Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku

Transkriptio

1 Opistotalo, Helsinkisali ke Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan idea 1900-luku on monella mittarilla mitattuna ihmiskunnan tämänastisen historian moniulotteisin ja täyteläisin Erityisen kiinnostavaa ja kiehtovaa on sen alku Vuodet ovat monella tavalla kiinnostavia, mutta toisaalta on perusteltua pitää seuraavaa vuosikymmentä eli 1910-lukua varsinaisena murroskohtana eli saksalaisen filosofi Karl Jaspersin tunnetuksi tekemää akseliaika-käsitettä varioiden oman aikamme aksiaalisena vuosikymmenenä Vuosikymmenen merkittävin yksittäinen tapahtuma on tietysti valtioita ja valtiorakenteita myllertänyt suuri sota eli 1. maailmansota , mutta vuosikymmeneen mahtuu paljon muutakin merkittävää

3 Luentosarjan ohjelma Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu Vanha valta alkaa horjua Upposiko Kultainen aika Titanicin mukana? Murroksia kulttuurissa Sarajevon laukauksista suureen maailmanpaloon Kansakunnan synnystä kansanmurhiin Länsirintamalta ei mitään uutta Venäjän vallankumoukset ja uusi uljas (?) yhteiskunta Sota päättyy, vai päättyykö? Rauha ja uusi alku, vai onko?

4 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

5 1.1918

6 Itsenäisyyden tunnustuksesta kansalaissotaan Uudenvuodenyönä 1917/18 Leninin johtama Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden (Leninin ja Svinhufvudin kuuluisa kädenpuristus), minkä jälkeen tunnustuksia alkoi tulla muistakin maista (Ruotsi, Saksa ja Ranska 4.1., Kreikka 5.1., Norja ja Tanska 10.1., Sveitsi 11.1., Itävalta-Unkari jne.) Tunnustuksestaan huolimatta Neuvosto-Venäjä ei kuitenkaan kiirehtinyt vetämään venäläisiä sotilasjoukkoja pois Suomesta, mikä herätti huolta Suomen hallituksen taholla Toisaalta SDP:n ja työväestön piirissä käytiin valtataistelua kumouksellisten ja maltillisten välillä Jyrkentyvä poliittinen polarisaatio johti Suomen sisällissodan (myös kansalaissota, vapaussota, kapina, vuoden 1918 sota) syttymiseen tammikuun lopulla (punainen lyhty vallankumouksen merkiksi Helsingin työväentalon tornissa klo 23, venäläisten sotajoukkojen aseistariisuminen valkoisten toimesta Pohjanmaalla klo 3 alkaen)

7 Samaan aikaan toisaalla Neljäntoista kohdan ohjelma on osa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin puheesta Yhdysvaltain kongressille Puheen piti vakuuttaa paitsi kongressi, myös amerikkalainen kansa valtion osallistumisen sotaan olevan moraalisesti oikeutettua, tavoitteenaan rauha Euroopassa. Wilson piti puheen yli 10 kuukautta ennen Saksan antautumista, mutta se muodosti paljolti pohjan Saksan antautumisesta neuvotellulle rauhansopimukselle Neljäntoista kohdan ohjelmaa sävytti Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa ohjanneen progressivismin siirtyminen myös osaksi ulkopolitiikkaa Wilson kannatti vapaakauppaa, demokratiaa, avoimia sopimuksia ja kansojen itsemääräämisoikeutta Moraalisena oikeutuksena USA:n myöhemmillekin kansainvälisille interventioille ja muille toimille

8 Wilsonin 14 kohtaa 1. Avoimet, julkisesti solmitut rauhansopimukset, joiden lisäksi ei pidä enää olla minkäänlaisia salaisia kansainvälisiä sopimuksia 2. Merenkulun ehdoton vapaus 3. Vapaakauppa valtioiden välillä 4. Riittävät takuut kansallisen aseistuksen vähentämiselle alimpaan tasoon, jota sisäinen turvallisuus edellyttää 5. Kaikkien siirtomaita koskevien vaatimusten puolueeton sovittelu siten, että suvereniteettikysymyksiä määriteltäessä alkuperäiskansojen etujen on oltava yhtä painavia kuin osallisena olevan hallituksen oikeutettujen vaatimusten 6. Venäjän koko alueen tyhjentäminen miehitysjoukoista ja Venäjän hyväksyminen vapaiden kansojen yhteisöön sen itsensä valitsemien instituutioiden johdolla

9 14 kohtaa, jatkoa 7. Vieraiden sotajoukkojen poistuminen Belgiasta ja sen suvereniteetin palauttaminen 8. Koko Ranskan alueen vapauttaminen, valloitettujen alueiden palauttaminen ja Preussin Ranskalle vuonna 1871 tekemien, Elsass-Lothringenia koskevien vääryyksien korjaaminen 9. Italian rajojen tarkistaminen noudattamaan selvästi tunnistettavia kansallisuusrajoja 10. Vapaus omaehtoiseen kehitykseen annettava Itävalta-Unkarin kansoille 11. Romania, Serbia ja Montenegro on tyhjennettävä miehitysjoukoista ja miehitetyt alueet palautettava, Serbialle on suotava vapaa pääsy merille ja Balkanin valtioiden keskinäiset suhteet määrättävä noudattamaan historiallisesti vakiintuneita alamaisuus- ja kansallisuusrajoja

10 14 kohtaa, edelleen 12. Ottomaanien valtakunnan turkkilaiselle osalle on taattava turvattu suvereniteetti, ja muille Turkin hallinnassa oleville kansallisuuksille pitää varmistaa kiistämätön turvallisuus ja ehdottoman häiritsemätön mahdollisuus omaehtoiseen kehitykseen; Turkin salmet pitää avata pysyvästi kaikkien maiden laivojen ja kaupan vapaaksi kauttakulkuväyläksi kansainvälisten takuiden turvin 13. Puolasta on tehtävä itsenäinen valtio niin, että siihen kuuluisivat puolalaisen väestön kiistattomasti astuttamat alueet; sille on taattava vapaa ja turvattu pääsy merelle ja sen poliittinen ja taloudellinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus on taattava kansainvälisellä sopimuksella 14. Erityisten sopimusten nojalla pitäisi muodostaa kansojen yleinen yhteenliittymä, joka myöntäisi suurille ja pienille valtioille yhtäläisesti poliittisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden takuut (=> Kansainliitto)

11 2.1918

12 Venäjän reunavaltioiden irtautuminen emämaasta Eräs keskeinen syy Venäjän väliaikaishallituksen kukistumiseen oli epäsuositun ja Venäjän kannalta huonosti menneen sodan jatkaminen; niinpä bolševikit ensi töikseen lopettivat yksipuolisesti sotimisen, minkä tuloksena Saksa eteni nopeasti Muuttuneessa tilanteessa jo pitkään Venäjästä irtautumaan pyrkineet reunavaltiot (tai paremminkin kansat) näkivät tilaisuutensa tulleen ja julistautuivat itsenäisiksi (Liettua 16.2., Ukraina 22.2., Viro 24.2., Transkaukasian demokraattinen federatiivinen tasavalta (Armenia, Azerbaidzan ja Georgia) ja Valko-Venäjä 23.3., Puola ja Latvia vasta marraskuussa Viron ensimmäinen itsenäisyys kesti vain yhden päivän, sillä saksalaiset miehitysjoukot saapuivat Tallinnaan (samana päivänä myös jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan) Saksalaiset eivät tunnustaneet reunavaltioiden täyttä itsenäisyyttä, vaan halusivat ottaa ne haltuunsa vasallivaltioina

13 3.1918

14 Brest-Litovskin rauha Brest-Litovskin kaupungissa solmittiin rauhansopimus Saksan ja muiden keskusvaltojen sekä Neuvosto-Venäjän välillä, joka päätti ensimmäisen maailmansodan itärintamalla Rauhansopimuksessa suuri osa Venäjän valtakunnan läntisistä alueista luovutettiin saksalaisille Saksa taas pystyi rauhansopimuksen ansiosta irrottamaan joukkoja itärintamalta siirtääkseen ne länsirintamalle, missä se aloittikin pian suurten kevätoffensiiviensa sarjan pyrkiäkseen ratkaisuun lännessä ennen USA:n panoksen vahvistumista Brest-Litovksin rauhansopimus laadittiin neuvostovenäläisen Lev Trotskin, saksalaisen Richard von Kühlmannin ja itävaltalaisen Ottokar Czerninin johdolla Neuvosto-Venäjä irtisanoi sopimuksen jo vuoden 1918 marraskuussa, kun Saksa oli allekirjoittanut aselevon muiden ympärysvaltain kanssa

15 Saksan viimeinen taisto Saksan suuri kevätoffensiivi eli Kaiserschlacht alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna divisioonaa oli vapautunut itärintamalta Brest-Litovskin rauhan ansiosta Operaatioiden sarja, hyökkäykset Michael, Georgette, Gneisenau ja Blücher-Yorck seurasivat toisiaan maaliskuusta kesäkuuhun 1918 Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti kaikki hyökkäykset vahvistuneiden voimiensa ansiosta ja erityisesti USA:n kiihtyvästi kasvavan panoksen ansiosta Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa; kuudessa kuukaudessa sen vahvuus putosi 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan Niinpä syksyllä alkanut ympärysvaltojen suuroffensiivi kukistikin Saksan ja muut ympärysvallat suhteellisen nopeasti

16 Länsirintaman uusia aseita

17 4.1918

18 Saksan Itämeren divisioona Suomessa Saksan Itämeren-divisioona (saks. Die Ostsee-Division) oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.4. alkaen ja eteni kohti Helsinkiä, jonka se valtasi Toinen, vapaaherra eversti Otto von Brandensteinin komentama saksalaisyksikkö, Osasto Brandenstein nousi maihin Loviisan Valkossa alkaen ja valtasi Lahden Yhdessä tämän maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus nousi noin mieheen Vaasassa paossa ollut Suomen senaatti oli kääntynyt Saksan puoleen helmikuussa kun sodan kulku vaikutti valkoisten kannalta vielä epävarmalta, huhtikuussa saksalaisten tulo vaikutti mm. Mannerheimin kiireeseen vallata punaisten tärkein keskus Tampere ennen näitä

19 Tie Tampereelle

20 Tampereen taistelu Tampereen taistelu käytiin , kun Mannerheimin johtamat valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihenastisen sotahistorian suurin (valkoisia n , punaisia n ) Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taistelua kiirehdittiin yrittämättä heikentää saarrettua vihollista ensin Pääsyynä valkoisten kiirehtimiseen on pidetty Mannerheimin tarvetta käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi

21 Sillä välin toisaalla

22 Punaisen paronin kuolema Manfred Albrecht von Richthofen ( ) oli saksalainen hävittäjälentäjä, joka ampui todistetusti alas 80 vihollisen konetta ja oli siten sodan voitokkain hävittäjälentäjä eli ässä Kirkkaanpunaisen koneensa vuoksi hänet tunnettiin nimellä Punainen paroni, mikä on jäänyt elämään populaarikulttuurissa Muuten brutaalissa sodassa siististi juoksuhautojen yläpuolella lentäneet hävittäjä-ässät olivat ehkä viimeinen henkäys romantisoidusta ritarien käymästä herrasmiessodasta Richthofen kuoli 25-vuotiaana saatuaan taistelulennolla osuman sydämeensä Sommen yläpuolella Von Richthofenin onnistui laskeutua hallitusti, mutta pian sen jälkeen hän kuoli saamiinsa vammoihin Vihollinenkin kunnioitti häntä niin paljon, että toimitti muistoseppeleen hänen haudalleen

23 5.1918

24 Itä-Euroopan kaoottinen tila Brest-Litovskin rauhan jälkeen Itä-Euroopan tilanne oli hyvin sekava Moni kansa ja valtio oli julistautunut itsenäiseksi, mutta näitä vastusti toisaalta niin aluelaajennuksia haltuunsa saanut Saksa kuin asemiaan vahvistamaan pyrkivä Neuvosto-Venäjä Monissa maissa oli myös poliittinen kamppailu porvariston ja sosialistien välillä Monissa maissa valta ja rajat muuttuivat moneen kertaan ennätyksenä ehkä Ukraina, jonka alueella toimi vuosien aikana hiukan laskutavasta riippuen 17 erilaista hallintoa Reunavaltioista Suomi oli ainoa, jonka tilanne rauhoittui jo vuoden 1918 aikana valkoisten saavuttaessa voiton sisällissodassa Suomeen jäi saksalaisjoukkoja aina joulukuuhuun asti, mutta toisin kuin muualla Itä-Euroopassa ne eivät yrittäneet kaataa kansallista hallitusta

25 6.1918

26 Espanjantauti riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1 Kaikkein voimakkaimmillaan se riehui kesällä (kesäkuu-elokuu) 1918 Sotasensuurin vuoksi tietoja tautiin kuolleista alkoi tulla puolueettomasta Espanjasta, mistä siis epidemian nimi Kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, johon kuoli noin 50 miljoonaa ihmistä eli n. kolme kertaa enemmän kuin suoraan 1. maailmansotaan (n. 16 milj. kuollutta) Sodan aiheuttamat heikentyneet ravinto- ja terveysolot luonnollisesti altistivat ihmisiä tautiin, samoin armeijoiden liikkuminen ja laaja ihmisten kanssakäynti; poikkeuksellista espanjantaudissa olikin nuorten aikuisten suuri kuolleisuus Tautiin sairastui arviolta prosenttia maapallon kaikista ihmisistä eli yli miljardi ihmistä; Suomessa tautiin kuoli noin ihmistä

27 7.1918

28 Tsaariperheen murha Jekaterinburgissa Vallasta luopunut tsaari perheineen sijoitettiin ensin omaan palatsiinsa Tsarskoje Seloon, mutta sittemmin heidät siirrettiin Siperiaan, ensin Tobolskiin ja sitten Jekaterinburgiin, jossa heidät palveluskuntineen teloitettiin kauppias Ipatjevin talon kellarissa yöllä Teloitusryhmää johti Neuvosto-Venäjän salainen poliisin Tšekan (myöh. NKVD, KGB ym.) paikalliskomentaja Jakov Jurovski Teloituspaikkana ollut Ipatjevin talo purettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon käskystä Boris Jeltsinin ollessa kaupungin (silloinen Sverdlovsk) puoluejohtajana 1977, koska neuvostojohtajat pelkäsivät että paikasta tulee keisarivaltaa kannattavien muistelupaikka Jeltsin itse ilmaisi myöhemmin pitäneensä talon purkamista vastenmielisenä historian peittelynä paikalle rakennettiin muistokirkko Kirkko veren päällä

29 8.1918

30 Leninin murhayritys ja punainen terrori Faina (Fanja, Fanni, Dora) Kaplan oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen, joka yritti murhata Leninin Lenin selvisi, mutta haavoittuminen heikensi häntä ja ehkä nopeutti myös tämän kuolemaa 1924 Bolševikit leimasivat teon osaksi sosialistivallankumouksellisten salaliittoa, mutta tiettävästi Kaplan toimi yksin Kaplan teloitettiin Moskovan Kremlissä ilman oikeudenkäyntiä nimellisen valtionpäämiehen Jakov Sverdlovin aloitteesta Samana päivänä nuori kadetti Leonid Kannegisser surmasi keskuskomitean jäsenen ja Pietarin Tšekan päällikön Moisei Uritskin kostona monien ystäviensä teloittamisesta Näistä tapauksista bolševikkihallinto sai perusteen ryhtyä systemaattisesti vainoamaan kaikkia vallankumouksen vihollisina pitämiään eli alkoi ns. punainen terrori

31 Samaan aikaan toisaalla Amiensin taistelu länsirintamalla alkoi Operaatio oli menestyksekäs ympärysvaltain hyökkäys Saksan länsirintamaa vastaan ja avasi 100-päiväisen offensiivin ja taistelujen sarjan, joka lopulta päätti sodan Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä ympärysvallat etenivät yli 13 kilometriä, mikä oli eräs sodan suurimmista etenemisistä Saksalaisia antautui runsaasti, kun heidän taistelumoraalinsa huononi ja Saksalaisten komentaja kenraali Ludendorff kutsuikin ensimmäistä hyökkäyspäivää Saksan armeijan mustaksi päiväksi Tämän jälkeen Saksa ei enää pystynyt tehokkaaseen vastarintaan ja vastaoffensiiveihin, vaan vetäytyi Saksan länsirajalle rakennetulle Hindenburg-linjalle, joka sekin murtui lokakuussa

32 9.1918

33 Oikea Harmageddonin taistelu Megiddon taistelu käytiin turkkilaisten hallitsemassa Palestiinassa brittien ja turkkilaisten välillä Brittikenraali Edmund Allenbyn johtamien liittoutuneiden voitto taistelussa oli merkittävä askel Palestiinan valloituksessa ja Turkin aseman sortumiseen Lähi-idässä ja Arabiassa Lokakuun alussa Damaskos, Beirut ja Aleppo vallattiin ja britit saivat turkkilaista sotavankia Brittijoukkojen mukana vaikutti myös Thomas Edward (eli T.E.) Lawrence, brittiläinen arkeologi, kirjailija ja sotilashenkilö, joka oli jo sodan alusta pitäen toiminut arabikapinallisten apuna turkkilaisia vastaan ja sai lehdistössä kutsumanimen Arabian Lawrence Varsinkin sodan jälkeen ja filosofisesti pohdiskelevien muistelmiensa Seven Pillars of Wisdom (1922) ilmestyttyä Lawrencesta tuli erittäin tunnettu hahmo länsimaissa ja hänestä tehtiin kirjoja, elokuvia, TVsarjoja jne.

34

35 Suomen kuningas Fredrik Kaarle Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel oli Hessenin prinssi ja Saksan keisari Vilhelm II:n lanko, jonka Suomen eduskunta valitsi Suomen kuninkaaksi , kun Suomesta sisällissodan jälkeen kaavailtiin kuningaskuntaa Vaaliasiakirjassa Friedrich Karlista käytettiin nimitystä Fredrik Kaarle Kansanedustaja ja kirkkoherra Gustaf Arokallio ehdotti kuninkaan arvonimeksi muotoa "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä" Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Friedrich Karl joutui kuitenkin torjumaan hänelle tarjotun kruunun, eikä hän koskaan saapunut Suomeen Valtiomuototaistelu jakoi pahasti Suomen porvaristoa ja sen jäljet jäivät näkymään pitkään; ajatus vahvasta ristiriitojen yläpuolelle nousevasta monarkista heijastui sittemmin presidentin laajoihin valtaoikeuksiin

36

37 Keskusvallat sortuvat yksitellen Yli neljä vuotta kestänyt sota päättyi varsin nopeasti loka-marraskuussa 1918 keskusvaltojen voimavarojen ja taistelumoraalin ehdyttyä Bulgaria luopui sodasta Salonikin aselevossa Itävalta-Unkari alkoi hajota lokakuussa kappaleiksi ja lopullisesti se lakkasi olemasta , kun Unkarikin irtautui siitä; aselepo sen ja ympärysvaltojen välillä solmittiin Italian Padovassa Turkki solmi aselevon Mudrosissa Saksan murtuminen alkoi avomerilaivaston matruusien kapinasta päätukikohdissa Wilhelmshavenissa (29.10.) ja Kielissä (3.11.) Kapinaliike levisi koko maahan ja lopulta keisari Vilhelm II luopui kruunusta ja pakeni maasta Samana päivänä sosialidemokraattinen poliitikko Philipp Scheidemann julisti Saksan tasavallan syntyneeksi Berliinissä Valtiopäivätalon parvekkeelta

38 Vihdoin rauha Viimeinenkin aselepo eli Saksan ja ympärysvaltojen välinen allekirjoitettiin Compiègnen metsään ajetussa rautatievaunussa Ranskassa, ja se astui voimaan kello 11 Päivä on sittemmin jäänyt merkitsemään 1. maailmansodan virallista päättymistä ja tunnetaan Aselevon päivänä (Englannissa ja USA:ssa The Armistice Day ), vaikka sotiminen jatkuikin vielä monissa maissa kuten Baltiassa, Neuvosto-Venäjällä ja Turkissa Toisen maailmansodan aikana, lyötyään Ranskan kesäkuussa 1940 Saksan johtaja Adolf Hitler pakotti symbolisyistä ranskalaiset allekirjoittamaan aselevon samassa rautatievaunussa kuin vuonna 1918 hyvittääkseen siten tuon kansallisen trauman Sittemmin vaunu vietiin Saksaan ja lopulta Thüringeniin, jossa SSjoukot tuhosivat sen huhtikuussa 1945

39

40 Viron vapaussota Viron vapaussodassa (Vabadussõda, ) Viro taisteli alkuvaiheessa Neuvosto-Venäjää vastaan ja sodan toisessa vaiheessa Baltian yhdistynyttä herttuakuntaa ja sen baltiansaksalaista Baltian Landeswehriä vastaan Etelä-Virossa ja Pohjois-Latviassa Sotatoimiin osallistui virolaisella puolella myös Britannian laivasto ja Luoteis-Venäjän valkoinen armeija kenraali Judenitšin johdolla, joka ei kuitenkaan tunnustanut Viron itsenäisyyttä Viron työkansan kommuuni (Eesti Töörahva Kommuun, ETK) oli Virossa perustetuksi julistettu kommunistinen valtio, jonka tunnusti vain Neuvosto-Venäjä ja joka oli sille perusteena osallistua sotaan Viron tasavaltaa vastaan Brittiläisen laivasto-osaston sekä suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten avulla Puna-armeija saatiin työnnettyä Viron alueilta tammikuussa 1919