PERHEHOIDON ABC. käsikirja perhehoitajille

Transkriptio

1 PERHEHOIDON ABC käsikirja perhehoitajille Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö 2015

2 2

3 3 Sisällysluettelo Tervetuloa perhehoitajaksi!... 6 Perhehoito on tiimityötä... 6 Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen... 7 Adoptio... 8 Alkuvaiheentuki... 8 Ammatillinen perhehoito... 8 Ansionmenetyskorvaus... 8 Apua, kun lapsi oireilee... 8 Apurahat... 9 Asiakassuunnitelma... 9 Avohuolto... 9 Avohuollon sijoitus Avoin adoptio Edunvalvonta (lastensuojelun edunvalvonta) Elatustuki Eläke Erityisen tuen perhehoito Harrastukset Hoitopalkkio ja kulukorvaus Hoitopalkkion korottaminen Huoltajuus Huostaanotto Huostaanoton lakkaaminen Hätätilanne Ilmoitusvelvollisuus Itsenäistymisvarat Julkisuus Jälleenyhdistäminen Jälkihuolto Kaltoinkohtelu Kasvatus Kiintymys Kiireellinen sijoitus Kotihoidon tuki Kotikunta... 16

4 4 Koulutus Kulukorvaus Kriisiperhe Käynnistämiskorvaus Käyttövarat Lainsäädäntö Lapsen kuuleminen Lapsen oikeudet Lapsilisä Laskut Lastensuojelun käsikirja Lasten määrä Lomanvietto Lyhytaikainen perhehoito Läheissijaisvanhemmuus Matkakulut Menneisyys Mentori Muuttoilmoitus Opintojen tukeminen Pankkitili Passi Perhehoitaja ja parisuhde Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan velvollisuudet Perhevapaat Pitkäaikainen perhehoito PLACE-asenne Päivähoito Rikosrekisteriote Rippikoulu Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sijaishoitaja Sinut Sukulaissijoitus vrt. läheisverkostosijoitus... 23

5 5 Terveydentila Terveydenhuoltomenot Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimuksen irtisanominen Toimeksiantosopimuksen purkaminen Tuetut lomat Tukiperhe Työnohjaus Vaitiolovelvollisuus Vakuutukset Valmennus Vammaistuki Vapaan järjestäminen Vastaanottoperhe Verotus Vertaistuki Yhteydenpito lapsen läheisiin Yleinen asumistuki ja opintotuki Kirjallisuutta ja linkkejä Yhteystietoja Kuva Marja Metsänen 2004

6 6 PERHEHOIDON ABC -käsikirja perhehoitajille Tervetuloa perhehoitajaksi! Olemme iloisia siitä, että olet päättänyt ryhtyä perhehoitajaksi Satakunnan alueelta sijoitettavalle lapselle. Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Sanalla sanoen luotamme siihen, että lapsen on hyvä olla luonasi ja että hän on tasa-arvoisessa asemassa perheen muiden lasten kanssa. Yhtä lailla uskomme, että lapsi tuo iloa perheellesi. Kuten kaikissa perheissä, myös sijaisperheissä eletään erilaisia vaiheita. Toisinaan kaikki sujuu kuin tanssi, toisinaan vastoinkäymiset tuntuvat seuraavan toisiaan. Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa. Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä tai parisuhde ajautuu perheen kokoonpanon muuttumisen myötä kriisiin. Jopa käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa. Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina pyytää, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Perhehoito on tiimityötä Perhehoito on tiimityötä. Tiimin ytimen muodostavat sinä ja sijoitettu lapsi, hänen huoltajansa ja lapsen sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan yhdessä lapsen tilannetta, lapsen tarpeita, sijoituksen tavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja. Mukana voivat olla myös esimerkiksi lapsen terapeutti, päivähoidon työntekijä, opettaja, koulukuraattori, harrastustoiminnan ohjaaja. Yhteisen pöydän ääreen kokoontuva joukko voi käsiteltävästä asiasta riippuen olla pieni tai iso. Yhteistä erilaisille tiimeille on halu toimia lapsen parhaaksi. Hankalia asioita yhdessä pohtimalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Se, mikä ensin vaikuttaa katastrofilta ei usein sitä ole, kun sen on jakanut toisten kanssa. Kukaan ei voi osata kaikkea. Sen takia perhehoidon tukena on laaja asiantuntijaverkosto. Apua ja tukea tulee rohkeasti pyytää heti, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Mikään asia ei ole liian pieni yhdessä mietittäväksi. Avainasemassa perhehoidon tiimien kokoamisessa on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit aina kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet niitä kaipaavasi.

7 7 Tukenasi ovat myös toiset perhehoitajat. Heiltä saat vertaistukea ja hyviä neuvoja. Sinulle uutena tuleva ongelma on usein jo tuttu perhehoidon konkareille. Satakunnassa toimiva yhdistys on nimeltään Satakunnan sijaisvanhemmat ry. Tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen Asiallinen tieto tuo varmuutta sijaisvanhempana toimimiseen. Tietoa saat muun muassa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, perhehoidon vastuu työntekijältä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksiköstä, Perhehoitoliitosta ja kirjastosta. Hakusanoilla sijaisvanhemmuus ja perhehoito löydät netistä sekä asiatietoa että keskusteluryhmiä. Perhehoitajuus tuo tullessaan kosolti uusia termejä. Monet niistä muistuttavat toisiaan, mikä aiheuttaa helposti sekaannuksia. Tähän ohjeistukseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon liittyvät termit mahdollisimman selkeästi. Asiat on esitetty aakkosjärjestyksessä. Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit. Lisätietoja saa Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksiköstä. Mikäli ohjeistuksessa on mielestäsi puutteita toivomme, että ilmoitat niistä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköön, jotta ne voidaan korjata. Tämän oppaan tekemisessä on luvalla käytetty esimerkkinä Tampereen kaupungin perhehoidon ABC:tä. Kuva Marja Metsänen 2004

8 8 Adoptio Sijaisperheelle voi tarjoutua mahdollisuus adoptoida heille sijoitettu lapsi silloin, kun lapsen huoltaja antaa siihen suostumuksen tai lapsi jää huoltajan kuoleman takia ilman huoltajaa. Adoptiossa huostaanoton tarve lakkaa ja lapsi saa saman juridisen aseman kuin perheen biologinen lapsi. Alkuvaiheentuki Sijoituksen alkuvaiheessa sijaisperhettä tuetaan tiiviisti kahden ensimmäisen vuoden aikana. Sijaisperhettä tuetaan kunnan antamalla alkutuella, mentoroinnilla sekä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön järjestämällä vertaistukeen perustuvalla koulutuksella. Alkutuki sisältää neljä teemoitettua kotikäyntiä. Kotikäynneillä keskustellaan sijoitukseen liittyvistä käytännön asioista, tuetaan sijaisvanhemman ja lapsen välistä kiintymyssuhteen muodostumista, yhteistyön rakentumista eri osapuolten välille ja perhehoitajan jaksamista. Sijoittava kunta toteuttaa alkutuen sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön sosiaaliohjaaja voi toimia kunnille työparina alkutuen aikana. Ammatillinen perhehoito Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain ( 7 ) tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Luvan myöntää aluehallintovirasto. Ansionmenetyskorvaus Suosittelemme, että lapsen sijoituksen alkuvaiheessa toinen vanhemmista jäisi kotiin hoitamaan sijoitettua lasta puoleksi vuodeksi tai vuodeksi riippuen lapsen iästä ja tarpeista. Tältä ajalta maksetaan ansionmenetyskorvausta. Ansionmenetystä maksetaan korotus 2. mukaisesti. Jos perhekotiin sijoitetaan sisarukset, maksetaan korvausta vain yhdestä sisaruksesta. Apua, kun lapsi oireilee Mikäli jokin lapsen käytöksessä tai terveydentilassa huolettaa, siitä kannattaa ja pitää kertoa sosiaalityöntekijälle. Hänen kanssaan voi pohtia, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Ensisijaisesti lapsen terveydentilaa koskevissa kysymyksissä voi kääntyä oman alueen neuvolan tai koulun terveydenhoitajan tai omalääkärin puoleen. He kirjoittavat tarvittaessa lähetteen jatkoarviointiin. Apua lapsen oireiluun voi saada esimerkiksi koulukuraattorilta, koulupsykologilta, perheneuvolasta, yksityisiltä terapeuteilta sekä keskussairaaloissa toimivilta lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikoilta ja osastoilta.

9 9 Apurahat Suomessa on lukemattomia säätiöitä, jotka jakavat apurahoja ja stipendejä. Säätiöiden kautta voi saada apurahaa monenlaisiin tarkoituksiin. Apurahoja voi anoa muun muassa lapsen musiikki- tai urheiluharrastuksiin tai peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL, pitää ajantasaista rekisteriä opiskelijoille ja koululaisille suunnatuista apurahoista ja stipendeistä. Asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma tehdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa. (kts. lastensuojelulaki 30 ) Tarvittaessa asiakassuunnitelma voidaan tehdä useammin. Asiakassuunnitelma tehdään lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa (esim. isovanhempi, opettaja, terapeutti). Asiakassuunnitelmaneuvotteluiden lisäksi sijaisperhettä ja sijoitettua lasta tavataan myös muutoin. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Monesti asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. Asiakassuunnitelmassa sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Näiden linjojen sisällä jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu asiakassuunnitelman tekemiseen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Pienikin lapsi yleensä tiedostaa aikuisten väliset jännitteet ja lapsen kuullen niistä puhuminen vähentää lapsen tuntemaa vastuuta aikuisten asioista. Kovin tulehtuneissa tilanteissa voi kuitenkin olla hyvä ottaa lapsi vain osaksi aikaa neuvotteluun tai jopa jättää kokonaan pois. Tällöin neuvottelussa sovitaan, kuka tai ketkä kertovat neuvottelussa sovitut asiat lapselle. Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille asiakassuunnitelmaan osallistuneille. Siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on yhteisesti sovittu. Monesti asiakassuunnitelmaan kirjataan varsinkin sijoituksen alussa yksityiskohtaisesti, miten lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. Asiakassuunnitelmaan tulee kirjata myös, miten lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tapaa lasta henkilökohtaisesti ja miten lapsi voi ottaa häneen yhteyttä. (Lastensuojelulaki 29, 53 ) Avohuolto Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia (lastensuojelulaki 34 ).

10 10 Avohuollon sijoitus Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti lapsen huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellytyksenä on myös, että huostaanoton perusteet eivät täyty ja kaikki asianosaiset antavat suostumuksensa sijoitukseen. Lapsi voidaan sijoittaa myös yhdessä vanhempansa kanssa (perhekuntoutus). Avohuollon sijoituksessa määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto ja sijoituksen jatkumisen edellytyksiä arvioidaan vähintään kolmen kuukauden välein. Usein avohuollon sijoituksen tavoitteena on lapsen paluu biologisten vanhempiensa luokse. Avohuollon tukitoimena sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli sijoitus on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Avoin adoptio Avoin adoptio säilyttää lapsen mahdollisuuden pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa vielä adoption jälkeenkin. Avoimella adoptiolla halutaan lisätä pysyvyyttä lapsen elämässä katkomatta myönteisiä ihmissuhteita lapsen aikaisemmasta elämästä. Tuomioistuin voi päättää, että alaikäisellä adoptiolapsella on oikeus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää häneen muulla tavoin yhteyttä (Adoptiolaki 58 ). Yhteydenpito-oikeuden vahvistamisen edellytyksenä on, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua Edunvalvonta (lastensuojelun edunvalvonta) Lastensuojelulain mukaan lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (esim. huoltaja häviää lapsen elämästä). Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuutena on huolehtia siitä, että lapselle haetaan lastensuojeluasiassa edunvalvojaa silloin, kun hakemisen edellytykset täyttyvät. Lapsi voi tarvita edunvalvojaa lastensuojeluprosessissa tiettyihin vaiheisiin ja rikosoikeudellisessa prosessissa oikeusavustajan ohella valvomaan lapsen etua ja käyttämään puhevaltaa. Esitutkintalain perusteella poliisi voi hakea lapselle suoraan edunvalvojan rikosasiaan. Elatustuki Elatustuesta säädetään elatustukilaissa. Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu hänen elatukseensa. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos. Elatustuki ja apu peritään kuntaan osaksi hoidon korvausta ja osaksi se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja.

11 11 Eläke Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Sijoitetulle lapselle maksettava perhe-eläke peritään sosiaalitoimistoon, josta osa otetaan hoidonkorvaukseksi ja osasta kertyy lapselle itsenäistymisvaroja. Erityisen tuen perhehoito Erityisen tuen sijaisperheet tarjoavat kodin erityistä hoitoa vaativille tai erityisen haastavassa sijoitustilanteessa oleville lapsille sovitun paikkaluvun mukaisesti (enintään 4). Erityisen tuen sijaisperheiltä vaaditaan sosiaali-, hoito- tai kasvatusalan koulutusta, pidempiaikaista kokemusta sijaisvanhempana toimimisesta tai kokemusta laitoshoidosta. Toisen vanhemman edellytetään olevan kokoaikaisesti kotona. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö hyväksyy erityisen tuen sijaisperheet tehtäväänsä. Sijaisperheissä voi olla myös yksittäisiä erityisen tuen perhehoidon paikkoja. Harrastukset Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat kulut. Erityisillä perusteilla poikkeuksellisen kallista harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Erityisiä perusteita voivat olla harrastuksen terapeuttinen merkitys, lapsen poikkeuksellinen kiinnostus tiettyä harrastusta kohtaan, pitkäjänteisen harrastuksen tukeminen tai lapsen erityinen menestyminen tietyssä harrastuksessa. Tällöin harrastus ja sen tukemisen perusteet on hyvä kirjata asiakassuunnitelmaan. Kts. s 7 Apurahat. Hoitopalkkio ja kulukorvaus Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Hoitopalkkio ja kulukorvaus lasketaan perhehoitajalle tuloksi ja niiden yhteismäärästä suoritetaan ennakonpidätys. Veroilmoituksessa kulukorvaus ja hoitopalkkio ilmoitetaan tuloina, mutta kulukorvaus merkitään kokonaisuudessaan vähennyksiin. Kotona lasta päätoimisesti hoitavan perhehoitajan palkkio on suurempi kuin työssäkäyvän tai päätoimisesti opiskelevan. Perhehoitaja voi olla työttömänä työnhakijana ja saada työttömyyskorvausta, vaikka saakin kotona lasta hoitavan perhehoitajan palkkiota. Myös vuorotteluvapaalle lasta hoitamaan jäänyt perhehoitaja saa kotona lasta hoitavan perhehoitajan palkkiota. Kulukorvaus korvaa lapsen ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista, vaatetuksesta ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata.

12 12 Hoitopalkkion korottaminen Hoitopalkkiota voidaan korottaa hoidon vaativuuden takia. Lapsen hoidettavuus saattaa vaihdella eri-ikäkausina. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita korotettuun hoitopalkkioon. Hoitopalkkiota tarkistetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää täyty. Palkkio tarkistetaan tarvittaessa jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kansaneläkelaitoksen vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotusta 1. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa perusvammaistukea tai korotettua vammaistukea. Korotusta 1. voidaan maksaa myös, mikäli lapsen tilanteen tuntevat työntekijät (esimerkiksi sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen vaikeahoitoiseksi tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erittäin haasteelliseksi. Korotusta 2. maksetaan, kun lapsi saa Kelan maksamaa korotettua tai korkeinta vammaistukea tai jos sekä sosiaalityöntekijän arvion että muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunnon mukaan lapsi on erittäin vaikeahoitoinen. Lapsen vaikeahoitoisuutta arvioidessaan sosiaalityöntekijä kiinnittää huomiota lapsen tarvitseman hoidon erityiseen vaativuuteen, sitovuuteen ja ympärivuorokautisen huolenpidon avustamisen tarpeeseen. Huoltajuus Huoltajuus ei siirry huostaanotossa. Sijoitetun lapsen huoltajia ovat yleensä hänen biologiset vanhempansa tai toinen heistä. Huoltajalla on oikeus sanoa mielipiteensä lasta koskevista tärkeistä asioista. Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Huoltajalla säilyy oikeus päättää lapsen uskonnosta, kansalaisuudesta ja nimestä. Kts. Lastensuojelulaki 46. Huostaanotto Lastensuojelulain 40 mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään ja jos avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien kanssa. Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja lapsen biologisten vanhempien välillä. Huostaanotosta päättää johtava viranhaltija. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää sosiaalityöntekijän valmisteleman hakemuksen perusteella hallinto-oikeus. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi.

13 13 Huostaanoton lakkaaminen Huostaanotto lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Huostassapito tulee lopettaa, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole ellei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Muun muassa sijaishuollon kesto, lapsen ja sijaishuoltoa antavan henkilön välillä vallitseva kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen ja lapsen mielipide vaikuttavat lapsen edun arviointiin. Hätätilanne Yleinen hätänumero on 112. Sen kautta voi hälyttää poliisin, paloauton ja ambulanssin. Satakunnan sosiaalipäivystys päivystää virka-ajan ulkopuolella koko Satakunnan alueella ja hätänumerosta tavoittaa sosiaalityöntekijän. Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksia vastuutyöntekijälleen sekä asuinkuntaan. Itsenäistymisvarat Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaalihuollon toimielimelle lapsen hoidon korvauksena perittävistä lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalitoimesta tuetaan itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyvissä menoissa. Julkisuus Sijaisperheessä asuva lapsi ei ilman huoltajien lupaa saa esiintyä tunnistettavasti tiedotusvälineissä. Lapsen kuvaa ei saa julkaista lehdessä tai internetissä, häntä ei saa haastatella radiossa tai televisiossa eikä hänestä otettuja kuvia tai filmejä saa muutenkaan julkisesti esittää elleivät hänen huoltajansa ole antaneet siihen kirjallisesti lupaa. Erityisen uhan lapsen kuvien ja tietojen leviämiseen muodostaa sosiaalinen media. Sijaisvanhemmat eivät saa esim. facebookin ns. suljetuissa keskusteluryhmissä jakaa sijoitettuja lapsia koskevia asioita tai kuvia. Päiväkotia käyvät lapset saavat päiväkodista automaattisesti lomakkeet, joilla huoltaja voi antaa luvan lapsen kuvaamiseen ja haastattelemiseen. Mikäli sijaisperhe ei ole yhteydessä lapsen huoltajiin, voi lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kysyä, onko hänen mahdollista saada huoltajilta lupalomakkeeseen allekirjoitukset. Eri asia luonnollisesti ovat sijaisperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja filmit, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske.

14 14 Jälleenyhdistäminen Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä (lastensuojelulaki 4 ). Jos huostaanotto on kestänyt pitkään, niin lapsen elämäntilanteen muutoksia vastaan puhuvat seikat voivat painavampina syrjäyttää hänen vanhempiensa odotukset saada perhe jälleenyhdistettyä. Kun punnitaan perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia ja lapsen palaamista kotiin, niin on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino lapsen intressissä olevan huostaanoton ja vanhempien intressissä olevan huostassapidon lopettamisen välillä. Huostassapidon lopettamista harkittaessa on erityistä merkitystä annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle. Huostassapitoa voidaan jatkaa vain, jos sen lakkauttaminen on selvästi lapsen edun vastaista (lastensuojelulaki 47 ). Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteisen merkitys on huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein jo sijaishuollon alkaessa taustallaan epävakaat ja epäsuotuisat ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä. Huostassapidon lopettamista on valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa. Pitkään jatkuneen huostassapidon ja sijaishuoltosijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti. Jälkihuolto Huostaanoton lakkaamisen tai yli kuusi kuukautta kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen lapsella on oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto jatkuu siihen saakka, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto-oikeus syntyy, vaikka huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen täysi-ikäiseksi tuloa. Nuoren on mahdollista ja toivottavaa voida jatkaa asumista sijaisperheessä vielä sen jälkeen, kun hän on tullut täysi-ikäiseksi. Kun nuori kokee olevansa valmis itsenäistymään, jälkihuollon avulla voidaan tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun. Sosiaalityöntekijät auttavat nuorta ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat opiskelussa sekä järjestävät nuorelle tarvittavia tukitoimia. Nuoren asumista sijaisperheessä voidaan tukea jälkihuollon päättymiseen saakka. Mikäli asuminen jatkuu tämän jälkeen, tulee selvittää, voisiko nuoren asumiseen perheessä saada tukea, esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Asiakassuunnitelmissa voidaan yhdessä pohtia, miten nuorta parhaiten tuetaan itsenäiseen elämään valmistautumisessa. Sijaisperheessä asuneen lapsen on toivottavaa voida säilyttää suhteet sijaisperheeseen myös jälkihuollon päättymisen jälkeen. Kaltoinkohtelu Lapsen ruumiillinen kurittaminen ja henkinen alistaminen, vähättely yms. on ehdottomasti kielletty sijaisperheessä. Suomen laki kieltää yksiselitteisesti lapsen pahoinpitelyn. Mikäli sijoitettu lapsi kertoo, että häntä on pahoinpidelty tai siitä on merkkejä näkyvissä, on heti otettava yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään. He ohjaavat tarvittaessa lapsen tarkempiin tutkimuksiin. Sosiaalityöntekijät päättävät myös siitä, tehdäänkö pahoinpitelystä tutkintapyyntö poliisille. Lapsen pahoinpitelyn muodoista yksi on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Sillä tarkoitetaan aikuisten lapsiin tai alaikäisiin nuoriin kohdistamia seksuaalisia tekoja. Mikäli lapsen käytös ja / tai puheet herättävät epäilyn mahdollisesta

15 15 seksuaalisesta hyväksikäytöstä, tulee sijaisperheen ottaa yhteyttä poliisiin tutkintapyynnön tekemiseksi. Sijaisperheen on hyvä kirjata välittömästi paperille sanatarkasti lapsen kertoma sekä kysymykset, joita itse on asiassa esittänyt. Kasvatus Lapsen hoidon ja kasvatuksen peruslähtökohtana on turvata lapselle lapsen kasvua ja kehitystä tukeva myönteinen kasvuympäristö, lapsen perushoito ja huolenpito, turvallisuus, emotionaalinen lämpö (eli hellyys, läheisyys), pysyvyys, jatkuvuus ja ennustettavuus. Lasta ei saa rangaista ruumiillisesti eikä häntä saa henkisesti alistaa eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lasta ei voi rangaista myöskään kotilomien peruuntumisella eikä viikkorahan menettämisellä (vrt lastensuojelulaki). Kannustava, lapsen ja vanhemman väliseen luottamussuhteeseen perustuva kasvatus toimii parhaiten myös sijoitettujen lasten kohdalla. Kun lapsi kokee olevansa huolenpidon arvoinen, hän pystyy paremmin vastaamaan käyttäytymiseensä kohdistuviin odotuksiin. Kiintymys Alussa sijoitettu lapsi voi tuntua vieraalta ja kovin erilaiselta sijaisperheen muihin lapsiin verrattuna. Hän on oma persoonansa, joka tuo mukanaan omat tapansa ja tottumuksensa. Kiintymyksen syntymiseen kannattaa antaa aikaa sekä itselle että sijoitetulle lapselle. Kiintymys syntyy arkisen huolenpidon ja läheisyyden myötä ja kasvaa vähitellen (kts. PLACEasenne). Kiintymyksen syntymiselle on eduksi, mikäli sijaisvanhempi pystyy jonkin aikaa hoitamaan sijoitettua lasta kotona. Jos aika kuluu ja lapsi tuntuu edelleen vieraalta, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös perheneuvolasta voi kysyä neuvoa. Esimerkiksi erilaisilla terapiamenetelmillä saadaan hyviä tuloksia kiintymyssuhteenongelmissa. Kiireellinen sijoitus Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen kiireellisesti silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa siihen asti, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on olemassa, kuitenkin enintään 30 vuorokautta. Mikäli tänä aikana toimitetaan hakemus huostaanotosta hallinto-oikeudelle tai huostaanottoasia on jo vireillä, jatkuu sijoitus ilman eri päätöstä. Kiireellistä sijoitusta voidaan päätöksellä jatkaa enintään 30 vuorokautta, jos tarvitaan lisää aikaa päätöksen kannalta tarpeellisten selvitysten saamiseksi ja jatkamisen katsotaan olevan lapsen etu. Kotihoidon tuki Sijoitettua lasta kotiin hoitamaan jäävä sijaisvanhempi ei ole oikeutettu äitiys- tai vanhempainrahaan eikä kotihoidontukeen. Kts. Perhevapaat

16 16 Kotikunta Sijoitetun lapsen kotikunta (=sijoittajakunta) säilyy ennallaan hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen oman kunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Sijaisperheen asuinkunta on velvoitettu järjestämään palvelut kuntaansa sijoitetulle lapselle, mutta on myös oikeutettu veloittamaan sijoitetulle lapselle järjestettyjen palveluiden aiheuttamat kustannukset sijoittajakunnalta. Koulutus Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää perhehoitajille vuosittain erilaisia koulutuksia. Perhehoitajille suunnattua koulutusta järjestävät myös muun muassa Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa internetistä. Perhehoitajalla on oikeus ja velvollisuus osallistua koulutukseen, joka tukee hänen toimimistaan perhehoitajana. Kulukorvaus Kts. hoitopalkkio ja kulukorvaus Kriisiperhe kts. Vastaanottoperhe Käynnistämiskorvaus Käynnistämiskorvauksella korvataan lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisia muutostöitä ja sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus ja muita perushankintoja. Perhehoitaja neuvottelee hankinnoista sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen varmistaakseen ko. hankinnan korvattavuuden käynnistämiskorvauksena. Mahdollisiin sijaiskodin muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin saattaa olla mahdollista hakea korvausta myös vammaispalvelulain perusteella. Käynnistämiskorvaus maksetaan sijaisperheen esitettyä maksetut kuitit hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat lapsen omaisuutta. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa yhden vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.

17 17 Käyttövarat Lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä kuukausittain annettavat käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen. Alle 15-vuotiaan käyttövaran tulee perhehoitajalain mukaan vastata hänen yksilöllistä tarvettaan. 15 vuotta täyttäneen käyttövara on lain mukaan vähintään 1/3 elatustuen määrästä eli 51,21 /kk (v. 2014). Sijaisvanhempien tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. (Lastensuojelulaki 55.) Lainsäädäntö Perhehoidon toteutuksessa noudatetaan mm. seuraavia säädöksiä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: perhehoitajalaki ( 263/15), sosiaalihuoltolaki (130/14), sosiaalihuoltoasetus (607/83), lastensuojelulaki (417/2007), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812/00), laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92) ja (912/ 92), laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 361/83) ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( 556/94). Lapsen kuuleminen Lastensuojelulain mukaan lapsen mielipide tulee ottaa huomioon häntä koskevassa päätöksenteossa. Sosiaalityöntekijät tapaavat lasta myös ilman sijaisvanhemman läsnäoloa esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa (Lastensuojelulaki 53 ). Lasten kuulemisessa käytetään apuna toiminnallisia menetelmiä, lapsi voi halutessaan myös kirjoittaa sosiaalityöntekijälleen kirjeen tai soittaa hänelle. Sijaisvanhemman tulee tukea ja rohkaista lasta avoimuuteen suhteessa omaan sosiaalityöntekijäänsä. On tärkeää, että lapsi osallistuu itse asiakassuunnitelmaan. Kts. asiakassuunnitelma. Lapsen oikeudet Sijoitetulle lapselle on nimetty hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jonka tulee tavata lasta henkilökohtaisesti riittävän usein (kts. Asiakassuunnitelma). Lapselle tulee kertoa hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti mm. huostaanoton syyt ja miten hänen asiassaan on toimittu ja tullaan toimimaan sekä mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa osallistumiseen ja vaikuttamiseen omassa asiassaan. Lapsella on oikeus tasavertaiseen perheenjäsenyyteen. (kts. Perhehoitajan velvollisuudet) Lapsilisä Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja tekee Kelalle lapsilisähakemuksen. Lapsilisä kannattaa anoa heti lapsen muuttaessa sijaisperheeseen, jotta se alkaa tulla jo sijoituksen alkamiskuukaudesta lähtien. Lapsen sijoittajakunnasta lähetetään suoraan Kelalle lausunto, jonka perusteella sijaisvanhempi saa sijoitetun lapsen lapsilisän. Lapsilisän suu-

18 18 ruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta. Laskut Perhehoitajan tulee säilyttää kaikki lasten asioihin liittyvät alkuperäiset kuitit, joista hän hakee korvausta. Ne tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti lapsen sosiaalityöntekijälle. Hankinnoista, joita kulukorvaus ei kata, tulee keskustella etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Lastensuojelun käsikirja Lastensuojelun käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille kehittämisen ja asiakastyön tueksi. Sen ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sitä kehitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Lastensuojelun käsikirja löytyy internetistä Lasten määrä Sijaisperheessä voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta: perheen omat, alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Poikkeuksen muodostavat sisarukset ja muut saman perheen jäsenet, joita voi hoidossa olla samanaikaisesti useampia. Kts. ilmoitusvelvollisuus. Lomanvietto Sijoitettu lapsi kuuluu perheeseen ja on mukana perheen lomanvietossa. Sijoitetun lapsen lomakustannuksiin voi hakea taloudellista tukea kunnalta. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi kutsutaan vastaanottoperhe- ja tukiperhetoimintaa. Kts. Vastaanottoperhe, Tukiperhe Läheissijaisvanhemmuus Lapselle läheinen aikuinen voi toimia sijaisvanhempana lapselle. Lastensuojelussa arvioidaan läheisen soveltuvuus toimia sijaisvanhempana. Läheissijaisvanhempi valmennetaan tehtävään. Läheissijaisvanhempana toimiminen ei edellytä sukulaissuhdetta. Läheissijaisvanhemmaksi ryhtyvä voi olla esimerkiksi lapsen kummitäti. Yleensä läheissijaisvanhempi on ollut pitkään lapsen elämässä ja saattanut antaa lapselle turvaa jo ennen sijoitusta tai huostaanottoa. Läheissijaisvanhemman on osallistuttava prosessinomaiseen valmennukseen esim. PRIDE-valmennukseen.

19 19 Matkakulut Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä vähintään Kelan kilometrikorvauksen suuruinen summa tilanteissa, jotka liittyvät lapsen ja biologisten vanhempien välisiin tapaamisiin. Menneisyys Sijoitetun lapsen kanssa on tärkeä puhua hänen menneisyydestään hänen ikäkauteensa sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voidaan esimerkiksi katsella valokuvia tai täyttää yhdessä hänen kanssaan omaa vauvakirjaa. Lapsi alkaa usein puhua menneisyydestään vasta jonkin aikaa sijaisperheessä asuttuaan. Osalla lapsista menneisyyden kokemukset ovat niin vaikeita, että he eivät edes muista niitä. Lasta ei kannata painostaa puhumaan kokemuksistaan, mutta on oltava valmis kuuntelemaan ja rohkaisemaan lasta, kun hän niistä kertoo. Lapsen menneisyydessä saattaa olla hyvinkin raskaita kokemuksia, hylkäämistä, turvattomuutta ja jopa väkivaltaa. Menneisyyden muistaminen on osa lapsen suruprosessia ja selviytymistä. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee apua näistä kokemuksista selvitäkseen, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen sosiaalityöntekijään. Hänen kanssaan voi yhdessä miettiä, minkä tahon puoleen asiassa kannattaa kääntyä. Mentori Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on kouluttanut kokeneista sijaisvanhemmista mentoreita sijaisvanhempien tueksi. Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, joka avaa mahdollisuuden tukea matkansa alussa tai yllättävissä tilanteissa olevia sijaisvanhempia. Mentorisuhteessa ovat kokenut sijaisvanhempi eli mentori ja tukea tarvitseva sijaisvanhempi eli aktori. Kyseessä on aktorin kehitys- ja kasvuprosessi, jota mentori tukee ja ohjaa. Mentoritoiminta on tavoitteellista, määräaikaista ja siitä sovitaan kirjallisesti sosiaalityöntekijän, sijaisvanhemman ja mentorin kanssa. Kustannuksista huolehtii sijoittajakunta (Perhehoitolaki 15 ). Mentorointi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Tapaamiskertoja on yleensä 1-2 kertaa kuukaudessa. Mentorointi täydentää perhehoidon tukimuotoja, mutta ei korvaa esimerkiksi perehdytyksen, työnohjauksen tai vertaistuen tarvetta. Muuttoilmoitus Muuttoilmoitus on lain mukaan tehtävä viikon kuluessa muutosta. Sijoitetun lapsen kotikunta ei muutu, joten hänen muuttonsa on tilapäinen. Perhehoitaja tekee hänelle sijoitetusta lapsesta muuttoilmoituksen. Ohjeet muuttoilmoituksen tekemiseen löytyvät internetistä. Opintojen tukeminen Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa.

20 20 Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot, joita opintoraha ei riitä kattamaan. Pankkitili Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta edelleen lapsen edunvalvojina. Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Perhehoitajalla ei lain mukaan ole oikeutta nostaa varoja sijoitetun lapsen nimissä olevalta tililtä, vaikka hän olisi itse tilin avaaja. Myöskään sosiaalityöntekijällä ei ole oikeutta avata tai käyttää sijoitetun lapsen nimissä olevaa tiliä. Alaikäinenkin voi itse määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut eli esim. kesätyöpalkastaan (holhl 25 1 mom). Nuori voi itse määrätä myös hänelle maksetuista tuista, esim. opintoraha. 15-vuotias voi avata itselleen oman pankkitilin esimerkiksi kesälomatulojaan varten. Perhehoitajan kannattaa avata omiin nimiinsä tili, johon sijoitetulla lapsella on käyttöoikeus. Näin meneteltäessä varmistetaan rahojen säilyminen tilillä. Sijaisvanhemmuus on useimmille pankkitoimihenkilöille vieras asia. Pankissa asiointi tiliä avattaessa voi sen takia olla hämmentävä ja hieman hankalaa. Kannattaa varautua tähän ja varata aikaa kiireettömään asiointiin. Passi Saadakseen sijoitetulle lapselle passin, tulee sijaisvanhemman pyytää lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä kirjallinen lupa passihakemuksen liitteeksi. Kyseinen lupa korvaa passihakemuskaavakkeessa vaadittavat huoltajien allekirjoitukset. Ulkomaille matkustettaessa voimassa oleva passi yleensä riittää osoittamaan rajaviranomaisille lapsen oikeuden matkustaa sijaisperheen mukana. Joidenkin kohdemaiden rajaviranomaiset ja jotkut matkanjärjestäjät (esim. perinteisillä ruotsinlaivaristeilyillä) vaativat passin lisäksi sijoitetuilta lapsilta erillisen sosiaalityöntekijän allekirjoittaman matkustusluvan. Jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, kannattaa sijoitetun lapsesi matkustuslupaa koskevat mahdolliset erityisvaatimukset selvittää matkanjärjestäjältä jo matkaa varattaessa. Matkustusaikeista tulee ilmoittaa etukäteen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Myös biologisten vanhempien tulee saada tietää tulevista matkoista. Perhehoitaja ja parisuhde Sijaisvanhempien toimiva parisuhde antaa voimaa arjen pyörittämiseen. Parisuhteen vaaliminen ja huoltaminen on siksi tärkeää. Jos tuntuu siltä, että parisuhteessa on haasteita tai se on jopa ajautumassa umpikujaan, kannattaa hakea apua. Esimerkiksi seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijät ovat erikoistuneet parisuhteen ongelmien hoitoon. Heiltä saatu keskusteluapu on maksutonta ja luottamuksellista eikä siihen hakeutuvilta edellytetä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä. Neuvontaan voi hakeutua joko parina, yksin tai perheenä. Apua parisuhdeongelmiin voi tiedustella myös perheneuvoloista. Parisuhteesta on julkaistu monia hyviä oppaita. Niitä löydät kirjastosta. Väestöliiton nettisivuilla on paljon asiaa parisuhteesta ja sen vaiheista. Sieltä löytyy myös hyvin tietoa eri paikkakuntien neuvonta ja pariterapiapalveluista sekä parisuhdekursseista. Tietoja löytyy myös perhehoitoliitosta ja Kataja ry:n nettisivuilta Sijais-

21 21 perheen jaksamisen tukena voivat olla myös monet muut tahot: tarvittaessa sijaisperhe voi saada joko ryhmätyönohjausta tai yksilötyönohjausta, lastenhoitoapua, perhehoidon ohjaajan tukikäyntejä, sosiaalityöntekijän tiivistettyä tukityötä, mentorointia, jne. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö järjestää vuosittain virkistysmielessä Tyystin irti arjesta - kursseja sijaisvanhemmille parisuhteen hoitamisen ja sijaisvanhempana jaksamisen tueksi. Perhehoitajan oikeudet Perhehoitajalla on oikeus saada tukea hoito- ja kasvatustehtävässään, saada valmennusta, koulutusta ja työnohjausta sekä saada hoito- ja kasvatustehtävästään hoitopalkkiota sekä korvauksia sovitulla tavalla. Perhehoitajalla on myös oikeus tulla kuulluksi lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Perhehoitajan sairastuminen Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä taloudellisesti hoitoavun palkkaamisessa. Perhehoitajan tulee ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Mikäli lapsi siirretään toiseen sijaishuoltopaikkaan, perhehoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimus puretaan (kts. Toimeksiantosopimuksen purkaminen). Päätös lapsen sijaishuoltopaikasta ratkaistaan lapsen edun perusteella, jos perhehoitajan terveydentila on heikentynyt siten, että hän ei pysty vastaamaan lapsen hoidosta. Perhehoitajan velvollisuudet Perhehoitajalla on velvollisuus turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen huolenpito ja valvonta sekä edistää lapsen edellä mainittujen oikeuksien toteutumista, ottaa lapsi tasavertaiseksi perheenjäseneksi ja tukea ja edesauttaa lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa siten kuin asiakassuunnitelmassa on sovittu. Perhehoitajan tulee tehdä yhteistyötä sosiaalilautakunnan ja sen alaisten työntekijöiden kanssa lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, osallistua perhehoidon neuvotteluihin virka-aikana ja pitää salassa lapsesta ja hänen vanhemmistaan sekä muista hänelle läheisistä henkilöistä saamiaan tietoja. Perhehoitaja ei voi luovuttaa lasta perhekodista ilman sosiaalilautakunnan suostumusta. Perhehoitajalla on myös velvollisuus ilmoittaa perhehoitoon liittyvissä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista sekä aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä. (kts. Ilmoitusvelvollisuus) Perhevapaat Perhehoitajalla on oikeus alle 3 v. lapsen hoitovapaaseen. Työnantajan suostumuksella lasta voi jäädä hoitamaan osittaisella hoitovapaalla. Perhehoitajalla ei kuitenkaan ole oikeutta äitiys- tai vanhempainrahaan eikä kotihoidon tukeen. Perhehoitaja voi jäädä enintään

22 22 4 työpäiväksi hoitamaan alle 10-vuotiasta sijoitettua lasta tämän sairastuttua. Myös pakottavasta perhesyystä on oikeus jäädä lyhytaikaisesti pois töistä, jos välitön läsnäolo on välttämätön (Työsopimuslaki 2014, 4. luku). Jos perhehoitaja jää vuorotteluvapaalle, hoitopalkkio ei vähennä maksettavan vuorotteluvapaakorvauksen määrää ja sitä voi saada samanaikaisesti. Työajan lyhentämisestä maksettavaa osa-aikalisää ei voi saada hoitopalkkion kanssa samanaikaisesta, tällöin hoitopalkkion voi esim. siirtää maksettavaksi puolisolle. Ansiotyöstä pois jäävä perhehoitaja voi neuvotella sijoittajakunnan kanssa määräaikaisesti maksettavasta ansion menetyksen korvauksesta. Pitkäaikainen perhehoito Pitkäaikaisessa perhehoidossa sijaisperhe on valmis ottamaan suunnitelmallisesti huostaan otetun lapsen hoitoonsa sillä ajatuksella, että lapsi on perheen pysyvä jäsen. Huostaanoton jatkumisen tarvetta arvioidaan säännöllisesti asiakassuunnitelman yhteydessä. Sijoitetulla lapsella on oikeus tuntea olevansa yhdenvertainen perheen jäsen. Kts. Jälleenyhdistäminen. PLACE-asenne Sijoitettujen ja traumatisoituneiden lasten eheytymisen tukemisessa on tärkeää lapsen tarpeiden herkkä huomioiminen ja oikea asenne. Terapiatyössä kehitetty PLACE-asenne on todettu toimivaksi terapeuttisen vanhemmuuden työvälineeksi. Kts. lisää esim. Hughes, Becker-Weidman, Tuovila. Playful = leikkisyys, yhdessä iloitseminen Loving = rakastaminen, tykkääminen Acceptance = varaukseton hyväksyntä Curiosity = myönteinen kiinnostus, uteliaisuus Emphaty = empaattisuus Päivähoito Sijoitetun lapsen päivähoito kunnallisessa päivähoidossa on perhehoitajalle maksutonta. Perhehoitajan tulee itse anoa päivähoitopaikkaa. Päivähoitohakemuksia saa muun muassa päivähoitotoimistosta ja päiväkodeista. Jo hakemisvaiheessa on ilmoitettava, että paikkaa haetaan perhehoitoon sijoitetulle lapselle. Erityisesti kotikunnan ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta tämä on tärkeää kuntien välillä tapahtuvan laskutuksen vuoksi. Lisätietoja päivähoidosta saa päivähoitotoimistoista. Rikosrekisteriote Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kunnat pyytävät sijaisvanhemmilta rikosrekisteriotteet nähtäväksi. Tärkeää olisi, että rikosrekisteriotteet olisi pyydetty jo siinä vaiheessa, kun perhettä esitetään lapsen sijaishuoltopaikaksi esim. huostaanoton yhteydessä. Perhehoitaja pyytää rikosrekisteriotteen oikeusrekisterikeskukselta ja lomake sen pyytämistä

23 23 varten löytyy internetistä osoitteesta Esitettävä rikosrekisteriote ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Rikosrekisteriote näytetään lastensuojelun työntekijälle, mutta sitä ei jätetä työntekijälle. Työntekijä kirjaa ylös otteen tunnistetiedot. PRIDE-valmennuksen yhteydessä ei koulutettavalta pyydetä rikosrekisteriotetta. Rippikoulu Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat nuoret käyvät yleensä rippikoulun sinä vuonna, kun täyttävät 15. Tietoa rippikouluista ja rippikoululeireistä saa seurakunnilta. Kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö vastaa sijaisperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta ja jatkokoulutuksesta sekä etsii yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa sijaishuoltopaikkaa tarvitsevalle lapselle parhaiten tämän tarpeisiin vastaavan paikan. Kuntien sosiaalityöntekijät vastaavat lapsen huostaanotto- ja sijaishuoltoon sijoittamispäätöksistä ja niiden valmistelusta. Sijaishoitaja Perhehoitajan vapaa tai muu tilapäinen poissaolo voidaan järjestää tekemällä toimeksiantosopimus perhehoitajan edellytykset täyttävän henkilön kanssa. Sijaishoitaja voi olla sijaisperheen omasta verkostosta ja hoito tapahtuu perhehoitajan kotona. Sijaishoitajajärjestely edellyttää perhehoitajan suostumusta ja sitä, että järjestely on myös sijoitetun lapsen edun mukainen. Sinut Suomen sijaiskotinuorilla on oma yhdistys, SINUT ry. Sinuihin voivat liittyä vuotiaat sijaiskotinuoret ja sijaisperheiden biologiset nuoret. Sinuille järjestetään mm. leirejä. Lisätietoja Sinujen toiminnasta saat perhehoitajien alueyhdistyksestä tai Perhehoitoliitosta. Sukulaissijoitus vrt. läheisverkostosijoitus Kun lapsi sijoitetaan perheeseen, jonka vanhemmat ovat hänelle sukua, puhutaan sukulaissijoituksesta. Lapsen ja sijaisvanhemman sukulaisuussuhdetta lukuun ottamatta sukulaissijoitus ei poikkea millään tavalla muista sijaiskotisijoituksista. Sukulaissijaisvanhemmat saavat samalla tavalla perhehoitajan palkkion ja kulukorvauksen kuin muutkin sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus myös kaikkiin muihin sijaisvanhempia koskeviin tukitoimiin ja heitä koskevat myös kaikki samat perhehoitajan velvollisuudet kuin muitakin sijaisvan-

24 24 hempia. Vaihtoehtoisesti lapsen asuminen sukulaisperheessä voi toteutua myös oheishuoltajuuden tai yksityisen sijoituksen turvin. Terveydentila Kaikki saatavilla olevat lapsen terveystiedot kerätään ennen lapsen sijoitusta. Mahdollisuuksien mukaan aloitetaan myös tarpeelliset arviointi- ja kuntoutustoimenpiteet. Lapsen tietoja kerätään mm. neuvolan, koulun, päiväkodin, sairaaloiden, kuntouttajien ja lapsen vanhempien avustuksella. Usein tiedot täydentyvät vähitellen. Pienen lapsen osalta tietoja ei ennen sijoitusta yleensä paljoa ole ehtinyt kertyä. Mitä isompi lapsi on, sitä enemmän hänestä ja hänen terveydentilastaan on tietoa saatavilla. Terveydenhuoltomenot Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset, esimerkiksi infektiosairauksiin liittyvät apteekissa ilman lääkärin määräystä myytävät käsikauppalääkkeet sekä tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut ja lääkärinpalkkiot. Erikseen korvataan pitkäaikaissairauksiin liittyvät terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, säännöllisesti lapsen käytössä olevat (pitkäaikaissairaus) lääkärin määräämät reseptilääkkeet, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito, sairaalahoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi julkista terveydenhuoltoa, mutta erityistapauksissa voidaan korvata lapsen hoidosta aiheutuneet yksityislääkäripalkkiot maksettuja kuitteja vastaan. Peruuttamatta jääneistä ajoista aiheutuneita kuluja ei korvata. Myös Kelan hoitotuen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan siten kuin edellä on kirjattu, mikäli perhehoitajalle maksettavaa Kelan vammaistukea ei ole myönnetty juuri näihin kustannuksiin. Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät matkakulut siltä osin kuin Kela tai yksityinen sairauskuluvakuutus ei niitä huomioi. Toimeksiantosopimus Perhehoito perustuu kuntien kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Sopimuksessa sovitaan perhehoitajan palkkiosta, hoidon kustannuksista, lapsen käyttövaroista, hoidon kestosta, lapsen yksilöllisistä tarpeista ja oikeuksista, tuki- ja harrastustoiminnasta, perhehoitajan vapaasta, valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta, perhehoitajan ja kunnan yhteistyöstä sekä sopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksen tekemisestä vastaa perhehoidon sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimus tehdään lapsen ja tulevan sijaisperheen tutustumisajan päättyessä, kun perhehoitoon siirtymisestä on sovittu. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta. HUOM! Toimeksiantosopimus ei ole työsopimus.