistöillä ja on hajautettua järjestelmää toimintavarmempi. Vaihtoehdon huonona puolena ovat pitkät viipymät viemäriverkossa varsinkin talvikausina, kun vapaa-ajanasunnot eivät ole aktiivisessa käytössä. Painelinjassa jäteveden hajoaminen on anaerobista, ja jäteveden hajoamistuotteet voivat aiheuttaa hajuhaittoja sekä syövyttää rakenteita. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää huuhtelemalla viemärilinjoja. Keskitetyn vaihtoehdon rakentaminen tulee kiinteistökohtaista järjestelmää kalliimmaksi. 8 HULEVESIEN VAIKUTUSARVIO 8. Kaavoituksen ja vesihuollon toteutustavan vaikutus hulevesien määrään ja laatuun Suunnittelualueella ei nykyisin ole keskitettyjä hulevesien hallintarakenteita. Ilmakuvan (kuva 8.) ja maastokartan (kuva.) perusteella alueella ei ole huomattavia määriä läpäisemätöntä pintaa. Loma-asuntojen katoilta satava vesi imeytyy pohjavedeksi joko suoraan maasta tai Sääksjärven rannan kautta. Alueella ei ole tiettävästi ollut ongelmia hulevesien suhteen. Kaavoituksen myötä alueen maankäytön ei oleteta muuttuvan nykyisestä. Näin ollen hulevesien määrän ja laadun oletetaan säilyvän nykyisellä tasolla, eli vaikutukset Sääksjärveen pysyvät nykyisellä tasolla. Vesihuoltokaivantojen rakentaminen voi vaikuttaa alueen kuivatukseen. Kaivanto voi toimia kuivattavana rakenteena, jota pitkin hulevedet valuvat nykyistä nopeammin Sääksjärveen. Hulevesien valuminen kaivantoa pitkin voidaan estää savisuluilla. Keskitetyssä vesihuoltoratkaisussa toteutetaan enemmän ja pidempiä yhtäjaksoisia kaivantoja kuin kiinteistökohtaisessa vesihuoltovaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaivantoja rakennetaan rannan läheisyyteen. Koska Sääksjärvi on laskuojaton pohjavesijärvi ja Sääksjärven kaakkoisrannalta tapahtuu rantaimeytymistä, valunta kaivantoa pitkin ei oleteta vähentävän pohjaveden muodostumista. ()

16 Kuva 8.. Ilmakuva suunnittelualueesta. Keskitetyn vesihuoltojärjestelmän rakentaminen voi kasvattaa loma-asuntojen käyttöä nykyisestä ja samalla kasvattaa painetta loma-asuntojen kunnon ja varustelutason parantamiseksi. Kiinteistökohtaisessa vesihuoltojärjestelmässä vastaavan kehityksen oletetaan olevan vähäisempää. Kaavaan onkin hyvä liittää määräykset myös hulevesien hallintaan liittyen: - Kattovedet imeytetään maahan - Tonttien pihapäällysteiden tulee olla vettä läpäiseviä - Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta 8. Vesihuoltojärjestelmän rakentamisen vaikutukset huleveden laatuun Suurimmat vaikutukset hulevesien laatuun arvioidaan muodostuvan vesihuollon rakentamisesta.. Rakentamisen aikana hulevedet huuhtovat mukaansa ympäröiviltä pinnoilta, maaperästä, rakennusmateriaalista ja työkoneista irtoavaa kiintoainetta, ravinteita ja haitallisia aineita. Maanrakennustyömaalta huuhtoutuu aluksi enemmän kiintoaine- ja fosforikuormitusta, typpikuormituksen osuuden kasvaessa vasta myöhemmin. Varsinkin häiriintyneistä maakerroksista kiintoainetta huuhtoutuu helposti. Ravinnekuormituksesta osa on ns. lisäkuormitusta (jätevesikontaminaatio, räjäytystyöt yms.) ja osa muodostuu maan kaivamisesta aiheutuvasta eroosiosta. Rakennettujen alueiden hulevesihuuhtouman arvioidaan pysyvän tavallista korkeampana useamman vuoden ajan, koska alueen kasvillisuus puuttuu tai on ()

17 nuorta ja häiriintyneestä maasta suotautuu vielä ravinnekuormitusta. Kaivutyöt ovat ongelmallisimpia järven läheisyydessä, kun valuntamatkat ovat lyhyitä eivätkä hulevedet ehdi puhdistua ennen purkautumistaan Sääksjärveen. Keskitetyssä vesihuoltovaihtoehdossa kaivumäärät ovat kiinteistökohtaista vaihtoehtoa suuremmat, mutta suurin osa kaivutöistä toteutetaan kauempana rannasta. Nykyisten rakennusten sijaintien perusteella molemmissa vesihuollon toteutusvaihtoehdoissa osa tonttijohdoista rakennetaan rannan läheisyyteen. Keskitetyssä vaihtoehdossa osa jätevedenpumppaamoista joudutaan myös sijoittamaan lähelle rantaa. Kiinteistökohtaisessa vesihuoltovaihtoehdossa vastaavien rakennusten kohdalla rannan lähelle rakennetaan joko harmaavesisuodatin tai pumppaamo, jolla saunavedet saadaan pumpattua riittävän suojaetäisyyden päähän rannasta. Rakentamisen aikaiseen kuormitukseen voidaan vaikuttaa rakennustavoilla sekä rakennusjärjestyksellä. Hulevesien kannalta parasta on, että maanrakennustyöt saadaan tehtyä kerralla valmiiksi. Rakentamisen aikaisesta kuormituksesta huomattava osa on sitoutunut kiintoaineeseen. Kiintoainetta ja kiintoaineeseen sitoutuneita haitta-aineita ja ravinteita voidaan poistaa työmaa-aikaisilla menetelmillä kuten laskeuttamalla tai suodattamalla (esim. hiekka- tai kangassuodatus, suotopato). Tarvittaessa huomioidaan huleveden muu puhdistustarve kuten ph:n säätäminen, tai öljynerotus. Työmaavesien käsittelyn suunnittelu voidaan liittää osaksi rakennusluvan hakemista tai työmaasuunnitelmaa. 9 YHTEENVETO Sääksjärven ranta-asemakaava-alueella vedenhankinta ja jätevesien keräys ja käsittely on mahdollista toteuttaa kiinteistökohtaisilla järjestelmillä tai keskitetyllä järjestelmällä. Kiinteistökohtainen järjestelmä koostuu talousvesikaivosta, kuivakäymälästä ja harmaavesisuodattimesta. Keskitetyn vesihuollon toteuttamisella mahdollistetaan 0 kiinteistön liittäminen keskitetyn vedenjakelun ja jätevedenkäsittelyn piiriin. Kiinteistökohtainen vesihuoltojärjestelmä tukee kaavoituksen sekä harjunsuojeluohjelman tavoitteita säilyttää ympäristö nykyisen kaltaisena. Keskitetyn järjestelmän etuna on, että jätevedet johdetaan herkän Natura- ja pohjavesialueen ulkopuolelle. Keskitetty järjestelmä vaatii vähemmän käyttö- ja kunnossapitotöitä kiinteistöillä ja on hajautettua järjestelmää toimintavarmempi. Keskitetty järjestelmä edellyttää vesiosuuskunnan tai vastaavan perustamista alueelle. Kiinteistökohtaisen järjestelmän rakennuskustannukset ovat noin eli noin / kiinteistö (ALV 0 %). Kustannusarvio sisältää rengaskaivon uppopumpulla, kompostoivan käymälän, harmaavesisuodattimen ja tonttijohdot asennustöineen. Keskitetyn vesi- ja viemäriverkon rakennuskustannukset ovat noin eli noin / kiinteistö (ALV 0 %). Kustannusarvio sisältää vesijohdon ja paineviemärin runkolinjat, tonttihaarat, pumppaamot sekä asennus ja liitostyöt. ()

18 Kiinteistökohtaisen vesihuoltovaihtoehdon rakennuskustannukset ovat huomattavasti keskitettyä viemäröintiä pienemmät. Kustannusarviot tulevat tarkentumaan yksityiskohtaisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Tampereella, 7. tammikuuta 06 Sweco Ympäristö Oy Piia Alho Suunnittelupäällikkö, DI Jori Alanko Suunnittelija, Ins. AMK Heli Jaakola Suunnittelija, DI ()

19 /PVC Yksityinen vj 75 PEH Yksityinen pjv /PEH 60/PVC 560/PEH 60/PVC 90/7 00/ /PEH PUMPPAAMO Sääksjärvi Sääksjärvi Sääksjärvi Sääksjärvi Haukilampi Sääksjärvi Haukilammentie Haukilammenpolku Kiljavantie Kiljavantie Kiljavantie 0 kv taimitarha Nurmijärven 0 kv 0 kv allas allas allas 0 kv 0 kv 0 kv 0 kv allas allas pumppaamo Soranottopaikka kr var var var var var yr kt var ar sauna kt var var ar kt k kt at Haukilampi kt yr kt kt III II,7 98, 98, 97,6 9, 00, rp P VJ 6 PEH-0 VJ 6 PEH-0 VJ 6 PEH-0 VJ 6 PEH-0 VJ 6 PEH PV 6 PEH-0 PV 6 PEH-0 PV 6 PEH-0 PV 6 PEH-0 PV 6 PEH-0 LIITOS OLEVAAN JV-VIEMÄRIIN 60 PVC JA VESIJOHTOON PEH-0 PV:N HUUHTELUYHDE PV:N HUUHTELUYHDE wc + umpis wc + umpis.0 Sweco Ympäristö Oy NURMIJÄRVEN KUNTA SÄÄKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA YLEISKARTTA.. :000.. TOR PNU PNU..05. PL 5, TAMPERE * VHT KOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MUUTOS MITTAKAAVA TIEDOSTO SUUNN.ALA TARK. SUUNN. HYV. TYÖ N:O PIIR N:O Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä SUUNNITELTU VIETTOVIEMÄRI SUUNNITELTU PAINEVIEMÄRI (RUNKOLINJA) MERKKIEN SELITYKSET RAKENNETTU PAINEVIEMÄRI RAKENNETTU VIETTOVIEMÄRI RAKENNETTU VESIJOHTO SUUNNITELTU KIINTEISTÖPUMPPAAMO ETRS-GK5 N000 SAUNA KESÄMÖKKI (VAIN KESÄKÄYTÖSSÄ) VESIKAIVO KESÄMÖKKI (TALVIASUTTAVA) ALUSTAVA KIINTEISTÖRAJA SUUNNITELTU VESIJOHTO (RUNKOLINJA) SUUNNITELTU PAINEVIEMÄRI (TONTTIJOHTO) SUUNNITELTU VESIJOHTO (TONTTIJOHTO)