Opistotalo, Helsinkisali ke Kiehtova luku. Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Opistotalo, Helsinkisali ke Kiehtova luku Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan idea 1900-luvulla ihmiskunta on kokenut valtavan muutoksen elämäntavassaan Nopea kehitys niin tieteiden, taiteiden kuin yhteiskunnallisten ilmiöiden piirissä on luonut jokaiselle kymmenluvulle oman identiteetin ja sisällön Tarkastelemme vuosikymmenittäin edeten niiden yleistä henkeä ja ilmapiiriä ja pyrimme kartoittamaan kunkin aikakauden avainilmiöitä ja olennaisia piirteitä, jotka auttavat ymmärtämään miksi silloin esiintyi sellaisia ilmiöitä kuin esiintyi Kukin luento etenee myös kronologisesti vuosi kerrallaan yrittäen tavoittaa jotain olennaista ko. ajan hengestä

3 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

4 Lentosarjan ohjelma Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu Suuri Sota ja Suuri Järkytys Ilo irti ja Suuri Modernisaatio Suuri Krapula ja uusi uhka Toisesta suursodasta uuteen maailmanjärjestykseen Talviloma, ei luentoa! Kolmas kultakausi ja keskiluokan nousu Seksiä, rauhaa ja radikalismia Diskoa, ufoja ja epävarmuutta Niin kasaria niin kasaria Kylmästä sodasta nettiin ja historian loppuun

5 Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu Uuden vuosisadan alkaessa 1900 maailma pääosin rauhallinen (paitsi Buurisota Etelä-Afrikassa ja alkamassa ollut Boksarikapina Kiinassa) Euroopan maailmanhallinta ja kolonialismi huipussaan Erityisesti Englannin merivalta ylivoimainen Sekä Yhdysvalloissa sisällissodan ( ) että Euroopassa Italian ja Saksan yhdistymissotien (n ) jälkeen seurasi pitkä nopean vaurastumisen ja kulttuurisen nousun aikakausi, jota varsinkin jälkeenpäin on nostalgisesti kutsuttu milloin kultaiseksi ajaksi (The Gilded Age) tai kauniiksi aikakaudeksi (La Belle Époque)

6 Uusi vuosisata, kaikki hyvin? Tiede, teollisuus ja talous kehittyivät huimaa vauhtia, ja vaikka varjopuoliakin erityisesti sosiaalisella puolella oli havaittavissa, vallitseva asenneilmasto oli kuitenkin pääosin positiivinen ja optimistinen Erityisesti vuodesta 1851 alkane pidetyt suuret maailmannäyttelyt ruokkivat edistysuskoa vaurastuvan ja vahvistuvan keskiluokan parissa Toisaalta ne ja vahvistuva kansainvälinen urheiluliike ja erityisesti 1896 aloitetut olympiakisat korostivat kansallista kilpailua ja olivat osaltaan nostattamassa kansallisia intohimoja, jotka sitten osaltaan helpottivat päätymistä tuhoisaan maailmansotaan 1914

7 Englanti: Viktoriaanisen kauden loppunäytös Vuosisadan vaihteessa kuningatar Viktoria oli edelleen vallassa hallittuaan jo vuodesta 1837 alkaen Tuona aikana yhteiskunta oli kehittynyt valtavasti tieteen kehityksen, teollistumisen, taloudellisen kasvun ja kulttuurisen modernisaation myötä Silti erityisesti ikääntyvään monarkiin henkilöityvä konservatiivinen perusvire oli vahva, mistä aiheutui luonnollisesti myös monia konflikteja Silti kehitysprosessit pääosin rauhallisia ja orgaanisia ilman kaikenkattavia väkivaltaisia vallankumouksia kuten monissa maissa manner-euroopan puolella Merkittävä henkinen murros monarkin vaihtuessa 1901

8 Ranska: Poliittisesta suurvallasta taiteen ja kulttuurin suurvallaksi Nöyryyttävä tappio Preussille sodassa ja Saksan keisarikunnan suureellinen perustaminen Versailles n Peilisalissa sekä merivaltana jääminen kauas Britannian taakse nöyryyttivät ranskalaisten itsetuntoa Toisaalta Pariisin nousu mailman kiistattomaksi taiteen ja kulttuurin ykköskeskukseksi lievensi harmia ja suuntasi myös monien kansalaisten mielenkiintoa pois sotaisista asioista, joskin niiden pohjavire toki säilyi Ranskan kieli oli myös vielä keskeinen diplomatian ja kansainvälisen kanssakäymisen kieli eikä ollut vielä sillä lailla jäänyt englannin jalkoihin kuin sitten myöhemmin 1900-luvun loppupuolella

9 Saksa: Nuori suurvalta voimansa tunnossa Monet saksalaiset kokivat jääneensä epäreilusti jälkeen muista suurvalloista oman hajanaisuutensa ja naapurien itsekkäiden intressien vuoksi, vaikka tieteessä ja kulttuurissa se monin tavoin eturintamassa oli ollutkin Niinpä sen toimintaa leimasi kiire, hätäisyys, aggression ja näyttämisen halu ja erityisesti amiraali Tirpitzin ja keisari Vilhelm II:n hellimä aggressiivinen laivastokilpailu Britannian kanssa, mikä kohtalokkaalla tavalla pilasi noiden aiemmin lähellä toisiaan olleiden maiden välit ja oli merkittävällä tavalla johtamassa siihen, että vuoden 1914 aluksi alueellinen konflikti muuttui todelliseksi maailmansodaksi

10 Itävalta-Unkari: Monikansallinen (post)moderni valtio väärään aikaan Ainutlaatuisesti lähes yhtäjaksoisesti 1200-luvun lopulta 1900-luvun alkuun asti vallassa olleiden Hapsburgsukuisten hallitsijoiden enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti muodostuneiden hallintoalueiden kansallinen ja kielellinen tilkkutäkki Olisi itse asiassa tänään globalisaation, kansainvälisten riippuvuussuhteiden ja kansallisten intohimojen haaksirikon jälkeen hyvinkin moderni yhteiskuntamalli Valitettavasti 1900-luvun alun henkisessä ilmapiirissä sille ei koettu olevan enää tilaa, ja niinpä sen rooli maailmansodaksi laajentuneessa konfliktissa oli ratkaiseva Jonkinlaista renessanssia EU:n ja Viségrad-ryhmän kautta

11 Italia: Saksan menneisyyttä haikaileva kohtalotoveri Saksan tapaan myös Italia haikaili muiden suurvaltojen kiinniottoa niin siirtomaiden kuin muunkin kilpailun kautta joskin heikommilla taloudellisilla ja teollisilla resursseilla Toisaalta Italialla oli kollektiivisessa muistissaan muinaisen Rooman valtakunnan maine, jota se sitten eri muodoissa pyrki imitoimaan ja palauttamaan erityisen avoimesti Mussolinin ja fasistien hallituskautena Renessanssin taiteen ja kulttuurin kukoistus otettu myös vahvasti käyttöön erityisesti silloin kun sotilaallisella ja poliittisella puolella on mennyt heikommin Myös ooppera merkittävä ja maailmalla menestynyt kulttuurimuoto, jolla myös merkittäviä poliittisia ulottuvuuksia varsinkin ennen sähköisiä medioita

12 Turkki: Maailmanvallasta Euroopan sairaaksi mieheksi Konstantinopolin valtaus ja Itä-Rooman tuho 1453 sekä Turkin sotilaallinen kasvu ja 1600-luvuilla oli johtanut yleiseurooppalaiseen näkemykseen Turkista johtavana ja vaarallisimpana toiseutena ja vastuksena Euroopan hegemonialle Toisaalta sen heikentyminen ja 1800-luvulla tarjosi mahdollisuutta laajentaa vaikutuspiiriä sen kustannuksella Tästä aiheutui myös konflikteja erityisesti idän ja lännen perinteisellä jakolinjalla Balkanilla, mikä aktualisoitui monina suhteellisen pieninä sotina ja konflikteina luvulla ja 1900-luvun alussa huipentuen vuoden 1914 tapahtumiin

13 Venäjä: Epäonnistunut modernisaatio ja mailman hurjin yhteiskuntakokeilu Monisatavuotisen laajentumisensa jälkeen maailman laajin yhtenäinen valtakunta lähes rajattomine resursseineen Silti kehitys moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hidasta ja epäonnistuneet Japanin sota ja maailmansota syöksivät sen kaaokseen ja aivan uudentyyppisen hallintokomallin eli neuvostojärjestelmän syntyyn tunnettuine seurauksineen Marxilaisittainhan Venäjä ei ollut yhteiskunnallisesti valmis sosialismiin, millä epäilemättä sitten myöhempää vaikutusta olikin; toisaalta ei järjestelmä elänyt sitten teollistuneessa Itä-Saksassakaan, toisaalta Kiinassa pärjää ainakin vielä toistaiseksi

14 Japani: Eristyksestä nousevaksi maailmanmahdiksi Japanin historiassa monia ainutlaatuisia piirteitä, mm. keskeytyksetön keisaridynastia, joka ainakin perimätiedon mukaan on ollut yhtäjaksoisesti vallassa eaa. lähtien (nykyinen keisari järjestyksessä 125.) 1600 alkanut ns. Edo- eli Tokugawa-kausi toi tullessaan voimakkaan eristyksen ja 250-vuotisen rauhan mutta toisaalta myös länsimaihin verrattuna taantumisen kauden, joka havainnollistui amerikkalaisen kommodori Matthew Perryn laivastovierailuun Uragan satamaan 1853, mikä pakotti Japanin avautumaan Seurasi voimakas teollisen ja taloudellisen kehityksen kausi, joka johti myös aggressiiviseen ulkopolitiikkaan erityisesti mantereella mutta myös merillä

15 Kiina: Vuosituhantinen keisarikunta alkoi lähestyä loppuaan Kiinan historia vielä Japaniakin vanhempi, mutta mannermaana joutunut useampien muutosten kohteeksi Vanha perinteinen rikas kulttuuri oli päässyt voimakkaasti taantumaan, ja niinpä koostaan huolimatta oli yhä pahemmin alakynnessä niin länsimaiden, Japanin kuin Venäjänkin laajentumis- ja valtapyrkimyksiä kohtaan Vanha keisarihallinto ei kyennyt uudistumaan siten kuin Japanissa Vuosisadan alussa käyty boksarikapina voimisti lännenvastaisia mielialoja ja uudistushaluja oppineiden kansankerrosten keskuudessa, mitkä johtivatkin sitten vallankumoukseen ja keisarikunnan kaatumiseen 1911

16 Yhdysvallat: Nouseva suurvalta Teollinen ja taloudellinen kehitys oli 1800-luvun loppupuolella erityisen vahvaa yhdysvalloissa Tämän mahdollisti jatkuvasti laajeneva valtio, joka tarjosi käytännössä rajattomat mahdollisuudet siirtolaisuudelle, mille taas oli työntöä monissa Euroopan maissa talousongelmien vuoksi Suuri mittakaava sekä rajoittavan lainsäädännön ja vanhojen hallintomallien puute johtivat vahvaan vapaaseen yritteliäisyyteen, mikä näkyy edelleen monella tavalla maan yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ilmapiirissä Maan epähistoriallisuus tarjosi myös moraalisen oikeutuksen periaatteessa rajattomaan laajentumiseen ja vanhojen siirtomaavaltojen haastamiseen

17 Latinalainen Amerikka: Samanlainen, mutta kuitenkin erilainen Suurin osa Latinalaisen Amerikan maista itsenäistyi suhteellisen pian Yhdysvaltain jälkeen 1800-luvun alkupuolella erityisesti Napoleonin sotien seurauksena entisten siirtomaaisäntien Espanjan ja Portugalin heikennyttyä, joten periaatteessa kehitys olisi voinut olla hyvin samansuuntainen kuin Yhdysvalloissakin, mutta käytännössä ei ollut Yhtenäisyyden sijaan hajanaisuus Yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja etniset konfliktit Demokratian puute Teollistumisen ja taloudellisen vaurauden hiatus ja epätasaisuus

18 Muut maat ja mantereet: Pitkälti Euroopan maiden siirtomaina Eurooppalaisen 1500-luvulta alkaneen tieteellisen, teknologisen, taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen ylivoiman ehkä konkreettisin osoitus on se, että luvun alussa huomattava osa maailman väestöstä ja pintaalasta oli siirtomaina Taloudellisia ja poliittisia jännitteitä oli toki ilmassa, mutta leimallista on, ettei edes 1. maailmansodan tuottama Euroopan kriisi johtanut siirtomaiden itsenäistymisaaltoon, ainoastaan niiden omistuksissa tapahtui muutoksia häviäjien ja erityisesti Saksan tapauksessa Vasta 2. maailmansota muutti asetelmat niin, että pian alkoi seurata laajamittainen siirtomaiden vapautuminen

19 Mutta lopulta asiaan eli kronologiseen kehitykseen vuosi vuodelta Kuten edelläolevasta on voinut havaita, on 1900-luvun kehitys niin monimuotoinen ja ulotteinen, ettei yhden luentosarjan puitteissa ole mahdollista luoda siitä kattavaa kokonaiskuvaa Sen sijaan pyrin etenemään kronologisesti vuosi kerrallaan kohottaen mielestäni merkittävimmän tai edustavimman tapahtuman ko. vuoden ajalta laajentaen toki sitä tarvittaessa niin ajallisesti kuin ajallisestikin Viime syksyn luentosarjan hengessä aion tehdä tämän kuvien tai kohtausten kautta

20 1900

21 Pariisin suuri maailmannäyttely ja olympialaiset Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttely (ransk. l'exposition Universelle) oli Pariisissa 15. huhtikuuta 12. marraskuuta 1900 järjestetty maailmannäyttely, johon osallistui ennätykselliset yli 50 miljoonaa ihmistä Näyttelyssä oli yli näytteilleasettajaa Samanaikaisesti maailmannäyttelyn kanssa pidettiin Pariisissa myös toiset nykyaikaiset olympialaiset Näyttelyssä manifestoitui monella tavalla ajan kansainvälisyys, edistysusko ja optimismi uuden entistä paremman ja vauraamman vuosisadan alkamisesta

22 Maailmannäyttelyn laajuus

23 Suomikin mukana Suomella oli näyttelyssä ensimmäistä kertaa oma Venäjästä erillinen paviljonkinsa (Gesellius, Lindgren, Saarinen), joka herätti paljon huomiota Akseli Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään

24 1901

25 Viktoriasta Edwardiin 63 vuotta eli lähtien Britanniaa hallinnut kuningatar Viktoria kuoli ja valta siirtyi hänen pojalleen Edwardille (VII), joka ehti hallita vain 9 vuotta kuolemaansa asti Hallitsijoiden erimittaisista hallintokausista huolimatta molemmat ovat jääneet elämään kokonaisten aikakausien niminä; viktoriaanisena ja edwardiaanisena Ensinmainittuun liitetään Britannian nousu maailmanvallaksi ja teollisuusmahdiksi 1800-luvun kuluessa, jälkimmäiseen taas loistokkaan ja vauraan Belle Époquen viimeinen huipennus ennen suurta sotaa Erityisesti muodin ja eleganssin alalla Edwardiaanista aikaa pidetäänkin ehkä kaikkien aikojen huippuna

26 Edwardiaanista tyyliä

27 1902

28 Carnegie-instituutin perustaminen Andrew Carnegie ( ) oli yhdysvaltalainen liikemies ja hyväntekeväisyyden harjoittaja Rikastui perustamansa Carnegie Steel Company - teräsyrityksen kautta ja lahjoitti myöhemmin suuren osan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen perustamalla kirjastoja, kouluja ja yliopistoja Myi omistamansa teräs- ja rautateollisuusyhtiöt J. P. Morganille, ja he perustivat yhdessä United States Steel - yhtiön vuonna hänen lahjoittamillaan varoilla perustettiin ensimmäinen Carnegie-instituutti, joka on edelleen toimiva merkittävä ja arvostettu luonnon- ja erityisesti lääketieteellinen tutkimuslaitos

29 1903

30 Pariisin suuri maailmannäyttely ja olympialaiset Wrightin veljekset, Orville ja Wilbur, suorittivat ensimmäisen moottoroidun ja miehitetyn lennon ilmaa raskaammalla aluksella eli lentokoneella Orville Wright nousi ilmaan Kitty Hawkissa Pohjois-Carolinassa veljesten yhdessä rakentamalla Wright Flyer nimisellä lentokoneella 12 sekuntia kestänyt, 36-metrinen lento myös valokuvattiin Saman päivän neljännellä lennolla, päivän ainoalla lennolla joka oli tosiasiallisesti ohjattu, Wilbur Wright lensi 259 m 59 sekunnissa Vaatimaton alku, mutta alku kuitenkin

31 1904

32 Pariisin suuri maailmannäyttely ja olympialaiset Samana päivänä irlantilainen kirjailija James Joyce lähti ensimmäisille treffeille rakastettunsa, muusansa ja myöhemmän vaimonsa Nora Barnaclen kanssa Dublinissa ja suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin Helsingissä Senaatin rappusissa ja välittömästi sen jälkeen itsensä Myöhemmin Joyce rakensi kuuluisimman teoksensa Odysseuksen (engl. Ulysses, 1922) tuon päivän ympärille ja mainitsee teoksessa sähkeitse tulleen tiedon Bobrikovin ampumisesta kytkien siten tapahtumat yhteen Päivää eli ns. Bloomsdaytä vietetään edelleen niin Dublinissa kuin muuallakin

33 1905

34 Albert Einstein ja annus mirabilis 1905 Berinin patenttiviraston työvuosinaan fyysikko Albert Einstein sai valmiiksi neljä suurta työtä, jotka kaikki valmistuivat samana vuonna, annus mirabilis, 1905 Ne käsittelivät suppeaa suhteellisuusteoriaa, valosähköistä ilmiötä, ns. Brownin liikettä sekä massan ja energian verrannollisuutta (E=mc²), joka kuitenkin usein liitetään suppeaan suhteellisuusteoriaan Nämä kaikki saivat fyysikoiden huomion ympäri maailman Patenttiviraston työ oli riittävän leppoisaa, jotta Einsteinille jäi aikaa ja energiaa teorioidensa kehittelyyn 30. huhtikuuta 1905 hän sai valmiiksi väitöskirjansa Zürichin teknillisellä yliopistolla

35 1906

36 Vallankumouksellinen taistelulaiva HMS Dreadnought Brittiläinen taistelulaiva, joka valmistuessaan vuonna 1906 edusti sotalaivatekniikan vallankumousta Mullistavaa erityisesti päätykistön keskittäminen vain raskaisiin tykkeihin sekä tehokkaat turbiinikoneet, jotka tekivät aluksesta muita taistelulaivoja nopeamman Nämä sinänsä pieniltä kuulostavat erot olivat käytännössä niin mullistavia, että ne tekivät sitä edeltäneet taistelulaivat vanhentuneiksi, ja niinpä sitä seuranneita uudenmallisia taistelulaivoja alettiin kutsua yleisesti dreadnoughteiksi Aluksen rakentaminen laukaisi myös suurvaltojen välille asevarustelun kierteen, "suuren laivastokilvan", jolla oli vaikutuksensa 1. maailmansodan syttymiseen

37 1907

38 Käänteentekevät 1907 eduskuntavaalit Suomessa Suomen suuriruhtinaskunnan yksikamarisen eduskuntauudistuksen 1906 mukaiset ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin Ensimmäiseen täysistuntoonsa uudet kansanedustajat kokoontuivat ja eduskunnan juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin 200 kansanedustajaa eivät mahtuneet enää Säätytalolle, joten täysistunto pidettiin sittemmin valitettavasti puretun Helsingin VPK:n talossa, joka sijaitsi Ateneumin naapurissa Hakasalmenkadun (nyk. Keskuskadun) varrella Valitut 19 naiskansanedustajaa olivat maailman ensimmäiset naiset parlamentaarikkoina

39 1908

40 Uusi kulutustekniikka mullistaa perheiden arjen James Spangler kehitti Yhdysvalloissa 1908 ensimmäisen luotettavasti toimivan sähköpölynimurin, jonka patentin osti hänen serkkunsa William Hoover, joka perusti sen valmistamiseen keskittyvän Hoover-yhtiön Ohioon Samana vuonna Henry Fordin perustama Ford-yhtiö esitteli ns. T-mallin eli Model T:n, jota pidetään yhtenä varhaisen autotekniikan merkittävimmistä autoista ja jota valmistettiin yli 15 miljoonaa kappaletta vuoteen 1927 mennessä, jolloin sen valmistaminen lopetettiin Sen valmistuksessa käytettiin ensimmäisen kerran laajamittaisesti liukuhihnatekniikkaa Sen suosion myötä USA autoistui nopeasti

41 1909

42 Louis Blériot n Englannin kanaalin ylitys 1909 Louis Blériot ( ), ranskalainen ilmailun uranuurtaja, keksijä, lentokonesuunnittelija ja lentäjä hän ylitti ensimmäisenä Englannin kanaalin ilmaa raskaammalla lentokoneella ja voitti sitä varten perustetun haastekilpailun Kyseessä oli maailman ensimmäinen suuren vesialueen ylittänyt lento ja siten se osoitti lentokoneiden potentiaalin niin siviili- kuin sotakäytössäkin Lennolla käytettyä Blériot XI -lentokonetyyppiä myytiin yli 100 kappaletta ja näin Blériotista tuli myös maailman ensimmäinen kaupallisesti menestynyt lentokonevalmistaja