Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku

Transkriptio

1 Opistotalo, Helsinkisali ke Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku Opistotalo, Helsinkisali ke FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan idea 1900-luku on monella mittarilla mitattuna ihmiskunnan tämänastisen historian moniulotteisin ja täyteläisin Erityisen kiinnostavaa ja kiehtovaa on sen alku Vuodet ovat monella tavalla kiinnostavia, mutta toisaalta on perusteltua pitää seuraavaa vuosikymmentä eli 1910-lukua varsinaisena murroskohtana eli saksalaisen filosofi Karl Jaspersin tunnetuksi tekemää akseliaika-käsitettä varioiden oman aikamme aksiaalisena vuosikymmenenä Vuosikymmenen merkittävin yksittäinen tapahtuma on tietysti valtioita ja valtiorakenteita myllertänyt suuri sota eli 1. maailmansota , mutta vuosikymmeneen mahtuu paljon muutakin merkittävää

3 Luentosarjan ohjelma Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu Vanha valta alkaa horjua Upposiko Kultainen aika Titanicin mukana? Murroksia kulttuurissa Sarajevon laukauksista suureen maailmanpaloon Kansakunnan synnystä kansanmurhiin Länsirintamalta ei mitään uutta Venäjän vallankumoukset ja uusi uljas (?) yhteiskunta Sota päättyy, vai päättyykö? Rauha ja uusi alku, vai onko?

4 Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

5 1.1919

6 Pariisin rauhankonferenssi ja sanelurauhat Pariisin rauhankonferenssi neuvotteli ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset ympärysvaltojen ja keskusvaltojen välille Konferenssi alkoi ja kesti noin vuoden; sen viimeinen istunto oli Konferenssiin osallistui edustajia niistä 28 valtiosta, jotka katsottiin sodan voittajiksi, mutta käytännössä kuitenkin "neljän suuren" (David Lloyd George Britanniasta, presidentti Woodrow Wilson USAsta, pääministeri Georges Clemenceau Ranskasta ja pääministeri Vittorio Orlando Italiasta) ryhmä päätti kaikki keskeiset asiat Sodan hävinneet valtiot Saksa, Itävalta, Unkari, Bulgaria ja Turkki eivät osallistuneet neuvotteluihin, vaan näiden edustajat kutsuttiin paikalle vasta sitten, kun sopimuksen sanamuoto oli valmis Kyseessä oli siis sanelurauha, jonka ehdot hävinnyt osapuoli joutui hyväksymään sellaisenaan, sillä sopimuksen hylkääminen olisi tulkittu haluksi jatkaa sotaa

7 Kansainliitto Kansainliiton idean isä oli Ison-Britannian ulkoministeri Edward Grey, mutta vahvimmin sitä vei eteenpäin USAn presidentti Woodrow Wilson, joka vuonna 1918 esitti 14 kohdan ohjelmansa sodan lopettamiseksi ja sen jälkeen toteutettaviksi uudistuksiksi Kansainliitto perustettiin osana Versailles n rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja piti ensimmäisen istuntonsa , samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti Neljä (viisi) pysyvää jäsenvaltiota (vrt. YK:n turvallisuusneuvosto): Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Japani; USAn piti myös olla, mutta jäi koko liiton ulkopuolelle; Saksa mukaan jo 1926 Muutama pieni onnistuminen kuten Huippuvuorten ja Ahvenanmaan omistuskiistat, mutta suurissa kriiseissä pääosin epäonnistui ja erityisesti päätehtävässään eli uuden sodan torjumisessa Lopetti toimintansa ja siirsi varansa ja tehtävänsä YK:lle

8 2.1919

9 Puolan ja Neuvosto-Venäjän sota Puolan Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti yhtäältä Neuvosto-Venäjän ja Neuvosto- Ukrainan ja toisaalta Puolan ja Ukrainan kansantasavallan välillä Kuten monissa muissakin 1. maailmansodan jälkisodissa syyt olivat sekä kansallisuusrajoissa että poliittisessa orientaatiossa Ison-Britannian ulkoasiansihteeri George N. Curzon ehdotti 1918 suunnilleen nykyistä rajalinjaa, ns. Curzonin linjaa Puola kuitenkin halusi vallata takaisin alueet, jotka se oli menettänyt Puolan jaoissa 1700-luvulla, kun taas Neuvosto-Venäjä pyrki valtaamaan takaisin Venäjän ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa menettämät alueet Sota aaltoili puolin ja toisin ja lopulta raja muotoutui enemmän Puolaa suosivaksi sisältäen etnisesti puolalaisten alueiden lisäksi myös huomattavia valkovenäläisiä ja ukrainalaisia alueita

10 3.1919

11 Kominternin ja fasistiliikkeen perustaminen Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli porvariston kukistaminen eri maissa työväenluokan nimissä Komintern oli tiukasti keskitetty ja kurinalainen maailmanpuolue, jonka kansallisuuksien mukaan järjestetyt jäsenjärjestöt (eli kommunistiset puolueet) olivat keskusorganisaatiolle alisteisia osastoja Moskovassa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen 1935 Järjestö lakkautettiin Stalinin aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä sen jäsenjärjestöjen tai Neuvostoliiton politiikan kannalta Benito Mussolini ja eräät muut nationalistit perustivat sotaveteraanien kansallismielisen Fasci Italiani di Combattimento liikkeen, josta 1921 muodostettiin Italian fasistipuolue

12 4.1919

13 4.1919

14 Unkarin ja Baijerin lyhytaikaiset neuvostotasavallat Unkarin neuvostotasavalta (unk. Magyarországi Tanácsköztársaság) oli Béla Kunin johtama lyhytaikainen kommunistihallinto Unkarissa, joka kesti ainoastaan neljä kuukautta Se hajosi, kun Romanian armeijan joukot miehittivät Budapestin Romanian vetäydyttyä palautettiin Unkarin kuningaskunta, tosin ilman kuningasta Baijerissa tilanne oli erityisen kaoottinen suhteessa vastaperustettuun Saksan Weimarin tasavaltaan Sosialidemokraatti Johannes Hoffmann yritti muodostaa hallituksen 7.3., mutta epäonnistui 6.4. perustettiin kommunistien eli spartakistien ja anarkistien koalitiohallitus Ernst Tollerin johdolla, mutta spartakisti Eugen Leviné muodosti Baijerin neuvostohallinnon Vapaajoukot (Freikorps) ja muu oikeisto kaatoi neuvostohallinnon jo 3.5.

15 5.1919

16 Eddington vahvistaa Einsteinen yleisen suhteellisuusteorian Sir Arthur Stanley Eddington oli brittiläinen astrofyysikko, joka on tullut kuuluisaksi suhteellisuusteoriaan liittyvistä tutkimuksistaan Hän kirjoitti monia artikkeleja, joissa hän teki tunnetuksi ja selosti Albert Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa englanninkieliselle maailmalle Maailmansota oli suuresti rajoittanut eri maiden tiedemiesten välistä yhteydenpitoa, minkä vuoksi saksalaiset tieteen tulokset eivät olleet kovin tunnettuja Englannissa eivätkä päinvastoin Eddington johti myös tutkimusretkikuntaa, joka havainnoi auringonpimennystä ja joka johti yhteen ensimmäisistä suhteellisuusteorian vahvistaneista havainnoista, ja hän tuli tunnetuksi myös teorian kansantajuistamisesta

17 6.1919

18 Versailles n rauhansopimus Versailles n rauha (le Traité de Versailles) solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen , ja siinä Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan huomattavat sotakorvaukset Sopimus koostui 440 artiklasta viidessätoista osassa Neuvottelut käytiin voittajavaltioiden kesken, joten Saksalle annettiin kesäkuussa 1919 valmis sopimus allekirjoitettavaksi periaatteella hyväksy tai alistu miehitykseen Tämä herätti suunnatonta katkeruutta saksalaisissa, jotka alkoivat pian kutsua Versailles n rauhaa häpeärauhaksi (Schandfrieden) Tammikuussa 1921 korvauksiksi määrättiin 226 miljardia kultamarkkaa. Myöhemmin summa alennettiin 132 miljardiin Saksa aloitti sotakorvausten maksun uudestaan vuonna 1996 ja maksoi viimeisen 69,9 miljoonan euron erän

19 Vuoden 1919 hallitusmuoto Vuoden 1919 hallitusmuodoksi kutsutaan vuosina voimassaollutta Suomen Hallitusmuotoa (AsK 94/1919) Hallitusmuoto astui voimaan , ja se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki Monet sen perusteista sisältyvät myös nykyiseen Suomen perustuslakiin Vuoden 1919 hallitusmuoto vastasi parhaiten poliittisen keskustan toiveita, mutta syntyi kompromissina vasemmiston ja oikeiston kanssa Oikeistopuolueet myös kertaalleen estivät määrävähemmistöllään lain kiireellisen hyväksymisen eduskunnassa ja vielä hyväksymisen jälkeenkin Suomen valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim pyrki estämään sen vahvistamisen ja voimaantulon Loppujen lopuksi uusi perustuslaki kuitenkin saatiin valmisteltua, käsiteltyä ja toteutettua melko lyhyessä ajassa

20 8.1919

21 Weimarin tasavalta Weimarin tasavalta (Weimarer Republik) on historiantutkimuksessa ja populaarikeskustelussa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta, joskin virallisesti valtion nimi oli silloinkin Saksan valtakunta (Deutsches Reich) Aikakauden katsotaan alkaneen, kun Saksan uusi perustuslaki säädettiin Weimarissa, jonne tammikuussa vaaleilla valittu kansalliskokous siirtyi Berliinin mellakoita välttääkseen laatimaan uutta perustuslakia Se muodosti Saksasta presidenttijohtoisen tasavallan, jossa valtiopäiväedustajat valittiin suhteellisella vaalitavalla Tasavallan ensimmäiseksi valtakunnanpresidentiksi valittiin jo valtakunnankanslerina toiminut sosialidemokraatti Friedrich Ebert Toinen ja viimeinen valtakunnanpresidentti oli Paul von Hindenburg, jonka kuoleman 1934 jälkeen Adolf Hitler yhdisti presidentin ja kanslerinvirat itselleen

22 9.1919

23 Saint-Germainin rauha ja kaksoismonarkian pilkkominen Saint-Germainin rauhansopimus oli 1. maailmansodan päätteeksi Itävallan ja ympärysvaltojen välillä solmittu sopimus, johon kirjattiin Habsburgien valtakunnan hajoaminen Unkarin osalta tilanne oli vielä epäselvempi ja sen kanssa rauhansopimus sovittiin Trianonissa vasta Koska monet kaksoismonarkian osat (Tsekkoslovakia, Transilvania, Galitsia, Kroatia, Slovenia jne.) olivat jo joko julistautuneet itsenäisiksi tai hakeutuivat rajan takana olevien kumppanimaiden osiksi tilanne oli hyvin kaoottinen Saint-Germainin ja Trianonin sopimuksilla pyrittiin myös selventämään tilannetta, mutta ristiriitoja tuli siitä ketkä hajonneen valtion osat ja kansalaiset katsottiin hävinneiksi ja syyllisiksi sotaan ja ketkä voittajiksi Rauhansopimus ja sen rajanvedot aiheuttivat katkeruutta erityisesti Unkarissa mutta myös Itävallassa ja edistivät siten Hitlerin revanssipolitiikka 1930-luvulla

24

25 Hitler liittyy Saksan työväenpuolueeseen (DAP) Adolf Hitler toimi vuonna 1919 Saksan armeijan Reichswehrin urkkijana tehtävänään seurata määrättyjen puolueiden ja järjestöjen toimintaa Münchenin seudulla hänet määrättiin vakoilemaan Saksan työväenpuolueen kokousta Sterneckerbräu-oluttuvassa Hitler seurasi vaivihkaa kokousta jossa puhujana piti olla DAP:n perustajajäseniin kuuluva kirjailija Dietrich Eckart, mutta tämän sairastuttua pääpuhujana toimi kuitenkin insinööri Feder Puheen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa kun eräs professori Baumann ilmaisi kannattavansa Baijerin eroa Saksasta, piti Hitler kiivaan vastapuheenvuoron ja tyrmäsi ajatuksen Hitlerin puheesta vaikuttunut DAP:n puheenjohtaja Anton Drexler antoi hänelle kirjoittamansa lehtisen ja ehdotti puolueeseen liittymistä Syyskuun lopulla Hitler kirjattiin DAP:n jäseneksi numero 555 ja hän piti ensimmäisen virallisen puheensa puolueen jäsenenä

26

27 Neuillyn rauhansopimus Neuillyn tai Neuilly-sur-Seinen rauhansopimus tehtiin keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian kanssa, jolloin se menetti alueita Jugoslavialle, Romanialle ja Länsi-Traakian Kreikalle Yhteensä Bulgaria menetti neliökilometriä maa-alueitaan naapureilleen ja velvoitettiin myös maksamaan korvauksia ympärysvalloille miljoonan kultafrangin edestä, joka piti maksaa 37 vuoden kuluessa Länsi-Traakian myötä Bulgaria menetti taloudellisesti tärkeän yhteytensä Egeanmerelle ja sitä kautta Välimerelle vaikka sopimuksessa sille taattiin taloudellinen yhteys merelle, ei sopimus selventänyt miten se käytännössä toteutettaisiin Rauha herätti Bulgariassa tyytymättömyyttä ja sen takia sekin lähti 2. maailmansodassa mukaan Saksan puolelle tavoitteenaan yhteyden saamisen uudestaan Välimerelle

28

29 Venäjän sisällissota kääntyy voitolliseksi punaisille Venäjän sisällissota käytiin Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon Sodan ratkaisutaistelut käytiin 1919, jolloin bolševikkien hallussa oli pienimmillään vain keskinen Venäjä Pietarin ja Moskovan välillä molemmat kaupungit mukaan lukien Valkoisten joukkoja johtivat ns. valkoiset kenraalit Aleksandr Koltšak idässä, Nikolai Judenitš lännessä ja Anton Denikin etelässä, mutta nämä eivät koskaan pystyneet koordinoituun toimintaan ja tulivat lyödyiksi yksi kerrallaan erityisesti kesän ja syksyn 1919 suurissa taisteluissa, joita punaisten puolella johti Trotski ja erityisesti eteläisen armeijan komentaja Mihail Frunze Keskeinen syy valkoisten tappioon oli myös se, etteivät he kannattaneet maareformia eivätkä siten saaneet hallitsemiensa alueiden talonpoikien tukea

30 Kevään kursseja I Humanismi eilen, tänään ja huomenna Opistotalo, Helsinkisali ke Jussi Tuovinen Humanismi kuulostaa kauniilta ja arvokkaalta, mutta mitä me sillä oikein ymmärrämme ja onko olemassa yksi vai monta humanismia ja miten elää humanistista elämää? Humanismin aatehistoriaa Humanismin monet muodot Humanistiset manifestit ja globaali etiikka Humanismin haastajat ja vastustajat Humanismin tulevaisuus

31 Kevään kursseja II Heraldiikka eilen ja tänään Opistotalo, Helsinkisali ke Jussi Tuovinen Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä, mutta se on edelleen voimissaan. Sillä on merkittäviä vaikutuksia visuaaliseen kulttuuriimme, siksi perusperiaatteet on hyödyllistä tuntea Heraldiikan synty ja kehitys Heraldiikan säännöt ja periaatteet Heraldiikka semioottisena symbolijärjestelmänä Heraldiikan lajit ja tyylit Heraldiikka Suomessa

32 Kevään kursseja III Tiesitkö tämän Itävallasta? Opistotalo, Viipurisali ma Alpit, loisteliaita keisaripalatseja, upeita kahviloita, maailman parhaita säveltäjämestareita... Mitä oikeastaan tiedämme Itävallasta? Viisi asiantuntijanäkökulmaa avartaa käsityksiämme Miten Itävallasta tuli Itävalta - keisarikunnasta liittotasavallaksi, FT Laura Kolbe Wien - kulttuurimatkailijan ehtymätön aarreaitta, FM Antti Aaltonen , Itävallan henkisiä vertauksia, FM Jussi Tuovinen Wieniläisklassismin aarteita, FL Seija Lappalainen Itävalta on upea viinimaa, Tietokirjailija KTM Martti Helsilä