Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet"

Transkriptio

1 Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet Jaakko Leppänen ATS Jäsentilaisuus

2 Sisältö * Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus: Ydinreaktoreiden fysiikan erityispiirteitä. Reaktorifysiikan mallinnus. * Neljännen sukupolven reaktoritekniikkaa. * Reaktorityypit: SCWR VHTR SFR LFR GFR MSR

3 Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus * Ydinreaktoreiden fysiikan erityispiirteitä: Neutronivuorovaikutusten monimutkainen energia-, paikka- ja kulmariippuvuus. Neutroniikan ja termohydrauliikan välinen voimakas kytkentä. Käyttöjakson aikaiset muutokset polttoaineen isotooppikoostumuksessa ja mekaanisissa ominaisuuksissa. Polttoaineen radioaktiivisuus. Turvallisuusnäkökohtien korostuminen. Käytetyn ydinpolttoaineen ongelmat. * Ydinreaktorin mallinnusta ei käytännössä voi toteuttaa jakamatta ongelmaa pienempiin osiin.

4 coresimulation Staticord ) descri y Reactorsimulatorcodes homo Levelofdetail: Homo 3Dreactorsimulator local y ) nucleardata Laticecodes hiresolution Levelofdetail: libraries 2Dlaticecalculation ) models y Data Levelofdetail: files Data g Evaluatednucleardata y ) descri Nuclearmodelcodes detailed andevaluation Ex nuclearmodels measurementsand Ex Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus * Mallinnuksessa lähdetään liikkeelle yksittäisten vuorovaikutusten fysiikasta. * Kuvauksen yksityiskohtaisuutta pyritään vähentämään tarkkuuden kärsimättä. * Ylimmällä tasolla (simulaattorilasku) polttoaine kuvataan homogeenisina alueina ja energiariippuvuus muutamalla energiaryhmällä. * Laskentakoodit on yleensä räätälöyty tiettyä reaktorityyppiä varten. ynamicful+ andnucleardataptionof geometr (SIMULATE,TRAB,HEXTRAN,ARES genised calculation geometr,detailed gh[,no geometr paremeterisednuclear procesin geometrption,noph ysics Levelofdetail: grou pconstantsgenisedfew+ (WIMS,CASMO,HELIOS grou pcrosection Point+ wiseormicro+ (NJOY,CALENDFprocesin (EMPIRE,PSG gcodes,alice,talys perimentalmeasurements perimental

5 Reaktoritekniikan sukupolvet * Ydinreaktoreiden kehitys voidaan jakaa neljään sukupolveen : Generation I: Ensimmäiset prototyyppireaktorit 50-luvulla (MAGNOX, RBMK, FBR, HTR) Generation II: Kevytvesireaktoreiden vallankumous 70-luvulla (PWR, BWR, VVER, CANDU, AGR). Generation III(+): Edellisen sukupolven käyttökokemusten pohjalta rakennettua konventionaalista tekniikkaa, korostettu passiivinen turvallisuus (EPR, ABWR, PBMR). Generation IV: Innovatiiviset reaktorikonseptit, kaupallinen käyttö vuoden 2040 tienoilla, uudet käyttökohteet sähköntuotannon rinnalla, suljettu polttoainekierto (SCWR, VHTR, SFR, LFR, GFR, MSR). * Kaikista GenIV-reaktoreista on olemassa enemmän tai vähemmän käytännön kokemusta.

6 * Neutronispektri: GenIV-reaktoreiden erityispiirteitä Terminen: SCWR, VHTR, MSR Nopea: SFR, LFR, GFR, (SCWR) Nopean neutronispektrin ongelmia: lyhyemmät aikavakiot ja heikommat takaisinkytkentäkertoimet. Etuja: uraanivarojen tehokas hyödyntäminen, suljettu polttoainekierto. * Jäähdyte: Vesi: SCWR Nestemäinen metalli: SFR, LFR Kaasu: VHTR, GFR Muu: MSR Sekä nestemäisillä että kaasumaisilla jäähdytteillä omat etunsa ja haastensa.

7 Suljettu polttoainekierto * Yksi GenIV:n perustavoitteista. * Tavoitteet: Uraanivarojen tehokas hyödyntäminen. Pitkäikäisten aktinidien hävittäminen loppusijoitettavasta jätteestä. * Nopean neutronispektrin reaktorit (FR tai ADS) välttämätön osa suljettua polttoainekiertoa. * Paljon eri skenaarioita.

8 Suljettu polttoainekierto Plutonium Minor Actinides Fission Products Total 10 7 Radiotoxicity (Sv/ton) Natural Uranium Pu 242 Fission Products Am 241 Pu 240 Pu 239 Np Time (a)

9 Supercritical-Water-Cooled Reactor (SCWR) * Vesijäähdytetty reaktori, jossa paine on nostettu yli kriittisen pisteen (22,1 MPa). * Voidaan toteuttaa termisenä tai nopeana. * Etuja: Ei todellista faasimuutosta = rakenteen yksinkertaisuus. Korkea toimintalämpötila, korkea hyötysuhde. Vesijäähdytteisistä reaktoreista eniten käytännön kokemusta.

10 * Ongelmia: Supercritical-Water-Cooled Reactor (SCWR) Yksinkertaisesta perusideasta huolimatta monimutkainen rakenne. Polttoaineen geometrian mallinnus ei välttämättä onnistu nykyisillä deterministisillä LWR-transportkoodeilla. Termohydrauliikan mallinnuksessa omat vaikeutensa. Vesikemia oleellisesti erilaista perinteisiin reaktoreihin verrattuna. Korkean lämpötilan mukanaan tuomat materiaaliongelmat. Avoimia kysymyksiä: neutronien sironnan fysiikka superkriittisellä alueella? * VTT:llä tutkimuspanos EU:n HPLWR-projekteissa.

11 Very-High Temperature Reactor (VHTR) * Terminen neutronispektri, grafiittimoderaattori, heliumjäähdytys. * Pebble-bed tai prismatic -tyyppinen. * Etuja: Korkea lämpötila, korkea hyötysuhde. Termokemialliset sovellukset. Passiivinen turvallisuus. Uraani-, torium- tai plutoniumpohjainen polttoaine.

12 Very-High Temperature Reactor (VHTR) * VHTR:n reaktoritekniikka lähellä nykyisiä HTR-reaktoreita. * Ongelmia ja haasteita: Kevytvesireaktoreiden laskentakoodit eivät sovellu mallinnukseen. Termodynamiikan erot kaasu- ja vesijäähdytyksen välillä. Toisenlaiset onnettomuusskenaariot. Partikkelipolttoaineen reaktorifysikaalinen mallinnus. Pebble-bed -tyyppisissä reaktoreissa polttoaineen jatkuva syöttö. Turbiiniteknologia heliumjäähdytteellä.

13 Sodium-cooled Fast Reactor (SFR) * Nopea neutronispektri, jäähdytteenä sula natrium. * Nopeat reaktorit välttämätön osa suljettua polttoainekiertoa. * Uraanivarojen tehokas hyödyntäminen. * Reaktoritekiikka tuo mukanaan polttoaineen jälleenkäsittelyn. * Teknologiasta paljon myös käytännön kokemusta.

14 Sodium-cooled Fast Reactor (SFR) * Nopeille reaktoreille kokonaan omat laskentakoodinsa. * Suljetun polttoainekierron mallinnuksessa omat haasteensa. * Ongelmia: Nopeiden reaktoreiden reaktorifysiikka ongelmallisempaa (kriittisyysturvallisuus, aikavakiot, takaisinkytkentäkertoimet). Natriumjäähdytteen kemiallinen reaktiivisuus. Nopeiden reaktoreiden teknologiasta lyhyempi matka ydinaseiden kehittämiseen? * Olellisesti kalliimpaa LWR-teknologiaan verrattuna.

15 Lead-cooled Fast Reactor (LFR) * Nopea neutronispektri, Pb- tai PbBi-jäähdytys. * Reaktorifysiikan ongelmat periaatteessa samoja kuin SFR-reaktorilla. * Vähemmän käytännön kokemusta. * Lyijyjäähdytteen aiheuttama korroosio. * Lyijyn isotooppien vaikutusaloissa epävarmuuksia.

16 Gas-cooled Fast Reactor (GFR) * Nopea neutronispektri, kaasujäähdytys. * Korkean lämpötilan sovellukset.

17 * Terminen neutronispektri, nestemäinen polttoaine. * Eksoottisin kaikista GEN4-reaktorikonsepteista. * Täysin erilaiset onnettomuusskenaariot. * Mallinnuksen erityispiirteinä polttoaineen homogeenisuus ja jatkuva virtaus. Molten Salt Reactor (MSR)

18 Yhteenveto * Neljännen sukupolven reaktoritekniikka poikkeaa oleellisesti nykyisestä LWR teknologiasta: Kaasu- ja sulametallijäähdytteiset reaktorit Suljettu polttoainekierto Uudet sovelluskohteet * Uusien reaktorityyppien mallinnukseen liittyy monia haasteita: Esim. VTT:n nykyiset laskentakoodit soveltuvat lähinnä kevytvesireaktoreiden mallinnukseen. Muista reaktorityypeistä melko vähän kokemusta. Monte Carlo -koodit soveltuvat periaatteessa myös Gen4-reaktorityyppien laskentaan. Käyttökohteet rajallisia. Suljettu polttoainekierto tuo omat haasteensa reaktorifysiikan mallinnukseen.

19 Kiitos mielenkiinnosta!

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

Neljännen sukupolven fissioreaktorit Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Gen IV, maanantai 29.2.2016 Loppukurssin aikataulu ja aiheet 29.2. Gen IV 3.3. Fortum 7.3. SMR 10.3. Fuusio 14.3. Fuusio

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

22.4.2010 SAFIR2014 Strategiaseminaari

22.4.2010 SAFIR2014 Strategiaseminaari YLEISTÄ Kokemukset Mitä on LUT LUT näkökohtia Infrastruktuuri CFD ja muu laskenta NETNUC Jatko-opiskelu ja tutkimus Kokemukset Hyvät kokemukset aiemmista ja nykyisestä tutkimusohjelmasta Loppukäyttäjät

Lisätiedot

Tulevaisuuden ydinpolttoainekierrot. Markku Anttila

Tulevaisuuden ydinpolttoainekierrot. Markku Anttila Tulevaisuuden ydinpolttoainekierrot Markku Anttila Sisällysluettelo Johdanto 3 Luonnonvarojen (uraanin) tehokas hyödyntäminen 5 Korkea-aktiivisen ydinjätteen määrän vähentäminen 15 Ydinpolttoainekiertojen

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Gen IV, maanantai 5.3.2018 Loppukurssin aikataulu ja aiheet ma 5.3. Gen IV + SMR to 8.3. fuusio ma 12.3. fuusio to 15.3.

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

GEN4FIN 2010. SAFIR2014 seminaari 22.04.2010

GEN4FIN 2010. SAFIR2014 seminaari 22.04.2010 2010 SAFIR2014 seminaari 22.04.2010 Gen IV konseptien kehitys Kuusi konseptia kehitystyön alla Tavoitteet: Parempi hyötysuhde Polttoainevarantojen riittävyys: uudet polttoainetyypit (MOX ja Th) Polttoainekierto

Lisätiedot

Ydinvoima ja Innovaatiot

Ydinvoima ja Innovaatiot Ydinvoima ja Innovaatiot ISBN 978-952-5615-25-8 Ulkoasu ja taitto Non-Stop Studiot Oy Painopaikka Libris Oy Ydinvoima ja Innovaatiot Johdanto Suomessa on ydinenergian käytössä saavutettu myönteisiä kokemuksia.

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä?

Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä? Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä? Energiailta Ylivieskassa 16.11.2017 Prof. Juhani Hyvärinen LUT, Nuclear Engineering Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus Johtopäätöksiä Ydinvoiman toinen tuleminen

Lisätiedot

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Nopeat ydinreaktorit Fast nuclear reactors Työn tarkastaja:

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Kaasujäähdytteinen nopea reaktori Virtauskanavan painehäviö CFD-laskennalla

Kaasujäähdytteinen nopea reaktori Virtauskanavan painehäviö CFD-laskennalla Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Kaasujäähdytteinen nopea reaktori Virtauskanavan painehäviö

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusioreaktorit, maanantai 1.4.2019 Päivän aiheet Käydään läpi Timo Kiviniemen & Mathias Grothin kalvoja Magneettinen koossapito

Lisätiedot

Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus

Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus Markku Anttila (VTT) Airi Paajanen, Risto Harjula (HYRL) KYT2010-puoliväliseminaari 26.9.2008, Helsinki 2 Ydinpolttoainekierron strategiset päävaihtoehdot

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Sivuaktinidien poltto kevytvesireaktorissa

Sivuaktinidien poltto kevytvesireaktorissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07384-11 Sivuaktinidien poltto kevytvesireaktorissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Karin Rantamäki julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Menetelmät...3 3 Tulokset...5

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT

Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT KYT2014-seminaari 18.3.2015 Risto Koivula, HYRL www.helsinki.fi/yliopisto 30.4.2015 1 Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT Tutkimusaihe

Lisätiedot

HTR-PROTEUS-REAKTORIN MALLINTAMINEN MODELLING OF REACTOR HTR-PROTEUS

HTR-PROTEUS-REAKTORIN MALLINTAMINEN MODELLING OF REACTOR HTR-PROTEUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Energiatekniikan koulutusohjelma Juha-Pekka Hyvärinen HTR-PROTEUS-REAKTORIN MALLINTAMINEN MODELLING OF REACTOR HTR-PROTEUS Työn tarkastaja

Lisätiedot

KEHITTYNEET POLTTOAINEKIERROT

KEHITTYNEET POLTTOAINEKIERROT KEHITTYNEET POLTTOAINEKIERROT Kehittyneitä polttoainekiertoja sekä erotus- ja transmutaatiotutkimusta KYT-jatkumossa Aiemmat KYT-ohjelmat Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus (VTT, alihankkijana

Lisätiedot

VTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. COSI6 VTT:llä. Luottamuksellisuus:

VTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. COSI6 VTT:llä. Luottamuksellisuus: TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07431-11 COSI6 VTT:llä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Silja Häkkinen julkinen 2 (6) Raportin nimi COSI6 VTT:llä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Jaana Avolahti, Työ-

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Sulasuolareaktorit. Molten salt reactors

Sulasuolareaktorit. Molten salt reactors Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Sulasuolareaktorit Molten salt reactors Työn tarkastaja:

Lisätiedot

Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi

Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi Seppo Sipilä PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 1 Ydinreaktorin peruskomponentit Sydän: termisissä

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinvoimasta

Hyvä tietää ydinvoimasta Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

KAASUJÄÄHDYTTEINEN NOPEA REAKTORI GAS-COOLED FAST REACTOR

KAASUJÄÄHDYTTEINEN NOPEA REAKTORI GAS-COOLED FAST REACTOR TEKNILLINEN TIEDEKUNTA Energiatekniikan osasto BH10A0200 Kandidaatintyö ja seminaari KAASUJÄÄHDYTTEINEN NOPEA REAKTORI GAS-COOLED FAST REACTOR Kandidaatintyö Lappeenrannassa 5.9.2011 0295649 Janne Grönlund

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ATS Vuosikokous 5.3.2019 Jaakko Leppänen, Tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT beyond the obvious Sisältö Osa I: RBMK-reaktorin fysiikkaa Ydinreaktorin

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Otso-Pekka Kauppinen SUOMEN YDINPOLTTOAINEKIERTO. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 16

Otso-Pekka Kauppinen SUOMEN YDINPOLTTOAINEKIERTO. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 16 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta. LUT Energia Tutkimusraportti 16 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology. LUT Energy Research report 16 Otso-Pekka Kauppinen

Lisätiedot

Pienet modulaariset ydinreaktorit

Pienet modulaariset ydinreaktorit Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

ATS 10.5.2012. - opetus ja tutkimus

ATS 10.5.2012. - opetus ja tutkimus ATS 10.5.2012 LUT Energian ydin - opetus ja tutkimus Riitta Kyrki-Rajamäki Ydinenergiatekniikan professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Esityksen sisältö LUT, LUT Energia, Ydinvoimatekniikan laboratorio

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet

Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Uuden laitostyypin Super LWR keskeiset piirteet ja erityisominaisuudet

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

KUULAKEKOREAKTORIN SYDÄMEN JÄÄHDYTEVIR- TAUKSEN CFD-MALLINNUS CFD-MODELLING OF COOLANT FLOW IN PEBBLE BED REACTOR CORE

KUULAKEKOREAKTORIN SYDÄMEN JÄÄHDYTEVIR- TAUKSEN CFD-MALLINNUS CFD-MODELLING OF COOLANT FLOW IN PEBBLE BED REACTOR CORE LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari KUULAKEKOREAKTORIN SYDÄMEN JÄÄHDYTEVIR- TAUKSEN CFD-MALLINNUS CFD-MODELLING

Lisätiedot

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa

Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

Reaktorifysiikan laskentamenetelmät

Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Jyrki Peltonen 05.05.2012 Sekretessklass: Öppen (S1) 1 Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Doc.no Jyrki Peltonen 05.05.2012 Tehoreaktorien sijainti (430 kpl) maailmankartalla

Lisätiedot

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin CSC:n seminaari avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa 25.5.2009 Fortum Nuclear Services 25.5.2009 1 Sisältö Fortum lyhyesti Fortum

Lisätiedot

Ydintekniikan historiaa ja sovelluksia. Seppo Sipilä

Ydintekniikan historiaa ja sovelluksia. Seppo Sipilä Ydintekniikan historiaa ja sovelluksia Seppo Sipilä 1895: virike uudelle tutkimusalalle Wilhelm Röntgen löysi röntgensäteet 8.11.1895 tutkiessaan katodisädeputken avulla sähkövirran etenemistä erittäin

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja teekkareille suunnatusta matematiikan ja fysiikan preppauksesta

Kokemuksia ja havaintoja teekkareille suunnatusta matematiikan ja fysiikan preppauksesta Kokemuksia ja havaintoja teekkareille suunnatusta matematiikan ja fysiikan preppauksesta Anne Hietava & Eetu-Pekka Heikkinen, Teknillinen tiedekunta Peda-Forum päivät, Turku, 15-16.8.2018 Sisältö Keitä

Lisätiedot

VAIKUTUSALAKIRJASTOJEN MUODOSTAMINEN SERPENT-ARES-LASKENTAKETJUSSA

VAIKUTUSALAKIRJASTOJEN MUODOSTAMINEN SERPENT-ARES-LASKENTAKETJUSSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Jukka Mettälä VAIKUTUSALAKIRJASTOJEN MUODOSTAMINEN SERPENT-ARES-LASKENTAKETJUSSA Tarkastajat: Professori, TkT

Lisätiedot

Pääkirjoitus. Petsamon valtatiellä kolmikymmentäluvulla

Pääkirjoitus. Petsamon valtatiellä kolmikymmentäluvulla Viiksi-Hoppa 2018/1 Pääkirjoitus Tässä vuoden 2018 ensimmäisessä numerossa palaamme Petsamon valtatietielle, esitämme vaihtoehdon jäätyneiden ikkunoiden skrabaamiselle, ja tutustumme ydinreaktoreihin.

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Reaktorityyppejä. Seppo Sipilä

Reaktorityyppejä. Seppo Sipilä Reaktorityyppejä Seppo Sipilä Reaktorityyppien luokittelukriteerit 1) Käyttötarkoitus tutkimusreaktorit materiaalitestausreaktorit koereaktorit ydinmateriaalin tuottoreaktorit (Pu) tehoreaktorit 2) Fission

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Virtaus pohja- ja pintaveden välillä määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Hydrologian iltapäivä 5.11.2014, SYKE Suomen Hydrologinen yhdistys Pertti Ala-aho, Pekka Rossi, Elina Isokangas

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

Vinkkejä ydinenergia-alan hankkeisiin tähtääville yrityksille

Vinkkejä ydinenergia-alan hankkeisiin tähtääville yrityksille SISÄLTÖ Vinkkejä ydinenergia-alan hankkeisiin tähtääville yrityksille DEKRA Industrial Oy VAATIMUKSIA VINKKEJÄ FinNuclear ry 2 DEKRA Industrial in 31 countries DEKRA Industrial 2012 2013 2014 Total revenue

Lisätiedot

Sulasuolareaktorien historia

Sulasuolareaktorien historia Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Sulasuolareaktorien historia The history of molten salt

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

KEHITTYNEIDEN YDINPOLTTOAINEKIERTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTIA

KEHITTYNEIDEN YDINPOLTTOAINEKIERTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTIA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPSTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma KEHITTYNEIDEN YDINPOLTTOAINEKIERTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTIA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Monte Carlo -reaktorifysiikkalaskennan ja laskennallisen virtausmekaniikan kytkentä kuulakekoreaktorissa

Monte Carlo -reaktorifysiikkalaskennan ja laskennallisen virtausmekaniikan kytkentä kuulakekoreaktorissa Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Ville Rintala Monte Carlo -reaktorifysiikkalaskennan ja laskennallisen virtausmekaniikan kytkentä kuulakekoreaktorissa

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Kansallisen ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset ja jatkotoimet

Kansallisen ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset ja jatkotoimet Kansallisen ydinenergia-alan Osaamistyöryhmän työn tulokset ja jatkotoimet ATS:n jäsentilaisuus, Helsinki 10.5.2012 Jorma Aurela, TEM Taustaa Työryhmän asettamisen taustalla oli ydinenergia-alan osaajien

Lisätiedot

FY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson

FY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI NEUTRONISÄTEILYÄ LÄHETTÄVIEN AINEIDEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN

TIIVISTELMÄRAPORTTI NEUTRONISÄTEILYÄ LÄHETTÄVIEN AINEIDEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN 2011/798 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2281-1 TIIVISTELMÄRAPORTTI NEUTRONISÄTEILYÄ LÄHETTÄVIEN AINEIDEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN Tiivistelmä Harri Toivonen, Philip Holm, Ari-Pekka

Lisätiedot

Fissioteknologian perusideat Nykyinen fissioteknologia perustuu siihen, että eräiden raskaiden ytimien (esimerkiksi uraani 235

Fissioteknologian perusideat Nykyinen fissioteknologia perustuu siihen, että eräiden raskaiden ytimien (esimerkiksi uraani 235 SIL 45 Ydinenergiaa Kai Lindgren Stadia Ulkomaisissa lehdissä (mm. Scientific American) viime kuukausina olleet ydinteknologiaa koskevat ajatukset sekä suomenkielisen lehdistön aktiivisuus ydinteknologiaa

Lisätiedot

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut

Lisätiedot