3.4 Työtavat. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun

Transkriptio

1 3.4 Työtavat O petuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Käytetyt menetelmät tukevat oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Tieto ja viestintätekniikan taitojen jatkuva hyödyntäminen ja kehittäminen sisällytetään luontevaksi osaksi työskentelyä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Oppimisnäkemys korostaa monipuolisen vuorovaikutuksen ja vertaisryhmän merkitystä oppimisessa. Opetusmenetelmien tulee olla vaihtelevia, jotta oppilaiden erilaiset oppimisstrategiat voidaan hyödyntää. Oppimisympäristöinä hyödynnetään koulun lähiympäristöjä, joissa on mahdollisuus tutkia ja kokeilla. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan parhaimmalla tavalla, kun sekä oppilaat että vanhemmat osallistuvat opettajan kanssa suunnitteluun. Silloin lasten elämänpiirissä merkitykselliset asiat tulevat mukaan oppimisprosesseihin. Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä siten, että ne tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppilaiden tarpeet, erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot, yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon eriyttämällä opetusta. Työtavat virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

2 3.4.1 Leikki osana oppimista I hmiseksi kasvaminen on mahdollista vain yhteisessä toiminnassa ja lapsella se yhdistyy leikin elementteihin. Alaluokkien opetuksen sisällöllinen lähtökohta ovat toiminnallisuus sekä konkreettinen, tutkiva ja luova toiminta. Leikki on tärkeä osa oppimisprosessia, lapsen luontainen tapa sisäistää ja ilmaista oppimaansa, jolla on opetuksessa itsestään selvä pedagoginen asema. Sen pitkäjänteisyyttä voidaan tukea tila, aika ja muilla järjestelyillä. Lapsiryhmän leikin kehityksen vaiheet Kun lapset ryhtyvät kehittelemään yhteistä leikkiä, he sopivat leikin aiheesta. Yhteiseksi teemaksi voi tulla vain sellainen leikki, josta kaikilla leikkijöillä on omaksuttuja merkityksiä. Seuraavaksi neuvotellaan, miten leikitään, eli miten leikin teeman merkitykset näkyisivät leikissä ja leikki etenisi. Tässä vaiheessa tarvitaan leikkijöiden sisäistämiä ja henkilökohtaisiksi muuntuneita käsityksiä rooleista, puhetavoista ja teemaan liittyvästä toiminnasta. Leikin eteneminen ja se miten monipuoliseksi se kehittyy, riippuu siitä, miten kunkin leikkijän omat tarinat, henkilökohtaiset käsitykset, otetaan ryhmässä vastaan. Kun yksi tekee leikin juoneen ehdotuksia, toiset tulkitsevat sitä omien merkityksiensä kautta. Neljännessä vaiheessa leikkijöiden omat ainekset otetaan mukaan, leikin teemaan syntyy muunnelmia ja leikki saa uusia muotoja ja sisältöjä. Näin muodostuu myös uudenlainen tapa käsitellä kollektiivisesti teemaa. Ja kun lapsi taas omaksuu näitä uusia ryhmässä tuotettuja käytäntöjä osaksi omaa sisäistynyttä toimintaansa, ollaan jälleen k ehän ensimmäisessä vaiheessa. On syytä huolestua, jos lapsi ei leiki tai jos leikki ei kehity. Leikissä ovat parhaimmillaan mukana kaikki inhimillisen kehityksen elementit: yksilöllisyys yhteisöllisyys, kokemukset kuvitelmat, mielikuvat mielikuvitus, järki tunteet, aika ajattomuus, osaaminen uuden oppiminen. Aikuinenkin voi paremmin, kun ei laiminlyö itsessään edelleen olevaa leikkivää lasta. Lähde: Rom Harré: Psyyke sosiaalisena rakenteena, 1986, Esiopetuksen opetuussuunnitelma, Orvokki Sainio Pietarsaarelaisuus esiopetuksessa ja perusopetuksessa K un lapsemme saavat kerätä elämyksiä ja kokemuksia lähiympäristöstään ja ne tallentuvat heidän haju, maku, tunto, kuulo ja näkömuistiinsa, niin heillä on mahdollisuus kotiutua paitsi koti

3 kaupunkinsa fyysiseen ympäristöön, myös sen henkiseen ilmapiiriin ja kulttuuriperintöön. Esiopetuksessa on syytä käyttää monipuolisesti ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia tutustua kaupungin historiaan, elinkeinoelämään ja palveluihin. Kaupungin peruspalveluihin, kuten kirjastoon, terveydenhuoltoon, palolaitokseen ja poliisiin tutustutaan lasten näkökulmasta, heidän kokemuksiinsa pohjautuvalla ja perusturvallisuutta lisäävällä tavalla. Tutustumiskohteina voivat olla myös erilaiset vapaa ajan harrastusmahdollisuudet ja kaupungin tärkeimmät julkiset rakennukset. Esiopetusyksiköiden tulee aktiivisesti etsiä erilaisia verkostoja ja oppimisympäristöjä, jotka auttavat esiopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulupuisto Lapsella on oikeus omaan sielunmaisemaansa. Hänen on tärkeää ankkuroitua omaan ympäristöönsä ja kokea siinä myönteisiä elämyksiä ja ihmissuhteita. Hyvän elämän edellytykset ovat läsnä tässä ja nyt ei vain jossain muualla, kaukana isovanhempien synnyinseuduilla. Lucian päivän vietolla on Pietarsaaressa vahva perinne. Kaupunkimme merenkulun historiaan liittyvät symbolit, usko toivo rakkaus, kuuluvat erottamattomasti kotiemme joulunaikaan ja niiden näkeminen muualla sykähdyttää pietarsaarelaisen sydäntä. Loveret Isokatu joulun aikaan

4 Pääsiäislauantaihin kuuluva trulliperinne on vahva ja mukaansatempaava. Seudulla on myös tapana polttaa laskiaiskokkoja. Kesäaikaamme leimaava huvila ja veneilykausi päättyy komeaan ja tunnelmalliseen Venetsialaisten viettoon. Kaupunginosien ja katujen nimistöt sisältävät mielenkiintoista historiaa, jonka avautumisessa niin lapsille kuin opettajille ja vanhemmillekin voidaan käyttää museon tai muiden asiantuntemusta. Laivanrakennuksen, merenkulun ja kaupankäynnin historiasta ja Runebergin elämäntyöstä kertovat ympäristöt ovat edelleen elävästi lasten tavoitettavissa. Teollisuus ja palveluala tarjoavat myös tutustumismahdollisuuksia. Suomen ja ruotsin kielet ovat Pietarsaaressa melko tasavahvat. Kaksikieliset perheet ovat tavallisia. Lapsella on oikeus saada päivähoito ja esiopetus äidinkielellään. Silloin kun perhe voi kaksikielisenä valita lapselle kumman kielen tahansa, tehdään päätös koulunkäyntikielestä viimeistään esiopetukseen ilmoittautuessa. Kehittyvällä lapsella, joka vielä opettelee myös äidinkieltään, ei ole toista kieliryhmää kohtaan ennakkoasenteita. Lapsille tulee järjestää mahdollisuuksia olla tekemisissä toisen kieliryhmän kanssa, ja kokea yhdessä olemisen iloa ja yhteisiä tunteita: voimme samalla nuotilla laulaa saman laulun suomeksi ja ruotsiksi, käytämme samoja palveluja kaupassa ja kirjastossa, meillä on yhteinen, merihenkinen kotikaupunki ja sen yhteiset traditiot ja muodostamme omailmeisen sosiaalisen yhteisön. Näin löytyy luontaisella tavalla kokemuksia eri kieliryhmiä yhdistävistä asioista. Vuorovaikutuksessa lapsi saa harjoitella ilmaisuaan ja käyttää vaihtoehtoisia tapoja kommunikoinnissa halutessaan tulla ymmärretyksi tai halutessaan saada selville, mitä toinen tarkoittaa. Kun lapsella on selkeä käsitys omasta kieli ja kulttuuritaustastaan, hänen on luonteva kokea yhteenkuuluvuutta ja nauttia yhteisestä kaupungista, sen yhteisestä luonnosta, kulttuurista ja traditioista. Lapsuus kaksikielisessä kasvuympäristössä on arvokas eväs elämäntaitojen repussa ja helpottaa varmasti sopeutumista uusiin ja outoihin ympäristöihin. Pietarsaaressa annetaan ainoana paikkakuntana Suomessa kielikylpyopetusta molempien kieliryhmien lapsille. Pietarsaaren lukiossa on mahdollista opiskella ruotsia myös A kielenä.

5 Aspegrenin puutarha Pietarsaari on kestävän kehityksen kaupunki. Luonnon ja rakennetun ympäristön sopusointu otetaan huomioon jo kaupunkirakenteen, teollisuuden, liikenteen ja palvelujen suunnittelussa. Kaikilla on mahdollisuus lähietäisyydellä olla kosketuksessa ja saada kokemuksia luonnosta eri vuodenaikoina. Tätä tulee esiopetuksessakin kaikin tavoin hyödyntää. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia perheiden asumaalueilla ja liittyvät luonnostaan osaksi lapsen lähiympäristöä. Ne voivat hyvin toimia oman alueensa vaikuttajina ja lasten asiantuntemuksen edustajina, kun eri hallintokunnissa suunnitellaan kaupunginosien kehittämistä. Kasvamisen ja oppimisen tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen. Kun nyt 6 vuotiaat lapsemme aikanaan aikuistuvat, kommunikointitaito, oman osaamisen markkinointi, muiden huoioon ottaminen, joustavuus, kyky työsennellä tiimeissä ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat elämässä tarpeellisia taitoja. Lapsen sisäisen yrittäjyyden kannustaminen ja sen esille tuominen on siksi jo esiopetuksessa tärkeä tavoite. Kun lapsi kokee, että hänen ajatuksensa ja mielipiteensä ovat tärkeitä ja niillä on vaikutusta, hänen itseluottamuksensa kasvaa. Lapsella tulee olla käytännön mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Lapsen esiopetuksen suunnitelma tukee osaltaan tätä tavoitetta. Monipuolinen toiminnallinen yhteistyö ja integraatio ovat tärkeitä. Ne voivat toteutua esimerkiksi yhteisten teemojen, työpistetyöskentelyn tai pajatoiminnan merkeissä, samoin yhteisten opetustuokioiden tai tapahtumien aikana.

6 Kummiluokkatoiminnasta on Pietarsaaressa hyvät kokemukset. Sekin laajentaa integraation mahdollisuuksia. KummiluokkatoimintaaPietarsaaressa Kuudesluokkalaiset ovat kehittäneet toimintaa itsekseen opettajista riippumatta siten, että ystävänpäivinä, synttäreinä tai juhla-aikoina lasta muistetaan kirjein, kortein tai pienin lahjoin. Isot oppilaat kokevat kummina olemisen kunniatehtävänä ja mieleisenä puuhana. Yleensä koskaan ei tehtävästä kieltäydytä, eikä kukaan lapsi ole jäänyt ilman kummia. Koulussamme on toteutettu kummiluokkatoimintaa useiden vuosien ajan ja kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Viides- tai kuudesluokkalaiset saavat toimia ekaluokkalaisten kummeina. Toiminta aloitetaan heti, kun koulu on päässyt kunnolla vauhtiin syyslukukauden alussa. Yleensä menemme yhdessä saliin ja sitten etsitään jokaiselle lapselle kummi koulun vanhimpien oppilaiden luokasta. Kummit ja kummilapsi esittäytyvät ja tutustuvat saman tien. Joskus isot oppilaat esittävät etukäteen toiveita tulevasta kummilapsestaan aikaisemman tuttavuuden tai sukulaisuuden perusteella. Jos luokat ovat erikokoisia, saattaa joskus yksi kummi saada kaksi ohjattavaa tai jollakin lapsella voi taas olla useampi kummi. Kummit tutustuttavat lapsia koulun toimintakulttuuriin, tapoihin, koulurakennukseen ja pitävät heille seuraa välituntisin. Vastuullinen tehtävä on myös ekaluokan opettajan apuna toimiminen ja auttaminen esimerkiksi luistimien sitomisessa tai hiihtovalmisteluissa. Kummiluokilla voi olla myös yhteisiä tunteja, kuten liikunnassa toteutettu kummiluistelu. Kolmannen luokan opettajan toivelista alaluokkien ja esiopetuksen opettajille Toivoisin, että lapset osaisivat kolmannelle luokalle tullessaan kuunnella ohjeita ja keskittyä siihen, he puhuisivat omalla vuorollaan ja osaisivat myös o- dottaa vuoroaan. Olisi hienoa, jos lapset osaisivat perustyötaidot, kuten erilaisten kuvioiden leikkaaminen saksilla tai piirtämällä matkiminen. Ryhmäydyttäessä lasten pitäisi osata ottaa mukaan kaikenlaiset luokkatoverit. Syöminen, pukeutuminen ja hyvät tavat olisi hyvä hallita jo tässä vaiheessa. Tärkeää on, että lapsen omatoimisuteen luotetaan ja sitä häneltä myös edellytetään alusta asti.