PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille

Transkriptio

1 PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille 1

2 Sisällysluettelo Tervetuloa perhehoitajaksi!... 4 Perhehoito on tiimityötä... 4 Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen... 4 Adoptio... 5 Ammatilliset sijaisperheet... 5 Apua, kun lapsi oireilee... 5 Apurahat... 5 Asiakassuunnitelma... 5 Avohuollon sijoitus... 6 Eläke... 6 Harrastukset... 6 Hoitopalkkio... 6 Hoitopalkkion korottaminen... 7 Huoltajuus... 7 Huostaanotto... 8 Huostaanoton lakkaaminen... 8 Hätätilanne... 8 Ilmoitusvelvollisuus... 8 Itsenäistymisvarat... 8 Julkisuus... 8 Jälkihuolto... 9 Kaltoinkohtelu... 9 Kasvatus... 9 Kiintymys... 9 Kiireellinen sijoitus Kotikunta Koulutus Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Käyttöraha Lainsäädäntö Lapsen kuuleminen Lapsilisä Lasten määrä Lomanvietto / Lomatuki Matkakulut Menneisyys Muuttoilmoitus Opintojen tukeminen Passi Perhehoitajan jaksaminen Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan velvollisuudet Pitkäaikainen sijaisperhe Päivystävä sijaisperhe Päivähoito Rikosrekisteriote Rippikoulu Sijaisperheen yhteystiedot Sinut

3 Sukulaissijoitus Terveydentila Terveydenhuoltomenot Tilapäinen lastenhoito Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Toimeksiantosopimuksen purkaminen Toimeksiantosopimus Tuetut lomat Tukiperhe Työnohjaus Vaitiolovelvollisuus Vakuutukset Valmennus Vammaistuki Vapaapäivät Verotus Vertaistuki Yhteydenpito Kirjallisuutta perheestä, perhehoidosta ja kasvatuksesta Linkkivinkkejä Yhteystietoja

4 Tervetuloa perhehoitajaksi! Olemme iloisia siitä, että olet päättänyt ryhtyä perhehoitajaksi yhteistoiminta-alueeltamme Sastamalasta sijoitettavalle lapselle. Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Sanalla sanoen luotamme siihen, että lapsen on hyvä olla luonasi ja että hän on tasa-arvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Yhtä lailla uskomme, että lapsi tuo iloa perheellesi. Kuten kaikissa perheissä, myös sijaisperheissä eletään erilaisia vaiheita. Toisinaan kaikki sujuu kuin tanssi, toisinaan vastoinkäymiset tuntuvat seuraavan toisiaan. Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa. Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Jopa käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa. Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina pyytää, mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään. Perhehoito on tiimityötä Perhehoito on tiimityötä. Tiimin ytimen muodostavat sinä ja sijoitettu lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan yhdessä lapsen tilannetta, lapsen tarpeita, sijoituksen tavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja. Mukana voivat olla myös esimerkiksi lapsen terapeutti, päivähoidon työntekijä, opettaja, koulukuraattori, harrastustoiminnan ohjaaja Yhteisen pöydän ääreen kokoontuva joukko voi käsiteltävästä asiasta riippuen olla pieni tai iso. Yhteistä erilaisille tiimeille on halu toimia lapsen parhaaksi. Hankalia asioita yhdessä pohtimalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se, mikä ensin vaikuttaa katastrofilta ei usein sitä ole, kun sen on jakanut toisten kanssa. Kukaan ei voi osata kaikkea. Sen takia perhehoidon tukena on laaja asiantuntija-verkosto. Apua ja tukea tulee rohkeasti pyytää heti, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Mikään asia ei ole liian pieni yhdessä mietittäväksi. Avainasemassa perhehoidon tiimien kokoamisessa on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit aina kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet niitä kaipaavasi. Tukenasi ovat myös toiset perhehoitajat. Heiltä saat vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sinulle uutena tuleva ongelma on usein jo tuttu perhehoidon konkareille. Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen Asiallinen tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen. Tietoa saat muun muassa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, Asiakasohjaus Luotsista, Perhehoitoliitosta ja kirjastosta. Hakusanoilla sijaisvanhemmuus ja perhehoito löydät netistä sekä asiatietoa että keskusteluryhmiä. Hyviä tietolähteitä ovat myös toiset perhehoitajat. Heihin saat yhteyden perhehoitajien omien yhdistysten kautta. Pirkanmaalla toimiva yhdistys on nimeltään Pirkanmaan sijaiskotiyhdistys. Perhehoitajuus tuo tullessaan kosolti uusia termejä. Monet niistä muistuttavat toisiaan, mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Tähän ohjeistukseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon liittyvät termit mahdollisimman selkeästi. Asiat on esitetty aakkosjärjestyksessä. Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit. Lisätietoja saat lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä. Mikäli ohjeistuksessa on mielestäsi puutteita tai virheitä toivomme, että ilmoitat niistä sosiaalikeskukseen jotta ne voidaan korjata. 4

5 Adoptio Sijaisperheelle voi tarjoutua mahdollisuus adoptoida heille sijoitettu lapsi silloin, kun lapsen huoltajat ja vanhemmat antavat siihen suostumuksen tai lapsi jää huoltajan kuoleman takia ilman huoltajaa. Adoptiossa huostaanoton tarve lakkaa ja lapsi saa saman aseman kuin perheen biologinen lapsi. Sijaisvanhemmille tarjoutuu harvoin mahdollisuus heille sijoitetun lapsen adoptioon. Ammatilliset sijaisperheet Ammatilliset sijaisperheet tarjoavat kodin erityistä hoitoa vaativille lapsille sovitun paikkaluvun mukaisesti (enintään 4). Ammatillisilta sijaisperheiltä vaaditaan hoito- tai kasvatusalan peruskoulutusta, pidempiaikaista kokemusta sijaisvanhempana toimimisesta ja molempien vanhempien kotonaoloa. Sastamalan sosiaalikeskus hyväksyy ammatilliset sijaisperheet tehtäväänsä. Apua, kun lapsi oireilee Mikäli jokin lapsen käytöksessä tai terveydentilassa huolettaa, siitä kannattaa ja pitää kertoa sosiaalityöntekijälle. Hänen kanssaan voi pohtia, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Ensisijaisesti lapsen terveydentilaa koskevissa kysymyksissä voi kääntyä oman alueen neuvolan tai koulun terveydenhoitajan tai omalääkärin puoleen. He kirjoittavat tarvittaessa lähetteen jatkoarviointiin. Apua lapsen oireiluun voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta, koulupsykologilta, perheneuvolasta, yksityisiltä terapeuteilta sekä yliopistollisissa keskussairaaloissa toimivilta lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikoilta ja osastoilta. Apurahat Suomessa on lukemattomia säätiöitä, jotka jakavat apurahoja ja stipendejä. Säätiöiden kautta voi saada apurahaa monenlaisiin tarkoituksiin. Apurahoja voi anoa muun muassa lapsen musiikki- tai urheiluharrastuksiin tai peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, pitää ajantasaista rekisteriä opiskelijoille ja koululaisille suunnatuista apurahoista ja stipendeistä. Säätiöiden tiedot löytyvät internetistä seuraavaa polkua seuraten: Opiskelijalle, Apurahat ja stipendit. Asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma tehdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Tarvittaessa asiakassuunnitelma voidaan tehdä useammin. Suunnitelman tekoon osallistuvat mahdollisuuksien mukaan lapsi itse, hänen huoltajansa, perhehoitajat ja sosiaalityöntekijät. Mukaan saatetaan pyytää myös muita lapsen tilanteen arvioinnin kannalta tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi opettaja tai terapeutti. Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi sijaisperhettä ja sijoitettua lasta tavataan myös muutoin. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Monesti asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu asiakassuunnitelmaan, mikäli se hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden on mahdollista. Asiakassuunnitelmassa sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Pienistä, jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille asiakassuunnitelmaan osallistuneille. Suunnitelma kannattaa tallettaa, sillä siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on yhteisesti sovittu. Monesti asiakassuunnitelmaan kirjataan varsinkin sijoituksen alussa yksityiskohtaisesti, miten lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. 5

6 Avohuollon sijoitus Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti lapsen huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellytyksenä on myös, että huostaanoton perusteet eivät täyty ja kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa sijoitukseen. Avohuollon sijoituksessa määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto ja sijoituksen jatkumisen edellytyksiä arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Useimmiten avohuollon sijoituksen tavoitteena on lapsen paluu biologisten vanhempiensa luokse. Avohuollon tukitoimena sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli sijoitus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Eläke Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Sijoitetulle lapselle maksettava eläke peritään sosiaalitoimistoon. Harrastukset Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat kulut. Erityisillä perusteilla poikkeuksellisen kallista harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Erityisiä perusteita voivat olla harrastuksen terapeuttinen merkitys, lapsen poikkeuksellinen kiinnostus tiettyä harrastusta kohtaan, pitkäjänteisen harrastuksen tukeminen tai lapsen erityinen menestyminen tietyssä harrastuksessa. Hoitopalkkio Kokoaikainen hoitopalkkio maksetaan alle 18-vuotiaasta silloin, kun perhehoitaja on kokoaikaisesti kotona eikä lapsi ole säännöllisessä päivähoidossa sijaiskodin ulkopuolella. Mikäli vanhempi on töissä 1-10 päivää kuukaudessa, katsotaan hoito kokoaikaiseksi. Esikoulua, peruskoulua, lukiota ja ammattikoulua käyvistä lapsista maksetaan kokoaikaista palkkiota, mikäli perhehoitaja on kokoaikaisesti kotona. Mikäli lapsen päivähoito järjestetään hoitavan tahon suosituksesta asiakassuunnitelmaneuvottelussa yhdessä sovitusti (esimerkiksi kuntoutus), maksetaan kokoaikaista hoitopalkkiota, jos muut kokoaikaisen hoitopalkkion edellytykset täyttyvät. Osa-aikaisesta hoidosta on kysymys silloin, kun perhehoitaja on yli 11 päivää kalenterikuukauden aikana töissä tai opiskelemassa, kun lapsi on säännöllisesti päivähoidossa ilman edellä mainittua erityistä perustetta, kun lapsi on yli kaksi kuukautta sairaalahoidossa tai kun alle 18-vuotias lapsi asuu viikot perhekodin ulkopuolella esimerkiksi opiskelupaikkakunnalla. Perhehoitajalle voidaan maksaa hoitopalkkion vähimmäismäärä silloin, kun perheeseen sijoitettu nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla tai on suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelusta ja käy viikonloppuisin ja lomilla sijaisperheessä. Alle 18-vuotiaalle tehdyllä toimeksiantosopimuksella maksetaan palkkiota ja kulukorvauksia enintään sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen jälkihuoltona, tarkistetaan toimeksiantosopimus ja hoitopalkkio määräytyy vuotiaan hoitopalkkion mukaisesti. Mikäli jälkihuollettava on tosiasiallisesti sijaisperheessä ainoastaan viikonloput ja loma-ajat, maksetaan hoitopalkkion vähimmäismäärä. Hoidettavuuden arviointi tehdään kuten alle 18-vuotiaidenkin kohdalla. Perhehoidosta ei voida maksaa lastensuojelulain perusteella hoitopalkkiota eikä kulukorvausta sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 21 vuotta. Mikäli perhehoito jatkuu tämän jälkeen, tulee selvittää perhehoidon jatkumisen mahdollisuudet muun lainsäädännön perusteella (esim. vammaispalvelut). Kriisiperhehoidossa sijaisperheiden kohdalla hoitopalkkio sijoitetusta lapsesta maksetaan läsnäolovuorokausien perusteella. Läsnäolovuorokausiksi lasketaan myös ne päivät, jolloin lapsi tulee sijaisperheeseen ja lähtee sieltä. 6

7 Mikäli lapsen sijoitus sijaisperheessä muuttuu pitkäaikaiseksi sijoitukseksi (sijoituksen arvioitu kesto yli 2 kk), tehdään sijaisperheen kanssa uusi toimeksiantosopimus pitkäaikaisen perhehoidon käytäntöjen mukaisesti ja päivystyssopimus lakkaa olemasta. Mikäli lapsi jatkaa perhehoidon jälkeen samassa sijaisperheessä tukisuhteessa, määrittyvät tukisuhteesta maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset kunnassa voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Kun lapsi muuttaa pois sijaisperheestä (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen tai sopimus muutoin lakkaa) maksetaan palkkiota sen kuukauden loppuun, jonka aikana muutos on tapahtunut. Mikäli sijaisperhe jatkaa lapsen/nuoren tukemista tämän poismuuton jälkeen, tuetaan sijaisperhettä kunnassa voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Hoitopalkkioiden määrät käyvät ilmi erillisestä liitteestä. Hoitopalkkion korottaminen Hoitopalkkiota voidaan korottaa hoidon vaativuuden takia. Lapsen hoidettavuus saattaa vaihdella eri ikäkausina. Mikäli palkkion tarkistaminen tuntuu aiheelliselta, kannattaa ottaa heti yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Neuvottelu hoitopalkkion korottamisesta tehdään aina yhteistyössä sijaisperheen, ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Päivystävässä sijaisperheessä olevan lapsen palkkiota ei koroteta päivystyssijoituksen aikana. Korotusta 1. maksetaan, kun lapsi saa Kansaneläkelaitoksen maksamaa perusvammaistukea tai jos lapsi ei saa Kelan vammaistukea ja lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen vaikeahoitoiseksi. Korotusta 2. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa korotettua vammaistukea tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on vaikeahoitoinen tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö on erittäin haasteellista. Korotusta 3. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa ylintä vammaistukea tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen. Lapsen vaikeahoitoisuutta arvioidessaan sosiaalityöntekijä kiinnittää huomiota lapsen tarvitseman hoidon erityiseen vaativuuteen, sitovuuteen ja ympärivuorokautisen huolenpidon ja avustamisen tarpeeseen. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa jommankumman sopijaosapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. Hoitopalkkion korotusten summat käyvät ilmi erillisestä liitteestä. Huoltajuus Huoltajuus ei siirry huostaanotossa. Sijoitetun lapsen huoltajia ovat yleensä hänen biologiset vanhempansa tai toinen heistä. Huoltajalla on oikeus sanoa mielipiteensä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. 7

8 Huostaanotto Lastensuojelulain 40 pykälän mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien kanssa. Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja lapsen biologisten vanhempien välillä. Huostaanotosta päättää johtava viranhaltija. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää sosiaalityöntekijän hakemuksen perusteella hallinto-oikeus. Huostaanoton lakkaaminen Huostaanotto lakkaa viimeistään, kun nuori täyttää 18 vuotta. Huostassapito tulee lopettaa, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Muun muassa sijaishuollon kesto, lapsen ja sijaishuoltoa antavan henkilön välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja lapsen mielipide vaikuttavat lapsen edun arviointiin. Hätätilanne Yleinen hätänumero on 112. Sen kautta voi hälyttää poliisin, paloauton ja ambulanssin. Virka-ajan ulkopuolella päivystävät sosiaalityöntekijät löytyvät Sosiaalipäivystyksestä, joka on auki lähes ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystäjälle ohjaudutaan numeron 112 kautta. Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun lapsen olosuhteissa tapahtuneista muutoksista lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. Itsenäistymisvarat Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaalihuollon toimielimelle lapsen hoidon korvauksena perittävistä lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt tai jos ne ovat riittämättömät, tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Julkisuus Sijaisperheessä asuva lapsi ei ilman huoltajien lupaa saa esiintyä tunnistettavasti tiedotusvälineissä. Lapsen kuvaa ei siten saa julkaista lehdessä tai internetissä, häntä ei saa haastatella radiossa tai televisiossa eikä hänestä otettuja kuvia tai filmejä saa muutenkaan julkisesti esittää elleivät hänen huoltajansa ole antaneet siihen kirjallisesti lupaa. Päiväkotia käyvät lapset saavat päiväkodista automaattisesti lomakkeet, joilla huoltaja voi antaa luvan lapsen kuvaamiseen ja haastattelemiseen. Mikäli sijaisperhe ei ole yhteydessä lapsen huoltajiin, voi lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kysyä, onko hänen mahdollista saada huoltajilta lupalappuun allekirjoitukset. 8

9 Eri asia luonnollisesti ovat sijaisperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja filmit, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske. Jälkihuolto Huostaanoton lakkaamisen jälkeen nuori siirtyy jälkihuoltoon. Jälkihuolto jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Nuoren on mahdollista ja toivottavaa voida jatkaa asumista sijaisperheessä vielä sen jälkeen, kun hän on tullut täysi-ikäiseksi. Kun nuori kokee olevansa valmis itsenäistymään, jälkihuollon avulla voidaan tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun. Sosiaalityöntekijät auttavat nuorta ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat opiskelussa sekä järjestävät nuorelle tarvittavia tukitoimia. Oikeus jälkihuoltoon säilyy, vaikka huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen täysi-ikäiseksi tuloa. Nuoren asumista sijaisperheessä voidaan tukea jälkihuollon päättymiseen saakka. Mikäli asuminen jatkuu tämän jälkeen tulee selvittää, voisiko nuoren asumiseen perheessä saada tukea esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Kaltoinkohtelu Suomen laki kieltää yksiselitteisesti lapsen pahoinpitelyn. Mikäli sijoitettu lapsi kertoo, että häntä on pahoinpidelty tai siitä on merkkejä näkyvissä, on perhehoitajan otettava yhteyttä poliisiin ja tehtävä ilmoitus lapsen kaltoinkohtelusta. Perhehoitajan tulee olla asiasta yhteydessä myös lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Lapsen pahoinpitelyn muodoista yksi on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sillä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia seksuaalisia tekoja. Mikäli lapsen käytös ja / tai puheet herättävät epäilyn mahdollisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tulee sijaisperheen ottaa yhteyttä poliisiin tutkintapyynnön tekemiseksi. Sijaisperheen on hyvä kirjata välittömästi paperille sanatarkasti lapsen kertoma sekä kysymykset, joita itse on asiassa esittänyt. Lapsen ruumiillinen kurittaminen on kielletty myös sijaisperheessä. Kasvatus Lapsen hoidon ja kasvatuksen peruslähtökohtana on turvata lapselle lapsen kasvua ja kehitystä tukeva myönteinen kasvuympäristö, lapsen perushoito ja huolenpito, turvallisuus, emotionaalinen lämpö (eli hellyys, läheisyys), pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Lasta ei saa rangaista ruumiillisesti eikä häntä saa henkisesti alistaa eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lasta ei voi lastensuojelulain hengenmukaisesti rangaista myöskään kotilomien peruuntumisella eikä viikkorahan menettämisellä. Kiintymys Alussa sijoitettu lapsi voi tuntua vieraalta ja kovin erilaiselta sijaisperheen muihin lapsiin verrattuna. Hän on oma persoonansa, joka tuo mukanaan omat tapansa ja tottumuksensa. Kiintymyksen syntymiseen kannattaa antaa aikaa sekä itselle että sijoitetulle lapselle. Kiintymys syntyy arkisen huolenpidon ja läheisyyden myötä ja kasvaa vähitellen. Kiintymyksen syntymiselle on eduksi, mikäli sijaisvanhempi pystyy jonkin aikaa hoitamaan sijoitettua lasta kotona. Esimerkiksi vuorotteluvapaa tarjoaa mahdollisuuden lyhytaikaiseen kotiin jäämiseen. Kotona lasta hoitavan perhehoitajan palkkio on suurempi kuin työssä käyvän. Mikäli aika kuluu ja lapsi tuntuu edelleen vieraalta, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös perheneuvolasta voi kysyä neuvoa. Esimerkiksi erilaisilla terapiamenetelmillä voidaan saada hyviä tuloksia kiintymyssuhteen ongelmissa. 9

10 Kiireellinen sijoitus Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen kiireellisesti silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa siihen asti, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on olemassa, kuitenkin enintään 30 vuorokautta. Kiireellisen sijoituksen jatkumisesta varsinaisen huostaanoton valmisteluajan tulee sopia lapsen vanhempien kanssa tai toimittamalla hakemus hallinto-oikeudelle. Kotikunta Sijoitetun lapsen kotikunta (=sijoittajakunta) säilyy ennallaan hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen oman kunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Sijaisperheen asuinkunta on velvoitettu järjestämään palvelut kuntaansa sijoitetulle lapselle, mutta on myös oikeutettu veloittamaan sijoitetulle lapselle järjestettyjen palveluiden aiheuttamat kustannukset sijoittajakunnalta. Koulutus Sotesin järjestämien perhehoitajien täydennyskoulutusten pituus ja muoto vaihtelevat. Perhehoitajille sopivaa koulutusta järjestävät myös muun muassa Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa netistä. Kulukorvaus Kulukorvaus sisältää korvauksen lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista menoista. Kulukorvaukseen sisältyvät myös tilapäisestä sairastamisesta aiheutuneet terveydenhoitokulut. Niiden lasten kohdalla, joilla on säännöllisiä erikseen korvattavia kustannuksia (esim. matkakulut, sairaudenhoito) kulukorvausta voidaan korottaa ja sopia erillisellä lomakkeella, mitä kulukorvaus kattaa. Osittaista kulukorvausta maksetaan silloin, kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä. Mikäli sijaisperhe kuitenkin vastaa alle 18-vuotiaan lapsen toimeentulosta tämän opiskelupaikkakunnalla, ei kulukorvausta vähennetä. Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen vähentämisestä. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli 4 viikkoa, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) osittaisen kulukorvauksen mukaisesti. Mikäli nuori on itsenäistynyt sijaisperheestä, mutta perhe jatkaa nuoren tukemista, maksetaan perheelle kulukorvaus niiden todellisten vuorokausien perusteella, jotka nuori on viettänyt perheessä. Korvaus määrittyy kunnan voimassaolevien tukiperhepalkkioiden mukaisesti. Päivystävissä sijaisperheissä kulukorvaus on korvaus päivystyskodissa olevan lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle. Kulukorvaus korvaa lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista, vaatetuksesta ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Mikäli lapsi on sijoitettuna päivystävään sijaisperheeseen yhdessä vanhempansa kanssa, lapsen vanhempi huolehtii omasta vaatetuksestaan ja hygieniastaan itse. Muut tavanomaisen elämän aiheuttamat kustannukset sisältyvät kulukorvaukseen. 10

11 Päivystävissä sijaisperheissä perhehoitajalle ei makseta kulukorvausta lapsen ollessa hoidossa päivystyskodin ulkopuolella kaksi vuorokautta ylittäviltä hoitovuorokausilta kuukaudessa. Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhehoidosta (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen) tai kun perhehoidon tarve muutoin lakkaa. Kulukorvauksiin tehdään lain mukaiset indeksikorotukset vuosittain. Kulukorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä. Käynnistämiskorvaus Käynnistämiskorvauksella voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisia muutostöitä ja sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Mahdollisiin sijaiskodin muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin saattaa olla mahdollista hakea korvausta myös vammaispalvelulain perusteella. Käynnistämiskorvaus maksetaan sijaisperheen esitettyä maksetut kuitit hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Päivystäville sijaisperheille voidaan korvata toiminnan käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja ja tulevan sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia perushankintoja sekä mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. Mikäli päivystystoiminta jatkuu pitkäaikaisena, voidaan tapauskohtaisesti harkita käynnistämiskorvauksen enimmäismäärän ylittämistä enintään kuitenkin lain sallima enimmäismäärä. Päivystävien sijaisperheiden käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat eivät ole lapsen omaisuutta. Kriisisijoituksen aikana ei korvata käynnistämiskorvauksella erikseen lapsikohtaisia hankintoja. Mikäli lapsen sijoitus jatkuu pitkäaikaisena, voidaan käynnistämiskorvausta tarvittaessa maksaa pitkäaikaisen perhehoidon käytännön mukaisesti. Kriisisijoituksen aikana kulukorvaus kattaa lapsen vaatehankinnat ja hankitut vaatteet kuuluvat lapselle sijoituksen päättyessä. Käynnistämiskorvauksen määrä ilmenee erillisestä liitteestä. Käyttöraha Sijaisperheissä oleville lapsille maksetaan käyttörahaa, kun lapsi on täyttänyt 5 vuotta. Käyttörahan suuruus tarkistetaan vuosittain ja ilmoitetaan Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset tiedotteessa. Käyttövara maksetaan ikäryhmittäin: 5-9-vuotiaat, vuotiaat, yli 15-vuotiaat. Käyttövaran maksu alkaa sijoitusta seuraavasta maanantaista. Käyttövaraa ei suoriteta, jos nuoren omat tulot kattavat sen. Muutoin nuoren omien tulojen käytöstä sovitaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Sijaisperheen tulee pitää kirjaa lapselle antamistaan käyttövaroista ja antaa selvitys pyydettäessä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Alaikäisellä on oikeus itse päättää hänelle maksettujen varojen käytöstä. Lainsäädäntö Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan mm. seuraavia säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: perhehoitolaki (263/2015), asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta, sosiaalihuoltolaki (1301/2014), sosiaalihuoltoasetus (607/83), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00), laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja (912/ 92), laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (556/94). 11

12 Lapsen kuuleminen Sosiaalityöntekijät toivovat, että perheeseen sijoitetun lapsen ääni tulee kuuluviin häntä koskevassa päätöksenteossa. Siksi he tapaavat lasta ilman sijaisvanhemman läsnäoloa esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa. Pienten lasten kuulemisessa käytetään apuna toiminnallisia menetelmiä. Isompi lapsi voi halutessaan myös kirjoittaa sosiaalityöntekijälleen kirjeen tai soittaa hänelle. On tärkeää, että lapsi osallistuu itse asiakassuunnitelmaan, milloin se on mahdollista. Lapsilisä Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja tekee itse Kelalle lapsilisähakemuksen. Lapsilisä kannattaa anoa heti lapsen muuttaessa sijaisperheeseen, jotta se alkaa tulla jo sijoituksen alkamiskuukaudesta lähtien. Lapsen sijoittajakunnasta lähetetään suoraan Kelalle lausunto, jonka perusteella sijaisvanhempi saa sijoitetun lapsen lapsilisän. Lapsilisän suuruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta. Päivystävissä sijaisperheissä lapsilisä maksetaan perhehoitajalle, mikäli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on tehnyt lapsilisästä perintäpäätöksen, ja lapsen sijoitus kestää yli kaksi kuukautta. Näissä tilanteissa saatava lapsilisä käytetään lapsen vaate- ja harrastusvälineiden hankintaan sekä harrastusmaksuihin. Lasten määrä Sosiaalihuoltolaissa sanotaan, että perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä ja vähintään toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemään henkilöä. Tampereella ja seudullisessa sijaishuollon asiakasohjauksessa mukana olevissa kunnissa on kuitenkin tehty periaatteellinen päätös siitä, että ohjattaessa uusia lapsia sijaisperheisiin, ei sijoitettujen lasten lukumäärän perheessä tule ylittää neljää. Tätä sovelletaan myös Sastamalan seudun yhteistoimintaalueella. Lomanvietto / Lomatuki Lapsen lomatuen tarkoituksena on tukea lapsen osuutta perheen lomailussa. Lomatukea maksetaan vuosittain kesäkuussa. Mikäli lapsen erityishoitoisuuden vuoksi lapsen lomailusta aiheutuneet kulut ylittävät pitkäaikaisille sijaisperheille maksettavan lomatuen määrän, voidaan lomatukea maksaa erityisellä harkinnalla maksettujen kuittien perusteella enintään määrä, joka korvataan ammatillisissa sijaisperheissä asuvien lasten lomanvietosta. Lomatuen määrä ilmenee erillisestä liitteestä. Matkakulut Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä Kelan sv-taksan mukaisesti tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten vanhempien välisiin tapaamisiin tai lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin. Päivystäville sijaisperheille korvataan toistuvista päivittäisistä kuljetuksista aiheutuneet kulut (esim. koulumatkat) verohallituksen päätöksen mukaisesti vuosittain vahvistettu vapaaksi katsottava kilometrikorvaus. Lapsen/vanhempien kuljettamisesta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset (lääkärissä käynnit, lapsen ja vanhempien tapaamiset) sisältyvät päivystävillä sijaisperheillä kulukorvaukseen. Päivystyskodit ovat velvollisia pitämään lapsen nimellä matkapäiväkirjaa. 12

13 Menneisyys Sijoitetun lapsen kanssa kannattaa puhua hänen menneisyydestään hänen ikäkauteensa sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi katsella valokuvia tai täyttää yhdessä hänen kanssaan omaa vauvakirjaa. Lapsi alkaa usein puhua menneisyydestään vasta jonkin aikaa sijaisperheessä asuttuaan. Osalla lapsista menneisyyden kokemukset ovat niin vaikeita, että he eivät edes muista niitä. Lasta ei kannata painostaa puhumaan kokemuksistaan. Lapsen menneisyydessä saattaa olla hyvinkin raskaita asioita, hylkäämistä, turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee apua näistä kokemuksista selvitäkseen, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, minkä tahon puoleen asiassa kannattaa kääntyä. Muuttoilmoitus Muuttoilmoitus on lain mukaan tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sijoitetun lapsen kotikunta ei muutu, joten hänen muuttonsa on tilapäinen. Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen löytyvät netistä Opintojen tukeminen Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa. Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. Passi Saadakseen sijoitetulle lapselle passin, tulee sijaisvanhemman pyytää lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kirjallinen lupa passihakemuksen liitteeksi. Kyseinen lupa korvaa passin hakemuskaavakkeessa vaadittavat huoltajien allekirjoitukset. Ulkomaille matkustettaessa voimassa oleva passi pääsääntöisesti riittää osoittamaan rajaviranomaisille lapsen oikeuden matkustaa sijaisperheen mukana. Joidenkin kohdemaiden rajaviranomaiset ja jotkut matkanjärjestäjät vaativat passin lisäksi sijaislapsilta erillisen sosiaalityöntekijän allekirjoittaman matkustusluvan. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, kannattaa sijaislapsesi matkustuslupaa koskevat mahdolliset erityisvaatimukset selvittää matkanjärjestäjältä jo matkaa varattaessa. Matkustusaikeista tulee ilmoittaa etukäteen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Mikäli mahdollista, kerro myös lapsen biologisille vanhemmille etukäteen aikeestanne matkustaa. Perhehoitajan jaksaminen Kaikille sijaisperheille tarjotaan mahdollisuus osallistua ryhmätyönohjaukseen, jonka järjestää Sotesi. Tarvittaessa sijaisperhe voi oman kunnan sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti saada myös yksilötyönohjausta. Jokainen perhehoitokoti saa oman perhetyöntekijän joka auttaa ja jakaa arjen asioita perheen kanssa. Jaksamisen tueksi voidaan järjestää myös lastenhoitoapua, sosiaalityöntekijän tiivistettyä tukityötä. Vanhempien toimiva parisuhde antaa voimaa arjen pyörittämiseen. Jos tuntuu siltä, että parisuhde on ajautumassa umpikujaan, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät ovat erikoistuneet parisuhteen ongelmien hoitoon. Heiltä saatu keskusteluapu on maksutonta ja luottamuksellista eikä siihen 13

14 hakeutuvilta edellytetä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä. Neuvontaan voi hakeutua joko parina, yksin tai perheenä. Apua parisuhdeongelmiin voi tiedustella myös perheneuvoloista. Parisuhteesta on julkaistu monia hyviä oppaita. Niitä löydät kirjastosta. Väestöliiton nettisivuilla on paljon asiaa parisuhteesta ja sen vaiheista. Sieltä löytyy myös hyvin tietoa eri paikkakuntien neuvonta- ja pariterapiapalveluista sekä parisuhdekursseista. Tietoja löytyy myös perhehoitoliitosta ja Kataja ry:n nettisivuilta Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajalla on oikeus saada tukea hoito- ja kasvatustehtävässään, saada valmennusta, koulutusta ja työnohjausta sekä saada hoito- ja kasvatustehtävästään hoitopalkkiota sekä korvauksia sovitulla tavalla. Perhehoitajalla on myös oikeus tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Perhehoitajan sairastuminen Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä taloudellisesti hoitoavun palkkaamisessa. Perhehoitajan tulee ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta. Perhehoitajaa voi ohjata tiedustelemaan kunnallista perhetyötä tai esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta hoitajaa. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Mikäli lapsi siirretään hoidettavaksi toimeksiantosopimuksella toiseen perheeseen, purkautuu sairastuneen perhehoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimus (katso kohta Toimeksiantosopimuksen purkaminen). Päätös lapsen sijaishuoltopaikasta ratkaistaan lapsen edun perusteella. Perhehoitajan velvollisuudet Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta sekä edistää lapsen edellä mainittujen oikeuksien toteutumista ja tukea ja edesauttaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa siten kuin asiakassuunnitelmassa on sovittu. Perhehoitajan tulee tehdä yhteistyötä sosiaalilautakunnan ja sen alaisten työntekijöiden kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, osallistua perhehoidon neuvotteluihin virka-aikana ja pitää salassa lapsesta ja hänen vanhemmistaan sekä muista hänelle läheisistä henkilöistä saamiaan tietoja. Perhehoitaja ei voi luovuttaa lasta perhekodista ilman sosiaalilautakunnan suostumusta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista sekä aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. Pitkäaikainen sijaisperhe Pitkäaikainen sijaisperhe on valmis ottamaan suunnitelmallisesti huostaan otetun lapsen hoitoonsa sillä ajatuksella, että lapsi on perheen pysyvä jäsen. Huostaanoton jatkumisen tarvetta arvioidaan aina säännöllisesti asiakassuunnitelman yhteydessä. Päivystävä sijaisperhe Päivystävät sijaisperheet ovat valmiita ottamaan kriisitilanteessa lapsen luokseen ja osa päivystävistä sijaisperheistä on valmiita tarvittaessa ryhtymään myös lapsen pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi. Päivystävänä sijaisperheenä toimiminen edellyttää toisen vanhemman kotonaoloa. Tukea perhe saa perhehoidon tuen työntekijöiltä. 14

15 Päivähoito Sijoitetun lapsen päivähoito kunnallisessa päivähoidossa on perhehoitajalle maksutonta. Perhehoitajan tulee itse anoa päivähoitopaikkaa. Päivähoitohakemuksia saa muun muassa päivähoitotoimistosta ja päiväkodeista. Jo hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Erityisesti kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta tämä on tärkeää kuntien välillä tapahtuvan laskutuksen vuoksi. Lisätietoja päivähoidosta saa päivähoitotoimistoista. Rikosrekisteriote Sijaisvanhempien rikostausta selvitetään valmennuksen yhteydessä Sotesin toimesta. Esitettävä rikosrekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote näytetään työntekijälle, mutta sitä ei jätetä työntekijälle. Työntekijä kirjaa ylös otteen tunnistetiedot. Rikosrekisteriote pyydetään Oikeusrekisterikeskukselta ja lomake sen pyytämistä varten löytyy netissä osoitteesta Rippikoulu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret käyvät yleensä rippikoulun sinä vuonna, kun täyttävät 15. Tietoa rippikoululeireistä saa seurakunnilta. Kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun. Sijaisperheen yhteystiedot On tärkeää, että muuttuneet yhteystiedot ilmoitetaan heti. Myös sähköpostiosoite, jos perheellä sellainen on, on tärkeää ilmoittaa, koska sitä kautta saadaan nopeimmin ja kätevimmin kaikille tieto muun muassa koulutuksista, joihin perhehoitajat voivat halutessaan osallistua. Sinut Suomen sijaiskotinuorilla on oma yhdistys, SINUT ry. Sinuihin voivat liittyä vuotiaat sijaiskotinuoret ja sijaisperheiden biologiset nuoret. Sinuille järjestetään mm. leirejä. Lisätietoja sinujen toiminnasta saat perhehoitajien alueyhdistyksestä tai Perhehoitoliitosta. Sukulaissijoitus Kun lapsi sijoitetaan perheeseen, jonka vanhemmat ovat hänelle sukua, puhutaan sukulaissijoituksesta. Lapsen ja sijaisvanhemman sukulaisuussuhdetta lukuun ottamatta sukulaissijoitus ei poikkea millään tavalla muista sijaiskotisijoituksista. Sukulaissijaisvanhemmat saavat samalla tavalla perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen kuin muutkin sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus myös kaikkiin muihin sijaisvanhempia koskeviin tukitoimiin. Vaihtoehtoisesti lapsen asuminen sukulaisperheessä voi toteutua myös oheishuoltajuuden tai yksityisen sijoituksen turvin. Terveydentila Kaikki saatavilla olevat lapsen terveystiedot kerätään ennen lapsen sijoitusta. Mahdollisuuksien mukaan aloitetaan myös tarpeelliset arviointi- ja kuntoutustoimenpiteet. Kerromme sijaisvanhemmille jo sijoitusta suunniteltaessa lapsen terveydentilasta niin paljon kuin pystymme. Antamamme tiedot perustuvat lasta hoitaneen tahon ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keräämiin tietoihin lapsesta. Lapsen tietoja kerätään mm. neuvolan, koulun, päiväkodin, sairaaloiden, kuntouttajien ja lapsen vanhempien avustuksella. Usein tiedot täydentyvät 15

16 vähitellen. Pienen lapsen osalta tietoja ei ennen sijoitusta yleensä paljoa ole ehtinyt kertyä. Mitä isompi lapsi on, sitä enemmän hänestä ja hänen terveydentilastaan on tietoa saatavilla. Terveydenhuoltomenot Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset, esimerkiksi infektiosairauksiin liittyvät apteekissa ilman lääkärin määräystä myytävät käsikauppalääkkeet sekä tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut ja lääkärinpalkkiot. Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut eitavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voidaan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä ajoista aiheutuneita kuluja ei korvata. Myös Kelan hoitotuen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan siten kuin edellä on kirjattu. Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät matkakulut siltä osin kuin Kela tai yksityinen sairauskuluvakuutus ei niitä huomioi. Mahdolliset matkakulut korvataan svtaksan mukaisesti. Mikäli sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstään sairaan, sijaishuollossa olevan lapsen hoitamiseksi eikä työnantaja maksa poissaolon ajalta palkkaa, sijaisvanhemman enintään kolmen vuorokauden ansiomenetys korvataan työnantajalta saadun todistuksen perusteella. Tilapäinen lastenhoito Tilapäisen lapsenhoitoavun tarpeessa sijaisperheen tulee olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Molemmat osapuolet voivat irtisanoa sopimuksen päättymään kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen toinen osapuoli on saanut irtisanomista koskevan ilmoituksen. Toimeksiantosopimuksen purkaminen Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos lapsen hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on kaupungin varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus laaditaan perhehoitajan, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsiperheiden sosiaalityön päällikön yhteistyönä. Sopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja ja lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö. Jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen osalta tehdään kirjallinen toimeksiantosopimus perhehoitajan kanssa. Toimeksiantosopimukseen kirjataan sijaisperheen molempien vanhempien tiedot ja myös molemmat allekirjoittavat toimeksiantosopimuksen. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Ellei palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta muuta sovita, tasataan nämä maksettavaksi molemmille puolisoille. Toimeksiantosopimuksen ehdot neuvotellaan sijaisperheen kanssa ennen lapsen tutustumista sijaisperheeseen ja kirjallinen toimeksiantosopimus tehdään poikkeustapauksia lukuun ottamatta 16

17 ennen lapsen muuttamista sijaisperheeseen. Toimeksiantosopimuksen tekeminen ei tuo tullessaan työsuhdetta kaupunkiin/kuntaan. Ohjeita toimeksiantosopimuksen tekemiseen löydät Perhehoitoliiton nettisivuilta. Perhehoitajan tulee ilmoittaa yhdyshenkilölle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvausten maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja ja sijaisperheen olosuhteissa tapahtuneita muutoksia. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan myös jälkihuollon alkaessa. Tuetut lomat Sijaisperheillä on mahdollisuus hakea tuettua lomaa kotimaan eri lomakohteisiin lomajärjestöjen kautta. Loma voidaan myöntää samalle perheelle korkeintaan joka toinen vuosi. Loman myöntämiseen vaikuttavat muun muassa perheen tulot, perheenjäsenten terveydentila, perheen koko ja sosiaaliset seikat. Mikäli lomahakemuksessa kysytään, puoltaako sosiaalityöntekijä lomaanne, kannattaa ottaa yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään. Hän voi tarvittaessa kirjoittaa lomaa puoltavan lausunnon hakemuksen liitteeksi. Sijaisvanhemmille järjestetään myös erityisesti heille suunnattuja tuettuja lomia. Tiedot ja hakuohjeet julkaistaan Perhehoito-lehdessä. Lomia voi myös tiedustella suoraan Perhehoitoliitosta. Tuetun loman omavastuuosuus sekä lomakohteen ja kodin väliset matkakulut on maksettava itse. Tukiperhe Tukiperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Syynä tukiperheen etsimiseen lapselle saattaa olla esimerkiksi vanhemman levon tarve, sairaus tai kriisi perheessä. Tukiperhelapset lomailevat tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Loma-aikoina he saattavat viipyä tukiperheessä pidempään. Työnohjaus Kaikilla sijaisperheillä on mahdollisuus osallistua ryhmätyönohjaukseen, jota järjestää Sotesi. Tarvittaessa toimeksiantosopimuksen tehnyt kunta voi järjestää yksilötyönohjausta kriisitilanteiden yli selviytymiseksi. Työnohjauksesta saa lisätietoja ottamalla yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Vaitiolovelvollisuus Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Toimeksiantosopimuksen solmimisesta vastaava viranhaltija pyytää perhehoitajilta toimeksiantosopimuksen solmimisen yhteydessä allekirjoituksen vaitiolositoumukseen. Sijaiskotilastasi ja hänen taustaansa koskeviin uteluihin voi vastata, ettei niistä ole lupa puhua vaitiolovelvollisuuden takia. Perhehoidettavan valokuvaamiseen tai videoimiseen sekä matkustamiseen tarvitaan erillinen kirjallinen lupa joko huoltajalta tai edunvalvojalta. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 17

18 Vakuutukset Toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneet perhehoitajat ovat kaupungin puolesta tapaturmavakuutettuja. Sijoitetut lapset ovat kaupungin vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piirissä. Valmennus Sotesi valmentaa perhehoitajat. Valmennus toteutetaan ryhmämuotoisena PRIDE-mallin mukaisena valmennusprosessina. Valmennus on maksuton. Vammaistuki Kela maksaa lapsen sairauden tai vammaisuuden perusteella vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan hoidon vaativuuden mukaan. Perhehoidossa olevasta lapsesta vammaistuki maksetaan kaupungille ja se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja ja se on verotonta tuloa. Kelan myöntämä vammaistuki voidaan ottaa huomioon korottamalla perhehoitajan hoitopalkkiota. Perhehoitajan tulee olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Mahdollisuus vammaistukeen kannattaa selvittää aina, kun lapsi käy terapiassa, tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai on käyttäytymisensä takia vaativa hoidettava. Vapaapäivät Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata kaksi vuorokautta kuukaudessa. Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä neuvotellaan perhehoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttaminen jollakin seuraavista vaihtoehdoista: Perhehoitajan vapaasta sovitaan erikseen Perhehoitajan oikeus vapaaseen muulla tavoin, miten Perhehoitajalla ei ole oikeutta vapaaseen toimeksiantosopimuksen nojalla Vaihtoehtoa perhehoitajan vapaasta sovitaan erikseen käytetään tilanteissa, joissa vapaasta sovitaan jossakin muualla. Esimerkiksi päivystävien sijaisperheiden kohdalla valitaan tämä vaihtoehto ja käytetään toimeksiantosopimuksen liitettä, missä oikeus vapaaseen määrittyy. Pääsääntöisesti toimeksiantosopimusta tehdessä perhehoitajan vapaaoikeus määritellään kohdassa perhehoitajan oikeus vapaaseen muulla tavoin, miten. Sopimukseen kirjataan tapa, jolla vapaa toteutuu (esim. lapsen ollessa kotilomilla, lomittajan avulla, lapsen ollessa tukiperheessä, rahallisesti, tms.). Kohtaa perhehoitajalla ei ole oikeutta vapaaseen toimeksiantosopimuksen nojalla käytetään silloin, kun perhehoitaja ei halua oikeutta vapaaseen. Jos perhehoitaja haluaa myöhemmin oikeuden vapaaseen, tulee toimeksiantosopimusta muuttaa ja vapaa järjestää. Perhehoitajan vapaan katsotaan toteutuvan, mikäli lapsi viettää säännöllisesti kuukauden aikana yhden viikonlopun sijaiskodin ulkopuolella, esimerkiksi kotilomalla. Mikäli perheessä on useita lapsia, on perhehoitajalla oikeus kahden vuorokauden vapaaseen siten, että kaikki perhehoidossa olevat lapset ovat yhtä aikaa muualla hoidossa. Mikäli kotilomat eivät toteudu säännöllisesti tai keskeytyvät, ei niiden voida katsoa toteuttavan perhehoitajan oikeutta vapaaseen. Mikäli vapaa ei toteudu lapsen kotilomien avulla, perhehoitaja hankkii lapselle hoitajan, jonka kustannukset korvataan maksettua kuittia vastaan tai lomittajan kanssa voidaan tehdä toimeksiantosopimus lomittamisesta. Perhehoitajan on otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään etukäteen ja ilmoitettava vapaan pitämisestä sekä vapaan aikana lapsen hoidosta vastaavan henkilön tiedot. 18