PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n työehtosopimus

Transkriptio

1 PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n työehtosopimus jäsenkirje 2/ Sisältö Ajankohtaista edunvalvonnasta Syksyn luottamusmiesvaalit Tehyn aukioloajat kesällä AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA Vuosilomat Kesälomakausi on jo hyvässä vauhdissa ja edunvalvontaan tulee jonkin verran kysymyksiä lomiin liittyen. Tästä kirjeestä löytyy vastauksia yleisimpiin lomia koskeviin kysymyksiin. Paljonko saan lomapäiviä? Lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa, mikäli työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden eikä työntekijällä ole vähintään 7 vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työkokemusta. Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden tai työkokemusta on vähintään 7 vuotta, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Lomaa kertyy vain ns. täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Jos työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan täyttä työaikaa tai muuten vähintään 14 työpäivää joka kuukausi, ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ne kuukaudet, joina työntekijä työskentelee 14 päivänä. Jos työntekijällä on esimerkiksi palkattomia vapaita niin, ettei 14 päivää täyty, ei lomaa kerry kyseiseltä kuukaudelta. Jos työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan yhtenäkin kuukautena vähemmän töitä kuin 14 työpäivää, riittää loman kertymiseen, että työtä on kuukaudessa vähintään 35 tuntia. Lomaa aina joko kertyy tai ei kerry. Ei siis ole mitään puolikkaita lomanmääräytymiskuukausia. Työhön rinnastetaan muun muassa vuosiloma, äitiysloma, vanhempainvapaa, sairausloma (kuitenkin enintään 15 viikkoa vuodessa) ja muut palkalliset vapaat. 1(5)

2 Miten vuosiloman ajankohta määräytyy? Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Viime kädessä työnantaja siis määrää vuosiloman ajankohdan eikä ole sidottu työntekijän toiveisiin. Työntekijää on kuitenkin aina kuultava ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä, eli työntekijälle tulee antaa mahdollisuus esittää toiveita loma-ajankohdasta. Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti eli kaikkien lomatoiveet pitää mahdollisuuksien mukaan huomioida. Lomasta 24 päivää on annettava yhdenjaksoisena kesälomakaudella eli toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Mahdolliset 24 päivää ylittävät päivät annetaan talvilomakaudella. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia loman sijoittelusta niin, että vähemmän kuin 24 päivää pidetään kesällä ja talvella vastaavasti enemmän. Jos kesälomaa pidetään talvella, pitenee loma tältä osin puolella. Esimerkiksi jos työntekijä, jolla on kertynyt 30 lomapäivää, pitää kesäkaudella 18 lomapäivää, jää talvelle 15 lomapäivää. Tämä johtuu siitä että talvelle siirretyt 6 päivää pitenevät 9 päiväksi. Varsinainen talviloma puolestaan ei pitene. Milloin työnantajan pitää ilmoittaa loman ajankohta? Ehdoton pääsääntö on, että lomasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Aivan poikkeuksellisesti voidaan noudattaa kahden viikon ilmoitusaikaa, mikäli loman ilmoittaminen aiemmin ei ole mahdollista. Tämän poikkeuksen edellytykset kuitenkin täyttyvät hyvin harvoin, eli kuukauden ilmoitusaika on hyvin voimakas lähtökohta. Työntekijän ei ikinä tarvitse jäädä lomalle kahta viikkoa lyhyemmällä ilmoitusajalla. Jos työnantaja ilmoittaa loman alkavan vaikkapa viikon päästä, työntekijällä on kuitenkin oikeus tulla töihin ja saada palkkaa. Loma voi alkaa aikaisintaan kahden viikon ilmoitusajan jälkeen. Kuluttavatko lauantait lomaa? Kyllä. Vuosilomalain mukaan kaikki arkipäivät kuluttavat lomaa. Arkipäiviä ovat vuosilomalain mukaan kaikki päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset pyhät, juhannusaatto, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä. Myös lauantai on siis paria poikkeusta lukuun ottamatta vuosilomaa kuluttava arkipäivä. Juhannusviikolla ja pääsiäisviikolla kuluu vain 4 lomapäivää, koska juhannuspäivä ja pitkäperjantai ovat kirkollisia pyhiä eivätkä pääsiäislauantai ja juhannusaattokaan ole vuosilomalain mukaan arkipäiviä. 2(5)

3 Miten osa-aikaeläkeläisen tai muun osa-aikaisen työntekijän vuosiloma kuluu? Vuosiloma kuluu samalla tavalla työajasta riippumatta. Myös eläkeajat ja muut sellaiset päivät, jotka eivät ole työpäiviä, kuluttavat lomaa. Jos työntekijä on esimerkiksi vuoroviikoin työssä ja vuoroviikoin eläkkeellä, työnantaja voi määrätä loman niin, että loman alle jää samassa suhteessa työ- ja eläkeviikkoja. Osa-aikaiselle kertyy sama määrä lomapäiviä kuin kokoaikaisellekin. Näin ollen on luontevaa, että myös loman kuluminen määräytyy samalla tavalla. Mitä jos sairastun ennen lomaa tai loman aikana? Jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista ja myös ilmoittaa sairastumisesta viipymättä työnantajalle, loma siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi siltä osin kuin työntekijä on sairauslomalla. Lain mukaan työntekijän pitää pyytää loman siirtämistä, mutta oikeuskäytännössä lääkärintodistuksen toimittaminen on rinnastettu pyyntöön. Jos työntekijä sairastuu loman jo alettua, siirtyy loma vasta seitsemän kalenteripäivää ylittävältä osalta. Toisin sanoen loman alettua noudatetaan viikon karenssia. Kannattaa huomioida että saman loman aikaiset sairauspäivät lasketaan yhteen eli karenssia ei tule montaa kertaa saman loman aikana. Jokaisesta sairauspäivästä kannattaa siis ilmoittaa työnantajalle, vaikka seitsemän päivää ei kerralla tulisikaan täyteen. Siirtynyt loma ei automaattisesti siirry loman jatkeeksi, vaan työnantajan tulee uudelleen määrätä sen ajankohta. Toki usein sovitaan, että siirtynyt osa lomasta pidetään suoraan putkeen. Voiko työnantaja siirtää jo vahvistettua lomaa? Vuosilomalain mukaan työnantaja on sidottu alkuperäiseen ilmoitukseensa. Työnantaja ei siis ilman työntekijän suostumusta voi siirtää lomaa. Jos työnantaja kuitenkin siirtää lomaa lainvastaisesti, työntekijä joutuu noudattamaan uutta ilmoitusta (kunhan ilmoitusaika on vähintään kaksi viikkoa). Jos loman siirtämisestä aiheutuu työntekijälle taloudellista vahinkoa, työnantaja on velvollinen korvaamaan sen täysimääräisesti. Loman jo alettua loman ajankohtaa ei enää voi muuttaa, elleivät työntekijä ja työnantaja jostain syystä niin nimenomaisesti sovi. Voiko työnantaja velvoittaa olemaan tavoitettavissa loman aikana? Ei voi. Työntekijällä ei ole velvollisuutta olla työnantajan tavoitettavissa loman aikana. Esimerkiksi puhelimeen ei siis tarvitse vastata. 3(5)

4 Miten loman aikana työskentely korvataan? Loman aikana ei pidä mennä töihin. Lain mukaan lomalla ei voi työskennellä (omalla työnantajalla). Näin ollen myöskään lomanaikaisen työskentelyn korvauksista ei ole olemassa mitään sääntelyä. Jos kesken loman halutaan jostain syystä työskennellä, pitää sopia loman keskeytymisestä, jolloin lomapäiviäkään ei kulu työskentelyn ajalta. Työskentely loman keskellä ei ole suositeltavaa senkään takia, että ihminen tarvitsee lepoa muutaman viikon vuodessa. Miten vuosilomapalkka määräytyy? Kuukausipalkkaisella työntekijällä vuosilomapalkka määräytyy loman alkamishetken palkan mukaan. Merkitystä ei siis ole sillä, mikä työntekijän työaika on ollut lomaa ansaittaessa. Jos työntekijä on osa-aikainen loman alkaessa, maksetaan osa-aikainen palkka myös lomaajalta. Jos työntekijä on kokoaikainen loman alkaessa, maksetaan kokoaikaisen palkka myös loma-ajalta. Vuosilomalta maksetaan normaali kuukausipalkka korotettuna sunnuntai-, lauantai-, ilta- ja yölisien laskennallisella osuudella. Koska vuosiloma ei yleensä kestä täyttä kuukautta tai ajoittuu useamman kuukauden ajalle, lasketaan vuosiloma-ajan palkka osakuukauden palkkana. Laskutoimituksessa vuosiloman aikaisten maanantain ja perjantain välisten päivien lukumäärä jaetaan kyseisen kuukauden kaikkien maanantain ja perjantain välisten päivien lukumäärällä ja kerrotaan sitten lisien osuudella korotetulla kuukausipalkalla. Esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka loman alkaessa on euroa. Lomanmääräytymisvuoden ( ) aikana työntekijän lisien osuus säännöllisen työajan palkoista on ollut 5 %. Loma pidetään Loman alle jää 15 ma-pe välistä päivää. Heinäkuussa tällaisia päiviä on yhteensä 22. Lomapalkka saadaan siis kaavalla 15/22 x x 1,05 = 1 431,82 e. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista palkoista. 35 tunnin säännön piirissä työskentelevälle maksetaan 9 % lomanmääräytymisvuoden palkoista, jos lomapäiviä on kertynyt 2 kuukaudessa. Jos lomapäiviä on kertynyt 2,5 kuukaudessa, on prosentti 11,5 %. 14 päivän säännön piirissä työskentelevälle lasketaan keskipäiväpalkka, joka kerrotaan vuosilomalaista ilmenevällä lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella. Kenellä on oikeus lomarahaan ja kuinka suuri se on? Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan viimeistään elokuussa. Lomaraha ei ole sidoksissa lomaltapaluuseen, vaan se maksetaan aina vuosilomapalkasta tai lomakorvauksesta, myös työsuhteen päättyessä. Niin sanotusta talvilomapidennyksestä ei suoriteta lomarahaa, vaan pelkästään lomapalkka. 4(5)

5 SYKSYN LUOTTAMUSMIESVAALIT Pääluottamusmiehen, luottamusmiesten ja varaluottamusmiesten toimikausi päättyy ja uusi toimikausi on Plusterveyden ja Tehyn välisen työehtosopimuksen mukaan luottamusmiesjärjestelmä perustuu alueellisiin luottamusmiehiin, eli luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valitaan alueittain. Tämän lisäksi luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen. Alueita, joille kullekin valitaan luottamusmies ja varaluottamusmies ovat: Helsinki, Etelä- Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni sekä Oulun ja Lapin lääni. Oikeus asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa on Tehyn jäsenillä. Vaaleista tulee tuonnempana tarkempaa tietoa, mutta jo tässä vaiheessa kannattaa ruveta kypsyttelemään ajatusta luottamusmiestoimintaan lähtemisestä. TEHYN AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ Edunvalvonnan ja jäsenpalvelun puhelinpalveluajat kesäajalla ovat seuraavat: * maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo * maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Tehyn puhelinpalvelut ovat suljettuna välisenä aikana (palautepostilaatikkoa seurataan tuolloin) Hyvää ja aurinkoista kesää! Matias Nyman Lakimies Tehy ry, edunvalvontatoimiala 5(5)