Perhehoitajan ka sikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhehoitajan ka sikirja"

Transkriptio

1 Perhehoitajan ka sikirja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 Sisällysluettelo Tervetuloa perhehoitajaksi...1 Adoptio...3 Apua, kun lapsi oireilee...3 Apurahat...3 Asiakassuunnitelma...3 Avohuollon sijoitus...4 Eläke...4 Harrastukset...4 Hoitopalkkio...4 Hoitopalkkion korottaminen...5 Huoltajuus...5 Huostaanotto...5 Huostaanoton lakkaaminen...6 Ilmoitusvelvollisuus...6 Itsenäistymisvarat...6 Julkisuus...6 Jälkihuolto...6 Kaltoinkohtelu...7 Kasvatus...7 Kiintymys...7 Kiireellinen sijoitus...7 Kotikunta...7 Koulutus...8 Kulukorvaus...8 Käynnistämiskorvaus...8 Käyttövarat...9 Lainsäädäntö...9 Lapsen kuuleminen...9 Lapsilisä...10 Lasten määrä...10 Matkakulut...10 Menneisyys...10 Muuttoilmoitus...10 Opintojen tukeminen...11 Passi...11 Perhehoitajan jaksaminen...11 Perhehoitajan oikeudet...11 Perhehoitajan sairastuminen...11 Perhehoitajan velvollisuudet...12 Päivähoito...12 Rikosrekisteriote...12 Rippikoulu...12 Sijaisperheen yhteystiedot...13

3 Sukulaissijoitus...13 Terveydentila...13 Terveydenhuoltomenot...13 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen...13 Toimeksiantosopimuksen purkaminen...14 Toimeksiantosopimus...14 Tuetut lomat...14 Tukiperhe...14 Työnohjaus...14 Vaitiolovelvollisuus...15 Vakuutukset...15 Valmennus...15 Vapaapäivät / Perhehoidon lomitus...15 Verotus...16 Vertaistuki...16 Yhteydenpito...16 Korvaukset ja palkkiot perhehoidossa...17 Kirjallisuutta perheestä, perhehoidosta ja kasvatuksesta...18 Linkkivinkkejä...20 Lomajärjestöjä...21

4 1 Tervetuloa perhehoitajaksi! Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Tämä tarkoittaa, että lapsen on hyvä olla luonasi ja että hän on tasa-arvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Yhtä lailla uskomme, että lapsi tuo iloa perheellesi. Kuten kaikissa perheissä, myös sijaisperheissä eletään erilaisia vaiheita. Toisinaan kaikki sujuu hyvin, toisinaan vastoinkäymiset tuntuvat seuraavan toisiaan. Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa. Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Jopa käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa. Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina pyytää, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Perhehoito on tiimityötä Perhehoito on tiimityötä. Tiimin ytimen muodostavat sinä ja sijoitettu lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan yhdessä lapsen tilannetta, lapsen tarpeita, sijoituksen tavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja. Mukana voivat olla myös esimerkiksi lapsen terapeutti, päivähoidon työntekijä, opettaja, koulukuraattori. Yhteisen pöydän ääreen kokoontuva joukko voi käsiteltävästä asiasta riippuen olla pieni tai iso. Yhteistä erilaisille tiimeille on halu toimia lapsen parhaaksi. Hankalia asioita yhdessä pohtimalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se, mikä ensin vaikuttaa katastrofilta ei usein sitä ole, kun sen on jakanut toisten kanssa. Kukaan ei voi osata kaikkea. Sen takia perhehoidon tukena on laaja asiantuntija-verkosto. Apua ja tukea tulee rohkeasti pyytää heti, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Mikään asia ei ole liian pieni yhdessä mietittäväksi. Avainasemassa perhehoidon tiimien kokoamisessa on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet niitä kaipaavasi. Tukenasi ovat myös toiset perhehoitajat. Heiltä saat vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sinulle uutena tuleva ongelma on usein jo tuttu perhehoidon konkareille. Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen Asiallinen tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen. Tietoa saat muun muassa lapsen asioista vastavalta sosiaalityöntekijältä, Pelastakaa Lapset ry:stä, Perhehoitoliitosta ja internetistä. Hakusanoilla sijaisvanhemmuus ja perhehoito löydät netistä sekä asiatietoa että keskusteluryhmiä. Hyviä tietolähteitä ovat myös toiset perhehoitajat. Heihin saat yhteyden perhehoitajien omien yhdistysten kautta. Vertaistuesta saat parhaiten tietoa suoraan Pelastakaa Lapset ry:n Oulun toimipisteestä ja sijaishuollosta vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Perhehoitajuus tuo tullessaan kosolti uusia käsitteitä. Monet niistä muistuttavat toisiaan, mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Tähän ohjeistukseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon liittyvät

5 käsitteet mahdollisimman selkeästi. Asiat on esitetty aakkosjärjestyksessä. Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit. 2

6 3 Adoptio Sijaisperheelle voi tarjoutua mahdollisuus adoptoida heille sijoitettu lapsi silloin, kun lapsen huoltaja antaa siihen suostumuksen tai lapsi jää huoltajan kuoleman takia ilman huoltajaa. Adoptiossa huostaanoton tarve lakkaa ja lapsi saa saman aseman kuin perheen biologinen lapsi. Sijaisvanhemmille tarjoutuu harvoin mahdollisuus heille sijoitetun lapsen adoptioon. Apua, kun lapsi oireilee Mikäli jokin lapsen käytöksessä tai terveydentilassa huolettaa, siitä kannattaa ja pitää kertoa sosiaalityöntekijälle. Hänen kanssaan voi pohtia, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Ensisijaisesti lapsen terveydentilaa koskevissa kysymyksissä voi kääntyä oman alueen neuvolan tai koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen. He kirjoittavat tarvittaessa lähetteen jatkoarviointiin. Apua lapsen oireiluun voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta, koulupsykologilta, perheneuvolasta sekä K-PKS:ssa ja Oys:ssa toimivilta lasten ja nuortenpsykiatrian poliklinikoilta ja -osastoilta. Lapsen oireilu voi johtua myös elämäntilanteen muutoksesta ja siihen sopeutumisesta. Taustalla ovat usein vaikuttamassa myös hänen aiemmat kokemuksensa. Tuolloin turvallinen, hyvä arki ja korjaavat kokemukset tasapainottavat ajan myötä lapsen tilannetta. Apurahat Suomessa on lukemattomia säätiöitä, jotka jakavat apurahoja ja stipendejä. Säätiöiden kautta voi saada apurahaa monenlaisiin tarkoituksiin. Apurahoja voi anoa muun muassa lapsen musiikki- tai urheiluharrastuksiin tai peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, pitää ajantasaista rekisteriä opiskelijoille ja koululaisille suunnatuista apurahoista ja stipendeistä. Säätiöiden tiedot löytyvät internetistä seuraavaa polkua seuraten: Opiskelijalle, Apurahat ja stipendit. Asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma tehdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Tarvittaessa asiakassuunnitelma voidaan tehdä useammin. Suunnitelman tekoon osallistuvat mahdollisuuksien mukaan lapsi itse, hänen huoltajansa, perhehoitajat ja sosiaalityöntekijät. Mukaan saatetaan pyytää myös muita lapsen tilanteen arvioinnin kannalta tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi opettaja tai terapeutti. Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi sijaisperhettä ja sijoitettua lasta tavataan myös muutoin. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Usein asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu asiakassuunnitelmaan, mikäli se hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden on mahdollista. Asiakassuunnitelmassa sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Pienistä, jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille asiakassuunnitelmaan osallistuneille. Suunnitelma kannattaa tallettaa, sillä siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on

7 4 yhteisesti sovittu. Monesti asiakassuunnitelmaan kirjataan varsinkin sijoituksen alussa yksityiskohtaisesti, miten lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. Avohuollon sijoitus Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti lapsen huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellytyksenä on myös, että huostaanoton perusteet eivät täyty ja kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa sijoitukseen. Avohuollon sijoituksessa määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto ja sijoituksen jatkumisen edellytyksiä arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Useimmiten avohuollon sijoituksen tavoitteena on lapsen paluu biologisten vanhempiensa luokse. Avohuollon tukitoimena sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli sijoitus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Eläke Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Sijoitetulle lapselle maksettava eläke peritään kuntayhtymälle (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). Harrastukset Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat kulut. Erityisillä perusteilla poikkeuksellisen kallista harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Erityisiä perusteita voivat olla harrastuksen terapeuttinen merkitys, lapsen poikkeuksellinen kiinnostus tiettyä harrastusta kohtaan, pitkäjänteisen harrastuksen tukeminen tai lapsen erityinen menestyminen tietyssä harrastuksessa. Hoitopalkkio Perhehoitajalle maksettavaa hoitopalkkiota voidaan tarkistaa niissä tilanteissa, kun perheeseen sijoitettu nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla tai on suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta ja käy viikonloppuisin ja lomilla sijaisperheessä. Hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksetaan alle 18-vuotiaalle tehdyllä toimeksiantosopimuksella enintään sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen jälkihuoltona, tarkistetaan toimeksiantosopimus, ja hoitopalkkio määritellään pääsääntöisesti vähimmäismäärää vastaavaksi. Mikäli jälkihuollettava on tosiasiallisesti sijaisperheessä ainoastaan viikonloput ja loma-ajat, tarkistetaan hoitopalkkion määrää. Perhehoidosta ei voida maksaa lastensuojelulain perusteella hoitopalkkiota eikä kulukorvausta sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 21 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen, tulee selvittää perhehoidon jatkumisen mahdollisuudet muun lainsäädännön perusteella (esim. vammaispalvelut). Mikäli lapsi jatkaa perhehoidon jälkeen samassa sijaisperheessä tukisuhteessa, määrittyvät tukisuhteesta maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset kunnassa voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Kun lapsi muuttaa pois sijaisperheestä (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen tai sopimus muutoin lakkaa) maksetaan palkkiota sen kuukauden loppuun, jonka aikana muutos on tapahtunut. Mikäli sijaisperhe jatkaa lapsen/nuoren tukemista tämän poismuuton jälkeen, arvioidaan nuoren tuen tarve ja mahdollinen taloudellinen tuki sijaisperheelle tämän mukaan.

8 5 Hoitopalkkioiden määrät käyvät ilmi erillisestä liitteestä (s.17). Hoitopalkkion korottaminen Hoitopalkkiota voidaan korottaa hoidon vaativuuden takia. Lapsen hoidettavuus saattaa vaihdella eri ikäkausina. Mikäli palkkion tarkistaminen tuntuu aiheelliselta, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään tai lastensuojelun johtavaan sosiaalityöntekijään. Lapsen vaikeahoitoisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota lapsen tarvitseman hoidon erityiseen vaativuuteen, sitovuuteen ja ympärivuorokautisen huolenpidon ja avustamisen tarpeeseen. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Neuvottelu hoitopalkkion korottamisesta tehdään aina yhteistyössä sijaisperheen, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja hänen esimiehensä kanssa. Korotusta 1. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea/tai jos lapsi muuten arvioidaan vaativahoitoiseksi. Korotusta 2. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa ylintä vammaistukea ja lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta/ tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen. Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa jommankumman sopijaosapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. Huoltajuus Huoltajuus ei siirry huostaanotossa. Sijoitetun lapsen huoltajia ovat yleensä hänen biologiset vanhempansa tai toinen heistä. Huoltajalla on oikeus sanoa mielipiteensä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huostaanotto Lastensuojelulain 40 pykälän mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien kanssa. Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja pitkä yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja

9 6 lapsen biologisten vanhempien välillä. Suostumukseen perustuvasta huostaanotosta päättää johtava viranhaltija. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää johtavan viranhaltija hakemuksen perusteella hallinto-oikeus. Huostaanoton lakkaaminen Huostaanotto lakkaa viimeistään, kun nuori täyttää 18 vuotta. Huostassapito tulee lopettaa, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Muun muassa sijaishuollon kesto, lapsen ja sijaishuoltoa antavan henkilön välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja lapsen mielipide vaikuttavat lapsen edun arviointiin. Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun lapsen olosuhteissa tapahtuneista muutoksista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. Itsenäistymisvarat Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaalihuollon toimielimelle lapsen hoidon korvauksena perittävistä lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt tai jos ne ovat riittämättömät, tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Julkisuus Sijaisperheessä asuva lapsi ei ilman huoltajien lupaa saa esiintyä tunnistettavasti tiedotusvälineissä. Lapsen kuvaa ei siten saa julkaista lehdessä tai internetissä, häntä ei saa haastatella radiossa tai televisiossa eikä hänestä otettuja kuvia tai videoita saa muutenkaan julkisesti esittää elleivät hänen huoltajansa ole antaneet siihen kirjallisesti lupaa. Päiväkotia käyvät lapset saavat päiväkodista automaattisesti lomakkeet, joilla huoltaja voi antaa luvan lapsen kuvaamiseen ja haastattelemiseen. Mikäli sijaisperhe ei ole yhteydessä lapsen huoltajiin, voi lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kysyä, onko hänen mahdollista saada huoltajilta lupalappuun allekirjoitukset. Eri asia luonnollisesti ovat sijaisperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja videot, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske. Jälkihuolto Huostaanoton lakkaamisen jälkeen nuori siirtyy jälkihuoltoon. Jälkihuolto jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Nuoren on mahdollista ja toivottavaa voida jatkaa asumista sijaisperheessä vielä sen jälkeen, kun hän on tullut täysi-ikäiseksi. Kun nuori kokee olevansa valmis itsenäistymään, jälkihuollon avulla voidaan tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun. Tarvittaessa sosiaalityöntekijät auttavat nuorta ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat opiskelussa sekä järjestävät nuorelle tukitoimia.

10 7 Oikeus jälkihuoltoon säilyy, vaikka huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen täysi-ikäiseksi tuloa. Nuoren asumista sijaisperheessä voidaan tukea jälkihuollon päättymiseen saakka. Mikäli asuminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin, tulee selvittää voisiko nuoren asumiseen perheessä saada tukea esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Kaltoinkohtelu Suomen laki kieltää yksiselitteisesti lapsen pahoinpitelyn. Mikäli sijoitettu lapsi kertoo, että häntä on pahoinpidelty tai siitä on merkkejä näkyvissä, on heti otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. He ohjaavat tarvittaessa lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Sosiaalityöntekijät päättävät myös siitä, tehdäänkö pahoinpitelystä tutkintapyyntö poliisille. Lapsen pahoinpitelyn muodoista yksi on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sillä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia seksuaalisia tekoja. Mikäli lapsen käytös ja / tai puheet herättävät epäilyn mahdollisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tulee sijaisperheen ottaa yhteyttä poliisiin tutkintapyynnön tekemiseksi. Sijaisperheen on hyvä kirjata välittömästi paperille sanatarkasti lapsen kertoma sekä välttää itse esittämästä asiasta kysymyksiä. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on kielletty myös sijaisperheessä. Kasvatus Lapsen hoidon ja kasvatuksen peruslähtökohtana on turvata lapselle lapsen kasvua ja kehitystä tukeva myönteinen kasvuympäristö, lapsen perushoito ja huolenpito, turvallisuus, emotionaalinen lämpö (eli hellyys, läheisyys), pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Lasta ei saa rangaista ruumiillisesti eikä häntä saa henkisesti alistaa eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lasta ei voi lastensuojelulain hengenmukaisesti rangaista myöskään kotilomien peruuntumisella eikä viikkorahan menettämisellä. Kiintymys Alussa sijoitettu lapsi voi tuntua vieraalta ja kovin erilaiselta sijaisperheen muihin lapsiin verrattuna. Hän on oma persoonansa, joka tuo mukanaan omat tapansa ja tottumuksensa. Kiintymyksen syntymiseen kannattaa antaa aikaa sekä itselle että sijoitetulle lapselle. Kiintymys syntyy arkisen huolenpidon ja läheisyyden myötä ja kasvaa vähitellen. Kiintymyksen syntymiselle on eduksi, mikäli sijaisvanhempi pystyy jonkin aikaa hoitamaan sijoitettua lasta kotona. Esimerkiksi vuorotteluvapaa tarjoaa mahdollisuuden lyhytaikaiseen kotiin jäämiseen. Mikäli aika kuluu ja lapsi tuntuu edelleen vieraalta, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös perheneuvolasta voi kysyä neuvoa. Esimerkiksi erilaisilla terapiamenetelmillä voidaan saada hyviä tuloksia kiintymyssuhteen ongelmissa. Kiireellinen sijoitus Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen kiireellisesti silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa siihen asti, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on olemassa, kuitenkin enintään 30 vuorokautta. Kiireellinen sijoitus voi jatkua varsinaisen huostaanoton valmisteluajan. Kotikunta Sijoitetun lapsen kotikunta (=sijoittajakunta) säilyy ennallaan hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen oman kunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta

11 8 lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Sijaisperheen asuinkunta on velvoitettu järjestämään palvelut kuntaansa sijoitetulle lapselle, mutta on myös oikeutettu veloittamaan sijoitetulle lapselle järjestettyjen palveluiden aiheuttamat kustannukset sijoittajakunnalta. Koulutus Perhehoitajille sopivaa koulutusta järjestävät muun muassa Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa netistä. Kulukorvaus Kulukorvaus sisältää korvauksen lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista menoista. Kulukorvaukseen sisältyvät myös tilapäisestä sairastamisesta aiheutuneet perusterveydenhoitokulut. Kulukorvausta voidaan alentaa silloin, kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä. Mikäli sijaisperhe kuitenkin vastaa alle 18-vuotiaan lapsen toimeentulosta tämän opiskelupaikkakunnalla, ei kulukorvausta vähennetä. Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen määrästä. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli 4 viikkoa, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.).tällöin kulukorvausta voidaan tilapäisesti maksaa alennettuna. Mikäli nuori on itsenäistynyt sijaisperheestä, mutta perhe jatkaa nuoren tukemista, maksetaan perheelle kulukorvaus niiden todellisten vuorokausien perusteella, jotka nuori on viettänyt perheessä. Korvaus määrittyy PPKY Kallion voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhehoidosta (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen) tai kun perhehoidon tarve muutoin lakkaa. Kulukorvauksiin tehdään lain mukaiset indeksikorotukset vuosittain. Kulukorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä (s.17). Käynnistämiskorvaus Käynnistämiskorvauksella voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisia muutostöitä ja sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Mahdollisiin sijaiskodin muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin saattaa olla mahdollista hakea korvausta myös vammaispalvelulain perusteella. Käynnistämiskorvaus maksetaan sijaisperheen esitettyä maksetut kuitit hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Lyhytaikaisen, alle vuoden kestävän avohuollon sijoituksen aikana voidaan korvata lapsen arjen/perushoidon kannalta välttämättömiä hankintoja. Mikäli lapsen sijoitus jatkuu pitkäaikaisena,

12 9 voidaan käynnistämiskorvausta tarvittaessa maksaa pitkäaikaisen perhehoidon käytännön mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä. Käyttövarat Sijaisperheessä oleville lapsille maksetaan käyttörahaa seuraavasti: Lapsen ikä Käyttöraha e e e e Käyttöraha sisältyy perhehoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen. Käyttörahasta tulee perhehoitajan pitää erillistä kirjanpitoa ja esittää se vuosittain sosiaalityöntekijälle (Lastensuojelulaki 55 ). Lainsäädäntö Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan mm. seuraavia säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: perhehoitajalaki ( 312/92), asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta, sosiaalihuoltolaki (710/82), sosiaalihuoltoasetus (607/83), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00), laki ja asetus sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja (912/ 92), laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 361/83) ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 556/94). Lapsen kuuleminen Sosiaalityöntekijät toivovat, että perheeseen sijoitetun lapsen ääni tulee kuuluviin häntä koskevassa päätöksenteossa. Siksi he tapaavat lasta ilman sijaisvanhemman läsnäoloa esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa. Lapselle voi olla määrätty myös lastensuojelun edunvalvoja, joka käyttää huoltajien sijasta puhevaltaa lapsen asioissa. Pienten lasten kuulemisessa voidaan käyttää apuna toiminnallisia menetelmiä. Isompi lapsi voi halutessaan myös olla sosiaalityöntekijään yhteydessä puhelimitse tai kirjeitse. Tärkeää on, että lapsi osallistuu itse asiakassuunnitelmaan, silloin kun se on mahdollista. Lapsen vammaistuki Kela maksaa sairaan tai vammaisen lapsen hoitajalle vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan hoidon vaativuuden mukaan. Perhehoidossa olevasta lapsesta vammaistuki maksetaan kuntayhtymällle ja se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Se on verotonta tuloa. Perhehoitaja tekee vammaistukihakemuksen Kelalle. Hakemukseen tulee liittää sitä varten kirjoitettu lääkärinlausunto. Mahdollisuus vammaistukeen kannattaa selvittää aina, kun lapsi käy terapiassa, tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai on käyttäytymisensä takia vaativa hoidettava.

13 10 Hoitotukihakemus kannattaa täyttää huolellisesti. Hakemusta täyttäessäsi voit arvioida sitä, millä tavoin lapsen hoito poikkeaa samanikäisen, terveen lapsen hoidosta. Esimerkit selventävät asiaa. Lapsilisä Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja tekee itse Kelalle lapsilisähakemuksen. Lapsen sijoittajakunnasta lähetetään Kelalle lausunto, jonka perusteella sijaisvanhempi saa sijoitetun lapsen lapsilisän. Lapsilisän suuruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta. Lasten määrä Sosiaalihuoltolain mukaan perhehoitoa antavassa yksityiskodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä ja vähintään toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemään henkilöä. Matkakulut Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä PPKY Kallion ohjeistuksen mukaisesti tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten vanhempien välisiin tapaamisiin. Myös lapsen ja nuoren erityistarpeista johtuvat terveydenhuoltoon liittyvät matkakulut voidaan korvata, mikäli Kela ei ole niitä huomioinut. Lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin on myös mahdollista saada matkakorvausta. Menneisyys Sijoitetun lapsen kanssa kannattaa puhua hänen menneisyydestään hänen ikäkauteensa sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi katsella valokuvia tai täyttää yhdessä hänen kanssaan omaa vauvakirjaa. Lapsi alkaa usein puhua menneisyydestään vasta jonkin aikaa sijaisperheessä asuttuaan. Osalla lapsista menneisyyden kokemukset ovat niin vaikeita, että he eivät edes muista niitä. Lasta ei kannata painostaa puhumaan kokemuksistaan. Lapsen menneisyydessä saattaa olla hyvinkin raskaita asioita, hylkäämistä, turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee apua näistä kokemuksista selvitäkseen, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, minkä tahon puoleen asiassa kannattaa kääntyä. Muuttoilmoitus Sijaishuollossa olevasta lapsesta tulee tehdä muuttoilmoitus. Tarvittaessa se voidaan tehdä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Muuttoilmoitus on lain mukaan tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sijoitetun lapsen kotikunta ei muutu, joten hänen muuttonsa on tilapäinen. Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen löytyvät netistä

14 11 Opintojen tukeminen Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Nuoren opintorahan määrä huomioiden voidaan erikseen korvata opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. Passi Saadakseen sijoitetulle lapselle passin, tulee sijaisvanhemman pyytää lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kirjallinen lupa passihakemuksen liitteeksi. Kyseinen lupa korvaa passin hakemuskaavakkeessa vaadittavat huoltajien allekirjoitukset. Ulkomaille matkustettaessa voimassa oleva passi riittää pääsääntöisesti osoittamaan rajaviranomaisille lapsen oikeuden matkustaa sijaisperheen mukana. Joidenkin kohdemaiden rajaviranomaiset ja jotkut matkanjärjestäjät vaativat passin lisäksi sijaislapsilta erillisen sosiaalityöntekijän allekirjoittaman matkustusluvan. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, kannattaa sijaislapsesi matkustuslupaa koskevat mahdolliset erityisvaatimukset selvittää matkanjärjestäjältä jo matkaa varattaessa. Matkustusaikeista tulee ilmoittaa etukäteen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Mikäli mahdollista, kerro myös lapsen biologisille vanhemmille etukäteen aikeestanne matkustaa. Perhehoitajan jaksaminen Sijaisperhe voi tarvittaessa saada jaksamisen tueksi joko ryhmätyönohjausta tai yksilötyönohjausta esim. Pelastakaa Lapset ry:ltä tai Nuorten Ystäviltä sekä myös muuta tukea ja apua esimerkiksi lastenhoidon järjestämiseen tilannekohtaisesti. Vanhempien toimiva parisuhde antaa voimaa arjen pyörittämiseen. Jos tuntuu siltä, että parisuhteen vaikeudet eivät ratkea omin avuin, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät ovat erikoistuneet parisuhteen ongelmien hoitoon. Heiltä saatu keskusteluapu on maksutonta ja luottamuksellista eikä siihen hakeutuvilta edellytetä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Neuvontaan voi hakeutua joko parina, yksin tai perheenä. Apua parisuhdeongelmiin voi tiedustella myös perheneuvoloista. Parisuhteesta on julkaistu monia hyviä oppaita, joita löytyy myös kirjastosta. Väestöliiton nettisivuilla on paljon asiaa parisuhteesta ja sen vaiheista. Sieltä löytyy myös tietoa eri paikkakuntien neuvonta- ja pariterapiapalveluista sekä parisuhdekursseista. Tietoja löytyy myös perhehoitoliitosta. Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajalla on oikeus saada tukea hoito- ja kasvatustehtävässään, saada valmennusta, koulutusta ja työnohjausta sekä saada hoito- ja kasvatustehtävästään hoitopalkkiota sekä korvauksia sovitulla tavalla. Perhehoitajalla on myös oikeus tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Perhehoitajan sairastuminen Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä taloudellisesti hoitoavun palkkaamisessa. Perhehoitajan tulee ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta.

15 12 Kunnallista perhetyötä tai esimerkiksi hoitajaa Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta voi paikkakunnasta riippuen tiedustella avuksi. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Mikäli lapsi siirretään hoidettavaksi toimeksiantosopimuksella toiseen perheeseen, purkautuu sairastuneen perhehoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimus (katso kohta Toimeksiantosopimuksen purkaminen). Päätös lapsen sijaishuoltopaikasta ratkaistaan lapsen edun perusteella. Perhehoitajan velvollisuudet Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta. Perhehoitajalla on velvollisuus edistää lapsen edellä mainittujen oikeuksien toteutumista ja tukea ja edesauttaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa siten kuin asiakassuunnitelmassa on sovittu. Perhehoitajalla on velvollisuus edistää lapsen/nuoren hoitoonpääsyä ja erityisen tuen järjestymistä sekä myös velvollisuus ottaa itselleen vastaan apua ja tukea, mikäli sen katsotaan olevan lapsen hyvän hoidon ja huolenpidon edistämiseksi tarpeellista. Perhehoitajan tulee tehdä yhteistyötä lapsen kotikunnan sosiaalityöntekijän kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, osallistua perhehoidon neuvotteluihin virka-aikana ja pitää salassa lapsesta ja hänen vanhemmistaan sekä muista hänelle läheisistä henkilöistä saamiaan tietoja. Perhehoitaja ei voi luovuttaa lasta sijaiskodista ilman sosiaalityöntekijän suostumusta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista sekä aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Päivähoito Sijoitetun lapsen päivähoito kunnallisessa päivähoidossa on perhehoitajalle maksutonta. Perhehoitajan tulee itse anoa päivähoitopaikkaa. Päivähoitohakemuksia saa muun muassa päivähoitotoimistosta ja päiväkodeista. Jo hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Erityisesti kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta tämä on tärkeää kuntien välillä tapahtuvan laskutuksen vuoksi. Lisätietoja päivähoidosta saa päivähoitotoimistoista. Rikosrekisteriote Sijaisvanhempien rikostausta selvitetään valmennuksen yhteydessä. Esitettävä rikosrekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote näytetään työntekijälle, mutta sitä ei jätetä työntekijälle. Rikosrekisteriote pyydetään Oikeusrekisterikeskukselta ja lomake sen pyytämistä varten löytyy netissä osoitteesta Rippikoulu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret käyvät yleensä rippikoulun sinä vuonna, kun täyttävät 15 vuotta. Tietoa rippikoululeireistä saa seurakunnilta. Kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun.

16 13 Sijaisperheen yhteystiedot Muuttuneet yhteystiedot (myös sähköpostiosoite)on tärkeää ilmoittaa heti. Sukulaissijoitus Kun lapsi sijoitetaan perheeseen, jonka vanhemmat ovat hänelle sukua, puhutaan sukulaissijoituksesta. Lapsen ja sijaisvanhemman sukulaisuussuhdetta lukuun ottamatta sukulaissijoitus ei poikkea millään tavalla muista sijaisperhesijoituksista. Sukulaissijaisvanhemmat saavat samalla tavalla perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen kuin muutkin sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus myös kaikkiin muihin sijaisvanhempia koskeviin tukitoimiin. Vaihtoehtoisesti lapsen asuminen sukulaisperheessä voi toteutua myös oheishuoltajuuden tai yksityisen sijoituksen turvin. Kunta voi lastensuojelullisin perustein tukea lapsen asumista perheessä em. tapauksissa. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi taloudellinen tuki. Terveydentila Lapsen terveystiedot kerätään siinä määrin kuin niitä on saatavilla ja katsotaan tarpeelliseksi ennen lapsen sijoitusta. Mahdollisuuksien mukaan aloitetaan myös tarpeelliset arviointi- ja kuntoutustoimenpiteet. Sijaisvanhemmille kerrotaan jo sijoitusta suunniteltaessa lapsen terveydentilasta niin paljon kuin pystymme. Tiedot perustuvat lasta hoitaneen tahon ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keräämiin tietoihin lapsesta. Lapsen tietoja kerätään mm. neuvolan, koulun, päiväkodin, sairaaloiden, kuntouttajien ja lapsen vanhempien avustuksella. Usein tiedot täydentyvät vähitellen. Pienen lapsen osalta tietoja ei ennen sijoitusta yleensä paljoa ole ehtinyt kertyä. Terveydenhuoltomenot Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset, esimerkiksi infektiosairauksiin liittyvät apteekissa ilman lääkärin määräystä myytävät käsikauppalääkkeet sekä tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut ja lääkärinpalkkiot. Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, tarvittaessa piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voidaan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä ajoista aiheutuneita kuluja ei korvata. Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät matkakulut niiltä osin kuin Kela tai yksityinen sairauskuluvakuutus ei niitä huomioi. Mahdolliset matkakulut korvataan PPKY Kallion ohjeistuksen mukaan. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen toinen osapuoli on saanut irtisanomista koskevan ilmoituksen.

17 14 Toimeksiantosopimuksen purkaminen Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos lapsen hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on kuntayhtymän varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus laaditaan perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteistyönä. Sopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja ja lapsen sijoittajakunnan työntekijä, jolle on kunnassa delegoitu päätösvalta kyseisessä asiassa. Jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen osalta tehdään kirjallinen toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimukseen kirjataan sijaisperheen molempien vanhempien tiedot ja myös molemmat allekirjoittavat toimeksiantosopimuksen. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta sovitaan erikseen, esimerkiksi kumman vanhemman tilille ne maksetaan (verokortti). Toimeksiantosopimuksen ehdot neuvotellaan sijaisperheen kanssa ennen lapsen tutustumista sijaisperheeseen ja kirjallinen toimeksiantosopimus tehdään poikkeustapauksia lukuun ottamatta ennen lapsen muuttamista sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimuksen tekeminen ei tuo tullessaan työsuhdetta kuntayhtymään/kuntaan. Perhehoitajan tulee ilmoittaa yhdyshenkilölle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja ja sijaisperheen olosuhteissa tapahtuneita muutoksia. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan myös jälkihuollon alkaessa. Tuetut lomat Sijaisperheillä on mahdollisuus hakea tuettua lomaa kotimaan eri lomakohteisiin lomajärjestöjen kautta. Loma voidaan myöntää samalle perheelle korkeintaan joka toinen vuosi. Loman myöntämiseen vaikuttavat muun muassa perheen tulot, perheenjäsenten terveydentila, perheen koko ja sosiaaliset seikat. Mikäli lomahakemuksessa kysytään, puoltaako sosiaalityöntekijä lomaanne, kannattaa ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään. Hän voi tarvittaessa kirjoittaa lomaa puoltavan lausunnon hakemuksen liitteeksi. Tuettujen lomien omavastuusosuuksiin voidaan myöntää taloudellista tukea. Tukiperhe Tukiperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Syynä tukiperheen etsimiseen lapselle saattaa olla esimerkiksi vanhemman levon tarve, sairaus tai kriisi perheessä. Tukiperhelapset lomailevat tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Loma-aikoina he saattavat viipyä tukiperheessä pidempään. Työnohjaus Sijaisperheille järjestetään tarvittaessa työnohjausta. Työnohjauksesta saa lisätietoja lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä.

18 15 Vaitiolovelvollisuus Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Toimeksiantosopimuksen solmimisesta vastaava viranhaltija pyytää perhehoitajilta toimeksiantosopimuksen solmimisen yhteydessä allekirjoituksen vaitiolositoumukseen. Sijaislastasi ja hänen taustaansa koskeviin uteluihin voi vastata, ettei niistä ole lupa puhua vaitiolovelvollisuuden takia. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vakuutukset Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneet perhehoitajat ovat Peruspalvelukuntayhtymä Kallion puolesta tapaturmavakuutettuja (Pohjola-ryhmävakuutus). Sijoitetut lapset ovat kuntayhtymän toimesta vakuutettuja. Perhehoitaja voi halutessaan ottaa lapselle lisätapaturmavakuutuksen. Edullisimmin vakuutuksen saa kotivakuutukseen liitettynä. Sijaisvanhempi tulee merkitä mahdollisen vakuutuskorvauksen saajaksi, sillä muuten mahdollinen korvaus maksetaan lapsen huoltajille. Sijaisperheen tulee itse maksaa lapselle ottamansa vakuutus. Valmennus Sijaisvanhempien valmennuksesta vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella pääsääntöisesti Pelastakaa Lapset ry. Vapaapäivät / Perhehoidon lomitus Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata yksi vuorokausi kuukaudessa. Perhehoitajan vapaan katsotaan toteutuvan, mikäli lapsi viettää säännöllisesti kuukauden aikana yhden viikonlopun sijaiskodin ulkopuolella, esimerkiksi kotilomalla. Mikäli perheessä on useita lapsia, on perhehoitajalla oikeus yhden vuorokauden vapaaseen siten, että kaikki perhehoidossa olevat lapset ovat jonkun muun hoidossa. Mikäli kotilomat eivät toteudu säännöllisesti tai keskeytyvät, ei niiden katsota toteuttavan perhehoitajan oikeutta vapaaseen. Mikäli vapaa ei toteudu lapsen kotilomien avulla, perhehoitaja voi hankkia lapselle hoitajan, jonka kustannukset korvataan maksettua kuittia vastaan. Säännöllisesti sijaisperhettä lomittavan hoitajan kanssa voidaan tehdä lomittamisesta toimeksiantosopimus sen jälkeen, kun lomittaja on saanut valmennuksen tehtäväänsä. Hoitajan tulee olla täysi-ikäinen ja hänen on oltava tehtävään soveltuva. Perhehoitajan on otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään etukäteen ilmoitettava etenkin mahdollisen pidemmän vapaan pitämisestä sekä vapaan aikana lapsen hoidosta vastaavan henkilön tiedot. Loma-ajan korvauksena sijaisvanhemmille voidaan myös maksaa yhden kuukauden hoitopalkkio, jos sijaisvanhemmat itse järjestävät lapsen hoidon lomansa aikana. Tämä ylimääräinen hoitopalkkio maksetaan heinäkuun maksatuksen yhteydessä. Mikäli kuntayhtymä on maksanut lapsen tilapäisen

19 16 hoidon järjestelystä aiheutuneita kuluja, ei tätä ylimääräista hoitopalkkiota makseta. Sijaishoidosta vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa kunkin perhehoitajan osalta loma-ajan korvauksen maksamisen perusteet suoraan palkanlaskijalle. Verotus Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan perhehoitajalle palkkiota ja kulukorvausta. Molemmat ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksen osuuden perhehoitaja saa kuitenkin vähentää verotuksessa. Veroilmoitusta täytettäessä on siis muistettava merkitä vähennyksiin perhehoidon kulukorvaus. Lomakkeessa kulukorvauksen vähennys ilmoitetaan kohdassa muut tulonhankkimiskulut. Lisätietoja perhehoitajan verotuksesta löytyy Perhehoitoliitosta. Vertaistuki Lisätietoja vertaistukea järjestävistä tahoista saa Pelastakaa Lapset ry:ltä tai muilta perhehoidon toimijoilta. Yhteydenpito Lapsella on oikeus pitää yhteyttä hänelle tärkeisiin ihmisiin. Yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin ja muihin sukulaisiin sovitaan asiakassuunnitelmassa. Varsinkin sijoituksen alussa, kun biologisten vanhempien ja sijaisperheen välinen yhteistyö vielä hakee muotoaan, kannattaa yhteydenpidosta sopia yksityiskohtaisesti asiakassuunnitelmassa. Myöhemmin saatetaan asiakassuunnitelmaan kirjata, että sijaisperhe ja biologiset vanhemmat sopivat tapaamisista ja puheluista keskenään.

20 17 Korvaukset ja palkkiot perhehoidossa alkaen Hoitopalkkio ,71 e, perushoitopalkkio lapsesta, joka tarvitsee tavanomaista hoitoa ja huolenpitoa ,55 e, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea tai jos lapsi muutoin arvioidaan vaativahoitoiseksi ,40 e, kun lapsi saa Kelan maksamaa ylintä vammaistukea ja lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asinatuntijan arvion tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen Kulukorvaus ja käyttöraha Lapsen ikä vuosina Kulukorvaus euroa Käyttöraha euroa , , , ,72 50 Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2887,51 e. Tilapäinen perhehoito/ tukiperhetoiminta toimeksiantosopimuksella Hoitopalkkio 38,65 e/vrk Kulukorvaus 28,50 e/vrk

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2016 Sisältö Hoitopalkkio... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus... 3 Terveydenhoito... 5 Päivähoitomaksut... 5

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2015 Sisältö Hoitopalkkio... 2 0-3-vuotias lapsi... 2 3-17-vuotias lapsi... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus...

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella

Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella Lastensuojelun perhehoidon ohjeet, palkkiot ja kustannusten korvaaminen 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 1 (22) Sisältö 1 PERHEHOITOA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASETUKSET 1 1.1 Perhehoidon

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille

PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille 1 Sisällysluettelo Tervetuloa perhehoitajaksi!... 4 Perhehoito on tiimityötä... 4 Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen... 4 Adoptio... 5 Ammatilliset

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013

LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 2013 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO 1.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite 1.2 Perhehoidon lainsäädäntö 2. PERHEHOITAJA JA PERHEKOTI 2.1 Perhehoitajan ja perhekodin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 27.1.2016 8 Sivu 1 / 12 1 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO Hoitopalkkio Laki perhehoitajalain muuttamisesta 8.4.2011/317)

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 15.12.2016 149, liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2017 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LASTEN LYHYTAIKAISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Hamina Imatra Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1 SISÄLLYS 1. LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 145 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.7.2016 alkaen (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Hallitus on antanut esityksen lain muuttamiseksi. Kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1. Mitä perhehoito on 2. Perhehoitoasioiden hoito Enontekiön kunnassa - Perhehoidosta päättävän ja vastaavan tehtävät 3. Perhehoidon muodot 4. Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen n hallitus! T 1 21! T 2 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset tarkistetaan Sosiaali- ja terveysministeriön 3.12.2015 laatiman

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 1 (14) Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2017 alkaen sekä lasten ja nuorten perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.3.2017 alkaen Seuraavissa taulukoissa on perhehoitajille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi

VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi VANHUSTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 2 Sisällysluettelo 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS... 3 3. PERHEHOIDON TOTEUTUS... 4 3.1 Perhehoitaja... 4 3.2

Lisätiedot

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN

VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 PERHEHOITAJA 3 3.2 PERHEHOITOKOTI

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 23.4.2013 25 LIITE nro 1 Sivu 2 / 14 Sivu 3 / 14 SISÄLLYS 1 PERHEHOIDON SÄÄDÖSTAUSTA 3 2 PERHEHOIDON TARKOITUS 3 3 PERHEHOIDON TOTEUTUS 3 3.1 Perhehoitaja

Lisätiedot

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten koordinointi-pilotti 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Sosiaalilautakunta 1.9.2015 / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä 21.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perhehoito... 1 1.2. Kulukorvaus... 2 1.3. Kulukorvauksen lisäksi korvattavat

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Omaishoito SISÄLLYSLUETTELO 1. Omaishoidon tuki... 3 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko... 3 2.1.

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen 2016 Ranuan kunta Perusturvalautakunta PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen Sisällys 1. PERHEHOITO... 2 1.1 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö... 2 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia.

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä korotettaisiin

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE Voimaan 16.3.2016 1 Sisällys 1 PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoito... 4 1.2 Perhehoitaja... 4 1.3 Perhehoitajalle järjestettävä

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa: 1063,46 /kk 1276,16 /kk. 53,18 /vrk 63,80 /vrk. 26,59 /vrk 31,90 /vrk

Ikäihmisten perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa: 1063,46 /kk 1276,16 /kk. 53,18 /vrk 63,80 /vrk. 26,59 /vrk 31,90 /vrk NYT VOIMASSA OLEVAT HOITOPALKKIOT: Ikäihmisten perhehoidosta maksettavat hoitopalkkiot Varsinais-Suomen kunnissa: Palkkioluokka 1 * ikäihmiset: RAVA 16 Palkkioluokka 2 * 1063,46 /kk 1276,16

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Rekisteri kuntaan sijoitetuista lapsista

Rekisteri kuntaan sijoitetuista lapsista Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013 Kuopion kaupunki Liite 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2013 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT

SODANKYLÄÄN. Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti PERUSTURVAPALVELUT Sodankylä IKÄIHMISTEN PERHEHOITO SODANKYLÄÄN Vs. vanhustyönjohtaja Anitta Kaisanlahti 1.3.2013 TYÖSTÄMISEN PROSESSI 2000 luvun alkupuolella KOHO-hankkeessa 2012, kevät perhehoitoon liittyvä koulutus Kemissä

Lisätiedot

PIRKANMAAN KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS

PIRKANMAAN KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta Kunnan kehitysvammaisten perhehoidon järjestämisestä vastaavan edustajan nimi, virkaasema ja yhteystiedot Kunnan kehitysvammaisten perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot