ON/Aineopinnot

Transkriptio

1 1 HELSINGIN YLIOPISTO YLEINEN PROSESSIOIKEUS ON/Aineopinnot Tentissä on neljä kysymystä. Jokainen tenttijä vastaa kysymyksiin 1 ja 2. Tämän lisäksi kysymykseen 3 tulee vastata, ellei sitä ole korvattu Tuomas Huplin syksyn 2013 tai kevään 2014 luentosarjalla, ja kysymykseen 4 tulee vastata, ellei sitä ole korvattu Dan Heleniuksen syksyn 2013 tai Tuomas Huplin syksyn 2013 tai kevään 2014 luentosarjalla. Huplin syksyn 2013 tai kevään 2014 luentosarjalla voi näin ollen korvata valintansa mukaan joko kysymyksen 3 tai 4. Kun korvaavaa luentosuoritusta halutaan hyödyntää, tulee korvattavan kysymyksen vastauspinoon palauttaa paperi, johon on merkitty luentosarjan opettaja ja luentokuulustelusta saatu pistemäärä (jos pistemäärä on tiedossa). Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10 pistettä. Kuhunkin kysymykseen vastataan eri arkille. Kysymysten vastaustilat on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, jos ei kysymyksen yhteydessä muuta ilmoiteta. Nimi selvästi tekstaten jokaiseen vastauspaperiin. Tuomioistuinharjoittelun suorittaminen on tentin suorittamisen edellytys. HUOM! Vastauspaperin oikeaan reunaan on jätettävä kahden senttimetrin tila korjausmerkintöjä varten. Kirjoittaa saa vain vastauspaperin viivoitusta seuraten. Käsialaa ei saa suhteettomasti pienentää. Jos käsialasta ei voida kohtuullisin ponnistuksin saada selvää, vastausta ei lueta. Hyvityspisteet on tullut ilmoittaa weboodiin. Mikäli pisteet ovat jääneet ilmoittamatta, ne voi ilmoittaa osoitteeseen kristiina.airosmaa@helsinki.fi. Tulokset torstaina klo

2 2 1/VI/2014 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) A Ky vaati käräjäoikeudessa B Oy:tä ja C Oy:tä (jäljempänä myös osakeyhtiöt) vastaan nostamassaan kanteessa, että osakeyhtiöiden välinen, haastehakemuksessa yksilöityä kiinteistöä koskeva maa-ainesten irrottamissopimus julistetaan pätemättömäksi ja että osakeyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A Ky:n oikeudenkäyntikulut eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Pääasiavaatimuksensa perusteiksi A Ky ilmoitti seuraavaa: Yksityishenkilö N.N., joka on A Ky:n äänetön yhtiömies, on vuonna 2005 myynyt kyseisen kiinteistön B Oy:lle euron kauppahinnalla. Kauppakirjaan otetun ehdon mukaan, jos B Oy haluaa luopua kiinteistöstä, sen on varattava A Ky:lle tilaisuus lunastaa kiinteistö itselleen erikseen sovittavasta hinnasta. Kanteessaan A Ky väittää, että osakeyhtiöiden välinen maa-ainesten irrottamissopimus, joka oikeuttaa C Oy:n viemään kiinteistöltä rajattomasti arvokkaita maa-aineksia, tekee A Ky:n lunastusoikeuden arvottomaksi tai ainakin alentaa lunastusoikeuden arvoa kohtuuttomasti. Edelleen kanteessa ilmoitetaan, että osakeyhtiöiden välinen irrottamissopimus on ilmeisesti tehtykin tässä tarkoituksessa, siis A Ky:n oikeuden loukkaamiseksi. Kirjallisiksi todisteiksi A Ky ilmoittaa molempien osakeyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat liitteineen syyskuulta Todistusteemoiksi ilmoitetaan osakeyhtiöiden päätöksenteko A Ky:tä loukkaavine motiiveineen. Vastauksissaan molemmat osakeyhtiöt vaativat, että kanne jätetään tutkimatta ja että A Ky velvoitetaan korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut eurolla ja C Oy:n oikeudenkäyntikulut eurolla, molemmat laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Vaatimustaan kanteen tutkimatta jättämisestä osakeyhtiöt perustelivat seuraavasti: A Ky:llä ei ole oikeutta ajaa kannetta. Pätemättömäksi julistamista koskeva vaatimus kohdistuu maa-ainesten irrottamisoikeutta koskevaan sopimukseen, jonka osapuolia ovat B Oy ja C Oy. A Ky on siten väärä kantaja, jolla aineellisenkaan oikeuden mukaan ei ole oikeutta puuttua toisten väliseen sopimussuhteeseen. Joka tapauksessa kanne on jätettävä tutkimatta siksi, että A Ky:n kanne tuli vireille vasta maanantaina , kun OYL:ssa säädetty, yhtiökokouksen päätöksen moitekanteen määräaika päättyi lauantaina Haasteen tiedoksianto vastaajille on luonnollisesti myöhästynyt kanneajan päättymisestä vielä enemmän. Moitekanteen määräajan päätyttyä osakeyhtiöillä on ollut ja on edelleen oikeus luottaa siihen, ettei irrottamisoikeutta koskevasta sopimuksesta voida enää riidellä tuomioistuimessa. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta päätöksellä, jonka perusteluissa todettiin, ettei irrottamisoikeutta koskeva sopimus, kuten ei myöskään sopimuksen tekemistä koskeva osakeyhtiöiden päätöksenteko, kuulu A Ky:lle ja kanne oli myös nostettu laissa säädetyn

3 3 moitemääräajan päätyttyä. A Ky velvoitettiin korvaamaan osakeyhtiöiden oikeudenkäyntikulut vastauksissa vaaditun mukaisesti. A Ky harkitsee valituksen tekemistä hovioikeuteen ja pyytää perusteltua vastaustasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä prosessioikeudellista normistoa käräjäoikeus on soveltanut katsoessaan, ettei asia kuulu A Ky:lle, ja onko käräjäoikeuden ratkaisu tältä osin oikea (siis: kuuluuko asia A Ky:lle vai ei)? 2) Jos kanne olisi pitänyt tutkia edellisen kohdan perusteella (siis: katsot asian kuuluvan A Ky:lle), mikä merkitys asiassa on kanteen määräajalla? 3) Onko kanteen tutkimatta jättäminen valituskelpoinen ratkaisu ja jos on, onko nyt vaarana, että valituksen käsittely päättyisi hovioikeudessa jatkokäsittelyluvan myöntämättä jättämiseen?

4 4 2/VI/2014 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Axel oli lainannut suuren summan rahaa Mikalle. Valitettavasti Mika ei halunnut tai voinut maksaa velkaa takaisin ja Axel oli tullut yhä ärtyneemmäksi. Tällöin Axel otti yhteyttä gorillaan, joka tunnettiin nimellä Cesar. Ravintolassa Cesar ampui useita laukauksia Mikaa kohti. Useimmat laukaukset menivät ohi, mutta yksi tunkeutui Mikan oikeaan keuhkoon. Mika sai tehokasta lääkärinhoitoa ja toipui varsin pian. Cesar poistui paikalta eikä häntä kansainvälisistä etsintäkuulutuksista huolimatta ollut löydetty. Poliisi ei ole varma edes hänen oikeasta henkilöllisyydestään. Mika ei ollut erityisen halukas kertomaan poliisille välikohtauksesta mutta kiitos telekuuntelun, joka oli vähän aikaisemmin kohdistettu sekä Axeliin ja Mikaan epäillyn törkeän huumausainerikoksen perusteella, poliisit olivat kuulustelleet Axelia epäiltynä murhayrityksestä rikoskumppanina. Myös muita henkilöitä oli kuultu asiassa ja erinäistä muuta teknistä näyttöä oli saatu esiin. Esitutkinnan mukaan Axel oli nauhoitetussa puhelussa ilmoittanut, että nyt oli aika ampua koira koska se ei enää jaksanut metsästää. Seuraavana päivänä Axel oli nostanut tililtään suuren summan käteistä rahaa. Mitään selitystä nostolle Axel ei ollut antanut. Ylipäätään Axel oli esitutkinnassa vain ilmoittanut, että hän ei mitenkään kommentoi poliisien kysymyksiä mutta pidättää itselleen oikeuden mahdollisessa pääkäsittelyssä vastata syyttäjän syytteeseen. Axelin kuulustelut olivat tapahtuneet vankilassa, jossa hän istui vangittuna joukosta törkeitä huumausainerikoksia. Yleinen syyttäjä vaati käräjäoikeuteen jättämässään haastehakemuksessa, että Axel tuomittaisiin rangaistukseen avunannosta tapon yritykseen (RL 21:1, RL 5:1). Tämänpäiväiseen pääkäsittelyyn saapui paikalle syyttäjä viran puolesta sekä syytetty Axel. Mika oli asianomistajana kutsuttu oikeudenkäyntiin ja kutsun mukaan hänen tuli saapua henkilökohtaisesti paikalle sakon uhalla. Ilmoittamatta esteestä Mika oli jäänyt pois pääkäsittelystä. Axel ilmoitti heti oikeudenkäynnin alussa, että hän huolehtii itse puolustuksestaan, koska hän on usean vankilareissunsa aikana lukenut läpi kaiken Suomessa saatavilla olevan rikos- ja rikosprosessuaalisen kirjallisuuden. Syyttäjä esitti vaatimuksensa, joka yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vastasi haastehakemusta. Syyttäjä vaati nyt Axelille rangaistusta yllytyksestä tapon yritykseen. Sen sijaan aiemmin hän oli vaatinut rangaistusta avunannosta tapon yritykseen. Työn liikakuormituksen vuoksi hän oli sekoittanut avunannon ja yllytyksen toisiinsa. Ensimmäisessä puheenvuorossaan Axel ilmoitti olevansa kokonaan syytön. Sen lisäksi hän esitti seuraavat väitteet itse oikeudenkäyntiä vastaan:

5 5 1. Ei ollut mahdollista nyt syyttää yllytyksestä, koska haastehakemus koski avunantoa. Onkohan herra syyttäjä ostanut oik. maisteri -todistuksensa internetissä? 2. Oikeudenkäyntiä ei voida aloittaa, koska Mika loistaa poissaolollaan. 3. Oliko herra syyttäjä koskaan kuullut käsitettä välttämätön prosessinyhteys? Koska päätekijä oli kateissa, syytettä yllytyksestä ei voida käsitellä. 4. Poliisin suorittama kuuntelu koski epäiltyä huumausainerikosta ja siksi nauhoitusta ei voida käyttää todisteena tässä oikeudenkäynnissä. Syyttäjä lievästi sanottuna tuohtui Axelin väitteistä ja vaati, että tuomioistuin heti tuomitsee Axelin rangaistukseen kunnianloukkauksesta. Lisäksi syyttäjä vaati, että Axelille määrätään puolustaja, joka voi selittää suomalaisen rikosprosessioikeuden perusteet. Ota perustellen kantaa Axelin väitteisiin oikeudenkäyntiä vastaan sekä syyttäjän viimeksi mainittuihin vaatimuksiin.

6 6 (Irrota ja palauta!) 3/VI/2014 Nimi ja opiskelijanumero: (Vastaustila rajoitettu yhteen sivuun) Määrittele seuraavat käsitteet niille varatussa vastaustilassa a) prosessuaalinen dispositiivisuus b) materiaalinen prosessinjohto c) forum connexitatis d) notorisuus e) kantelu- ja purkulegitimaatio

7 7 4/VI/2014 (Vastaustila rajoitettu 2 sivuun) Akkusatorinen menetelmä rikosasioissa.