Tervetuloa vantaalaisen lapsen perhehoitajaksi!

Transkriptio

1 Tervetuloa vantaalaisen lapsen perhehoitajaksi!

2 Tervetuloa vantaalaisen lapsen perhehoitajaksi! Olemme iloisia siitä, että olet päättänyt ryhtyä perhehoitajaksi Vantaan kaupungin sijoittamalle lapselle. Kotisi on hyväksytty sijaiskodiksi. Luotamme siihen, että lapsi saa luonasi hyvän ja turvallisen kodin, pysyvät ihmissuhteet, rakkautta ja huolenpitoa. Sijoitettu lapsi tuo tullessaan oman historiansa, omat tapansa ja tottumuksensa. Tilanne on uusi niin hänelle ja hänen vanhemmilleen kuin sinulle ja perheellesikin. Alkuun perheenjäsenten voi tuntua vaikealta sopeutua lapsen tapoihin ja käyttäytymiseen tai olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa. Omaan sijaisvanhemmuuteen liittyvät tunteet saattavat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä. Myös käytännön asiat voivat aiheuttaa ongelmia, kun kerralla tulee paljon uusia termejä ja uutta muistettavaa. Tärkeintä on, että et jää hämmennyksesi keskellä yksin. Apua ja neuvoja kannattaa aina pyytää, mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Avainasemassa lapsen perhehoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa on lapsen vastuusosiaalityöntekijä. Hän vastaa asiakassuunnitelman osallistujien koollekutsumisesta ja tehdyn suunnitelman kirjaamisesta. Häneltä voit aina kysyä neuvoja ja tukea silloin, kun tunnet niitä kaipaavasi. Lasten suojelua säätelee Lastensuojelulaki (2007), missä määritellään lastensuojelun ja myös lapsen sijaishuollon yleiset puitteet ja periaatteet. Sijaisperhehoitoa taas säätelee Perhehoitajalaki (2011) Jokaisella kunnalla on kuitenkin omia käytäntöjä perhehoidon suhteen. Olemme koonneet tähän perehdytysoppaaseen perustietoa perhehoidon käytännöistä Vantaalla. Oppaaseen on kirjattu tärkeimmät perhehoitoon kuin myös lastensuojeluun liittyvät termit, jotka on esitetty aakkosjärjestyksessä, ensin lasta koskevat, sitten perhehoitajaa koskevat asiat. Sisällysluettelo auttaa sinua löytämään sen, mitä etsit. Lisätietoja saat sosiaalityöntekijältäsi. 1

3 Sisältö LASTA KOSKEVAT ASIAT...3 Lapsen asiakassuunnitelma...3 Lapsen harrastuksen tukeminen...3 Lapsen huoltajuus...4 Lapsen iltapäivähoito koulun jälkeen...4 Lapsen itsenäistymisvarat...5 Lapsen jälkihuolto...5 Lapsen koulu...5 Lapsen kotikunta...5 Lapsen kuuleminen...6 Lapsen käyttövarat...6 Lapsen lapsilisä...6 Lapsen matkustaminen...6 Lapsen oikeus asuinkunnan palveluihin...7 Lapsen opintojen tukeminen...7 Lapsen pankkitili...7 Lapsen passi ja henkilökortti...7 Lapsen päivähoito...8 Lapsen päätökset...8 Lapsen terveydenhuoltomenot Lapsen uskonto ja rippikoulu Lapsen vakuutukset Lapsen vammaistuki alle 16 vuotiaalle (ent. lapsen hoitotuki)...10 Lapsen yhteydenpito PERHEHOITAJAA KOSKEVAT ASIAT Perhehoitajan ansionmenetyskorvaus Perhehoitajan eläke Perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus Perhehoitajan hätätilanne Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajan koulutus Perhehoidon käynnistämiskorvaus Perhehoitajan laskut Perhehoitajan lomaoikeus Perhehoitajan matkakulut Perhehoitajan palkkionmaksu Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitajan tapaturmavakuutus Perhehoitajan toimeksiantosopimus Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus Perhehoitajan verotus Perhehoitajan vertaistuki Perhehoitajan yleinen asumistuki ja opintotuki Muistiinpanoja

4 Lasta koskevat asiat Lapsen asiakassuunnitelma Perhehoitoon sijoitetun lapsen asiakassuunnitelma laaditaan Vantaalla yleensä 1-2 kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Suunnitelman tekoon osallistuvat lapsi, hänen huoltajansa, perhehoitajat ja sosiaalityöntekijä. Mukaan saatetaan pyytää myös muita lapsen tilanteen arvioinnin kannalta tärkeitä henkilöitä. On tärkeää, että lapsi itse osallistuu asiakassuunnitelmaan, mikäli se hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden on mahdollista. Asiakassuunnitelmassa arvioidaan lapsen nykytilanne. Arvion pohjalta mietitään, millaisia tarpeita lapsella on, mitä tavoitteita sijoituksen aikana pyritään saavuttamaan ja millä keinoin tavoitteisiin päästään. Eri lapsilla tavoitteet ovat erilaisia. Asiakassuunnitelma sitoo sen tekoon osallistuneet yhdessä tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Monesti asiakassuunnitelma on kompromissi erilaisista näkemyksistä. Asiakassuunnitelmassa sovitaan lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevista suurista linjoista. Pienistä, jokapäiväisistä asioista päätetään sijaisperheessä. Asiakassuunnitelman kirjannut sosiaalityöntekijä lähettää sen kaikille huoltosuunnitelmaan osallistuneille. Suunnitelma kannattaa tallettaa, sillä siitä voi tarvittaessa tarkistaa, mitä on yhteisesti sovittu. Monesti asiakassuunnitelmaan kirjataan varsinkin sijoituksen alussa yksityiskohtaisesti, miten lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito järjestetään. Asiakassuunnitelmaneuvottelut pidetään pääsääntöisesti sijaishuollon toimistolla. Vaitiolovelvollisuuden velvoitteen vuoksi neuvottelu on pidettävä paikassa, missä ei ole ulkopuolisia läsnä. Lapsen harrastuksen tukeminen Kulukorvaus ja lapsilisä kattavat pääsääntöisesti lapsen harrastuksista aiheutuvat kustannukset matkakuluineen. Suuria kustannuksia aiheuttavaa pitkäjänteistä harrastusta voidaan harkinnan mukaan tukea vuosittain sovittavalla määrällä. 3

5 Lapsen huoltajuus Huostassa olevan lapsen huoltajia ovat hänen omat vanhempansa, jollei huoltajuudesta ole tehty muuta sopimusta tai oikeuden päätöstä. Lapsen vanhempia tulee kuulla lasta koskevissa ratkaisuissa. Vanhemmalla, joka on huoltaja, on vireillepano- ja muutoksenhakuoikeus lasta koskevissa päätöksissä, kuten huostassa pidon lopettamista tai yhteydenpitoa koskevissa asioissa. Lapsen nimen, uskontokunnan tai kansalaisuuden muuttamiseen tarvitaan huoltajan suostumus. Huoltaja vastaa lapsen taloudellisista asioista ja hänellä säilyy käyttöoikeus alaikäisen pankkitileihin. Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja taloudellisten ja oikeudellisten asioiden hoitamista varten, jos lapsella on varoja ja hänen huoltajansa ei kykene luotettavasti toimimaan varojen haltijana. Jos lapsi jää kuolemantapauksen tai muun syyn takia ilman huoltajaa, hänelle määrätään oikeuden päätöksellä uusi huoltaja. Ensisijaisesti huoltajaksi sopivaa henkilöä haetaan hänen omaisistaan. Sijaisvanhempi on toimeksiantosopimuksen perusteella lapsen hoitaja ja kasvattaja. Hänellä on oikeus tehdä tavanomaiset päätökset mm. päivähoitoon, kouluun ja terveydenhuoltoon liittyen. Toimivalta voidaan tarvittaessa esittää toimeksiantosopimuksella tai sosiaalityöntekijän antamalla erillisellä lausunnolla. Lapsen jokapäiväiseen hoitoon kuuluu muun muassa lapsen koulunkäynnistä, hammashuollosta, terveydenhuollosta ja harrastuksista huolehtiminen. Näihin liittyen saat täytettäväksesi lomakkeita, joihin pyydetään huoltajan allekirjoitusta. Perhehoitajana voit allekirjoittaa lapsen arkipäivään liittyviä lomakkeita, kuten esim. koepapereita, koulupoissaoloja. Lapsen iltapäivähoito koulun jälkeen Mikäli sijaisvanhempi on kokopäiväisesti töissä, sijaislapsen iltapäivähoidosta aiheutuvat asiakasmaksut korvataan Vantaan sijaishuollosta. 4

6 Lapsen itsenäistymisvarat Kaupunki perii sijoituksen aikana lapselle tulevat tulot, esim. eläkkeet, hoidon korvauksena. Näistä tuloista kaupunki tallettaa kalenterikuukausittain 40 prosenttia lapselle itsenäistymisvaroiksi. Varat ovat nuoren käytettävissä hänen täytettyään 18 vuotta. Itsenäistymisvaroilla hankitaan ensisijaisesti nuoren ensimmäisen oman kodin varusteet. Itsenäistymisvarojen määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuret tulot lapsella on ollut sijoituksen aikana. Jos lapselle ei ole kertynyt sijoituksen aikana itsenäistymisvaroja, kaupunki myöntää alkuavustuksen ensimmäisen oman kodin kalustamiseen. Lapsen jälkihuolto Huostaanoton lakkaamisen jälkeen nuorella on oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea nuorta itsenäisen elämän alkuun. Sosiaalityöntekijät avustavat ensimmäisen oman asunnon hankinnassa ja tukevat opiskelussa. Oikeus jälkihuoltoon syntyy myös, jos huostaanotto lakkautettaisiin ennen lapsen täysi-ikäiseksi tuloa. Lapsen koulu Lapsella on oikeus käydä koulua asuinpaikkakunnallaan ja kuntien kouluvirastot hoitavat keskenään koulupaikka- ym. koulutoimen vastuulla olevat asiat. Lapsen kotikunta Vantaan sijoittaman lapsen kotikunta on Vantaa hänen täysi-ikäisyyteensä asti. Jos lapsi muuttaa sijaisperheeseen Vantaan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. 18-vuotiaana tehdään muuttoilmoitus ja nuoren asuinkunnaksi tulee se paikkakunta, jossa hän tosiasiallisesti asuu. Perhehoitajan täytyy tehdä hänelle sijoitetusta lapsesta muuttoilmoitus. Lain mukaan muuttoilmoitus on tehtävä viikon kuluessa muutosta. 5

7 Lapsen kuuleminen Sosiaalityöntekijän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia, että perheeseen sijoitetun lapsen ääni tulee kuuluviin häntä koskevassa päätöksenteossa. Siksi he tapaavat lasta ilman sijaisvanhemman läsnäoloa esimerkiksi ennen asiakassuunnitelmaa. Isompi lapsi voi halutessaan myös kirjoittaa sosiaalityöntekijälleen kirjeen, sähköpostia tai soittaa hänelle. Lapsen käyttövarat Lapselle kuukausittain maksettava käyttövara sisältyy kulukorvaukseen. Alle 15-vuotiaan käyttövaran tulee perhehoitajalain mukaan vastata hänen yksilöllistä tarvettaan. 15 vuotta täyttäneen käyttövara on lain mukaan vähintään 1/3 elatustuen määrästä eli 47,62 /kk vuonna Käyttövara on annettava lapselle todisteellisesti esim. pankkitositteella tai kuitilla. Se, annetaanko käyttövara lapselle/nuorelle kokonaisuudessaan kerran kuukaudessa vai jaettuna viikkorahoiksi, on sijaisperheen itse päätettävissä. Lapsen lapsilisä Lapsilisä maksetaan sijaisperheelle. Perhehoitaja itse hakee Kelalta lapsilisän. Lapsilisä kannattaa hakea heti lapsen muuttaessa sijaisperheeseen, jotta se alkaa tulla sijoitusta seuraavan kuukauden alusta lähtien sijaisperheelle. Perhehoidon sosiaalityöntekijä lähettää suoraan Kelalle päätösesityksen, jonka perusteella sijaisvanhemmalle maksetaan sijoitetun lapsen lapsilisä. Lapsilisän suuruus määräytyy sijaisperheen lapsilisään oikeutettujen lasten lukumäärän mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi ennestään kolme lasta ja sijoitettu lapsi tulee neljänneksi, perhe saa yhtä suuren lapsilisän kuin perhe, jolla on neljä biologista lasta. Lapsen matkustaminen Kun lapsi matkustaa ulkomaille, hän tarvitsee mukaansa todistuksen huostaanotosta ja sijaishuollosta sijaisperheessä. Todistuksen antaa sosiaalityöntekijä. Myös lapsen vanhemmille tulee ilmoittaa matkustusaikeesta ja heiltä tulee saada suostumus matkaan. 6

8 Lapsen oikeus asuinkunnan palveluihin Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi on Lastensuojelulain (16 ) mukaan oikeutettu tarpeen mukaisiin julkisiin palveluihin asuinkunnassa, kuten julkisiin terveydenhuoltopalveluihin, koulupalveluihin. Kustannusvastuu on sijoittavalla kunnalla ja se todetaan maksusitoumuksella. Tämä edellyttää viranomaisten välistä yhteistyötä. Epäselvissä tapauksissa ota yhteys sosiaalityöntekijään. Lapsen opintojen tukeminen Koululaisen tai opiskelijan oikeus opintorahaan alkaa hänen täyttäessään 17 vuotta. Sijaisperheessä asuva nuori saa täysimääräisen opintorahan, koska hän ei asu omien vanhempiensa luona. Asiakassuunnitelmassa sovitaan, mitä kustannuksia nuoren tulee ylijäävällä opintorahallaan kattaa. Ensisijaisesti sillä hoidetaan opiskelukustannukset. Opintolainaa ei huostaanotetun tai jälkihuoltoon oikeutetun lapsen tarvitse ottaa. Lapsen pankkitili Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta edelleen lapsen edunvalvojina. Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Perhehoitaja voi avata omiin nimiinsä tili, johon sijaiskotilapsella on käyttöoikeus. Näin meneteltäessä lapsen syntymävanhemmat eivät pysty nostamaan omin päin lapsen tililtä rahaa. Lapsen passi ja henkilökortti Hakemus passista jätetään lapsen asuinpaikkakunnan passiviranomaiselle ja siihen tulee toimittaa liitteeksi Vantaan sosiaalilautakunnan edustajan 7

9 lupa passin myöntämiseksi. Lapsen huoltajan/huoltajien suostumus passin myöntämiseen hankitaan aina, kun se on mahdollista. Sosiaalityöntekijä hankkii luvat passin myöntämiselle. Henkilökorttihakemukseen tarvitaan myös sosiaalilautakunnan edustajan lupa, joka pyydetään sosiaalityöntekijältä. Lapsen päivähoito Sijaisvanhemmat hakevat tarvittaessa lapselle päivähoitopaikan asuinpaikkakunnalla. Vantaan kaupunki maksaa päivähoitopaikan kokonaiskustannukset. Sosiaalityöntekijä selvittää tarvittaessa asiaa hoitavan yhteyshenkilön päivähoidossa. Sijaisvanhemmilta ei peritä asiakasmaksua päivähoidosta. Lapsen päätökset Sijaisperhehoitoon sijoitetut lapset ovat lähes poikkeuksetta huostaanotettuja ja heistä on tehty huostaanottopäätös. Kunnan sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto (lastensuojelulaki 40 ), jos: Puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos: avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun mukaista. 8

10 Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Usein huostaanottoa edeltävät monet avohuollon tukitoimet ja tiivis yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja lapsen vanhempien välillä. Niin sanottu tahdonvastainen huostaanotto on kyseessä silloin, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos asianosaisen kuuleminen on jätetty suorittamatta muusta lainmukaisesta syystä. Silloin huostaanottoasian ratkaisee hallinto-oikeus. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää huostaanotetun lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta, muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Vastaanottoperheessä lapsi voi olla sijoitettuna kiireellisenä sijoituksen päätöksellä (Lastensuojelulaki 38 ), mikä on tarpeellista silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on voimassa korkeintaan 30 päivää. Poikkeustapauksessa sosiaalityöntekijät voivat jatkaa kiireellisen sijoituksen voimassaoloaikaa. Kiireellinen sijoitus voi tällöin kestää enintään 60 päivää sijoituksen alkamisesta. Silloin kun lapsi on sijoitettu kaikkien osapuolten suostumuksella, ilman huostaanottoa, puhutaan avohuollon tukitoimipäätöksestä (Lastensuojelulaki 37 ). Avohuollon tukitoimisijoitus on lyhytaikainen. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja lakkaa viimeistään, kun nuori täyttää 18 vuotta. Huostaanotto tulee lakkauttaa myös aiemmin, mikäli lapsen biologisten vanhempien tilanne muuttuu niin, että huostaanoton tarve lakkaa. Yli 12-vuotias lapsi tai lapsen huoltajat voivat anoa huostaanoton lakkauttamista. Silloin sosiaalityöntekijät tutkivat lapsen tilanteen. He arvioivat sitä, onko lapsen edun mukaista muuttaa takaisin biologisten vanhempien luokse vai jatkaa asumista sijaisperheessä. Sosiaalityöntekijät kuulevat asiasta lasta, tämän vanhempia ja perhehoitajia. 9

11 Lapsen terveydenhuoltomenot Kulukorvaus kattaa julkiset terveydenhuoltomenot. Niitä ovat muun muassa apteekista ilman reseptiä ostettavat lääkkeet ja satunnaiset antibioottikuurit. Pitkäaikaisesta sairaudesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta neuvotellaan erikseen vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen uskonto ja rippikoulu Perhehoitaja ei voi muuttaa lapsen uskontokuntaa ilman huoltajan suostumusta. Käytännössä alle 15-vuotias kirkkoon kuulumaton nuori ei ilman huoltajan suostumusta saa käydä rippikoulua. Nuori ei myöskään ilman huoltajan suostumusta saa osallistua muun kuin huoltajan hänelle valitseman uskonnollisen suuntauksen rippikouluun. Lapsen vakuutukset Perhehoitoon sijoitettuja lapsia ei ole vakuutettu. Vantaan kaupungilla on vakuusrahasto, josta korvataan lapsille sattuneet vahingot tai lasten aiheuttamat vahingot siltä osin kuin ne eivät tule korvatuiksi muulla perusteella. Sijoitetut lapset ovat perheenjäseniä ja heidät tulee liittää sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin. Jos kotivakuutuksesta tulee korvattavaksi sijoitetun lapsen aiheuttama vahinko, voidaan omavastuuosuus korvata kaupungin vahinkorahastosta hakemusta ja kuitteja vastaan. Perhehoitaja voi halutessaan ottaa lapselle tarpeelliseksi katsomiaan vakuutuksia. Tällöin sijaisvanhempi tulee merkitä mahdollisen vakuutuskorvauksen saajaksi, sillä muuten mahdollinen korvaus maksetaan lapsen huoltajille. Sijaisperheen tulee itse maksaa lapselle ottamansa vakuutus. Lapsen vammaistuki alle 16 vuotiaalle (ent. lapsen hoitotuki) Kela maksaa pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen hoitajalle vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen luokkaan hoidon vaativuuden mukaan. Perhehoidossa olevasta lapsesta vammaistuki maksetaan perhehoitajalle. Se on verotonta tuloa. Perhehoitaja tekee vammaistukihakemuk- 10

12 sen Kelalle. Hakemukseen pitää liittää sitä varten kirjoitettu lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Mahdollisuus vammaistukeen kannattaa selvittää aina, kun lapsi käy terapiassa, tarvitsee jatkuvaa lääkitystä tai on käyttäytymisensä takia vaativa hoidettava. Vammaistukihakemus kannattaa täyttää huolellisesti. Hakemusta täyttäessäsi voit arvioida sitä, millä tavoin lapsen hoito poikkeaa samanikäisen, terveen lapsen hoidosta. Esimerkit selventävät asiaa. Sijaisvanhemman on hyvä kuvata vammaistukihakemukseen tarkasti ja yksityiskohtaisesti lapsen hoidettavuutta. Lapsen yhteydenpito Lapsella on oikeus pitää yhteyttä sukulaisiin ja muihin läheisiin ihmisiin. Lastensuojelulain 54 :n mukaan: Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaan ottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishoitopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä. Lisäksi lapsen sijaishoitopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Yhteydenpidosta sovitaan asiakassuunnitelmassa. Perhehoitaja sitoutuu toimeksiantosopimuksessa tukemaan omalta osaltaan yhteydenpitoa eli mm. kuljettamaan lasta yhteydenpitopaikkaan. Mahdollisesta yhteydenpidon rajoittamisesta vastuusosiaalityöntekijän on tehtävä valituskelpoinen päätös. Matkapuhelin kuuluu kouluikäisen sijaislapsen elämään. Sijaisvanhemmat hankkivat lapselle puhelimen ja liittymän ja vastaavat niiden kustannuksista. Perhehoitajille maksettava kulukorvaus kattaa kustannukset. 11

13 Perhehoitajaa koskevat asiat Perhehoitajan ansionmenetyskorvaus Lapsen sijoituksen alkuvaiheessa on useimmiten lapsen edun mukaista, että sijaisvanhempi jää kotiin hoitamaan lasta. Perhehoitajalle voidaan maksaa ansionmenetyskorvausta yhtäjaksoisesti enintään vuoden ajalta, kun hän jää pois ansiotyöstä sijoitetun lapsen tarpeiden takia. Sijoituksen jatkuessa voi esim. koulun aloitus tai psykiatrinen hoito aiheuttaa tarvetta vanhemman kotonaoloon. Ansionmenetyskorvauksen lisäksi maksetaan hoitopalkkio. Jos sijaisperheeseen sijoitetaan sisarukset, maksetaan ansionmenetyksen korvausta vain yhden lapsen osalta. KELAn etuudet (esim. vanhempainraha ja lapsen kotihoidon tuki) eivät koske perhehoitajia. Perhehoitajan eläke Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Kertymäprosentti on 1,5. Perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus Hoitopalkkion määrästä sovitaan toimeksiantosopimuksessa sosiaalilautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Perhehoitajalaki määrittelee perhehoitajan vähimmäispalkkion. Korkeampaa hoitopalkkiota maksetaan silloin, kun perhehoitaja hoitaa lasta kotona eikä ole ansiotyössä. Myös alle kolme vuotiaan lapsen sijaisvanhemmille maksetaan korkeampaa hoitopalkkiota korvaamaan kotihoidontukea, jos sijaisvanhempi ei ole kodin ulkopuolella työssä tai opiskelemassa. Kulukorvausta maksetaan Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vantaan sosiaalilautakunnan ohjeiden mukaisesti porrastettuna iän perusteella. Korvaus maksetaan hoitopalkkion yhteydessä. Kulukorvaus ja lapsilisä kattavat 12

14 lapsen tavanomaiset elinkustannukset perheessä, kuten asuminen, ruoka, vaatetus, harrastukset ja tavanomaiset sairauskulut. Kulukorvaukseen sisältyy lapselle omaan käyttöön annettava käyttövara. Kulukorvausta ei makseta sen jälkeen, kun lapsi tai nuori on ollut yhtäjaksoisesti yli 4 viikkoa poissa perheestä. Kulukorvauksen määrä voidaan muuttaa erillisellä päätöksellä pienemmäksi, jos oleellinen osa lapsen tai nuoren elinkustannuksista maksetaan muulla tavoin. (esim. sairaalahoito, sisäoppilaitos, opintotuki, armeija). Perhehoitajan hätätilanne Virka-ajan ulkopuolella kriisitilanteessa voit ottaa yhteyttä oman kuntasi kriisipäivystykseen. Vantaalla virka-ajan ulkopuolella toimii sosiaali- ja kriisipäivystys (puh ), joka on auki ympäri vuorokauden. Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun lapsen olosuhteissa tapahtuneista muutoksista perhehoidon sosiaalityöntekijälle. Esimerkiksi perhehoitajan töiden aloittaminen alentaa aiemmin kotona päätoimisesti lasta hoitaneen perhehoitajan palkkiota. Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. Perhehoitajan koulutus Vantaa järjestää perhehoitajille täydennyskoulutusta. Perhehoitajille sopivaa koulutusta järjestävät myös muun muassa Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Niistä saa hyvin tietoa netistä. Jos perhehoitaja hakeutuu muuhun koulutukseen, kustannusten korvaamisesta tulee sopia etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. 13

15 Perhehoidon käynnistämiskorvaus Perhehoidon käynnistämisvaiheessa sijaisperhe hankkii perheeseen sijoitettavalle lapselle välttämättömät tarvikkeet. Tällaisia ovat esim. sänky, hoitotai kirjoituspöytä, kirjoituspöydän tuoli, vuodevaatteet, rattaat ja turvaistuin. Käynnistämiskorvauksella hankittavista tarvikkeista kannattaa keskustella ennen hankintoja perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa. Lapselle ostetuista tarvikkeista tulee säilyttää kuitit ja lähettää ne perhehoidon sosiaalityöntekijälle. Alkuperäiset kuitit lähetetään tarvittaessa takaisin perhehoitajalle, jos niitä tarvitaan esim. takuun takia. Kulut maksetaan kun toimeksiantosopimus on allekirjoitettu. Jos sijoitetun lapsen hoito sijaisperheessä kestää alle kolme vuotta, silloin tarvikkeet luovutetaan takaisin sosiaalitoimen hallintaan. Perhehoitajan laskut Sijoitetun lapsen asioihin liittyvät alkuperäiset kuitit ja laskut pitää lähettää perhehoitoon mielellään heti tai viimeistään 2 kk menojen syntymisestä. Perhehoitajan tulee käyttää laskulomakkeita, joita saa sijaishuollosta. Lasku tulee tehdä lapsikohtaisesti. Perhehoitajan lomaoikeus Lomaoikeus on 1 pv/kk palkallisena ja vaativaa erityishoitoa tarvitsevan lapsen hoidosta lomaoikeus on 2 3 pv/kk. Vaihtoehtona lomalle maksetaan kuukauden hoitopalkkio (Vantaalla maksettu kesäkuun maksatuksen yhteydessä) koko lomamääräytymisvuoden sijaisperheenä toimineelle. Perhehoitajan matkakulut Matkakustannusten korvausta maksetaan yleisellä kulkuneuvolla tai omalla autolla tehdyistä matkoista. Näitä tilanteita ovat tutustumisvaiheen tapaamiset ja lapsen kuljetukset, sosiaalitoimen järjestämät neuvottelut lapsen asioissa, lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoon liittyvät matkat sekä omavastuuosuudet terapiakäynneistä tai muista pitkäaikaisen sairauden 14

16 hoitoon liittyvistä matkakustannuksista. Oman auton käytöstä maksetaan Kelan taksojen mukainen kilometrikorvaus. Perhehoitajan palkkionmaksu Vantaan henkilöstöpalvelujen palkanlaskenta huolehtii sekä perhehoitopalkkioiden että kulukorvausten maksamisesta. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan jälkikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Palkkion ja kulukorvauksen suuruus näkyy kotiin tulevassa palkkalaskelmassa. Verokortti toimitetaan Vantaan sosiaalitoimen, sijaishuollon palkanlaskentaan, osoitteeseen: Vantaan henkilöstöpalvelut/sijaisperheiden palkkiot, Kultarikontie 1 B, Vantaa. Perhehoitajien palkkioihin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä perhehoidon sosiaalityöntekijään tai palkanlaskentaan puh tai Perhehoitajan sairastuminen Mikäli perhehoitaja sairastuu, pyritään perheen tilannetta tukemaan tarvittaessa ensisijaisesti avustamalla perhettä hoitoavun järjestämisessä. Perhehoitajan tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja neuvotella hänen kanssaan tilanteesta. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus. Perhehoitajan tapaturmavakuutus Vantaan toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneet perhehoitajat ovat Vantaan kaupungin puolesta tapaturmavakuutettuja. Perhehoitajan toimeksiantosopimus Perhehoito perustuu kaupungin kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. 15

17 Sopimuksessa sovitaan perhehoitajan palkkiosta, hoidon kustannuksista, lapsen käyttövaroista, hoidon kestosta, lapsen oikeuksista, tuki- ja harrastustoiminnasta, perhehoitajan vapaasta, valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä sopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksen tekemisestä vastaa perhehoidon sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimus tehdään kun lapsi siirtyy sijaisperheeseen. Perhehoitosopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti päättymään kahden kuukauden kuluttua. Jos hoidossa on sellaisia vakavia puutteita, jotka eivät ole korjattavissa kohtuullisessa ajassa, puretaan sopimus välittömästi. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus Sijaisperheelle annetut tiedot lapsesta ja lapsen vanhemmista ovat luottamuksellisia. Niiden tulee jäädä vain sosiaaliviraston ja perhehoitajien välisiksi, niin perhehoidon aikana kuin tulevaisuudessakin. Vaitiolovelvollisuudesta, joka koskee myös perhehoitajaa, on säädetty sosiaalihuollon asiakaslaissa sekä rikoslaissa. Lasta koskevat asiakirjat on säilytettävä lukitussa paikassa ja sijoituksen päätyttyä kaikki lapseen liittyvät asiakirjat palautetaan sosiaalitoimelle. Huostassa olevan lapsen tietojen käyttämisestä tutkimuksissa, opinnäytteissä tai muissa vastaavissa on oltava kirjallinen sosiaalilautakunnan suostumus sekä lapsen huoltajan kirjallinen suostumus. Lapsen valokuvaa tai muuta tunnistettavaa tietoa ei voi julkaista (esim. sijaisperhehaastattelut lehtiin, televisioon jne.) ilman huoltajan kirjallista suostumusta. Suostumuksen vanhemmilta pyytää tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Perhehoitajan verotus Sijoitetun lapsen hoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Molemmat ovat veronalaista tuloa. Perhehoitaja saa vähentää kulukorvauksen osuuden verotuksessa. Veroilmoitusta täytettäessä on siis muistettava merkitä vähennyksiin perhehoidon kulukorvaus. Lomakkeessa kulukorvauksen vähennys ilmoitetaan kohdassa muut tulonhankkimiskulut. 16

18 Perhehoitajan vertaistuki Vantaalla pyritään järjestämään sijaisperheille vertaistukiryhmiä. Myös paikalliset sijaiskotiyhdistykset järjestävät perhehoitajille vertaisryhmiä. Kts. Perhehoitoliiton nettisivuilta paikkakunnallasi toimivan sijaiskotiyhdistyksen yhteystiedot. Perhehoitajan yleinen asumistuki ja opintotuki Perhehoidon palkkio vaikuttaa tulona yleisessä asumistuessa sekä opintotuessa omana, vanhempien ja/tai puolison tulona. Kulukorvaus ei vaikuta etuuksien määrään. 17

19 Muistiinpanoja 18

20 Muistiinpanoja 19

21 Muistiinpanoja 20

22 Julkaisija: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Teksti: Lasten sijaishuolto, perhehoito Kuva Pirjo Kuula Ulkoasu: Kirsi Unhola Paino: Vantaan kaupungin paino, 7/2011