TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta PROSESSIOIKEUS

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet ONOM1012 Tentti Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero. Vastaustila tehtävässä 1 enintään 4 sivua, tehtävässä 2 enintään 2 sivua. Tehtävä 1 Ystäväsi on juuri aloittanut työskentelyn Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomarina. Hänen ensimmäinen, suulliseen valmisteluun pian etenevä tapaus koskee Mansikkatila Herkku Oy:n (Mansikkatila) ja Kimalaja Oy:n (Kimalaja) välistä sopimusperusteista vahingonkorvausasiaa. Mansikkatila oli tilannut tilalleen kimalaisia Kimalajalta, mutta Kimalajan toimitus oli lopulta myöhästynyt siinä määrin, että Mansikkatila katsoi olevansa oikeutettu kaupan purkuun. Kimalajan näkemyksen mukaan viivästyminen oli johtunut sen kontrollipiirin ulkopuolella olevista seikoista, ja näin ollen kauppaan sovellettavien sopimusehtojen mukaan Mansikkatilalla ei olisi ollut oikeutta kaupan purkuun. Asian kirjallinen valmistelu on nyt saatu päätökseen. Sen aikana ystävällesi on syntynyt sellainen käsitys, että riidan osapuolet saattaisivat olla halukkaita löytämään asiassa sovinnollisen ratkaisun. Asian suullinen valmisteluistunto on huomenna Ystäväsi kääntyykin nyt sinun, kokeneen käräjätuomarin, puoleen. Hän kysyy neuvoasi seuraaviin kysymyksiin, ja odottaa sinulta prosessioikeudellisesti perusteltuja vastauksia: a) Voidaanko tapauksessa ylipäätään lähteä selvittämään sovinnon mahdollisuuksia? b) Mikäli sovinnon edistäminen olisi tässä asiassa mahdollista, miten tuomarin tulisi sitä käytännössä edistää? c) Mikäli tuomari päätyisi asiassa sovintoehdotuksen tekemiseen, mitä asioita hänen tulisi ottaa ehdotuksessaan huomioon? d) Jos asianosaiset suostuisivat tuomarin sovintoehdotukseen tai pääsisivät asiassa muutoin sovintoon, miten asian käsittely voisi tämän jälkeen edetä tuomioistuimessa (käräjäoikeudessa ja mahdollisessa muutoksenhaussa)? e) Mikäli asiassa ei päästäisi sovintoon, miten asian käsittely jatkuisi tuomioistuimessa, ja voisiko ystäväsi toimia asiassa edelleen tuomarina? Tehtävä 2 Leipomoyritys Hillo & Pulla Ky:llä on ollut ulosotossa velkaa noin parin vuoden ajan ja täytäntöönpantavien vastuiden määrä on tällä hetkellä yli satatuhatta ( ) euroa korkoineen. Suurin ulosottovelkoja on Verohallinto, jonka saatava on yhteensä noin kuusikymmentätuhatta (60 000) euroa. Muita velkojia ovat eläkevakuutusyhtiö ja muutama tavarantoimittaja. Ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet A ja B on kutsuttu saapumaan henkilökohtaisesti ulosottoselvitykseen, joka pidetään huomenna klo 12 Varsinais-Suomen ulosottovirastossa. A:lla ja B:llä on jossain määrin huolta siitä, mitä heidän kannattaa kertoa ulosottoselvityksessä sekä siitä, onko heillä oikeus jättää jotain kertomatta tai kertoa muunneltua totuutta (ns.

2 vaihtoehtoisia faktoja ), joilla on heidän käsityksensä mukaan saavutettu viime aikoina huomattavaa menestystä maailmanpolitiikassakin. Näin ollen A ja B katsovat, että saman oikeuden täytyy kuulua myös suomalaiselle kommandiittiyhtiölle ja sen vastuunalaisille yhtiömiehille, joilla on taloudellisia ongelmia. A ja B ottavat yhteyttä Sinuun ja kertovat siirtäneensä viime joulukuussa sijoitusmielessä viisikymmentätuhatta (50 000) euroa eräällä Tyynenmeren saarella sijaitsevan kääpiövaltion pankin tilille. Heille oli kertomansa mukaan luvattu, että sijoitus palautuu vähintään 25 %:n tuotolla, kunhan täytäntöönpanomenettelyt Suomessa päättyvät. Ky:ssä on keväällä 2017 tehty verotarkastus ja tarkastuskertomuksessa todetaan, että Ky:stä poistuneiden rahavarojen liikkeistä tehdään rikosilmoitus. Näin on tapahtunutkin ja esitutkinta törkeästä velallisen epärehellisyydestä (RL 39:1a) on nyt vireillä. A ja B pyytävät prosessioikeudellisesti perusteltuja vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mistä tässä problematiikassa on prosessioikeudelliselta kannalta kysymys? 2) Onko ulosottovelallisella oikeus jättää vastaamatta ulosottomiehen kysymyksiin ulosottoselvityksessä, tai onko velallisella jopa oikeus kertoa vastoin totuutta siis oikeus valehdella? 3) Jos Ky asetetaan konkurssiin ja jos pesänhoitaja kysyy A:lta ja B:ltä edellä mainitusta sijoituksesta, ovatko heidän oikeutensa vaikenemiseen ja valehteluun konkurssissa samat kuin ulosotossa? 4) Jos törkeästä velallisen epärehellisyydestä nostetaan syyte A:ta ja B:tä vastaan, voiko tuomioistuin laillisesti ottaa näyttöratkaisun perusteiksi tietoja, joita he ovat sakon uhalla kertoneet joko ulosotossa (ulosottokaari 3:63) tai konkurssissa (konkurssilaki 4:11.1)? TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet ONOM1012 Tentti Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero. Vastaustila enintään 2 sivua/tehtävä. Tehtävä 1 Pankki (P) on nostanut kanteen yksityishenkilö NN:ää vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa (VSKO) vaatien, että käräjäoikeus velvoittaa NN:n maksamaan P:lle euroa kanteessa yksilöityine viivästyskorkoineen ja velvoittaa NN:n korvaamaan P:n oikeudenkäyntikulut, tässä vaiheessa eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta

3 alkaen. Kanteen perusteiden mukaan NN on antanut takauksen P:n Z Oy:lle myöntämästä luotosta, josta on erääntyneenä ja maksamatta kanteessa vaadittu määrä. NN on vastauksessaan vaatinut, että kanne hylätään ja PP velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, tässä vaiheessa eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta alkaen. Vastauksen perusteiden mukaan P aikanaan erehdytti NN:n takaussitoumuksen antamiseen väittäen luotto- ja takausneuvotteluissa, että Z Oy:lle myönnettävä luotto oli tarkoitus käyttää Z Oy:n tuotekehittelyyn. Sittemmin on kuitenkin tullut ilmi, että P tiesi Z Oy:n tarvitsevan luottoa jo tuolloin kesäkuussa 2015 pahentuneiden maksuvaikeuksiensa korjaamiseen. Idea tuotekehittelystä oli siis pelkkää sepitelmää, eikä sillä ollut todellisuuspohjaa. Rahat ovat NN:n vastauksen mukaan huvenneet Z Oy:n sijoitusseikkailujen epäonnistumisista aiheutuneeseen maksukyvyttömyyskriisiin ja yhtiö on nyt keväällä 2017 konkurssikypsä tai lähellä sitä. Lisäksi vastauksessa ilmoitetaan, että NN on jo vuonna 2016 maksanut P:lle kyseisestä luotosta euroa, joten näissä oloissa olisi kohtuutonta, että hänet velvoitettaisiin maksamaan vielä lisää totuudenvastaisiin perusteisiin nojautuneesta takausvastuusta. Suullisessa valmistelussa asianosaiset toistivat vaatimuksensa ja niiden perusteet. Lisäksi NN ilmoitti, että hän on jo nostanut VSKO:ssa kanteen Z Oy:tä vastaan vaatien kanteellaan Z Oy:ltä takaisin jo maksamansa määrän sekä sen määrän, joka hänet tässä oikeudenkäynnissä ehkä velvoitetaan maksamaan P:lle. Vielä NN ilmoitti istunnossa, että jos P:n kanne hyväksytään edes osittain, hän valittaa hovioikeuteen, samoin kuin siinä tapauksessa, että hänen Z Oy:tä vastaan nostamansa kanne hylätään tai jätetään tutkimatta. Toimit notaarina VSKO:ssa. Valmistelun päätyttyä sitä johtanut käräjätuomari ilmoittaa, että hän haluaa Sinut jutun pääkäsittelyyn käräjäoikeuden jäseneksi kolmen tuomarin kokoonpanoon. Sitä ennen hän pyytää perusteltuja kannanottojasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Kun NN ei valmistelun aikana nimenomaisesti vaatinut takaussitoumuksen aineellisoikeudellista sovittelua, miten sovittelumahdollisuuteen ja sen perusteisiin olisi suhtauduttava a) vaatimis- ja väittämistaakan sekä b) prekluusionormiston ja kanteenmuutoskiellon valossa? 2) Löytyykö edellisestä kysymyksestä säännöksiä kirjoitetusta laista, tai onko siitä oikeuskäytäntöä? 3) Onko NN:llä oikeus ajaa samanaikaisesti omaa kannettaan Z Oy:tä vastaan, vaikka hänen oman takausvastuunsa sisältöä ei ole vielä ratkaistu tuomiolla ja vaikka asia saattaa edetä vielä seuraaviin instansseihinkin? 4) Jos edellisessä kohdassa tarkoitettu kanne on ylipäänsä laillinen tässä vaiheessa, miten VSKO:n pitäisi sen osalta menetellä? Tehtävä 2 Kihlakunnansyyttäjä vaatii laatimassaan haasteessa Turussa asuvalle Taneli Kuuselle rangaistusta seuraavista rikoksista: 1. Ampuma-aserikos RL 41 luku 1 1 Ampuma-aselaki 18

4 2. Tappo RL 21 luku 1 1 Syytteen teonkuvauksessa todetaan seuraavasti: Taneli Kuusi oli asuntonaan käyttämällään kesämökillä kahdestaan Malla Matikaisen kanssa. Lopetettuaan päivän työt he olivat käyttäneet alkoholia, ja myöhemmin heille oli tullut riitaa useaan kertaan eri asioista, kuten Matikaisen purkamasta mökkiä kantavasta muurista sekä alkoholista. Yön kuluessa oli sattunut tapahtuma, jossa Malla Matikainen oli tyrkännyt Kuusta niin, että tämän pää oli osunut sängynpäätyyn, sekä sitonut tämän kädet, suun ja jalat ilmastointiteipillä. Sen jälkeen Matikainen oli lähtenyt tupakalle ja sanonut teippaavansa palattuaan Kuusen nenänkin, jolloin Kuusi oli ymmärtänyt Matikaisen aikovan tappaa hänet tukehduttamalla. Kuusi oli kuitenkin saanut teipit itse irti. Tapahtumien järjestys ja aikaväli ovat tämän jälkeen jääneet melko epäselviksi. Mainittu teippausvälikohtaus oli kuitenkin jo rauhoittunut siinä vaiheessa, kun Kuusi oli ottanut pienoiskiväärin sohvan alta ja mennyt sen kanssa pöydän ääreen lähelle sängyllä makaavaa Matikaista. Kuusen mukaan Matikainen oli vaikuttanut apaattiselta ja mumissut hänelle sohvalta jotain, eikä hän Kuusen käsityksen mukaan ollut havainnut asetta. Kuusen aseen laukaus on osunut Matikaisen päähän ja Matikainen on kuollut luodin aiheuttamiin pää- ja kallovammoihin. Lisäksi teonkuvauksesta tulee ilmi, että Kuusi oli vienyt teossa käytetyn aseen mökilleen kuukautta ennen tapahtumia pelättyään naapurinsa uhkaussoittoja. Noin viikko ennen välikohtausta Kuusen tarkoitus oli ollut ampua kaikki mökillä olleet patruunat, mutta kiinteistönvälittäjän saapuminen tontille oli keskeyttänyt toimet kahden merelle suunnatun laukauksen jälkeen. Oikeudenkäyntiasiakirjoista käy ilmi, että Kuusella oli vielä tekoa seuranneena aamuna veressään lähes 2,0 promillea alkoholia. Lisäksi asiakirjoissa mainitaan Kuusen liikuntarajoitteisuus, joka heikentää esimerkiksi häneen kykyään käsitellä asetta. Esitutkinta-aineistoon kuuluvien kuulustelukertomusten mukaan Taneli Kuusi tunnusti tapon vankilassa toimitetussa kuulustelussa. Kuulustelu tehtiin Kuusen aloitteesta. Kuusi nimenomaisesti halusi kuulustelun pidettäväksi, vaikka avustajan (asianajaja Ropo) saaminen kyseiseen tilanteeseen osoittautui mahdottomaksi. Kuusi myös allekirjoitti kuulustelupöytäkirjan. Tänään pidetyssä pääkäsittelyssä Kuusi kuitenkin sanoo, ettei ole tunnustanut tekoa. Hän myös toteaa, että kuulustelussa häntä painostettiin ja että kuulustelija on kirjoittanut pöytäkirjaan omiaan. Edellä esitettyjen syytteiden lisäksi pääkäsittelyssä käsitellään asianomistaja, Kuusen ja Matikaisen pojan Keke Matikaisen yksityisoikeudelliset vaatimukset. Hautajais-, perunkirjoitus- ja lääkärikulujen lisäksi Keke Matikainen vaatii kärsimyksestä 6000 korkolain mukaisine viivästyskorkoineen ja tilapäisestä haitasta 5500 viivästyskorkoineen. 1. Edellä esitetyn mukaisesti syyttäjä vaati Kuuselle rangaistusta taposta. Haastehakemuksen laadittuaan syyttäjä kuitenkin alkoi epäillä, voiko lopulta luottaa siihen, että tuomioistuin

5 arvioi tapon tunnusmerkistön täyttyvän. Millaisiin toimenpiteisiin syyttäjä olisi voinut tässä tilanteessa ryhtyä vastapuolen jo saatua haasteen? 2. Tuomioistuin kiinnittää tekoa arvioidessaan huomiota mm. Kuusen liikuntarajoitteisiin ja niistä lääkärilausunnoissa annettuun selvitykseen. Syyttäjän ennakkoaavistuksen mukaisesti tuomioistuin pohtiikin sitä, täyttääkö teko tapon tunnusmerkistön. Millaiset rajat tuomioistuimelle asetettu syytesidonnaisuus ja toisaalta tuomioistuimen velvollisuus tuntea laki (jura novit curia) asettavat ratkaisun sisällölle? 3. Mikä merkitys esitutkinnassa annetulle tunnustukselle voidaan antaa Kuusen kiistäessä sen pääkäsittelyssä? 4. Miten korvausvaatimuksille käy, jos syytteitä, joihin vaatimukset perustuvat, ei hyväksytä (ts. syyllisyydestä jää järkevä epäily tai hylkäämiseen on muu peruste)? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero. Vastaustila enintään 2 sivua/tehtävä. Tehtävä 1 Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tuomion kantaja K:n ja vastaaja V:n välisessä riitaasiassa, jossa K oli kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ostajana vaatinut, että osakkeiden myyjä V velvoitetaan maksamaan K:lle hinnanalennusta kaupan kohteessa ilmenneen pinta-alavirheen perusteella euroa laillisine korkoineen sekä V:n velvoittamista korvaamaan K:n oikeudenkäyntikulut eurolla korkolain 4 :n 1momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. V oli vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä ja, että K velvoitetaan korvaamaan V:n oikeudenkäyntikulut eurolla äsken mainittuine viivästyskorkoineen. Tuomionsa perusteluissa käräjäoikeus totesi, että hinnanalennuksen peruste täyttyi, mutta alennuksen määrä oli V:n esittämän pinta-alalaskelman ja muun näytön perusteella määrättävä euroksi. Tuomiolauselmassaan käräjäoikeus velvoitti V:n maksamaan K:lle euroa laillisine korkoineen sekä korvaamaan K:n oikeudenkäyntikulut, mutta niitäkin vähemmän kuin K oli vaatinut eli euroa viivästyskorkoineen. V on määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Valitusosoituksen mukaan valitus Turun hovioikeudelle on tehtävä viimeistään maanantaina V kuitenkin miettii, kannattaako asiassa valittaa. Tuomiohan ei ole hänelle täysin vastainen, vaan käräjäoikeus alensi K:n kanteessaan vaatimaa määrää. Valituksen määräaikaakin on jäljellä niin vähän, että kunnollisen valituksen laatimisella on jo kiire. V kertoo joutuneensa antamaan kenkää aiemmalle asiamiehelleen luottamuspulan vuoksi, eikä luotettavaa uutta asiamiestä ole helppo löytää

6 Suomen kaltaisessa pienten juristipiirien keitaassa, jossa korpit nokkivat silmät päästä, vai miten ikinä vanha viisaus kuuluukin. Edelleen V:tä huolettaa kysymys, voisiko hovioikeus ratkaista hänen valituksensa siten, että hänet velvoitettaisiin maksamaan K:lle vielä enemmän kuin käräjäoikeudessa. Lisäksi V:llä ei ole tietoa siitä, onko K ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Vielä V kertoo kuulleensa, että valituksen käsittelyyn hovioikeudessa tarvitaan joku ylimääräinen lupa. Näine pulmineen V kääntyy puoleesi ja pyytää prosessioikeudellisesti perusteltua vastaustasi seuraaviin ongelmiin: 1) Onko prosessilaissa mitään keinoja, joilla V voisi jättää valituksensa laillisesti vielä jälkeen? 2) Voiko hovioikeus ratkaista asian V:n kannalta vielä haitallisemmin kuin käräjäoikeus? 3) Onko mahdollista, että K pääsee jollain tavoin esittämään alkuperäisen vaatimuksensa hovioikeudessa siinäkin tapauksessa, ettei K itse ole ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon ja jos se on mahdollista, miten tämä vaikuttaa äskeiseen kysymykseen? 4) Mitä tarkoittavat V:n kuulemat huhut ylimääräisen luvan hankkimisesta? Tehtävä 2 Kihlakunnansyyttäjä vaatii tänään Varsinais-Suomen KäO:ssa rangaistusta salolaiselle Hessu Höpölle ja hänen turkulaiselle serkulleen Reidar Reippaalle seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (molemmat tekijöinä, RL 21:5) 2) törkeä rattijuopumus (tekijänä Eino Blö, RL 23:4) 3) kunnianloukkaus (molemmat tekijöinä, RL 24:9.1, 2 kohta) 4) moottorikulkuneuvon käyttövarkaus (molemmat tekijöinä, RL 28:9a). Syytteen teonkuvauksessa todetaan seuraavaa: Höpö ja Reipas ovat n. klo 22 lähtien viettäneet ravintolailtaa Turun keskustassa Ravintola Teerenpelissä Reidar Reippaan naapurin Öjvig Sekavan kanssa. Ravintolassa seurueelle oli tullut kiistaa oluenostovuoroista Höpön ja Reippaan väittäessä, että Sekava ei anna tasapuolista panostaan eli ei ole tarjonnut olutta seurueen muille jäsenille yli tuntiin. Samalla Höpö ja Reipas ovat kovaäänisesti halventaneet Sekavaa, nimittäen tätä mm. kaljaloiseksi. Kolmikon siirryttyä lähellä sijaitsevaan Reidar Reippaan yksityisasuntoon, osoitteeseen xxx yyy, Höpö ja Reipas ovat hieman puolenyön jälkeen pahoinpidelleet Sekavaa lyömällä tätä ainakin kerran vatsaan ja kaksi kertaa kasvoihin niin, että Sekava on saanut keskivaikean vamman leukaluuhunsa ja menettänyt yhden alaetuhampaansa. Pahoinpitelyn jälkeen Höpö ja Reipas ovat etsineet Sekavan takin taskusta tämän auton avaimia, mutta löytäneet sieltä vain vasaran iskupään ilman vartta. Tätä käyttäen Höpö ja Reipas ovat tunkeutuneet pihalle pysäköityyn Sekavan Ford Fiesta-merkkiseen autoon rek.n:o ABC-123, Hessu Höpö käynnistänyt sen ja ajanut kohti Hämeenkatua pitkin Kupittaan suuntaan aiheuttaen ainakin kaksi vakavaa vaaratilannetta. Lisäksi teonkuvauksesta ilmenee, että ajomatka on päättynyt auton törmättyä liikenteenjakajaan. Reilussa minuutissa paikalle tulleet poliisit ottivat Höpön ja Reippaan kiinni, Reippaan kuljettajan viereiseltä istuimelta ja Höpön auton välittömästä läheisyydestä. Molempien veressä oli kiinni otettaessa lähes 2,0 promillea alkoholia. Öjvig Sekava teki tapahtumaa seuranneella viikolla rikosilmoituksen ja ilmoitti vaativansa syytteen nostamista Höpöä ja Reipasta vastaan. Lisäksi hän vaati heiltä yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksena 1000 sairaanhoitokustannuksista sekä 3000 autonsa pelti- ym.

7 korjaustöistä, molemmat laillisine korkoineen. Sekava on pyytänyt syyttäjää ajamaan rikosasian yhteydessä myös hänen korvausvaatimuksiaan. Asiakirjoista ilmenee, että Sekava on sittemmin ilmoittanut sopineensa asian naapurinsa Reidar Reippaan kanssa tämän maksettua hänelle 1000 hieman syyttämispyynnön esittämisen jälkeen. Reipas myös hankki eräitä tärkeitä auton varaosia vioittuneiden tilalle, joten Sekava katsoo asian olevan naapurinsa osalta loppuun käsitelty. Hän onkin peruuttanut syyttämispyyntönsä Reidar Reippaan osalta ja samalla ilmoittanut syyttäjälle toivomuksenaan, ettei tämäkään kohdistaisi oikeudessa enää mitään syytteitä tätä vastaan. Tänään pidettävässä pääkäsittelyssä on läsnä koko kolmikko ja heidän lisäkseen syytettyjä avustava lupalakimies, OTL Möd Knuller. Syyttäjä esittää rangaistus- ja korvausvaatimukset, pysyen syytteessä myös Reidar Reipasta vastaan, mistä Sekava hieman hämmästyy enempiä kuitenkaan kyselemättä. Syytetyt tunnustavat menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla moottorikulkuneuvon käyttövarkauden osalta. Törkeän rattijuopumussyytteen he kiistävät ja vaativat sen hylkäämistä sillä perusteella, ettei syytteessä ole yksilöity eikä syyttäjällä ole näyttöä siitä, kumpi heistä ajoi autoa ja on selvää, ettei tekijänvastuu voi koskea molempia. Muilta osin hylkäysvaatimus perustuu syytettyjen väitteeseen, että teonkuvauksen mukaiset tapahtumat ovat Sekavan omaa sekoilua yön aikana sen jälkeen, kun Höpö ja Reipas olivat jo poistuneet hänen asunnostaan. Pääkäsittelyn edetessä käy ilmi mm., että Sekavan taskusta otettu vasaran iskupää on edelleen kateissa. Se on ilmeisesti jätetty kerrostalon pihalle, josta joku on korjannut sen talteen. Kyseessä ei ollut mikä tahansa möhkäle, vaan Öjvig Sekavan elinkeinossaan tarvitseman laatutyökalun osa, nykyarvoltaan n Sekava vaatiikin nyt istunnossa, että Hessu Höpö velvoitetaan maksamaan hänelle vielä 200 vahingonkorvausta iskupään katoamisesta. OTL Knuller vaatii syytettyjen puolesta, että täysin liioitellut korvauskysymykset viimeistään nyt erotetaan käsiteltäviksi eri oikeudenkäynnissä. Tässä vaiheessa syyttäjä pyytää istuntoon taukoa harkitakseen, täyttyykö tilanteessa myös anastusrikoksen (varkauden, RL 28:1 tai vähintään näpistyksen, RL 28:3) tunnusmerkistö ja pitäisikö hänen vaatia rangaistusta myös siitä. Olet käräjäoikeuden puheenjohtaja tässä istunnossa, jolle on varattu poikkeuksellisesti aikaa 90 minuuttia, koska syytettyjen ja heidän avustajansa tiedetään aiemminkin pitkittäneen istuntoja sellaisissakin asioissa, jotka ensinäkemältä ovat perustason rikosjuttuja. Selvitä tauon aikana prosessioikeudellisesti perustellen seuraavat kysymykset: 1) Jutussa on sekä virallisen syytteen alaisia että asianomistajarikoksia onko syyttäjällä syyteoikeus kaikista teonkuvauksen mukaisista teoista ja mistä löytyvät ne lainkohdat, joiden perusteella syyteoikeus ratkeaa? 2) Asianomistaja Sekava oli peruuttanut syyttämispyyntönsä toista syytettyä vastaan mikä merkitys tällä on menettelyn laillisuuteen? 3) Syytteen teonkuvauksessa ei ole väitettä anastusrikoksesta, mutta miten menetellään, jos syyttäjä tauon jälkeen vaatii rangaistusta myös siitä? 4) Miten tulisi suhtautua vaatimukseen siitä, että korvausasiat olisi erotettava rikosjutusta omaksi oikeudenkäynnikseen? 5) Miten korvausvaatimuksille käy, jos niiden perusteina olevia syytteitä ei hyväksytä (syyllisyydestä jää järkevä epäily tai hylkäämiseen on muu peruste)? Esim. kysymys rattijuopumussyytteen kohdistamisesta on aineellisoikeudellinen, joten se tulee ratkaistavaksi vasta aikanaan tuomiossa. Sen vuoksi siihen ei kannata nyt käyttää aikaa, kuten ei muihinkaan aineellisen rikosoikeuden ongelmiin.

8 Tehtävä 2 Toukokuussa 2016 rikoskomisario Esko A aloitti esitutkinnan törkeää petosta koskevassa asiassa. Oy Liikepankki Ab:ltä (jäljempänä Pankki) tulleen ilmoituksen mukaan Pekka L oli saanut Pankilta luoton oman yrityksen perustamista varten. Hän oli kuitenkin käyttänyt rahat vanhojen velkojensa maksamiseen. Ilmoituksen mukaan Pekka L:n väärin perustein saama rahamäärä oli euroa. Poliisikuulustelussa Pekka L kiisti epäilyn. Hänen mukaansa luottosopimuksen osapuolet (hän ja Pankki) eivät olleet sopineet tarkemmin luoton käyttötarkoituksesta. Asiaa Pankissa hoitaneen pankinjohtaja Osmo D:n kanssa käymissään neuvotteluissa Pekka L oli esitellyt suunnitelmaansa ryhtyä markkinoimaan uutta ATK-ohjelmistojen suojelukeinoa. Edelleen hän ilmoitti olleen selvää, että tämä liikeidea edellytti vanhojen velkojen maksamista. Se, että koko projekti valui myöhemmin hiekkaan, oli pelkästään epäonnen seurausta. Myöhemmän rikosilmoituksen mukaan Pekka L:n saaman luoton takaajaa Unto K:ta oli syytä epäillä avunannosta petokseen. Unto K:n kuulustelun jälkeen rikoskomisario Esko A kuitenkin ilmoitti, ettei Unto K:ta ollut syytä epäillä rikoksesta ja, että esitutkinta lopetetaan hänen osaltaan. Sen sijaan Pekka L:n osalta esitutkinta päättyi asian siirtämiseen syyteharkintaan. Kihlakunnansyyttäjä Tanja M suoritti syyteharkinnan ja päätyi lokakuun lopussa 2016 siihen, ettei ollut riittävästi näyttöä rikoksesta. Aloitat tänään työsi pankkilakimiehenä Oy Liikepankki Ab:ssä ja esimiehesi pyytää prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoasi seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko Pankilla mitään keinoa, jolla se voisi saada syyttämättäjättämispäätöksen kumottua? 2) Voiko Pankki nostaa itse syytteen Pekka L:ää vastaan törkeästä petoksesta ja Unto K:ta vastaan avunannosta törkeään petokseen (rikosilmoituksessa ja kuulusteluissa Pankin edustaja oli ilmoittanut, että Pankki vaatii rangaistusta kaikille, jotka ovat asiassa rikosoikeudellisessa vastuussa)? 3) Jos Pankilla on syyteoikeus ja se nostaa syytteen, miten oikeudenkäyntikulut jakautuvat siinä tapauksessa, että Pekka L:ää ja Unto K:ta vastaan nostetut syytteet hylätään? 4) Voidaanko asiassa kuulla todistajana pankinjohtaja Osmo D:tä, joka otti lainahakemuksen vastaan, vai onko hän Pankin edustajana esteellinen todistamaan? 5) Onko Pankilla mahdollisuus välittömästi jäädyttää Pekka L:n omaisuutta, jota Pankin saamien tietojen mukaan on huomattava määrä? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet ONOM1012 Tentti Vastaukset eri arkeille, palautus eri pinoihin. Molempiin vastauksiin nimi ja opiskelijanumero. Vastaustila enintään 2 sivua/tehtävä.

9 Tehtävä 1 Maanlaajuinen suuri kiinteistösijoitus- ja vuokranantajayritys Oy Vuokraturpa Ab on nostanut kanteen vuokralaistaan, yksityishenkilö NN:ää vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessa vaaditaan, että: 1. 1) asianosaisten välillä allekirjoitetun vuokrasopimuksen irtisanomisajaksi vahvistetaan kolme (3) kuukautta riippumatta siitä, kuinka kauan vuokrasuhde on ennen irtisanomista kestänyt ja siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen 2. 2) NN velvoitetaan maksamaan Oy Vuokraturpa Ab:lle 2000 euroa laillisine viivästyskorkoineen ja 3. 3) NN velvoitetaan korvaamaan Oy Vuokraturpa Ab:n oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan (kanteen vireillepanovaiheessa 1680 euroa) laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Kanteen perustelujen mukaan asianosaisten välillä on ollut voimassa edellä mainittu vuokrasopimus siinä mainitusta asuinhuoneistosta. NN on irtisanonut sopimuksen, maksanut yhden kuukauden irtisanomisajan vuokran, tyhjentänyt asunnon ja muuttanut sieltä pois. Maksamatta on kuitenkin sopimuksen mukaisesta irtisanomisajasta vielä kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vastauksessaan NN on vastustanut kannetta vaatien ensisijaisesti, että se hylätään ja että Oy Vuokraturpa Ab velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1000 eurolla viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta alkaen. Vaatimuskohdan 1) osalta NN toteaa vastauksessaan, että sopimukseen kylläkin kirjattu kolmen kuukauden irtisanomisaika perustuu hänen erehdykseensä. Sopimusta allekirjoittaessaan hän ei ymmärtänyt, että sopimuslomake on Oy Vuokraturpa Ab:n käyttämä vakiosopimus, johon sisältyi lainvastainen irtisanomisehto. Tästä seuraa vastauksen mukaan, että myös vaatimuskohta 2) on hylättävä. Toissijaisesti NN vaatii, että 1 irtisanomisehtoa ainakin sovitellaan ja hänet velvoitetaan maksamaan enintään yhden kuukauden vuokraa vastaava määrä eli 1000 euroa vaadittuine korkoineen. Juttu on jaettu käräjätuomari KT:lle, joka on vasta äskettäin siirretty käräjäoikeudessa rikosasioiden osastolta riitaosastolle. Hän miettii nyt asian jatkokäsittelyä ja pyytää Sinulta prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: 1. a) Mitä tarkoitetaan siviiliriidan dispositiivisuudella ja indispositiivisuudella ja mihin jaottelu perustuu? 2. b) Onko nyt vireillä oleva riita dispositiivinen vai indispositiivinen ottaen huomioon, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ( /481) 52 :n 2-4 momenteissa säädetään seuraavaa: Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti

10 vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta (vuokranantajan irtisanomisaika). Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi (vuokralaisen irtisanomisaika). Ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on mitätön. Edelliseen kohtaan (b) antamastasi vastauksesta riippuen: voivatko asianosaiset sopia asian tuomioistuinta sitovasti siten kuin NN toissijaisesti sovitteluperusteella vaatii eli 1000 euron osalta tai muutoin? 2 Tehtävä 2 Toukokuussa 2016 rikoskomisario Esko A aloitti esitutkinnan törkeää petosta koskevassa asiassa. Oy Liikepankki Ab:ltä (jäljempänä Pankki) tulleen ilmoituksen mukaan Pekka L oli saanut Pankilta luoton oman yrityksen perustamista varten. Hän oli kuitenkin käyttänyt rahat vanhojen velkojensa maksamiseen. Ilmoituksen mukaan Pekka L:n väärin perustein saama rahamäärä oli euroa. Poliisikuulustelussa Pekka L kiisti epäilyn. Hänen mukaansa luottosopimuksen osapuolet (hän ja Pankki) eivät olleet sopineet tarkemmin luoton käyttötarkoituksesta. Asiaa Pankissa hoitaneen pankinjohtaja Osmo D:n kanssa käymissään neuvotteluissa Pekka L oli esitellyt suunnitelmaansa ryhtyä markkinoimaan uutta ATK-ohjelmistojen suojelukeinoa. Edelleen hän ilmoitti olleen selvää, että tämä liikeidea edellytti vanhojen velkojen maksamista. Se, että koko projekti valui myöhemmin hiekkaan, oli pelkästään epäonnen seurausta. Myöhemmän rikosilmoituksen mukaan Pekka L:n saaman luoton takaajaa Unto K:ta oli syytä epäillä avunannosta petokseen. Unto K:n kuulustelun jälkeen rikoskomisario Esko A kuitenkin ilmoitti, ettei Unto K:ta ollut syytä epäillä rikoksesta ja, että esitutkinta lopetetaan hänen osaltaan. Sen sijaan Pekka L:n osalta esitutkinta päättyi asian siirtämiseen syyteharkintaan. Kihlakunnansyyttäjä Tanja M suoritti syyteharkinnan ja päätyi lokakuun lopussa 2016 siihen, ettei ollut riittävästi näyttöä rikoksesta. Aloitat tänään työsi pankkilakimiehenä Oy Liikepankki Ab:ssä ja esimiehesi pyytää prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoasi seuraaviin kysymyksiin: 1. 1) Onko Pankilla mitään keinoa, jolla se voisi saada syyttämättäjättämispäätöksen kumottua? 2. 2) Voiko Pankki nostaa itse syytteen Pekka L:ää vastaan törkeästä petoksesta ja Unto K:ta vastaan avunannosta törkeään petokseen (rikosilmoituksessa ja kuulusteluissa Pankin edustaja oli ilmoittanut, että Pankki vaatii rangaistusta kaikille, jotka ovat asiassa rikosoikeudellisessa vastuussa)? 3. 3) Jos Pankilla on syyteoikeus ja se nostaa syytteen, miten oikeudenkäyntikulut jakautuvat siinä tapauksessa, että Pekka L:ää ja Unto K:ta vastaan nostetut syytteet hylätään?

11 4. 4) Voidaanko asiassa kuulla todistajana pankinjohtaja Osmo D:tä, joka otti lainahakemuksen vastaan, vai onko hän Pankin edustajana esteellinen todistamaan? 5. 5) Onko Pankilla mahdollisuus välittömästi jäädyttää Pekka L:n omaisuutta, jota Pankin saamien tietojen mukaan on huomattava määrä? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet 3 Tentti Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 1. Kenellä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimikettä ja mitkä ovat asianajajan kelpoisuusehdot? (Jokela, Oikeudenkäynti I; Frände ym., Prosessioikeus, 10 p) 2. Oikeudenkäynnin joutuisuus (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 3. Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella (Esitutkintalaki ja prof. Viljasen luentoaineisto, 10 p) 4. Konkurssihallinto ja konkurssivelkojien asema konkurssilain (120/2004) sekä HE:n 26/2003 mukaan (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Henrik Elonheimo, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli 4 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti Oikeustapaus: Mobiilipeleihin äkäisiä pellenaamoja suunnittelevan ja tuottavan e-clowns Wow! Oyj Abp:n (jäljempänä myös Yhtiö) työntekijät aloittivat työehtosopimuksen ollessa voimassa lakon heti sen jälkeen, kun Yhtiö oli ilmoittanut, että vuosittaista työntekijäkohtaista euron palkankorotusta joudutaan tänä vuonna alentamaan 500 eurolla, joskin työntekijöiden menetys kompensoidaan heti Yhtiön taloustilanteen kohentuessa, mikä taas riippuu ennen kaikkea sijoittajien luottamuksen palautumisesta minikokoisiin, erittäin närkästyneen näköisiin pellenaamoihin. Työntekijöitä edustava Ammattijärjestö ry. pitää palkankorotuksen alentamista saavutettujen etujen halveksuntana, minkä vuoksi lakko on oikeutettu ja vähintään kohtuullinen, onhan asiassa kuitenkin lopulta kysymys luottamuksesta ja muusta sellaisesta ei pelkästään lakon laittomuudesta tai laillisuudesta. Lakon kolmantena päivänä Yhtiö jätti toimivaltaiseksi katsomaansa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen, jossa vaadittiin, että käräjäoikeus määrää lakon heti

12 päättymään eli työntekijät palaamaan töihin Ammattijärjestö ry.:lle asetettavan euron sakon uhalla. Edelleen hakemuksessa vaadittiin, että turvaamistoimi määrätään heti väliaikaisena vastapuolta eli Ammattijärjestö ry.:tä kuulematta. Yhden tuomarin kokoonpanossa istunut käräjäoikeus määräsi jo hakemuksen saapumispäivänä hakemuksen mukaisen turvaamistoimen vaadittuine uhkasakkoineen. Käräjäoikeuden ratkaisusta uutisoitiin näyttävästi niin sähköisessä mediassa kuin perinteisessä printtimediassakin. Sosiaalisessa mediassa on perustettu viharyhmiä turvaamistointa vastaan ja sen puolesta jo useita kymmeniä ja keskustelu käy tietenkin tulikuumana. Lisäksi toimittajat ottivat käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen heti yhteyttä oikeusoppineisiin, jotka ovat hämmästelleet ratkaisua suorastaan pöyristyneinä. Eräät Yhtiön työntekijät ovat kuulleet, että olet valmistautunut suorittamaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessioikeuden perusteiden tentin nyt kesäkierroksella. Anna työntekijöille prosessioikeudellisesti perusteltu vastaus seuraaviin kysymyksiin: 5 - Mikä tällainen turvaamistoimi oikein on ja mitkä ovat sen määräämisen edellytykset? - Miten ja millä perusteilla on arvioitava käräjäoikeuden menettelyn laillisuutta sen annettua väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa ja vastapuolta kuulematta? - Onko käräjäoikeudella asiallinen toimivalta turvaamistoimihakemuksen tutkimiseen kun pääasiassa on kysymys työtuomioistuimeen kuuluvasta riidasta, eikö myös turvaamistoimi kuuluisi yksinomaisesti sinne, huomioon ottaen myös ratkaisu KKO 2016:14, jonka otsikon mukaan (seuraavalla sivulla): Työehtosopimuksen voimassa ollessa työntekijäjärjestö oli aloittanut lakon työnantaja F:n yrityksessä. F haki käräjäoikeudessa väliaikaista turvaamistoimenpidettä, jolla lakko kielletään. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein työntekijäjärjestöillä oli oikeudellista tarvetta saada kanteluteitse tutkituksi kysymys väliaikaisen turvaamistoimenpiteen laillisuudesta. Koska lakon kieltävää kieltotuomiota ei voitu antaa käräjäoikeudessa eikä muussakaan menettelyssä, käräjäoikeuden olisi tullut jättää hakemus tutkimatta. (Ään.) PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 6. Kenellä on oikeus käyttää asianajajan ammattinimikettä ja mitkä ovat asianajajan kelpoisuusehdot? (Jokela, Oikeudenkäynti I; Frände ym., Prosessioikeus, 10 p) 7. Oikeudenkäynnin joutuisuus (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 8. Esitutkinnan rajoittaminen tunnustuksen perusteella (Esitutkintalaki ja prof. Viljasen luentoaineisto, 10 p) 9. Konkurssihallinto ja konkurssivelkojien asema konkurssilain (120/2004) sekä HE:n 26/2003 mukaan (10 p)

13 6 10. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Henrik Elonheimo, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli 7 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti Oikeustapaus: Mobiilipeleihin äkäisiä pellenaamoja suunnittelevan ja tuottavan e-clowns Wow! Oyj Abp:n (jäljempänä myös Yhtiö) työntekijät aloittivat työehtosopimuksen ollessa voimassa lakon heti sen jälkeen, kun Yhtiö oli ilmoittanut, että vuosittaista työntekijäkohtaista euron palkankorotusta joudutaan tänä vuonna alentamaan 500 eurolla, joskin työntekijöiden menetys kompensoidaan heti Yhtiön taloustilanteen kohentuessa, mikä taas riippuu ennen kaikkea sijoittajien luottamuksen palautumisesta minikokoisiin, erittäin närkästyneen näköisiin pellenaamoihin. Työntekijöitä edustava Ammattijärjestö ry. pitää palkankorotuksen alentamista saavutettujen etujen halveksuntana, minkä vuoksi lakko on oikeutettu ja vähintään kohtuullinen, onhan asiassa kuitenkin lopulta kysymys luottamuksesta ja muusta sellaisesta ei pelkästään lakon laittomuudesta tai laillisuudesta. Lakon kolmantena päivänä Yhtiö jätti toimivaltaiseksi katsomaansa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen, jossa vaadittiin, että käräjäoikeus määrää lakon heti päättymään eli työntekijät palaamaan töihin Ammattijärjestö ry.:lle asetettavan euron sakon uhalla. Edelleen hakemuksessa vaadittiin, että turvaamistoimi määrätään heti väliaikaisena vastapuolta eli Ammattijärjestö ry.:tä kuulematta. Yhden tuomarin kokoonpanossa istunut käräjäoikeus määräsi jo hakemuksen saapumispäivänä hakemuksen mukaisen turvaamistoimen vaadittuine uhkasakkoineen. Käräjäoikeuden ratkaisusta uutisoitiin näyttävästi niin sähköisessä mediassa kuin perinteisessä printtimediassakin. Sosiaalisessa mediassa on perustettu viharyhmiä turvaamistointa vastaan ja sen puolesta jo useita kymmeniä ja keskustelu käy tietenkin tulikuumana. Lisäksi toimittajat ottivat käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen heti yhteyttä oikeusoppineisiin, jotka ovat hämmästelleet ratkaisua suorastaan pöyristyneinä. Eräät Yhtiön työntekijät ovat kuulleet, että olet valmistautunut suorittamaan Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessioikeuden perusteiden tentin nyt kesäkierroksella. Anna työntekijöille prosessioikeudellisesti perusteltu vastaus seuraaviin kysymyksiin: 8 - Mikä tällainen turvaamistoimi oikein on ja mitkä ovat sen määräämisen edellytykset? - Miten ja millä perusteilla on arvioitava käräjäoikeuden menettelyn laillisuutta sen annettua väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen yhden tuomarin kokoonpanossa ja vastapuolta kuulematta? - Onko käräjäoikeudella asiallinen toimivalta turvaamistoimihakemuksen tutkimiseen kun pääasiassa on kysymys työtuomioistuimeen kuuluvasta riidasta, eikö myös turvaamistoimi kuuluisi yksinomaisesti sinne, huomioon ottaen myös ratkaisu KKO 2016:14, jonka otsikon mukaan (seuraavalla sivulla):

14 Työehtosopimuksen voimassa ollessa työntekijäjärjestö oli aloittanut lakon työnantaja F:n yrityksessä. F haki käräjäoikeudessa väliaikaista turvaamistoimenpidettä, jolla lakko kielletään. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevin perustein työntekijäjärjestöillä oli oikeudellista tarvetta saada kanteluteitse tutkituksi kysymys väliaikaisen turvaamistoimenpiteen laillisuudesta. Koska lakon kieltävää kieltotuomiota ei voitu antaa käräjäoikeudessa eikä muussakaan menettelyssä, käräjäoikeuden olisi tullut jättää hakemus tutkimatta. (Ään.) PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 11. Jatkokäsittelylupa riita-asioissa. Tehtävänanto: Selitä, mitä tarkoitetaan jatkokäsittelyluvalla riita-asioissa, millä edellytyksin jatkokäsittelylupa myönnetään ja miten jatkokäsittelylupajärjestelmä muuttui riita-asioiden osalta voimaan tulleella lakimuutoksella 386/2015? Pohdi vastauksessasi myös jatkokäsittelylupajärjestelmän ja muutoksenhakuoikeuden suhdetta. 2. Selitä tiiviistäen, mitä tarkoittaa a. Tuomioistuimen muodollinen prosessinjohto b. Virallisperiaate c. Akkusatorinen menetelmä 9 4. Todistajan vaitiolovelvollisuus 5. Kontradiktorinen periaate. (Jokela, Rikosprosessi, 10 p) 3. Kun syyttäjä on toimittanut syyteneuvottelun tuloksena aikaansaadun tuomioesityksen tuomioistuimelle, mitä ratkaisuvaihtoehtoja tuomioistuimella on käytettävissään sen suhteen? Millä edellytyksillä tuomioistuin voi hyväksyä tuomioesityksen? (10 p) 4. Konkurssiin asettaminen ja konkurssin alkamisen oikeusvaikutukset (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli 10 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti Oikeustapaus: A Ky vaatii Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa B Oy:tä ja C Oy:tä (jäljempänä myös osakeyhtiöt) vastaan nostamassaan kanteessa, että osakeyhtiöiden välinen, haastehakemuksessa yksilöityä

15 kiinteistöä koskeva maa-ainesten irrottamissopimus julistetaan pätemättömäksi ja että osakeyhtiöt velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A Ky:n oikeudenkäyntikulut eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Pääasiavaatimuksensa perusteiksi A Ky ilmoittaa seuraavaa: Yksityishenkilö N.N., joka on A Ky:n vastuunalainen yhtiömies, on vuonna 2006 myynyt kyseisen kiinteistön B Oy:lle euron kauppahinnalla. Kauppakirjaan otetun ehdon mukaan, jos B Oy haluaa luopua kiinteistöstä, sen on varattava A Ky:lle tilaisuus lunastaa kiinteistö itselleen erikseen sovittavasta hinnasta. Kanteessaan A Ky väittää, että osakeyhtiöiden välinen maa-ainesten irrottamissopimus, joka oikeuttaa C Oy:n viemään kiinteistöltä rajattomasti arvokkaita maaaineksia, tekee A Ky:n lunastusoikeuden arvottomaksi tai ainakin alentaa lunastusoikeuden arvoa kohtuuttomasti. Edelleen kanteessa väitetään, että osakeyhtiöiden välinen irrottamissopimus on ilmeisesti tehty ainakin osittain tässä tarkoituksessa, siis A Ky:n oikeuden loukkaamiseksi. Kirjallisiksi todisteiksi A Ky ilmoittaa molempien osakeyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat liitteineen syyskuulta Todistusteemoiksi ilmoitetaan osakeyhtiöiden päätöksenteko A Ky:tä loukkaavine motiiveineen. Vastauksissaan molemmat osakeyhtiöt vaativat, että kanne jätetään tutkimatta ja että A Ky velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien. Vaatimustaan tutkimatta jättämisestä osakeyhtiöt perustelevat seuraavasti: A Ky:llä ei ole oikeutta ajaa kannetta. Pätemättömäksi julistamista koskeva vaatimus kohdistuu maa-ainesten irrottamisoikeutta koskevaan sopimukseen, jonka osapuolia ovat B Oy ja C Oy. A Ky on siten väärä kantaja, jolla aineellisen oikeuden mukaan ei ole oikeutta puuttua toisten väliseen sopimussuhteeseen. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta päätöksellä, jonka perusteluissa todettiin, ettei irrottamisoikeutta koskeva sopimus, kuten ei myöskään sopimuksen tekemistä koskeva osakeyhtiöiden päätöksenteko, kuulu A Ky:lle. Päätöksellään käräjäoikeus myös velvoitti A Ky:n korvaamaan osakeyhtiöiden oikeudenkäyntikulut vastauksissa ja käräjäoikeudelle jätetyissä laskuissa vaaditun mukaisesti. 11 A Ky harkitsee valituksen tekemistä hovioikeuteen ja pyytää perusteltua vastaustasi seuraaviin kysymyksiin: 1. 1) Mitä prosessioikeudellista normistoa käräjäoikeus on soveltanut katsoessaan, ettei asia kuulu A Ky:lle, ja onko käräjäoikeuden ratkaisu tältä osin oikea (siis: kuuluuko asia A Ky:lle vai ei, ja millä perusteilla kysymys ratkeaa)? 2. 2) Onko kanteen tutkimatta jättäminen valituskelpoinen ratkaisu ja jos on, onko nyt vaarana, että valituksen käsittely päättyisi hovioikeudessa jatkokäsittelyluvan myöntämättä jättämiseen? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti

16 Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 12. Mitä tarkoitetaan määräämisperiaatteella ja yksipuolisella tuomiolla dispositiivisia riita- asioita koskevassa siviiliprosessissa? Miten yksipuolista tuomiota koskevat Oikeudenkäymiskaaren (4/1734) säädökset a) ilmentävät b) eivät ilmennä määräämisperiaatetta? Perustele vastauksesi. (10 p) 6. Todistamisvelvollisuutta koskevat rajoitukset. (10 p) Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen ja esitutkinnan keskeyttäminen. (10 p) 8. Ulosottomiehen oikeus luovuttaa tietoja. (10 p) 9. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla.(10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli 13 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti Oikeustapaus: A Oy on nostanut liikekumppaniaan B Oy:tä vastaan kanteen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessaan A Oy vaatii, että yhtiöiden välinen konsultointisopimus puretaan ja että A Oy vapautetaan sopimuksen mukaisesta konsultointivastuusta ja kaikista suoritusvelvollisuuksista, joita sopimuksesta aiheutuu A Oy:lle. Lisäksi B Oy on velvoitettava korvaamaan A Oy:lle sopimusrikkomuksista aiheutunutta vahinkoa ainakin euroa laillisine korkoineen sekä A Oy:n oikeudenkäyntikulut niin ikään laillisine korkoineen. Kanteen perustelujen mukaan B Oy on erehdyttänyt A Oy:tä kanteessa yksilöidyissä konsultointihankkeissa muun muassa antamalla katteettomia lupauksia hankkeiden jatkuvuudesta. Haastehakemuksen ohessa A Oy on toimittanut käräjäoikeuteen noin 50 sivuisen konsultointisopimuksen vuodelta Sopimus on yhtiöiden laillisten edustajien allekirjoittama. Kirjallisessa vastauksessaan B Oy on vastustanut kannetta vaatien sen hylkäämistä sekä A Oy:n velvoittamista korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Vastauksen mukaan konsultointihankkeiden kestosta ei ole sovittu mitään sellaista, että kannevaatimus olisi hyväksyttävissä. Tämän B Oy ilmoittaa pystyvänsä myös todistamaan sekä kirjallisilla todisteilla että vastauksessa ilmoitettujen henkilöiden kuulemisella todistajina nyt vireille tulleessa jutussa. Asiassa pidettiin suullinen valmisteluistunto eilen Jutun asiakirjoista ilmenee, että kanteen perusteena olevaan konsultointisopimukseen on vuonna 2012 lisätty välityslauseke, jonka mukaan kaikki sopimukseen perustuvat ja siitä muutoin aiheutuvat riidat on käsiteltävä yksijäsenisessä välimiesmenettelyssä. Edelleen lausekkeen mukaan välimieheksi nimetään

17 ensisijaisesti konsultointijuridiikan spesialisti, oikeustieteen lisensiaatti Niilo Nokkela tai ainakin hänen mielipidettään välimiehen nimeämisestä on mahdollisuuksien mukaan tiedusteltava. Valmisteluistunnossa kummankaan asianosaisen asiamiehet eivät sanallakaan viitanneet välityslausekkeeseen, mutta B Oy jätti A Oy:n ja käräjäoikeuden luettavaksi ja opiskeltavaksi OTL Nokkelan julkaiseman artikkelin konsultointijuridiikan viimeaikaisesta kehityksestä Euroopan unionissa sekä lyhyen, oikeustieteelliseksi muistioksi otsikoidun kirjoituksen tämän konkreettisen jutun ratkaisemiseen vaikuttavista perusteista. Muistion lopussa on johtopäätös, jonka mukaan kanne on hylättävä. Valmistelu on päättynyt ja juttu on siten siirtymässä pääkäsittelyyn. Toimit käräjäoikeuden puheenjohtajana ja juttu on tarkoitus istua kolmen tuomarin kokoonpanossa, jonka jäsenet on jo ilmoitettu asianosaisille. Yksi kokoonpanoon tulevista käräjätuomareista on OTL Nokkelan hyvä ystävä jo opiskeluajoilta, minkä lisäksi he ovat aktiivisia jäseniä eräässä Turun seudun golfseurassa. 14 Jotta tilanne pysyisi hallinnassa koko pääkäsittelyn ajan, haluat selvittää ja perustella prosessioikeudellisesti itsellesi sekä tuomarikollegoillesi seuraavat mieltäsi vaivaavat kysymykset: 1. 1) Onko välityslausekkeella tässä vaiheessa merkitystä kanteen tutkimisen edellytyksille? 2. 2) Miten pitäisi suhtautua OTL Nokkelan tunteman käräjätuomarin mahdolliseen esteellisyyteen ottaen huomioon, että valmisteluistunnossa asianosaiset eivät esittäneet mitään esteellisyyteen viittaavia epäilyjä? 3. 3) Jos välityslauseke ja mahdollinen esteellisyysepäily eivät tule millään tavoin esille käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja asiassa annetaan tuomio, voidaanko välityslausekkeen ja mahdollisen esteellisyysepäilyn merkityksestä riidellä vielä hovioikeudessa, joko asianosaisen väitteestä tai hovioikeuden omasta aloitteesta? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Tentti Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys. 13. Tuomarin esteellisyysperusteet? (10 p) Mitkä ovat kirjallisen menettelyn edellytykset rikosasiassa? (10 p) 11. Tammikuun 1. päivänä 2015 voimaan tulleiden ROL:n muutosten mukaan rikosasia voidaan tietyissä tapauksissa käsitellä tunnustamisoikeudenkäynnissä, jonka alussa mm. tehdään selkoa tuomioesityksen sisällöstä. Kysymys: Millä edellytyksillä tuomioistuimen tulee antaa tuomioesityksen mukainen tuomio? (10 p) 12. Sivullisen ja toisen viranomaisen velvollisuus antaa tietoja ulosottomiehelle (10 p)

18 13. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli 16 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti , oikeustapaus: A Oy (jäljempänä Oy) nosti tämän vuoden huhtikuussa kanteen B Ky:tä (jäljempänä Ky) vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kanteessa vaadittiin, että asianosaisten välistä liiketilan vuokrasopimusta, jossa Oy on vuokranantaja ja Ky vuokralainen, sovitellaan vuokraoikeuden kohdetta koskevan ehdon osalta poistamalla vuokraoikeuden piiristä kyseisen rakennuksen ylimmässä kerroksessa oleva 30 neliömetrinen huone ja että Ky velvoitetaan heti omalla kustannuksellaan tyhjentämään kyseinen tila sekä jättämään se Oy:n vapaasti käytettäväksi. Kanteen perustelujen mukaan Ky ei ole käyttänyt huonetta enää pitkään aikaan leipomoliiketoiminnassaan ja Oy tarvitsee kyseisen huoneen omaksi varastotilakseen, joten vuokrasopimus on vuokran kohdetta koskevilta osiltaan käynyt Oy:n kannalta kohtuuttomaksi. Toukokuussa antamassaan vastauksessa Ky vastusti kannetta vaatien sen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista vastauksesta ilmenevällä määrällä laillisine korkoineen. Vastauksen perustelujen mukaan Ky käyttää kanteessa tarkoitettua huonetta edelleen liiketoiminnassaan ja käyttötarve tulee vain lisääntymään kesän hää- ynnä muiden sukulaisrientojen lähestyessä, sesongin kuumimmista viikoista puhumattakaan. Satunnaiset hiljaisemmat jaksot eivät ole peruste vuokraoikeuden kohteen rajoittamiselle kanteessa tarkoitetulla tavalla. Jutun kirjallisen valmistelun aikana käydyissä ulkoprosessuaalisissa neuvotteluissa Oy on uhannut tulevansa vaatimaan vuokran määrän tuntuvaa korottamista, jollei Ky hyväksy kanteessa vaadittua vuokraoikeuden kohteen rajoittamista ja täytä Oy:n vaatimaa tyhjentämisvelvollisuutta. Käräjäoikeudessa toimitetaan huomenna suullisen valmistelun istunto ja pääkäsittely. Ky:n vastuunalaiset yhtiömiehet kääntyvät puoleesi pyytäen prosessioikeudellisesti perusteltua kannanottoa seuraaviin kysymyksiin jutun tulevasta käsittelystä käräjäoikeudessa ja mahdollisesti hovioikeudessa: ) Voiko Oy vaatia vuokran määrän korottamista vielä tässä jutussa, joko käräjäoikeudessa ja jollei tämä ole mahdollista, valittamalla aikanaan hovioikeuteen? 2. 2) Kirjallisessa vastauksessaan Ky ei huomannut vaatia vuokran määrän alentamista kanteen hyväksymisen varalta. Voiko Ky esittää alentamisvaatimuksen tässä jutussa joko käräjäoikeudessa tai valittamalla hovioikeuteen, vai pitääkö tai voidaanko alentamisvaatimuksesta nostaa eri kanne Oy:tä vastaan? PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet