Ydintekniikan historiaa ja sovelluksia. Seppo Sipilä
|
|
- Tuomo Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydintekniikan historiaa ja sovelluksia Seppo Sipilä
2 1895: virike uudelle tutkimusalalle Wilhelm Röntgen löysi röntgensäteet tutkiessaan katodisädeputken avulla sähkövirran etenemistä erittäin harvassa kaasussa. Havainto: kun putki suljettiin tiiviisti paksuun mustaan kartonkiin ja huone pimennettiin, bariumyhdisteellä käsitelty paperiarkki alkoi hohtaa jopa 2 m päässä putkesta. Myös valokuvauslevyt valottuivat. Röntgen selvitti havaitsemiensa uudenlaisten Xsäteiden läpitunkevuutta asettamalla eripaksuisia kiinteitä esineitä säteiden reitille ja tallentamalla esineiden läpi kulkeneet säteet valokuvauslevylle. Ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto Ensimmäiset lääketieteelliset sovellukset jo vuonna 1900: Brittiarmeija käytti Sudanissa siirreltäviä röntgenlaitteita sirpaleiden ja luotien paikantamiseen haavoittuneista sotilaista. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 2
3 1896: uraanin oudot ominaisuudet Keskusteltuaan Henri Poincarén kanssa Röntgenin hiljattain löytämistä säteistä Henri Becquerel päätti vuonna 1896 tutkia, olisiko X-säteiden yhteydessä havaitun fosforesenssin ja hänen havaitsemansa uraaniyhdisteiden luontaisen hohteen välillä mitään yhteyttä. Becquerel havaitsi paksulla paperilla peitetyn valokuvauslevyn valottuvan, kun sen lähelle asetettiin uraanisuoloja, ja osoitti säteilyn olevan lähtöisin uraanista. Myöhemmin Becquerel osoitti uraanin säteilyn olevan erilaista kuin X-säteet: se ionisoi kaasuja ja sen suuntaa voitiin muuttaa sähkö- tai magneettikentillä. Luonnollisen radioaktiivisuuden löytämisestä fysiikan Nobel-palkinto 1903 (jaettuna Pierre ja Marie Curien kanssa, jotka olivat ansiokkaasti tutkineet Becquerelin säteilyä.) PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 3
4 1898: uusia tulkintoja Tutkiessaan uraanin säteilyä Becquerelin oppilas Marie Curie eteni Becquerelin työtä pidemmälle perustavanlaatuisella hypoteesilla: uraaniyhdisteiden säteily saattoi olla uraanin atomitason ominaisuus. Hän keksi myös uraanin ja toriumin säteilyä kuvaamaan sanan radioaktiivisuus. Marie ja Pierre Curie eristivät böömiläisen Joachimstalin pikivälkkeestä myös radioaktiiviset alkuaineet radiumin ja poloniumin. Marie & Pierre Curie: Nobelin palkinto 1903 (fysiikka, jaettu Henri Becquerelin kanssa). Marie Curie: Nobelin palkinto 1910 (kemia) radiumin kemiallisesta eristämisestä. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 4
5 1899: uudenlaisia säteitä Uusiseelantilainen Ernest Rutherford havaitsi Cambridgessa radiumin ja sen reaktiotuotteiden säteilystä 2 erilaista komponenttia. Toiset säteet pysähtyivät ohueen (20 mm) alumiinifolioon (tai esim. tavalliseen kirjoituspaperiin). Tämän säteilyn Rutherford nimesi alfasäteilyksi. Toinen betasäteily oli selvästi läpitunkevampaa. Radioaktiivisen hajoamisen teoria 1902 (Rutherford & Soddy): radioaktiivisen aineen atomit emittoivat alfa- tai betahiukkasia ja muuttuvat samalla muiksi alkuaineiksi. Vuonna 1904 Rutherford osoitti alfasäteilyn koostuvan positiivisesti varatuista raskaista hiukkasista. Nobel-palkinto Rutherford jatkoi Manchesterissa radiumin tutkimista ja kehitti H. Geigerin kanssa menetelmän yksittäisten alfahiukkasten havaitsemiseen ja laskemiseen. Vuonna 1910 Rutherfordin tutkimukset alfasäteilyn sironnasta ja atomin sisäisestä rakenteesta johtivat malliin atomiytimestä (1911): lähes kaikki atomin massa ja sen koko positiivinen varaus on keskittynyt pieneen tilaan atomin keskellä. Vuonna 1920 Rutherford nimesi protonin ja ennusti teoreettisesti neutronin. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 5
6 1905: maailmankuva uusiksi Bernin patenttiviraston pikkuvirkamies Albert Einstein julkaisee erityisen suhteellisuusteoriansa, johon sisältyy kuuluisa lauseke massan ja energian välisestä yhteydestä: E = mc 2 Päätelmä: massa on vain yksi energian muoto. Pieni määrä ainetta voi muuttua valtavaksi määräksi energiaa ja päinvastoin. Samana vuonna Einstein julkaisi kaksi muutakin merkittävää tieteellistä työtä valosähköisestä ilmiöstä ja Brownin liikkeestä Nobel-palkinto tuli juuri näistä ansioista vasta vuonna PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 6
7 Radioaktiivisuuden varhaisia sovelluksia 1911: Unkarilainen Georg von Hevesy keksii ajatuksen radioaktiivisista merkkiaineista. Ensimmäinen sovellus biologiseen ongelmaan vuonna 1923, jolloin von Hevesy tutki lyijyn imeytymistä kasveihin. Herman Blumgart käytti Harvardissa menetelmää ensi kerran sydäntautien diagnosointiin vuonna Von Hevesy sai Nobel-palkinnon Runsaasti sovelluksia: lääketieteellinen käyttö mm. kasvainten ja elinten toiminnan puutteiden havaitsemiseen, biologiassa esim. ravinteiden kulkeutumisen tarkasteluun ravintoketjussa, geologiassa mm. veden kulkeutumistarkastelut jne. Vuoteen 1912 mennessä tunnettiin jo 30 radioaktiivista alkuainetta. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 7
8 Radioaktiivisuuden varhaisia sovelluksia Radioluminesenssi kellotauluissa (jo 1910-luvulla) fosforesenssivalaistus ilman päivänvaloa: Ra-maali (nyk. tritium) ensimmäiset viitteet säteilyn terveyshaitoista Radiumtytöt PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 8
9 Varhaisia ns. sovelluksia ~34 kbq/litra Tfy /4221 Ydinenergiatekniikan PHYS-E0460 / Ydinreaktoritekniikan Reaktorifysiikan perusteet (2012) (2016) 9
10 Varhaisia ns. sovelluksia PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 10
11 1930-luku: keksintöjen ketjureaktio 1932: Britti James Chadwick todistaa neutronien olemassaolon pommittamalla berylliumkalvoa alfahiukkasilla. Hän määrittää myös neutronin massan mittaamalla kuplakammion kaasuatomien rekyyliradat. Fysiikan Nobel : Unkarilainen Leó Szilárd: Jos kykenisimme löytämään alkuaineen, jonka ydin halkeaa neutronitörmäyksessä ja joka hajotessaan vapauttaa kaksi neutronia, voisi sellainen alkuaine ylläpitää ydinketjureaktiota. 1934: Italialainen Enrico Fermi säteilyttää uraania neutroneilla. Hän luulee tuottaneensa ensimmäisen transuraanin alkuaineen, mutta onkin vielä tietämättään tuottanut maailman ensimmäisen keinotekoisen fissioreaktion. Fysiikan Nobel-palkinto 1938 ansioista uusien alkuaineiden tuottamisessa ja hitaiden neutronien aiheuttamien ydinreaktioiden tutkimuksessa. Joulukuu 1938: Szilárdin ennuste toteutuu saksalaiset Hahn ja Strassmann halkaisevat uraaniatomin bariumiksi ja kryptoniksi neutronipommituksella. Samalla vapautuu energiaa. Kemistit Hahn ja Strassmann eivät osaa tulkita tuloksiaan; Lise Meitner ja Otto Frisch selittivät raskaiden alkuaineiden kaappaavan neutroneja muuttuen epästabiileiksi ja hajoavan ( fissio ) vapauttaen lisää neutroneja, mikä mahdollistaa ketjureaktion. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 11
12 1939: ydinasekilpa alkaa, USA johtoasemaan Elokuu 1939: Albert Einstein lähettää Szilárdin kanssa muotoilemansa kirjeen presidentti Rooseveltille varoittaen Saksan ydintutkimuksesta ja atomipommin mahdollisuudesta. Syyskuu 1939: Saksa hyökkää Puolaan; toinen maailmansota alkaa : Manhattan-projekti käynnistyy tavoitteenaan rakentaa USA:lle ydinase ennen Saksaa työntekijän huippusalainen ydinmateriaalintuotanto- ja ydintutkimusohjelma nousee joka puolelle Yhdysvaltoja. Tieteelliseksi johtajaksi nimitetään J. Robert Oppenheimer. Toukokuu 1945: sota päättyy Euroopassa. Paljastuu, ettei Saksan ydintutkimusohjelma ole edistynyt lähellekään pommin rakentamista : ensimmäinen ydinräjäytys Alamogordossa New Mexicossa : Liittoutuneet vaativat Potsdamin julistuksella Japanin ehdotonta antautumista. Japani kieltäytyy. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 12
13 1945: Ydinenergian pelko saa alkunsa Hiroshima Ydinasekilpa alkoi toden teolla 1940-luvun lopulla Neuvostoliiton räjäytettyä atomipommin USA:n ensimmäinen vetypommikoe , NL perässä elokuussa 1953; ohjusteknologia, kylmä sota, jne. ks. elokuva Atomic Café. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 13
14 Hieman aiemmin toisaalla : Ensimmäinen atomimiilu, Fermin & Szilárdin työryhmän Chicago Pile 1 (CP-1) tulee kriittiseksi Chicagon yliopistokampuksen urheilukentän alla. Useiden tuntien järjestelmällisen kokeilun jälkeen Fermi toteaa klo 15:36: Reaktio pitää itseään yllä. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 14
15 Rauhanomainen ydinteknologia kehittyy Elokuu 1946: Oak Ridge National Laboratory lähettää ensimmäiset reaktorissa tuotetut radioisotoopit siviilikäyttöön (Bainard Cancer Hospital, St. Louis, Missouri). Sodan päätyttyä ORNL tuotti useita halpoja radioaktiivisia yhdisteitä lääketieteelliseen diagnostiikkaan, hoitoon, tutkimukseen ja teollisuussovelluksiin : ydinvoimalla tuotetaan ensimmäisen kerran hyödynnettävää sähköä (National Reactor Testing Station, Idaho Falls). Sähkö riitti kokeellisen hyötöreaktori EBR-I:n turbiinisalin kaiteeseen ripustetun neljän hehkulampun sytyttämiseen. 1953: EBR-I osoitti, että ydinreaktorilla on mahdollista tuottaa enemmän polttoainetta kuin reaktori kuluttaa se hyöti polttoainetta tuottaessaan samalla sähköä. Elokuu 1954: Eisenhowerin Atoms for Peace -ohjelma edistämään ydinenergian rauhanomaista käyttöä : Elisabet II avaa Englannissa kaupallisessa mittakaavassa sähköä tuottavan ydinvoimalan Calder Hall A:n Sellafieldissä. A- ja B-voimaloissa oli neljä grafiittihidasteista, CO 2 -jäähdytteistä MAGNOX-reaktoria (à 50 MWe). Viimeinen suljettiin maaliskuussa PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 15
16 Tehoreaktorien prototyyppejä AM-1 (Neuvostoliitto) RBMK:n edeltäjä 5 MWe (netto) grafiittimoderoitu paineputkirakenteinen kiehutusreaktori tuotti sekä sähköä että kaukolämpöä Obninskissa sähköverkkoon suljettiin vuonna 2002 PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 16
17 Tehoreaktorien prototyyppejä Shippingport PWR (USA) 60 MWe (netto) painevesireaktori laivakäyttöön ja energiantuotantoon 90% väkevöity neutronilähde (uraanimetalli), UO 2 -vaippa (pelletti/suojakuori) sähköverkkoon ylikriittinen seed, Hf-säätösauvat alikriittinen luonnonuraanivaippa PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 17
18 Tehoreaktorien prototyyppejä Dresden-1 BWR (GE) ensimmäinen kaupallinen kiehutusreaktori energiantuotantoon 197 MWe (netto) sähköverkkoon ei vielä aito BWR erillinen höyryrumpu ja sekundääriset höyrystimet Oyster Creek BWR/2 (GE) ensimmäinen aito suoran höyrysyklin BWR energiantuotantoon 515 MWe (netto) sähköverkkoon PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 18
19 Ydinvoimalasukupolvet Sukupolvi I: kaupallisten reaktorien prototyypit ja 1960-luvulla, esim. MAGNOX (Englanti), Shippingport PWR ja Dresden-1 BWR (USA). Erityisen merkittäviksi nousevat kaksi vesimoderoitua ja -jäähdytettyä kevytvesireaktorin (LWR) perustyyppiä: PWR: Pressurized Water Reactor eli painevesireaktori. Primääripiirin vesi kiertää nestemäisenä korkeassa paineessa (>100 bar), sekundääripiirin matalammassa paineessa oleva vesi kiehutetaan höyrystimessä turbiinien käyttämäksi höyryksi. BWR: Boiling Water Reactor eli kiehutusreaktori. Ei erillistä sekundääripiiriä, vaan jäähdyte kiehuu jo paineastiassa (~70 bar) ja höyry johdetaan turbiineille. Sukupolvi II: ja 1980-luvuilla käyttöön otetut kaupalliset laitokset. Esim. perustyypin PWR, BWR, CANDU, RBMK ja AGR. Sukupolvi III: perustyypeistä taloudellisemmiksi, turvallisemmiksi ja hyötysuhteeltaan paremmiksi jatkokehitetyt LWR:t, kuten ABWR, APWR, VVER-1000 ja AP600. Jo käytössä maailmalla luvulla suunniteltu vielä edistyneempiä laitoksia: sukupolvi III+. Sukupolvi IV: Käytössä vuoteen 2030 mennessä. Erittäin turvallisia ja taloudellisia, tuottavat minimimäärän ydinjätettä, eivät sovellu asemateriaalin tuotantoon. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 19
20 Pahimmat maineen mustaajat : Tulipalo Windscalen (nyk. Sellafield) yhden plutoniumia tuottavan ilmajäähdytteisen, läpituuletetun reaktorin grafiittimoderaattorissa tuloksena ensimmäinen merkittävä radioaktiivisuuspäästö ympäristöön : Vakava onnettomuus Three Mile Islandin voimalan kakkosreaktorissa Pennsylvanian Harrisburgissa USA:ssa. Ensimmäinen kaupallisen energiantuotantoreaktorin sydämensulamisonnettomuus, alkusyynä auki juuttunut venttiili ja puutteellinen valvomon instrumentointi. Paineastia säilyi ehjänä, ei merkittäviä päästöjä ympäristöön : Yhdessä Tshernobylin grafiittihidasteisista, vesijäähdytteisistä RBMK-reaktoreista tapahtunut höyryräjähdys ja grafiittipalo levittivät merkittävän osan radioaktiivisuusvarannosta ympäristöön. Pääsyynä onnettomuuteen oli törkeä piittaamattomuus laitoksen käyttömääräyksistä : Fukushima I-1 I-3, maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama sähkönmenetysonnettomuus, merkittävät vauriot ja säteilypäästöjä ympäristöön. Pääsyy: riittämätön varautuminen. PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 20
21 Ydinenergia Suomessa 1958: Alikriittinen Miilu TKK:lla 1950-luvun loppu: Triga Mk II -allasreaktori FiR-1 tutkimuskäyttöön (TKK/VTT). Toimii nykyään myös BNCThoitoasemana vaikeiden aivokasvainten hoidossa. 1977: Suomen ensimmäinen ydinvoimala valmistuu Loviisaan. Laitoksella on kaksi neuvostovalmisteista VVER painevesireaktoria, sähköteho à 440 MW (nyk. 510). 1978: Olkiluodon voimalaitos Porin lähellä valmistuu. Laitoksella on kaksi ruotsalaisvalmisteista ABB Atom - kiehutusreaktoria, kummankin nettosähköteho 660 MW (nyk. 860 MW höyrykierron modernisointien myötä). Kummankin voimalan käyttöaste on maailman huipputasoa: Loviisan laitoksella 80-90%, Olkiluodossa yli 90%. Laitokset tuottavat yli neljänneksen Suomen sähkönhankinnasta. Tulevaisuus: EPR-reaktori rakenteilla Olkiluotoon, sähköteho 1600 MW (TVO). AES reaktori vireillä Pyhäjoelle, sähköteho 1200 MW (Fennovoima). OL 3 Loviisa 1 & 2 OL 1 & 2 PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 21
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotYdinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011
Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotYdinvoima puhdasta ja turvallista energiaa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta
LisätiedotYdinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla
Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
LisätiedotPentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.
Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
Lisätiedot6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA
6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA Atomin elektronirakenne tunnettiin paljon ennen ytimen rakenteen tuntemista: elektronien irrottamiseen atomista tarvitaan paljon pienempiä energioita (muutamia ev)
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotYdinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan
Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotVoimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi
Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi Seppo Sipilä PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 1 Ydinreaktorin peruskomponentit Sydän: termisissä
LisätiedotOKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja
Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva
LisätiedotVirtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet
Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotRADIOAKTIIVISUUDEN TUTKIMUKSEN HISTORIAA
III RADIOAKTIIVISUUDEN TUTKIMUKSEN HISTORIAA Radioaktiivisuuden keksiminen Radioaktiivisuuden löysi ranskalainen Henri Becquerel vuonna 1896 tutkiessaan uraanisuolojen lähettämää säteilyä, jonka hän oli
Lisätiedot2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).
11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty
LisätiedotKATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA
KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotYDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA
2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotSäteilysuojelun historiaa
Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)
LisätiedotTorium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja
Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotAtomien rakenteesta. Tapio Hansson
Atomien rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotYdinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä?
Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä? Energiailta Ylivieskassa 16.11.2017 Prof. Juhani Hyvärinen LUT, Nuclear Engineering Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus Johtopäätöksiä Ydinvoiman toinen tuleminen
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotReaktorityyppejä. Seppo Sipilä
Reaktorityyppejä Seppo Sipilä Reaktorityyppien luokittelukriteerit 1) Käyttötarkoitus tutkimusreaktorit materiaalitestausreaktorit koereaktorit ydinmateriaalin tuottoreaktorit (Pu) tehoreaktorit 2) Fission
LisätiedotNeljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet
Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet Jaakko Leppänen ATS Jäsentilaisuus 13.6.2007 Sisältö * Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus: Ydinreaktoreiden fysiikan erityispiirteitä. Reaktorifysiikan
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotAineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotHyvä tietää uraanista
Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Ville Vierimaa Janika Tang Luennot 9 ja 10: Sironta kiteistä torstait 13.4. ja 20.4.2017 Aiheet Braggin sirontaehto Lauen sirontaehto
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotTaskutieto Taskutieto 2010 TVO 1
Taskutieto 2010 Taskutieto 2010 TVO 1 2 TVO Taskutieto 2010 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 10 Tuotanto ja liikevaihto 10 Ydinjätehuolto 11 Olkiluodon
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2
LisätiedotTeollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle
Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotHyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotYDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA
YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotRadioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
LisätiedotAine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos
Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotHyvä tietää ydinvoimasta
Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotAalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016
Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu
LisätiedotHyvä tietää uraanista
Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6
LisätiedotOlkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus
Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 9 Tuotanto ja liikevaihto 9 Olkiluodon ydinvoimalaitos 10 OL1-
LisätiedotReaktorifysiikan laskentamenetelmät
Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Jyrki Peltonen 05.05.2012 Sekretessklass: Öppen (S1) 1 Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Doc.no Jyrki Peltonen 05.05.2012 Tehoreaktorien sijainti (430 kpl) maailmankartalla
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotMateriaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto
Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotNeljännen sukupolven fissioreaktorit
Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department
LisätiedotMustien aukkojen astrofysiikka
Mustien aukkojen astrofysiikka Peter Johansson Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kumpula nyt Helsinki 19.2.2016 1. Tähtienmassaiset mustat aukot: Kuinka isoja?: noin 3-100 kertaa Auringon massa, tapahtumahorisontin
LisätiedotOsakemarkkinatko tehokkaita? Bo Lindfors Taurus Capital Ltd 23.04.2010
Osakemarkkinatko tehokkaita? Bo Lindfors Taurus Capital Ltd 23.04.2010 Mistä finanssitiede sai alkunsa? Louis Bachelieren väitöskirja Théorie de la Spéculation Sorbonnen yliopisto 1900 Osakkeen pörssikurssi
LisätiedotOlkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan
Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson
Kosmologia ja alkuaineiden synty Tapio Hansson Alkuräjähdys n. 13,7 mrd vuotta sitten Alussa maailma oli pistemäinen Räjähdyksen omainen laajeneminen Alkuolosuhteet ovat hankalia selittää Inflaatioteorian
LisätiedotJaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET
Jaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET Jaakko
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Johdantoluoento, maanantai 2.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla keitetään
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
LisätiedotTaskutieto 2011 Taskutieto 2011 1
Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-
Lisätiedot22.4.2010 SAFIR2014 Strategiaseminaari
YLEISTÄ Kokemukset Mitä on LUT LUT näkökohtia Infrastruktuuri CFD ja muu laskenta NETNUC Jatko-opiskelu ja tutkimus Kokemukset Hyvät kokemukset aiemmista ja nykyisestä tutkimusohjelmasta Loppukäyttäjät
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
Lisätiedot2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA
SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA
LisätiedotRadionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.
VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset
Lisätiedot