Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n suositus yksityispraktiikassa palkansaajina työskentelevien eläinlääkärien työehdoiksi

Transkriptio

1 Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n suositus yksityispraktiikassa palkansaajina työskentelevien eläinlääkärien työehdoiksi Hyväksytty Suomen Eläinlääkäriliiton hallituksen kokouksessa Kursivoidut kohdat tässä suosituksessa ovat suoraa lainausta lakitekstistä. I YLEISTÄ 1 Suosituksen soveltamisala Tässä suosituksessa mainittuja ehtoja sovelletaan yksityisessä omistuksessa olevien praktiikoiden eläinlääkäreihin ja soveltuvin osin praktiikkaoikeudet saaneisiin opiskelijoihin. Ammatinharjoittajat eivät ole työsuhteessa eläinlääkäriasemaan. Heidän tulee sopia toimintansa ehdoista eläinlääkäriaseman kanssa erikseen. Tätä suositusta voidaan kuitenkin soveltuvin osin soveltaa myös ammatinharjoittajiin, mikäli eläinlääkäriasema ja ammatinharjoittaja niin yhdessä sopivat. II TYÖSUHDE 2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisvapaus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä lain määrittelemissä puitteissa. Sekä työntekijöillä että työnantajalla on järjestäytymisvapaus. Järjestäytymisvapauteen kuuluu myös vapaus olla järjestäytymättä. 3 Työsuhteen alkaminen Työnantaja selvittää uudelle työntekijälle, millaiset tämän työehdot ovat ja mitä sopimuksia ja suosituksia työntekijään sovelletaan. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työsopimuksesta tulee ilmetä määräaikaisuuden peruste. 4 Koeaika Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeaikana kumpikin työsuhteen osapuoli voi purkaa työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta. Purkaminen koeaikana ei saa tapahtua epäasiallisilla tai syrjivillä perusteilla. Jos työsopimus puretaan

2 koeaikana, työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Työntekijälle kertynyt, maksamatta oleva palkka ja muut työsuhdesaatavat on maksettava hänelle purkupäivän loppuun mennessä, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu. Soveltamisohje: Lähtökohtana on, että työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimusta tehdessään siitä, milloin lopputili maksetaan, jos työsuhde päättyy purkamiseen. Ajankohdaksi voidaan sopia esimerkiksi seuraava normaali palkanmaksupäivä. Jos työntekijä saa provisiopalkkaa tai palkan määrä voidaan muusta syystä todentaa vasta pidemmän ajan kuluttua, tulee lopputili maksaa välittömästi, kun lopputilin kokonaissumma on selvillä mutta kuitenkin viimeistään silloin, kun provisiopalkka olisi maksettu, mikäli työsuhde ei olisi päättynyt. 5 Työsuhteen päättyminen Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa irtisanomisilmoituksessa irtisanomisperuste. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet: Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan: 1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista; 2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; tai 4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet: Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin työsopimuslain 4 :ssä säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun 1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai 2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä Lähtökohta on, että työntekijä ja työnantaja sopivat noudatettavasta irtisanomisajasta. Tällöin ainoa rajoitus on, ettei työntekijän irtisanomisaika saa olla työnantajan irtisanomisaikaa pidempi. Jollei irtisanomisajoista ole sovittu, noudatetaan työsopimuslain irtisanomisaikoja:

3 Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta; 5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta Työsopimuksen kumpikin osapuoli voi purkaa sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työsopimuslaissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkuilmoitus on annettava kirjallisesti. Työntekijälle kertynyt, maksamatta oleva palkka ja muut työsuhdesaatavat on maksettava hänelle purkupäivän loppuun mennessä, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu. Soveltamisohje: Lähtökohtana on, että työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimusta tehdessään siitä, milloin lopputili maksetaan, jos työsuhde päättyy purkamiseen. Ajankohdaksi voidaan sopia esimerkiksi seuraava normaali palkanmaksupäivä. Jos työntekijä saa provisiopalkkaa tai palkan määrä voidaan muusta syystä todentaa vasta pitemmän ajan kuluttua, tulee lopputili maksaa välittömästi, kun kokonaissumma on selvillä. III TYÖAIKA 6a Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa noudatettaessa työntekijän vuorokautinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja viikkotyöaika enintään 40 tuntia. Säännöllistä keskimääräistä työaikaa noudatettaessa työntekijän säännöllisen työajan on tasoituttava keskimääräiseen 40 tunnin viikoittaiseen työaikaan viimeistään 26 viikon kuluessa. Säännöllisen työajan pituus voi sovittaessa olla enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Tällöin työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimäärin 40 tunniksi viikossa enintään neljän viikon kuluessa. Kalenteriviikkoa kohti työntekijällä on oikeus pitää keskimäärin vähintään kaksi kalenterivuorokautta vapaata. Työaika sijoittuu maanantaista lauantaihin klo väliselle ajalle ja järjestetään yhdenjaksoiseksi. Jos päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijärjestelmä, joka tulee laatia vähintään 4 viikon ajanjaksolle, vahvistetaan vähintään viikkoa ennen kyseisen ajanjakson alkamista. Työntekijällä on oikeus pitää ruokatauko 20 min ja kahvitauko 10 min kunakin työpäivänä. Arkipyhäviikolla lyhennetään viikkotyöaikaa arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavasti. Arkipyhiksi luetaan seuraavat päivät: pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto, uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä. 6b Säännöllinen työaika ja provisiopalkkaus Provisiopalkkauksen kantava ajatus on se, ettei palkkaa makseta ajan kulumisen perusteella vaan ainoastaan

4 konkreettisesti tehdystä työstä. Aloitettaessa työsuhdetta ja säännöllisesti myös työsuhteen aikana on suositeltavaa, että työnantaja ja työntekijä käyvät tarkoin läpi ne toimenpiteet, mitä työntekijä kykenee tekemään ja arvioivat yhdessä, paljonko aikaa työntekijä tarvitsee keskimäärin kunkin toimenpiteen suorittamiseen. Tämän jälkeen työnantaja laatii provisiopalkalla toimivan eläinlääkärin työvuorolistat huomioiden työntekijän oletetun nopeuden ja osaamistason. On oletettavaa, että keskimäärin juuri vastavalmistunut eläinlääkäri tarvitsee enemmän aikaa toimenpiteen suorittamiseen kuin kokenut eläinlääkäri. Provisiopalkalla toimivalla eläinlääkärillä ei ole säännöllistä työaikaa, ellei sellaisesta ole nimenomaisesti sovittu. Näilläkään työntekijöillä ei työaika kuitenkaan saa ylittää 8 tuntia päivässä eikä 40 tuntia viikossa, ellei työntekijän kanssa ole sovittu työaikalain 6 :n tai 12 :n mukaisesta tasoittumisjärjestelmästä. Tämän suosituksen 6a :n momentit 4-8 koskevat myös provisiopalkkaisia eläinlääkäreitä. 7a Yötyö Yötyöllä tarkoitetaan kello välisenä aikana tehtävää työtä. Jos yötyö tulee välittömästi normaalin työvuoron perään, yötyöstä maksetaan muiden mahdollisten korvausten lisäksi 30 %:lla korotettua palkkaa. Jos sen sijaan kyseessä on puhdas yövuoro, niin korotuksen on oltava aktiivitunneilta 100 %. Soveltamisohje: 30 %:n korotus koskee tilanteita, joissa eläinlääkärin normaali työvuoro olisi esimerkiksi kello 16 23, mutta hän joutuukin poikkeuksellisesti jäämään töihin vielä kello 23 jälkeen esimerkiksi leikkauksen venyessä. 100 %:n korotus koskee tilanteita, joissa eläinlääkärin työvuoro sattuu yölle, esimerkiksi kello tai kello Tällöin 100 %:lla korotettu palkka maksetaan kello välille sattuvilta aktiivitunneilta. Aktiivitunneilla tarkoitetaan sellaisia tunteja, jolloin eläinlääkäri tekee konkreettista työtä eikä pelkästään päivystä. Päivystysajan korvauksesta määrätään tämän suosituksen pykälässä 11. 7b Yötyö ja provisiopalkkaus Provisiokorvauksella toimivan eläinlääkärin provisioprosentti pysyy ennallaan yötyön aikana. Työnantajan on tällöin kuitenkin huolehdittava siitä, että asiakkailta perittävät hinnat ovat siinä määrin päivähintoja korkeammat, että provisiokorvauksella toimivan eläinlääkärin ansiot nousevat yöllä tämän suosituksen 7a :ää vastaavasti. 8a Sunnuntaityö ja lauantaityö Sunnuntaina, kirkollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka. Lauantaina tehdystä työstä maksetaan työntekijän normaali palkka puolitoistakertaisena. Palkan voi yhteisellä sopimuksella vaihtaa vastaavaan vapaaseen. Soveltamisohje: Lauantaityön korvaaminen palkan sijasta vapaana tapahtuu siten, että jokaista lauantaina tehtyä tuntia kohden annetaan 1,5 tuntia vapaata. Esimerkiksi 8 tunnin lauantaityöpäivä korvataan yhteensä 12 tunnin vapaalla. 8b Sunnuntaityö ja lauantaityö ja provisiopalkkaus Provisiokorvauksella toimivan eläinlääkärin provisioprosentti pysyy ennallaan myös lauantain- ja sunnuntaityön aikana. Työnantajan on tällöin kuitenkin huolehdittava siitä, että asiakkailta perittävät hinnat ovat siinä määrin maanantai-perjantai hintoja korkeammat, että provisiokorvauksella toimivan eläinlääkärin ansiot nousevat tämän suosituksen 8a :ää vastaavasti 9 Lisätyö Työnantajan tulee järjestää työvuorot siten, että lisätyön teettäminen tulee kysymykseen vain poikkeustilanteissa

5 ja tilapäisesti. Työntekijän täytyy omalta osaltaan huolehtia siitä, että työt hoidetaan asianmukaisella joutuisuudella eikä sovittuja potilasaikoja pääsääntöisesti ylitetä. Lisätyöksi luetaan työ, joka tehdään sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka. Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tuntipalkkajakajaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa. Lisätyön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Soveltamisohje: Lisätyö on työaikalain mukaan työtä, joka ylittää työntekijän normaalin työvuoron, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että kyse olisi ylityöstä. Ylityötä on kahdeksan tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ylittävä työ. Lisätyö tulee aktuaaliseksi silloin kun työntekijän normaali työaika on esimerkiksi 6 tuntia päivässä, mutta syystä tai toisesta hän joutuu jäämään töihin yhdeksi tai kahdeksi ylimääräiseksi tunniksi. 10a Ylityö Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Työntekijän suostumuksella ylityöstä maksettava korvaus voidaan toteuttaa palkallisena vapaana. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa käytetään kuukausipalkan jakajana työntekijän keskimääräistä kuukausittaista työtuntimäärää. Soveltamisohje: Jokaisen työnantajan tulee lain mukaan pitää työaikakirjanpitoa kaikista työntekijöistään ja heidän tuntimääristään. Ylityökorvausten hallitsemiseksi klinikoiden on syytä selkeästi ilmoittaa hinnastoissaan, että ylimääräisinä potilaina ilman ajanvarausta tulevilta voidaan periä korkeampi taksa, mikäli potilas joudutaan hoitamaan eläinlääkärin ylityönä. 10b Ylityö ja provisiopalkkaus Työnantajan tulee järjestää provisiopalkalla työskentelevän eläinlääkärin työvuorot sellaisiksi, ettei tämän suosituksen 6b :ssä kerrottuja enimmäisaikoja ylitetä. Jos näin kuitenkin poikkeuksellisesti tapahtuu, tulee ylimääräinen työaika eli ylityö korvata työntekijälle siten, että työntekijä saa tämän suosituksen 10a :ää vastaavan ylityökorvauksen. Korvaaminen voi tapahtua esimerkiksi perimällä ylitöinä hoidettavilta asiakkailta normaalia korkeampi hinta. 11 Varallaolo Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä on työajan ulkopuolella työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön työpaikalle tai hoitamaan työtehtäviään esimerkiksi puhelimitse. Tätä varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Kaikki asiakasneuvonta on aina työaikaa eikä varallaoloa ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava erikseen. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset siten, että mitä nopeammin työntekijän tulee olla työnantajan käytettävissä, sitä suurempi myös varallaolokorvauksen tulee olla. Soveltamisohje: Varallaolokorvaukseen voidaan soveltaa esimerkiksi lääkärien virkaehtosopimuksen (Lääkärisopimus yleinen osa 15 6 momentti) periaatetta. Lääkäreillä on kaksi tasoa. Jos päivystäjä saapuu yli

6 30 minuutin varoitusajalla, hän saa tietyn korvauksen. Jos varoitusaika on alle 30 minuuttia, on korvaus suurempi. Jos varallaoloon kuuluu puhelinpäivystystä, tulee työntekijälle maksaa erillinen korvaus, mikäli puhelut ovat asiakkaalle maksullisia. Mikäli puhelut ovat maksuttomia, voidaan korvaus puhelimeen vastaamisvelvollisuudesta sisällyttää myös varallaolokorvaukseen korottavana tekijänä. 12 Viikoittainen lepoaika Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. IV POISSAOLOT 13 Työntekijän sairastuminen Työntekijän on ilmoitettava työnantajan edustajalle viipymättä sairastumisestaan ja esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan edellyttämä selvitys. Sairauden on oltava luonteeltaan sellainen, ettei työntekijä ole sairauden johdosta kykenevä tekemään työtään. Lähtökohtana pidetään sitä, että poissaoloon oikeuttavia sairauksia ovat sellaiset sairaudet, joiden perusteella työntekijällä olisi oikeus saada sairauspäivärahaa. Mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut sairastumista tai tapaturmaa tahallisesti taikka törkeällä huolimattomuudellaan, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa seuraavasti: Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkaessa kestänyt - enintään 5 vuotta, sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä; - yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta, sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 14 arkipäivältä; - yli 10 vuotta, sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 20 arkipäivältä Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkaessa kestänyt enintään yhden kuukauden, on sairausajan palkan määrä 50 % palkasta. Yllä mainituilta 9, 14 ja 20 arkipäivän ajanjaksoilta työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet hänen työpäiviään. Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan loppuu mainitun ajanjakson (9, 14 tai 20 arkipäivää) kuluttua, riippumatta siitä onko työntekijä ollut työkyvytön yhtäjaksoisesti vai pätkittäin, jos poissaolot johtuvat yhdestä ja samasta sairaudesta. Jos kuitenkin työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle viimeksi maksettiin (KELA:n) sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkka yhdeltä arkipäivältä. KELA:n sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha maksetaan tällöin työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä alkaen. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.

7 14 Lyhyt tilapäinen poissaolo Työntekijällä on työsopimuslain 4 luvun 6 :n mukaisesti oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa tämän lapsen hoitamiseen käytetyiltä päiviltä siten, että lapsen ensimmäinen sairastumispäivä on palkaton, mutta toinen, kolmas ja neljäs päivä ovat palkallisia. Työnantajat pitävät tärkeänä, että työntekijä pyrkii olemaan töissä myös lapsen ollessa sairaana. Tämän vuoksi työnantaja maksaa työntekijän järjestämälle lapsenhoitajalle palkan enintään neljältä ensimmäiseltä lapsen sairauspäivältä, niiltä päiviltä, jolloin työntekijä on töissä. Lapsen ensimmäiseksi sairauspäiväksi luetaan se päivä, jolloin työntekijä ilmoittaa sairastumisesta työnantajalle tai vaihtoehtoisesti lääkärintodistuksesta ilmenevä päivä. Ensisijaisesti työntekijän tulee, yhteistyössä työnantajan kanssa, järjestää lapsen hoito muuttamalla työvuoron ajankohtaa kokonaan tai osittain. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasiallinen este on sairaalahoito, asevelvollisuuden/naisten vapaaehtoisen asepalvelun suorittaminen, reservin kertausharjoituksiin osallistuminen ja toisella paikkakunnalla olo matkan tai opiskelun vuoksi. Lähtökohtana on, että lapsen vanhemmat pyrkivät osallistumaan lapsen hoitoon tasapuolisesti. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä työsopimuslain 4 luvun 7 :n mukaisista pakottavista perhesyistä. Nämä tilapäiset vapaat ovat palkattomia. Työntekijällä palkasta ja vuosilomasta ei kuitenkaan vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan tai lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän puolisoa, omia ja puolison lapsia, omia ja puolison lastenlapsia sekä työntekijän ja työntekijän puolison vanhempia. Avopuoliso rinnastetaan puolisoon. Muuta palkallista vapaata ovat työntekijän työpäiville sijoittuvat: 1) työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä; 2) työntekijän vihkiäiset tai parisuhteen rekisteröintipäivä; 3) asevelvollisen työntekijän osallistuminen kutsuntatilaisuuteen; 4) työntekijän kertausharjoitukset, jolloin osallistumispäiviltä maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus; 5) osallistuminen työntekijän puolison synnytykseen Työntekijän on ilmoitettava viipymättä työnantajalle tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan. 15 Perhevapaat Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan. 16 Lääkärintarkastukset Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Provisiopalkalla työskentelevän työntekijän palkka alla mainituissa tapauksessa määräytyy hänen keskimääräisen tuntiansionsa mukaan. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole kohtuudella voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

8 1) Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset: Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. 2) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset: Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa. (Työsopimuslaki 4 luku 8 2 momentti) 3) Lakisääteiset lääkärintarkastukset: Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin. 4) Äkillinen hammassairaus: Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. V VUOSILOMA JA LOMARAHA 17 Vuosiloma Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan 18 Lomaraha Lomaraha on lakiin perustumaton, työntekijän lakisääteisen vuosilomapalkan lisäksi maksettava etuus, joka on suuruudeltaan 50 % lakimääräisen vuosiloman palkasta. Lomaraha on maksettava viimeistään lomakauden päätyttyä (kesälomien osalta viimeistään ja talvilomien osalta viimeistään 1.4.). Lomarahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa etukäteen ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosilomapalkasta ja -korvauksesta. Lomaraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle työhön paluun jälkeen. VI PALKKAUS 19 Palkkaus Työntekijälle voidaan kiinteän kuukausipalkan lisäksi maksaa henkilökohtaista lisää. Vaihtoehtoisesti palkka voi muodostua provisiopalkan ja takuupalkan yhdistelmästä. Työsopimuksessa on sovittava, mitä velvoitteita takuupalkan saaminen työntekijälle luo. Työpäiviin, joiden perusteella provisiokorvaus lasketaan, ei lueta sellaisia päiviä, joilta provision kertymistä ei voida taata. Tällaisia päiviä ovat esimerkiksi koulutuspäivät ja päivät, jolloin eläinlääkäriasemalle tulee asiakkaita ilman ajanvarausta (ns. poliklinikkapäivät). Ilman ajanvarausta tehtävistä työpäivistä sekä niistä maksettavasta korvauksesta on aina sovittava erikseen. Jos eläinlääkäriasemalla työskentelee eläinlääkäreitä erilaisilla palkkaustavoilla, on työnantajan pyrittävä jakamaan potilaat provisiopalkalla toimivien työntekijöiden sekä kuukausipalkalla toimivien työntekijöiden kesken tasaisesti. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa työntekijöiden osaamiserot sekä erityistaidot.

9 Provisiopalkka maksetaan siten, että siinä työntekijälle kertyy provisiota sekä toimenpidepalkkiosta että myös muista asiakaspalvelutoimista, kuten esimerkiksi laboratorio- ja röntgentutkimuksista. Provisiopalkalla toimivalla eläinlääkärillä on oikeus saada palkka lakisääteisesti palkallisten arkipyhien (1.5 ja 6.12) osalta, vaikka hän ei kyseisenä päivänä tekisikään työtä. Palkan määrä lasketaan tällöin vastaavalla tavalla kuin sairausajan palkan määrä lasketaan. Työntekijän palkkaa korotetaan palvelusvuosien perusteella seuraavasti: - 3 vuotta (36 työkokemuskuukautta) alan työkokemusta 6 % - 6 vuotta (72 työkokemuskuukautta) alan työkokemusta 3 % - 9 vuotta (108 työkokemuskuukautta) alan työkokemusta 3 % Eläinlääkäriliiton yrittäjävaliokunta ja yksityissektorin työsuhdevaliokunta päättävät vuosittain yhdessä, paljonko 20 :n taulukkopalkkoja korotetaan yleisen palkkatason ja hintojen noustessa. Päätös tehdään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Provisiopalkalla olevien eläinlääkärien palkkakehitystä on työnantajan seurattava siten, ettei se jää jälkeen kuukausipalkalla työskentelevien ansiokehityksestä. Työkokemusta kertyy seuraavasti: - vähintään 80 työtuntia kuukaudessa = 1 työkokemuskuukausi - vähintään 40 mutta alle 80 työtuntia kuukaudessa = ½ työkokemuskuukausi Alle 40 työtuntia kuukaudessa ei kerrytä korotukseen oikeuttavaa työkokemusta, ellei työntekijän ja työnantajan kesken toisin sovita. Työajaksi katsotaan aika, jolloin työntekijä on tehnyt työtä sekä työssäolon veroinen aika soveltuvin osin vuosilomalain 7 :n mukaisesti. Työkokemus tarkoittaa työntekijän kokonaistyökokemusta vaatimustasoltaan ja sisällöltään vastaavissa tehtävissä eläinhoitoalalta riippumatta siitä, onko työntekijä ollut yhden vai useamman työnantajan palveluksessa. Esimerkiksi yli yhdeksän vuotta praktiikkaa tekevänä eläinlääkärinä toiminut työntekijä ei siten ole tämän suosituksen perusteella oikeutettu enää uusiin kokemuslisiin siirtyessään uuden työnantajan palvelukseen. 20 Palkan rakenne ja palkkataulukot Alla olevat palkkataulukot kuvaavat tilannetta, jossa työntekijä saa joko kuukausipalkkaa tai provisiopalkkaa. Klinikalla saattaa olla käytössään erilaisia palkkaustapoja kuin tässä kerrotut, eikä niitä ole tämän suosituksen takia syytä muuttaa. Olennaista on, että työntekijän kuukausiansiot ovat vuositasolla vähintään tämän suosituksen mukaisia. Kuukausipalkkaisen minimipalkkataulukko ja provisiopalkkaisen minimitavoitepalkkataulukko Työaika 40h/viikko Työkokemus < 3 v 3 v 6 v 9 v Palkka (jos lomaraha maksetaan erikseen) Jos työntekijä ei saa erikseen lomarahaa, tulee yllä olevan taulukon kuukausipalkkoihin lisätä 4 prosenttia. Kuukausipalkan ja provisiopalkan keskeisiä eroja on kaksi. Kuukausipalkka pysyy samana potilasmääristä riippumatta eikä palkan määrä ei vaihtele kuukausittain. Provisiopalkka puolestaan antaa työntekijälle

10 mahdollisuuden ansaita suurempaa palkkaa, mikäli työntekijän taidot ja klinikan potilasmäärät ovat hyvällä tasolla. Kääntöpuolena on luonnollisesti myös se, että huonompina kuukausina myös palkka voi jäädä alhaiseksi. Tällaisia kuukausia varten Eläinlääkäriliitto antaa nyt samalla suosituksen vähimmäistakuupalkaksi, joka provisiopalkkaisen tulee vähintään saada joka kuukausi, vaikka ansaittu provisio jäisikin takuupalkkaa pienemmäksi. Takuupalkan tarkoitus on turvata työntekijän minimitoimeentulo. Nämä taulukot koskevat eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita eläinlääkäreitä, mutta työkokemuksena huomioidaan myös ennen valmistumista samankaltaisissa työtehtävissä hankittu työkokemus. Provisiopalkalla työskentelevän eläinlääkärin tulee säännöllisesti, esimerkiksi kehityskeskustelussa, varmistua yhdessä työnantajan kanssa siitä, että provisio on oikeantasoinen ottaen huomioon muun muassa työntekijän koulutus, osaaminen ja nopeus. Provisiopalkkaisen takuupalkkataulukko , Työaika 40h/viikko Takuupalkka (jos lomarahaa ei makseta) 2856 Takuupalkka (jos lomaraha maksetaan) 2742 Tämä taulukko toimii myös eläinlääketieteen kandidaatin minimipalkkataulukkona palkkaustavasta riippumatta. VII MUUTA 21 Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan verohallituksen antamia ohjeita, ellei toisin ole sovittu. 22 Yhdenvertaisuus Työnantajan on kohdeltava työntekijöitään syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Ketään ei saa perusteettomasti asettaa parempaan tai huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Yhdenvertaisuus ulottuu myös työhönotto-, rekrytointi- ja irtisanomistilanteisiin.