Opistotalo, Helsinkisali ke Kiehtova luku. Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Opistotalo, Helsinkisali ke Kiehtova luku Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan idea 1900-luvulla ihmiskunta on kokenut valtavan muutoksen elämäntavassaan Nopea kehitys niin tieteiden, taiteiden kuin yhteiskunnallisten ilmiöiden piirissä on luonut jokaiselle kymmenluvulle oman identiteetin ja sisällön Tarkastelemme vuosikymmenittäin edeten niiden yleistä henkeä ja ilmapiiriä ja pyrimme kartoittamaan kunkin aikakauden avainilmiöitä ja olennaisia piirteitä, jotka auttavat ymmärtämään miksi silloin esiintyi sellaisia ilmiöitä kuin esiintyi Kukin luento etenee myös kronologisesti vuosi kerrallaan yrittäen tavoittaa jotain olennaista ko. ajan hengestä

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

4 Lentosarjan ohjelma Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu Suuri Sota ja Suuri Järkytys Ilo irti ja Suuri Modernisaatio Suuri Krapula ja uusi uhka Toisesta suursodasta uuteen maailmanjärjestykseen Talviloma, ei luentoa! Kolmas kultakausi ja keskiluokan nousu Seksiä, rauhaa ja radikalismia Diskoa, ufoja ja epävarmuutta Niin kasaria niin kasaria Kylmästä sodasta nettiin ja historian loppuun

5 Suuri Sota ja Suuri Järkytys Ns. pitkä 1800-luku Tällä halutaan korostaa sitä, että suuret historian muutokset eivät useinkaan satu täsmällisiin vuosilukujen vaihteisiin ja että 1900-luvun alkuvuodet olivat monessa mielessä suoraa 1800-luvun lopun ilmapiirin ja ilmiöiden jatkumoa Suuri murros oli sitten 1. maailmansodan tai kuten sitä aikoinaan kutsuttiin suuren sodan alku ja erityisesti sen myöhemmät seuraukset elämän eri osa-alueille erityisesti Euroopassa mutta osin laajemminkin Murros nopeutti monia poliittisia, yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia ja loi myös avian uusia ilmiöitä

6 1910

7 Meksikon vallankumous tai kumoukset luvun ensimmäinen suuri vallankumous Väkivaltainen ja monivaiheinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen liike, jota värittivät sosialistiset, nationalistiset ja anarkistiset suuntaukset Alkoi Meksikon diktaattorin ja pitkäaikaisen presidentin Porfirio Díaz Morin kukistumisella 1910 vaaliskandaalin jälkiseuraamuksena ja jatkui 1920-luvun loppupuolelle asti Katsotaan päättyneen vasta kun Partido Nacional Revolucionario (myöh. Partido Revolucionario Institucional eli PRI) vakiinnutti poliittisen yksinvaltansa 1928 Saanut sittemmin romanttista hohdetta kirjallisuudessa, elokuvissa, lauluissa ja muussa folkloressa

8 Pancho Villa, Zapata ja muut Vallankumouksesta ovat myöhemmin jääneet elämään erityisesti romantisoitujen vallankumoussankarien Pancho Villan ja Emiliano Zapatan nimet, mutta kumpikaan ei lopulta onnistunut luomaan toimivaa vallankumousliikettä ja saivat väkivaltaisen lopun, samoin liian pehmeänä pidetty vallankumouksen alkuvaiheessa presidentiksi noussut Francisco Madero Tarinan konnan rooli annetaan usein vallankumouksen petturille ja kenraali Victoriano Huertalle Myöhempiä kumouksellisia ja keskenään taistelleita entisiä liittolaisia mm. Venustiano Carranza, Rodolfo Herrera ja Alvaro Obregon, jonka murhaan 1928 vallankumouskauden katsotaan päättyneen

9 1911

10 Kaksoisnobelisti Marie Curie Maria Skłodowska-Curie ( ) puolalaisranskalainen fyysikko, kemisti ja radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja Löysi aviomiehensä Pierre Curien kanssa kaksi radioaktiivista alkuainetta: poloniumin ja radiumin ja havaitsi toriumin lähettävän radioaktiivista säteilyä Pierre ja Marie Curie saivat jaetun Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1903 Sai 1911 Nobelin kemianpalkinnon, koska oli onnistunut ensimmäisenä eristämään puhdasta radiumia Ensimmäinen naisnobelisti ja myös ainoa naispuolinen kaksoisnobelisti

11 1912

12 RMS Titanicin haaksirikko White Star Line -yhtiön matkustajalaiva, joka törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi vieden mukanaan noin matkustajaa Mukana 63 suomalaista, joista 43 menehtyi Sisarlaivojensa RMS Olympicin ja HMHS Britannicin ohella aikansa suurin ja loisteliain höyrylaiva Epäilemättä maailman kuuluisin haaksirikko, josta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, tehty elokuvia ja joka on nostettu monessa mielessä niin aikakautensa kuvaksi kuin yleiseksi moraliteetiksi ihmisen hybriksestä (ylpeydestä) ja nemesiksestä (tuhosta)

13 1913

14 Kevätuhrin skandaaliensi-ilta Kevätuhri (ven. Vesna svjaštšennaja, ransk. Le sacre du printemps), baletti, jonka venäläinen Igor Stravinsky sävelsi Pariisissa toimineelle Sergei Djagilevin Ballets Russes baletille Kantaesitys Pariisissa Théâtre des Champs- Élysées'ssä oli skandaali ja musiikin historian legendaarisimpia ensi-iltoja Esitystä häiritsi yleisön äänekäs buuaus, osa katsojista poistui teatterista kesken esityksen ja kriitikot haukkuivat sen lyttyyn Teoksen kannattajat ja vastustajat mellakoivat esityksessä ja polemiikki jatkui myöhemmin lehtien palstoilla

15 1914

16 Sarajevon laukaukset ja tie 1. maailmansotaan tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumien ketju johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen kuukautta myöhemmin Serbialaisten tukema bosnialainen separatisti Gavrilo Princip ampui Itävaltaan virallisesti vasta 1908 liitetyn Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa Itävallan kruununprinssi arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison arkkiherttuatar Sophien Tapaus käynnisti Itävallan ja Serbian välille ns. heinäkuun kriisin, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan Lopulta nootit johtivat sodanjulistusten ketjuun elokuun alussa

17 1915

18 Armenialaisten kansanmurha Armenialaisten kansanmurha on Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa vuonna 1915 toteutettu useiden satojen tuhansien armenialaisten kuolemaan johtanut joukkotuho ja edelleen kuuma poliittinen kiista Kuolleiden kokonaismäärästä hyvin erilaisia arvioita, turkkilaisten mukaan vain n , armenialaisten ja useimpien kansainvälisten arvioiden mukaan jopa 1,5 milj. Pidetään ensimmäisenä modernina systemaattisena joukkotuhona tai kansanmurhana, mutta Turkki kiistää tämän edelleen esittäen, että armenialaiset kuolivat armenialaiskapinan aikana sissisodassa ja sen tukahduttamista seuranneissa epidemioissa ja nälänhädässä

19 1916

20 Verdun ja Somme 1. maailmansota jumittui alun nopean rintamamuodostuksen jälkeen lähes paikallaan pysyneeksi asemasodaksi lähes koko sodan ajaksi erityisesti länsirintamallaan Itärintama pitempien etäisyyksiensä ja suhteellisesti pienempien joukkojen vuoksi liikkuvampaa Erityisesti länsirintaman tuhoisat ja hyvin pieniä etenemisiä tuottaneet suurtaistelut kuten Verdunin ja Sommen taistelut 1916 ovat jääneet ehkä kaikkein konkreettisimpina esimerkkeinä sodan mielettömyydestä ja vaikuttivat monella tavalla taiteeseen, kulttuuriin ja ajattelutapoihin 1900-luvulla

21 1917

22 Venäjän vallankumoukset 1917 Venäjän vallankumous (ven. Русская революция, Russkaja revoljutsija) on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui Helmikuun vallankumouksessa valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle ja lokakuun vallankumouksessa lopulta bolševikeille, jotka perustivat Venäjän neuvostotasavallan Väliaikainen hallitus epäonnistui valtansa ylläpitämisessä erityisesti jatkettuaan epäsuosittua sotaa Lokakuun vallankaappaus lähes veretön, mutta johti tuhoisaan sisällissotaan, jota käytiin

23 1918

24 Espanjantauti riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1 Sotasensuurin vuoksi tietoja tautiin kuolleista alkoi tulla puolueettomasta Espanjasta, mistä siis epidemian nimi Kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, johon kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä eli n. kolme kertaa enemmän kuin suoraan 1. maailmansotaan (n. 16 milj. kuollutta) Poikkeuksellista espanjantaudissa oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus Tautiin sairastui arviolta prosenttia maapallon kaikista ihmisistä eli yli miljardi ihmistä Suomessa tautiin kuoli noin ihmistä

25 1919

26 Pariisin rauhankonferenssi ja rauhansopimukset Pariisin rauhankonferenssi neuvotteli ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset ympärysvaltojen ja keskusvaltojen välille Konferenssi alkoi ja kesti noin vuoden Konferenssin viimeinen istunto oli Konferenssiin osallistui edustajia niistä 28 valtiosta, jotka katsottiin sodan voittajiksi Käytännössä kuitenkin "neljän suuren" ryhmä päätti kaikki keskeiset asiat. Nuo "neljä suurta" olivat pääministeri David Lloyd George Britanniasta, presidentti Woodrow Wilson Yhdysvalloista, pääministeri Georges Clemenceau Ranskasta ja pääministeri Vittorio Orlando Italiasta

27 Ristiriitaiset tavoitteet Konferenssin ilmapiiri oli erittäin riitainen, sillä Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Italian tavoitteet olivat hyvin erilaisia Kaikkein jyrkintä linjaa edusti Ranska, joka halusi täyden korvauksen Saksalta sodan aiheuttamista vahingoista Britannia halusi myös rangaista Saksaa, mutta ei halunnut Saksan heikkenevän liikaa, jotta Ranska ei saisi liian vahvaa asemaa manner-euroopassa Yhdysvaltojen näkemykset asioista olivat maltillisimmat Italia keskittyi kaappaamaan itselleen niin paljon lisää maa-alueita kuin suinkin mahdollista

28 Keitä ei kutsuttu Sodan hävinneet valtiot Saksa, Itävalta, Unkari, Bulgaria ja Turkki eivät osallistuneet neuvotteluihin Näiden valtioiden edustajat kutsuttiin paikalle vasta sitten, kun sopimuksen sanamuoto oli valmis Kyseessä oli siis sanelurauha, jonka ehdot hävinnyt osapuoli joutui hyväksymään sellaisenaan, sillä sopimuksen hylkääminen olisi tulkittu haluksi jatkaa sotaa Aiheutti hävinneissä maissa syvää katkeruutta ja vaikutti merkittävästi näiden mielialoihin ja tulevaan poliittiseen kehitykseen Bolševikkien johtamaa Venäjää ei myöskään kutsuttu neuvotteluihin

29 Kansainliitto Rauhansopimusten lisäksi konferenssissa pohdittiin sitä, miten ensimmäisen maailmansodan kaltaiset katastrofit voitaisiin jatkossa estää Päätettiin perustaa Kansainliitto, jonka tehtäväksi tuli konfliktien rauhanomainen sovittelu ja aseistariisunnan edistäminen Varsinkin Yhdysvaltain presidentti Wilson uskoi siihen, että Kansainliitto edistäisi maailmanrauhaa, mutta hänen pettymyksekseen Yhdysvaltain senaatti ei ratifioinut sopimusta ja siten Yhdysvallat jäi Kansainliiton ulkopuolelle, mikä vaikutti merkittävästi sen myöhempään kehitykseen ja epäonnistumiseen uuden sodan ehkäisyssä

30 Rauhat Pariisin rauhankonferenssin valmistelemat rauhansopimukset ja niiden vahvistamispäivämäärät: 1. Versailles'n rauhansopimus Saksan kanssa 28. kesäkuuta Saint-Germainin rauhansopimus Itävallan kanssa 10. syyskuuta Neuillyn rauhansopimus Bulgarian kanssa 27. marraskuuta Trianonin rauhansopimus Unkarin kanssa 4. kesäkuuta Sèvres'n rauhansopimus Turkin kanssa 10. elokuuta 1920 Erityisesti Versailles n häpeärauhalla huomattava jälkivaikutus, koska Hitler pystyi tehokkaasti käyttämään sitä propagandassaan ja motivoimaan kansallistunteen nostattamista ja sotilaallista varustautumista vihollisia vastaan