Perhehoitajan ka sikirja

Transkriptio

1 Perhehoitajan ka sikirja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 Sisällysluettelo Tervetuloa perhehoitajaksi...1 Adoptio...3 Apua, kun lapsi oireilee...3 Apurahat...3 Asiakassuunnitelma...3 Avohuollon sijoitus...4 Eläke...4 Harrastukset...4 Hoitopalkkio...4 Hoitopalkkion korottaminen...5 Huoltajuus...5 Huostaanotto...5 Huostaanoton lakkaaminen...6 Ilmoitusvelvollisuus...6 Itsenäistymisvarat...6 Julkisuus...6 Jälkihuolto...6 Kaltoinkohtelu...7 Kasvatus...7 Kiintymys...7 Kiireellinen sijoitus...7 Kotikunta...7 Koulutus...8 Kulukorvaus...8 Käynnistämiskorvaus...8 Käyttövarat...9 Lainsäädäntö...9 Lapsen kuuleminen...9 Lapsilisä...10 Lasten määrä...10 Matkakulut...10 Menneisyys...10 Muuttoilmoitus...10 Opintojen tukeminen...11 Passi...11 Perhehoitajan jaksaminen...11 Perhehoitajan oikeudet...11 Perhehoitajan sairastuminen...11 Perhehoitajan velvollisuudet...12 Päivähoito...12 Rikosrekisteriote...12 Rippikoulu...12 Sijaisperheen yhteystiedot...13

3 Sukulaissijoitus...13 Terveydentila...13 Terveydenhuoltomenot...13 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen...13 Toimeksiantosopimuksen purkaminen...14 Toimeksiantosopimus...14 Tuetut lomat...14 Tukiperhe...14 Työnohjaus...14 Vaitiolovelvollisuus...15 Vakuutukset...15 Valmennus...15 Vapaapäivät / Perhehoidon lomitus...15 Verotus...16 Vertaistuki...16 Yhteydenpito...16 Korvaukset ja palkkiot perhehoidossa...17 Kirjallisuutta perheestä, perhehoidosta ja kasvatuksesta...18 Linkkivinkkejä...20 Lomajärjestöjä...21

4 1 Tervetuloa perhehoitajaksi! Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Tämä tarkoittaa, että lapsen on hyvä olla luonasi ja että hän on tasa-arvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Yhtä lailla uskomme, että lapsi tuo iloa perheellesi. Kuten kaikissa perheissä, myös sijaisperheissä eletään erilaisia vaiheita. Toisinaan kaikki sujuu hyvin, toisinaan vastoinkäymiset tuntuvat seuraavan toisiaan. Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa. Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Jopa käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa. Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina pyytää, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Perhehoito on tiimityötä Perhehoito on tiimityötä. Tiimin ytimen muodostavat sinä ja sijoitettu lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan yhdessä lapsen tilannetta, lapsen tarpeita, sijoituksen tavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja. Mukana voivat olla myös esimerkiksi lapsen terapeutti, päivähoidon työntekijä, opettaja, koulukuraattori. Yhteisen pöydän ääreen kokoontuva joukko voi käsiteltävästä asiasta riippuen olla pieni tai iso. Yhteistä erilaisille tiimeille on halu toimia lapsen parhaaksi. Hankalia asioita yhdessä pohtimalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se, mikä ensin vaikuttaa katastrofilta ei usein sitä ole, kun sen on jakanut toisten kanssa. Kukaan ei voi osata kaikkea. Sen takia perhehoidon tukena on laaja asiantuntija-verkosto. Apua ja tukea tulee rohkeasti pyytää heti, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Mikään asia ei ole liian pieni yhdessä mietittäväksi. Avainasemassa perhehoidon tiimien kokoamisessa on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet niitä kaipaavasi. Tukenasi ovat myös toiset perhehoitajat. Heiltä saat vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sinulle uutena tuleva ongelma on usein jo tuttu perhehoidon konkareille. Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen Asiallinen tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen. Tietoa saat muun muassa lapsen asioista vastavalta sosiaalityöntekijältä, Pelastakaa Lapset ry:stä, Perhehoitoliitosta ja internetistä. Hakusanoilla sijaisvanhemmuus ja perhehoito löydät netistä sekä asiatietoa että keskusteluryhmiä. Hyviä tietolähteitä ovat myös toiset perhehoitajat. Heihin saat yhteyden perhehoitajien omien yhdistysten kautta. Vertaistuesta saat parhaiten tietoa suoraan Pelastakaa Lapset ry:n Oulun toimipisteestä ja sijaishuollosta vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Perhehoitajuus tuo tullessaan kosolti uusia käsitteitä. Monet niistä muistuttavat toisiaan, mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Tähän ohjeistukseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon liittyvät

5 käsitteet mahdollisimman selkeästi. Asiat on esitetty aakkosjärjestyksessä. Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit. 2

6 3 Adoptio Sijaisperheelle voi tarjoutua mahdollisuus adoptoida heille sijoitettu lapsi silloin, kun lapsen huoltaja antaa siihen suostumuksen tai lapsi jää huoltajan kuoleman takia ilman huoltajaa. Adoptiossa huostaanoton tarve lakkaa ja lapsi saa saman aseman kuin perheen biologinen lapsi. Sijaisvanhemmille tarjoutuu harvoin mahdollisuus heille sijoitetun lapsen adoptioon. Apua, kun lapsi oireilee Mikäli jokin lapsen käytöksessä tai terveydentilassa huolettaa, siitä kannattaa ja pitää kertoa sosiaalityöntekijälle. Hänen kanssaan voi pohtia, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Ensisijaisesti lapsen terveydentilaa koskevissa kysymyksissä voi kääntyä oman alueen neuvolan tai koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen. He kirjoittavat tarvittaessa lähetteen jatkoarviointiin. Apua lapsen oireiluun voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta, koulupsykologilta, perheneuvolasta sekä K-PKS:ssa ja Oys:ssa toimivilta lasten ja nuortenpsykiatrian poliklinikoilta ja -osastoilta. Lapsen oireilu voi johtua myös elämäntilanteen muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Taustalla ovat usein vaikuttamassa myös hänen aiemmat kokemuksensa. Tuolloin turvallinen, hyvä arki ja korjaavat kokemukset tasapainottavat ajan myötä lapsen tilannetta. Apurahat Suomessa on lukemattomia säätiöitä, jotka jakavat apurahoja ja stipendejä. Säätiöiden kautta voi saada apurahaa monenlaisiin tarkoituksiin. Apurahoja voi anoa muun muassa lapsen musiikki- tai urheiluharrastuksiin tai peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, pitää ajantasaista rekisteriä opiskelijoille ja koululaisille suunnatuista apurahoista ja stipendeistä. Säätiöiden tiedot löytyvät internetistä seuraavaa polkua seuraten: Opiskelijalle, Apurahat ja stipendit. Asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma tehdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Tarvittaessa asiakassuunnitelma voidaan tehdä useammin. Suunnitelman tekoon osallistuvat mahdollisuuksien mukaan lapsi itse, hänen huoltajansa, perhehoitajat ja sosiaalityöntekijät. Mukaan saatetaan pyytää myös muita lapsen tilanteen arvioinnin kannalta tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi opettaja tai terapeutti. Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi sijaisperhettä ja sijoitettua lasta tavataan myös muutoin. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Usein asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu asiakassuunnitelmaan, mikäli se hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden on mahdollista. Asiakassuunnitelmassa sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Pienistä, jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille asiakassuunnitelmaan osallistuneille. Suunnitelma kannattaa tallettaa, sillä siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on

7 4 yhteisesti sovittu. Monesti asiakassuunnitelmaan kirjataan varsinkin sijoituksen alussa yksityiskohtaisesti, miten lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. Avohuollon sijoitus Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti lapsen huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellytyksenä on myös, että huostaanoton perusteet eivät täyty ja kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa sijoitukseen. Avohuollon sijoituksessa määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto ja sijoituksen jatkumisen edellytyksiä arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Useimmiten avohuollon sijoituksen tavoitteena on lapsen paluu biologisten vanhempiensa luokse. Avohuollon tukitoimena sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli sijoitus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Eläke Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Sijoitetulle lapselle maksettava eläke peritään kuntayhtymälle (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). Harrastukset Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat kulut. Erityisillä perusteilla poikkeuksellisen kallista harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Erityisiä perusteita voivat olla harrastuksen terapeuttinen merkitys, lapsen poikkeuksellinen kiinnostus tiettyä harrastusta kohtaan, pitkäjänteisen harrastuksen tukeminen tai lapsen erityinen menestyminen tietyssä harrastuksessa. Hoitopalkkio Perhehoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota voidaan tarkistaa niissä tilanteissa, kun perheeseen sijoitettu nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla tai on suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta ja käy viikonloppuisin ja lomilla sijaisperheessä. Hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksetaan alle 18-vuotiaalle tehdyllä toimeksiantosopimuksella enintään sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen jälkihuoltona, tarkistetaan toimeksiantosopimus, ja hoitopalkkio määritellään pääsääntöisesti vähimmäismäärää vastaavaksi. Mikäli jälkihuollettava on tosiasiallisesti sijaisperheessä ainoastaan viikonloput ja loma-ajat, tarkistetaan hoitopalkkion määrää. Perhehoidosta ei voida maksaa lastensuojelulain perusteella hoitopalkkiota eikä kulukorvausta sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 21 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen, tulee selvittää perhehoidon jatkumisen mahdollisuudet muun lainsäädännön perusteella (esim. vammaispalvelut). Mikäli lapsi jatkaa perhehoidon jälkeen samassa sijaisperheessä tukisuhteessa, määrittyvät tukisuhteesta maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset kunnassa voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Kun lapsi muuttaa pois sijaisperheestä (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen tai sopimus muutoin lakkaa) maksetaan palkkiota sen kuukauden loppuun, jonka aikana muutos on tapahtunut. Mikäli sijaisperhe jatkaa lapsen/nuoren tukemista tämän poismuuton jälkeen, arvioidaan nuoren tuen tarve ja mahdollinen taloudellinen tuki sijaisperheelle tämän mukaan.

8 5 Hoitopalkkioiden määrät käyvät ilmi erillisestä liitteestä (s.17). Hoitopalkkion korottaminen Hoitopalkkiota voidaan korottaa hoidon vaativuuden takia. Lapsen hoidettavuus saattaa vaihdella eri ikäkausina. Mikäli palkkion tarkistaminen tuntuu aiheelliselta, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään tai lastensuojelun johtavaan sosiaalityöntekijään. Lapsen vaikeahoitoisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota lapsen tarvitseman hoidon erityiseen vaativuuteen, sitovuuteen ja ympärivuorokautisen huolenpidon ja avustamisen tarpeeseen. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Neuvottelu hoitopalkkion korottamisesta tehdään aina yhteistyössä sijaisperheen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja hänen esimiehensä kanssa. Korotusta 1. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea/tai jos lapsi muuten arvioidaan vaativahoitoiseksi. Korotusta 2. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa ylintä vammaistukea ja lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta/ tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen. Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa jommankumman sopijaosapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. Huoltajuus Huoltajuus ei siirry huostaanotossa. Sijoitetun lapsen huoltajia ovat yleensä hänen biologiset vanhempansa tai toinen heistä. Huoltajalla on oikeus sanoa mielipiteensä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huostaanotto Lastensuojelulain 40 pykälän mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien kanssa. Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja pitkä yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja

9 6 lapsen biologisten vanhempien välillä. Suostumukseen perustuvasta huostaanotosta päättää johtava viranhaltija. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää johtavan viranhaltija hakemuksen perusteella hallinto-oikeus. Huostaanoton lakkaaminen Huostaanotto lakkaa viimeistään, kun nuori täyttää 18 vuotta. Huostassapito tulee lopettaa, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Muun muassa sijaishuollon kesto, lapsen ja sijaishuoltoa antavan henkilön välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja lapsen mielipide vaikuttavat lapsen edun arviointiin. Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun lapsen olosuhteissa tapahtuneista muutoksista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. Itsenäistymisvarat Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaalihuollon toimielimelle lapsen hoidon korvauksena perittävistä lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt tai jos ne ovat riittämättömät, tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Julkisuus Sijaisperheessä asuva lapsi ei ilman huoltajien lupaa saa esiintyä tunnistettavasti tiedotusvälineissä. Lapsen kuvaa ei siten saa julkaista lehdessä tai internetissä, häntä ei saa haastatella radiossa tai televisiossa eikä hänestä otettuja kuvia tai videoita saa muutenkaan julkisesti esittää elleivät hänen huoltajansa ole antaneet siihen kirjallisesti lupaa. Päiväkotia käyvät lapset saavat päiväkodista automaattisesti lomakkeet, joilla huoltaja voi antaa luvan lapsen kuvaamiseen ja haastattelemiseen. Mikäli sijaisperhe ei ole yhteydessä lapsen huoltajiin, voi lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kysyä, onko hänen mahdollista saada huoltajilta lupalappuun allekirjoitukset. Eri asia luonnollisesti ovat sijaisperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja videot, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske. Jälkihuolto Huostaanoton lakkaamisen jälkeen nuori siirtyy jälkihuoltoon. Jälkihuolto jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Nuoren on mahdollista ja toivottavaa voida jatkaa asumista sijaisperheessä vielä sen jälkeen, kun hän on tullut täysi-ikäiseksi. Kun nuori kokee olevansa valmis itsenäistymään, jälkihuollon avulla voidaan tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun. Tarvittaessa sosiaalityöntekijät auttavat nuorta ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat opiskelussa sekä järjestävät nuorelle tukitoimia.

10 7 Oikeus jälkihuoltoon säilyy, vaikka huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen täysi-ikäiseksi tuloa. Nuoren asumista sijaisperheessä voidaan tukea jälkihuollon päättymiseen saakka. Mikäli asuminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin, tulee selvittää voisiko nuoren asumiseen perheessä saada tukea esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Kaltoinkohtelu Suomen laki kieltää yksiselitteisesti lapsen pahoinpitelyn. Mikäli sijoitettu lapsi kertoo, että häntä on pahoinpidelty tai siitä on merkkejä näkyvissä, on heti otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. He ohjaavat tarvittaessa lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Sosiaalityöntekijät päättävät myös siitä, tehdäänkö pahoinpitelystä tutkintapyyntö poliisille. Lapsen pahoinpitelyn muodoista yksi on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sillä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia seksuaalisia tekoja. Mikäli lapsen käytös ja / tai puheet herättävät epäilyn mahdollisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tulee sijaisperheen ottaa yhteyttä poliisiin tutkintapyynnön tekemiseksi. Sijaisperheen on hyvä kirjata välittömästi paperille sanatarkasti lapsen kertoma sekä välttää itse esittämästä asiasta kysymyksiä. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on kielletty myös sijaisperheessä. Kasvatus Lapsen hoidon ja kasvatuksen peruslähtökohtana on turvata lapselle lapsen kasvua ja kehitystä tukeva myönteinen kasvuympäristö, lapsen perushoito ja huolenpito, turvallisuus, emotionaalinen lämpö (eli hellyys, läheisyys), pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Lasta ei saa rangaista ruumiillisesti eikä häntä saa henkisesti alistaa eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lasta ei voi lastensuojelulain hengenmukaisesti rangaista myöskään kotilomien peruuntumisella eikä viikkorahan menettämisellä. Kiintymys Alussa sijoitettu lapsi voi tuntua vieraalta ja kovin erilaiselta sijaisperheen muihin lapsiin verrattuna. Hän on oma persoonansa, joka tuo mukanaan omat tapansa ja tottumuksensa. Kiintymyksen syntymiseen kannattaa antaa aikaa sekä itselle että sijoitetulle lapselle. Kiintymys syntyy arkisen huolenpidon ja läheisyyden myötä ja kasvaa vähitellen. Kiintymyksen syntymiselle on eduksi, mikäli sijaisvanhempi pystyy jonkin aikaa hoitamaan sijoitettua lasta kotona. Esimerkiksi vuorotteluvapaa tarjoaa mahdollisuuden lyhytaikaiseen kotiin jäämiseen. Mikäli aika kuluu ja lapsi tuntuu edelleen vieraalta, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös perheneuvolasta voi kysyä neuvoa. Esimerkiksi erilaisilla terapiamenetelmillä voidaan saada hyviä tuloksia kiintymyssuhteen ongelmissa. Kiireellinen sijoitus Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen kiireellisesti silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa siihen asti, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on olemassa, kuitenkin enintään 30 vuorokautta. Kiireellinen sijoitus voi jatkua varsinaisen huostaanoton valmisteluajan. Kotikunta Sijoitetun lapsen kotikunta (=sijoittajakunta) säilyy ennallaan hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen oman kunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta

11 8 lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Sijaisperheen asuinkunta on velvoitettu järjestämään palvelut kuntaansa sijoitetulle lapselle, mutta on myös oikeutettu veloittamaan sijoitetulle lapselle järjestettyjen palveluiden aiheuttamat kustannukset sijoittajakunnalta. Koulutus Perhehoitajille sopivaa koulutusta järjestävät muun muassa Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa netistä. Kulukorvaus Kulukorvaus sisältää korvauksen lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista menoista. Kulukorvaukseen sisältyvät myös tilapäisestä sairastamisesta aiheutuneet perusterveydenhoitokulut. Kulukorvausta voidaan alentaa silloin, kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä. Mikäli sijaisperhe kuitenkin vastaa alle 18-vuotiaan lapsen toimeentulosta tämän opiskelupaikkakunnalla, ei kulukorvausta vähennetä. Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen määrästä. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli 4 viikkoa, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.).tällöin kulukorvausta voidaan tilapäisesti maksaa alennettuna. Mikäli nuori on itsenäistynyt sijaisperheestä, mutta perhe jatkaa nuoren tukemista, maksetaan perheelle kulukorvaus niiden todellisten vuorokausien perusteella, jotka nuori on viettänyt perheessä. Korvaus määrittyy PPKY Kallion voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhehoidosta (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen) tai kun perhehoidon tarve muutoin lakkaa. Kulukorvauksiin tehdään lain mukaiset indeksikorotukset vuosittain. Kulukorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä (s.17). Käynnistämiskorvaus Käynnistämiskorvauksella voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisia muutostöitä ja sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Mahdollisiin sijaiskodin muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin saattaa olla mahdollista hakea korvausta myös vammaispalvelulain perusteella. Käynnistämiskorvaus maksetaan sijaisperheen esitettyä maksetut kuitit hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Lyhytaikaisen, alle vuoden kestävän avohuollon sijoituksen aikana voidaan korvata lapsen arjen/perushoidon kannalta välttämättömiä hankintoja. Mikäli lapsen sijoitus jatkuu pitkäaikaisena,

12 9 voidaan käynnistämiskorvausta tarvittaessa maksaa pitkäaikaisen perhehoidon käytännön mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä. Käyttövarat Sijaisperheessä oleville lapsille maksetaan käyttörahaa seuraavasti: Lapsen ikä Käyttöraha e e e e Käyttöraha sisältyy perhehoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen. Käyttörahasta tulee perhehoitajan pitää erillistä kirjanpitoa ja esittää se vuosittain sosiaalityöntekijälle (Lastensuojelulaki 55 ). Lainsäädäntö Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan mm. seuraavia säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: perhehoitajalaki ( 312/92), asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta, sosiaalihuoltolaki (710/82), sosiaalihuoltoasetus (607/83), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00), laki ja asetus sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja (912/ 92), laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 361/83) ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 556/94). Lapsen kuuleminen Sosiaalityöntekijät toivovat, että perheeseen sijoitetun lapsen ääni tulee kuuluviin häntä koskevassa päätöksenteossa. Siksi he tapaavat lasta ilman sijaisvanhemman läsnäoloa esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa. Lapselle voi olla määrätty myös lastensuojelun edunvalvoja, joka käyttää huoltajien sijasta puhevaltaa lapsen asioissa. Pienten lasten kuulemisessa voidaan käyttää apuna toiminnallisia menetelmiä. Isompi lapsi voi halutessaan myös olla sosiaalityöntekijään yhteydessä puhelimitse tai kirjeitse. Tärkeää on, että lapsi osallistuu itse asiakassuunnitelmaan, silloin kun se on mahdollista. Lapsen vammaistuki Kela maksaa sairaan tai vammaisen lapsen hoitajalle vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan hoidon vaativuuden mukaan. Perhehoidossa olevasta lapsesta vammaistuki maksetaan kuntayhtymällle ja se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Se on verotonta tuloa. Perhehoitaja tekee vammaistukihakemuksen Kelalle. Hakemukseen tulee liittää sitä varten kirjoitettu lääkärinlausunto. Mahdollisuus vammaistukeen kannattaa selvittää aina, kun lapsi käy terapiassa, tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai on käyttäytymisensä takia vaativa hoidettava.

13 10 Hoitotukihakemus kannattaa täyttää huolellisesti. Hakemusta täyttäessäsi voit arvioida sitä, millä tavoin lapsen hoito poikkeaa samanikäisen, terveen lapsen hoidosta. Esimerkit selventävät asiaa. Lapsilisä Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja tekee itse Kelalle lapsilisähakemuksen. Lapsen sijoittajakunnasta lähetetään Kelalle lausunto, jonka perusteella sijaisvanhempi saa sijoitetun lapsen lapsilisän. Lapsilisän suuruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta. Lasten määrä Sosiaalihuoltolain mukaan perhehoitoa antavassa yksityiskodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä ja vähintään toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemään henkilöä. Matkakulut Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä PPKY Kallion ohjeistuksen mukaisesti tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten vanhempien välisiin tapaamisiin. Myös lapsen ja nuoren erityistarpeista johtuvat terveydenhuoltoon liittyvät matkakulut voidaan korvata, mikäli Kela ei ole niitä huomioinut. Lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin on myös mahdollista saada matkakorvausta. Menneisyys Sijoitetun lapsen kanssa kannattaa puhua hänen menneisyydestään hänen ikäkauteensa sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi katsella valokuvia tai täyttää yhdessä hänen kanssaan omaa vauvakirjaa. Lapsi alkaa usein puhua menneisyydestään vasta jonkin aikaa sijaisperheessä asuttuaan. Osalla lapsista menneisyyden kokemukset ovat niin vaikeita, että he eivät edes muista niitä. Lasta ei kannata painostaa puhumaan kokemuksistaan. Lapsen menneisyydessä saattaa olla hyvinkin raskaita asioita, hylkäämistä, turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee apua näistä kokemuksista selvitäkseen, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, minkä tahon puoleen asiassa kannattaa kääntyä. Muuttoilmoitus Sijaishuollossa olevasta lapsesta tulee tehdä muuttoilmoitus. Tarvittaessa se voidaan tehdä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Muuttoilmoitus on lain mukaan tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sijoitetun lapsen kotikunta ei muutu, joten hänen muuttonsa on tilapäinen. Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen löytyvät netistä

14 11 Opintojen tukeminen Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Nuoren opintorahan määrä huomioiden voidaan erikseen korvata opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. Passi Saadakseen sijoitetulle lapselle passin, tulee sijaisvanhemman pyytää lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kirjallinen lupa passihakemuksen liitteeksi. Kyseinen lupa korvaa passin hakemuskaavakkeessa vaadittavat huoltajien allekirjoitukset. Ulkomaille matkustettaessa voimassa oleva passi riittää pääsääntöisesti osoittamaan rajaviranomaisille lapsen oikeuden matkustaa sijaisperheen mukana. Joidenkin kohdemaiden rajaviranomaiset ja jotkut matkanjärjestäjät vaativat passin lisäksi sijaislapsilta erillisen sosiaalityöntekijän allekirjoittaman matkustusluvan. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, kannattaa sijaislapsesi matkustuslupaa koskevat mahdolliset erityisvaatimukset selvittää matkanjärjestäjältä jo matkaa varattaessa. Matkustusaikeista tulee ilmoittaa etukäteen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Mikäli mahdollista, kerro myös lapsen biologisille vanhemmille etukäteen aikeestanne matkustaa. Perhehoitajan jaksaminen Sijaisperhe voi tarvittaessa saada jaksamisen tueksi joko ryhmätyönohjausta tai yksilötyönohjausta esim. Pelastakaa Lapset ry:ltä tai Nuorten Ystäviltä sekä myös muuta tukea ja apua esimerkiksi lastenhoidon järjestämiseen tilannekohtaisesti. Vanhempien toimiva parisuhde antaa voimaa arjen pyörittämiseen. Jos tuntuu siltä, että parisuhteen vaikeudet eivät ratkea omin avuin, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät ovat erikoistuneet parisuhteen ongelmien hoitoon. Heiltä saatu keskusteluapu on maksutonta ja luottamuksellista eikä siihen hakeutuvilta edellytetä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Neuvontaan voi hakeutua joko parina, yksin tai perheenä. Apua parisuhdeongelmiin voi tiedustella myös perheneuvoloista. Parisuhteesta on julkaistu monia hyviä oppaita, joita löytyy myös kirjastosta. Väestöliiton nettisivuilla on paljon asiaa parisuhteesta ja sen vaiheista. Sieltä löytyy myös tietoa eri paikkakuntien neuvonta- ja pariterapiapalveluista sekä parisuhdekursseista. Tietoja löytyy myös perhehoitoliitosta. Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajalla on oikeus saada tukea hoito- ja kasvatustehtävässään, saada valmennusta, koulutusta ja työnohjausta sekä saada hoito- ja kasvatustehtävästään hoitopalkkiota sekä korvauksia sovitulla tavalla. Perhehoitajalla on myös oikeus tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Perhehoitajan sairastuminen Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä taloudellisesti hoitoavun palkkaamisessa. Perhehoitajan tulee ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta.

15 12 Kunnallista perhetyötä tai esimerkiksi hoitajaa Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta voi paikkakunnasta riippuen tiedustella avuksi. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Mikäli lapsi siirretään hoidettavaksi toimeksiantosopimuksella toiseen perheeseen, purkautuu sairastuneen perhehoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimus (katso kohta Toimeksiantosopimuksen purkaminen). Päätös lapsen sijaishuoltopaikasta ratkaistaan lapsen edun perusteella. Perhehoitajan velvollisuudet Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Perhehoitajalla on velvollisuus edistää lapsen edellä mainittujen oikeuksien toteutumista ja tukea ja edesauttaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa siten kuin asiakassuunnitelmassa on sovittu. Perhehoitajalla on velvollisuus edistää lapsen/nuoren hoitoonpääsyä ja erityisen tuen järjestymistä sekä myös velvollisuus ottaa itselleen vastaan apua ja tukea, mikäli sen katsotaan olevan lapsen hyvän hoidon ja huolenpidon edistämiseksi tarpeellista. Perhehoitajan tulee tehdä yhteistyötä lapsen kotikunnan sosiaalityöntekijän kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, osallistua perhehoidon neuvotteluihin virka-aikana ja pitää salassa lapsesta ja hänen vanhemmistaan sekä muista hänelle läheisistä henkilöistä saamiaan tietoja. Perhehoitaja ei voi luovuttaa lasta sijaiskodista ilman sosiaalityöntekijän suostumusta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista sekä aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Päivähoito Sijoitetun lapsen päivähoito kunnallisessa päivähoidossa on perhehoitajalle maksutonta. Perhehoitajan tulee itse anoa päivähoitopaikkaa. Päivähoitohakemuksia saa muun muassa päivähoitotoimistosta ja päiväkodeista. Jo hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Erityisesti kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta tämä on tärkeää kuntien välillä tapahtuvan laskutuksen vuoksi. Lisätietoja päivähoidosta saa päivähoitotoimistoista. Rikosrekisteriote Sijaisvanhempien rikostausta selvitetään valmennuksen yhteydessä. Esitettävä rikosrekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote näytetään työntekijälle, mutta sitä ei jätetä työntekijälle. Rikosrekisteriote pyydetään Oikeusrekisterikeskukselta ja lomake sen pyytämistä varten löytyy netissä osoitteesta Rippikoulu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret käyvät yleensä rippikoulun sinä vuonna, kun täyttävät 15 vuotta. Tietoa rippikoululeireistä saa seurakunnilta. Kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun.

16 13 Sijaisperheen yhteystiedot Muuttuneet yhteystiedot (myös sähköpostiosoite)on tärkeää ilmoittaa heti. Sukulaissijoitus Kun lapsi sijoitetaan perheeseen, jonka vanhemmat ovat hänelle sukua, puhutaan sukulaissijoituksesta. Lapsen ja sijaisvanhemman sukulaisuussuhdetta lukuun ottamatta sukulaissijoitus ei poikkea millään tavalla muista sijaisperhesijoituksista. Sukulaissijaisvanhemmat saavat samalla tavalla perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen kuin muutkin sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus myös kaikkiin muihin sijaisvanhempia koskeviin tukitoimiin. Vaihtoehtoisesti lapsen asuminen sukulaisperheessä voi toteutua myös oheishuoltajuuden tai yksityisen sijoituksen turvin. Kunta voi lastensuojelullisin perustein tukea lapsen asumista perheessä em. tapauksissa. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi taloudellinen tuki. Terveydentila Lapsen terveystiedot kerätään siinä määrin kuin niitä on saatavilla ja katsotaan tarpeelliseksi ennen lapsen sijoitusta. Mahdollisuuksien mukaan aloitetaan myös tarpeelliset arviointi- ja kuntoutustoimenpiteet. Sijaisvanhemmille kerrotaan jo sijoitusta suunniteltaessa lapsen terveydentilasta niin paljon kuin pystymme. Tiedot perustuvat lasta hoitaneen tahon ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keräämiin tietoihin lapsesta. Lapsen tietoja kerätään mm. neuvolan, koulun, päiväkodin, sairaaloiden, kuntouttajien ja lapsen vanhempien avustuksella. Usein tiedot täydentyvät vähitellen. Pienen lapsen osalta tietoja ei ennen sijoitusta yleensä paljoa ole ehtinyt kertyä. Terveydenhuoltomenot Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset, esimerkiksi infektiosairauksiin liittyvät apteekissa ilman lääkärin määräystä myytävät käsikauppalääkkeet sekä tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut ja lääkärinpalkkiot. Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, tarvittaessa piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voidaan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä ajoista aiheutuneita kuluja ei korvata. Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät matkakulut niiltä osin kuin Kela tai yksityinen sairauskuluvakuutus ei niitä huomioi. Mahdolliset matkakulut korvataan PPKY Kallion ohjeistuksen mukaan. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen toinen osapuoli on saanut irtisanomista koskevan ilmoituksen.

17 14 Toimeksiantosopimuksen purkaminen Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos lapsen hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on kuntayhtymän varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus laaditaan perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyönä. Sopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja ja lapsen sijoittajakunnan työntekijä, jolle on kunnassa delegoitu päätösvalta kyseisessä asiassa. Jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen osalta tehdään kirjallinen toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimukseen kirjataan sijaisperheen molempien vanhempien tiedot ja myös molemmat allekirjoittavat toimeksiantosopimuksen. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta sovitaan erikseen, esimerkiksi kumman vanhemman tilille ne maksetaan (verokortti). Toimeksiantosopimuksen ehdot neuvotellaan sijaisperheen kanssa ennen lapsen tutustumista sijaisperheeseen ja kirjallinen toimeksiantosopimus tehdään poikkeustapauksia lukuun ottamatta ennen lapsen muuttamista sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimuksen tekeminen ei tuo tullessaan työsuhdetta kuntayhtymään/kuntaan. Perhehoitajan tulee ilmoittaa yhdyshenkilölle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja ja sijaisperheen olosuhteissa tapahtuneita muutoksia. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan myös jälkihuollon alkaessa. Tuetut lomat Sijaisperheillä on mahdollisuus hakea tuettua lomaa kotimaan eri lomakohteisiin lomajärjestöjen kautta. Loma voidaan myöntää samalle perheelle korkeintaan joka toinen vuosi. Loman myöntämiseen vaikuttavat muun muassa perheen tulot, perheenjäsenten terveydentila, perheen koko ja sosiaaliset seikat. Mikäli lomahakemuksessa kysytään, puoltaako sosiaalityöntekijä lomaanne, kannattaa ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään. Hän voi tarvittaessa kirjoittaa lomaa puoltavan lausunnon hakemuksen liitteeksi. Tuettujen lomien omavastuusosuuksiin voidaan myöntää taloudellista tukea. Tukiperhe Tukiperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Syynä tukiperheen etsimiseen lapselle saattaa olla esimerkiksi vanhemman levon tarve, sairaus tai kriisi perheessä. Tukiperhelapset lomailevat tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Loma-aikoina he saattavat viipyä tukiperheessä pidempään. Työnohjaus Sijaisperheille järjestetään tarvittaessa työnohjausta. Työnohjauksesta saa lisätietoja lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä.

18 15 Vaitiolovelvollisuus Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Toimeksiantosopimuksen solmimisesta vastaava viranhaltija pyytää perhehoitajilta toimeksiantosopimuksen solmimisen yhteydessä allekirjoituksen vaitiolositoumukseen. Sijaislastasi ja hänen taustaansa koskeviin uteluihin voi vastata, ettei niistä ole lupa puhua vaitiolovelvollisuuden takia. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vakuutukset Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneet perhehoitajat ovat Peruspalvelukuntayhtymä Kallion puolesta tapaturmavakuutettuja (Pohjola-ryhmävakuutus). Sijoitetut lapset ovat kuntayhtymän toimesta vakuutettuja. Perhehoitaja voi halutessaan ottaa lapselle lisätapaturmavakuutuksen. Edullisimmin vakuutuksen saa kotivakuutukseen liitettynä. Sijaisvanhempi tulee merkitä mahdollisen vakuutuskorvauksen saajaksi, sillä muuten mahdollinen korvaus maksetaan lapsen huoltajille. Sijaisperheen tulee itse maksaa lapselle ottamansa vakuutus. Valmennus Sijaisvanhempien valmennuksesta vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella pääsääntöisesti Pelastakaa Lapset ry. Vapaapäivät / Perhehoidon lomitus Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata yksi vuorokausi kuukaudessa. Perhehoitajan vapaan katsotaan toteutuvan, mikäli lapsi viettää säännöllisesti kuukauden aikana yhden viikonlopun sijaiskodin ulkopuolella, esimerkiksi kotilomalla. Mikäli perheessä on useita lapsia, on perhehoitajalla oikeus yhden vuorokauden vapaaseen siten, että kaikki perhehoidossa olevat lapset ovat jonkun muun hoidossa. Mikäli kotilomat eivät toteudu säännöllisesti tai keskeytyvät, ei niiden katsota toteuttavan perhehoitajan oikeutta vapaaseen. Mikäli vapaa ei toteudu lapsen kotilomien avulla, perhehoitaja voi hankkia lapselle hoitajan, jonka kustannukset korvataan maksettua kuittia vastaan. Säännöllisesti sijaisperhettä lomittavan hoitajan kanssa voidaan tehdä lomittamisesta toimeksiantosopimus sen jälkeen, kun lomittaja on saanut valmennuksen tehtäväänsä. Hoitajan tulee olla täysi-ikäinen ja hänen on oltava tehtävään soveltuva. Perhehoitajan on otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään etukäteen ilmoitettava etenkin mahdollisen pidemmän vapaan pitämisestä sekä vapaan aikana lapsen hoidosta vastaavan henkilön tiedot. Loma-ajan korvauksena sijaisvanhemmille voidaan myös maksaa yhden kuukauden hoitopalkkio, jos sijaisvanhemmat itse järjestävät lapsen hoidon lomansa aikana. Tämä ylimääräinen hoitopalkkio maksetaan heinäkuun maksatuksen yhteydessä. Mikäli kuntayhtymä on maksanut lapsen tilapäisen

19 16 hoidon järjestelystä aiheutuneita kuluja, ei tätä ylimääräista hoitopalkkiota makseta. Sijaishoidosta vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa kunkin perhehoitajan osalta loma-ajan korvauksen maksamisen perusteet suoraan palkanlaskijalle. Verotus Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan perhehoitajalle palkkiota ja kulukorvausta. Molemmat ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksen osuuden perhehoitaja saa kuitenkin vähentää verotuksessa. Veroilmoitusta täytettäessä on siis muistettava merkitä vähennyksiin perhehoidon kulukorvaus. Lomakkeessa kulukorvauksen vähennys ilmoitetaan kohdassa muut tulonhankkimiskulut. Lisätietoja perhehoitajan verotuksesta löytyy Perhehoitoliitosta. Vertaistuki Lisätietoja vertaistukea järjestävistä tahoista saa Pelastakaa Lapset ry:ltä tai muilta perhehoidon toimijoilta. Yhteydenpito Lapsella on oikeus pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin. Yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin ja muihin sukulaisiin sovitaan asiakassuunnitelmassa. Varsinkin sijoituksen alussa, kun biologisten vanhempien ja sijaisperheen välinen yhteistyö vielä hakee muotoaan, kannattaa yhteydenpidosta sopia yksityiskohtaisesti asiakassuunnitelmassa. Myöhemmin saatetaan asiakassuunnitelmaan kirjata, että sijaisperhe ja biologiset vanhemmat sopivat tapaamisista ja puheluista keskenään.

20 17 Korvaukset ja palkkiot perhehoidossa alkaen Hoitopalkkio ,71 e, perushoitopalkkio lapsesta, joka tarvitsee tavanomaista hoitoa ja huolenpitoa ,55 e, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea tai jos lapsi muutoin arvioidaan vaativahoitoiseksi ,40 e, kun lapsi saa Kelan maksamaa ylintä vammaistukea ja lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asinatuntijan arvion tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen Kulukorvaus ja käyttöraha Lapsen ikä vuosina Kulukorvaus euroa Käyttöraha euroa , , , ,72 50 Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2887,51 e. Tilapäinen perhehoito/ tukiperhetoiminta toimeksiantosopimuksella Hoitopalkkio 38,65 e/vrk Kulukorvaus 28,50 e/vrk