KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA 1990

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA 1990"

Transkriptio

1 KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA 1990 Katri Hiltunen Joulukuu 2008 Kuopion kaupunki / Talous- ja strategiapalvelu Erillisselvitykset ER ISSN

2 2

3 3 ESIPUHE Kuopion työpaikat alueittain ja kaupunkirakenteen vyöhykkeittäin vuonna 2008 ja muutos vuodesta selvitys on jatkoa Kuopion kaupunkirakenteen suuren muutoskaaren kuvaamiselle. Kuopion yleiskaavoituksessa on jo 1990-luvun alkupuolelta saakka tarkasteltu kaupunkirakennetta ns. vyöhyketarkastelun avulla. Vyöhyketarkastelussa erityyppisiä asuntoalueita kuvataan kaupunkirakenteen järjestelmien avulla (jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki) ja tässä selvityksessä tarkastelu on ulotettu myös työpaikkojen, työpaikka-alueiden ja toimialojen kehityksen kuvaamiseen. Selvityksessä tarkastellaan ja kuvataan työpaikkojen sijoittumisen nykytilannetta ja verrataan tilannetta vuosiin 2000 ja Loppuosassa ovat Kuopion työpaikka-alueiden lyhyet kuvaukset liitteenä. Työpaikkojen vyöhyketarkastelu palvelee kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta ja elinkeinoalueiden suunnittelua. Työpaikkojen sijoittumista kaupunkirakenteessa on erittäin hyödyllistä tarkastella mm. tulevien yritys- ja työpaikka-alueiden suunnittelua kuten myös vanhojen alueiden kehittämistä ja täydennysrakentamista silmälläpitäen. Tätä selvitystä ei ole laadittu pelkästään Kuopion tarpeisiin, vaan se liittyy valtakunnalliseen ympäristöministeriön koordinoimaan ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan ( ) Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Hankkeen tavoitteena on työssä mukana olevien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen autoriippuvuuden piirteiden analyysi, kehitystrendien hahmottaminen ja mm. palvelujen ja työpaikkojen sijoittumisen toimintalogiikan tutkiminen erilaisten tapaustutkimusten avulla. Työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen tutkiminen on hankkeen mittavin tutkimusosio. Selvityksen tiedot ovat lähtöisin Kuopion kaupungin toimipaikkarekisteristä. Paikkatietoperusteinen kuntarekisteri mahdollistaa työpaikkojen tarkastelun alueittain ja kaupunkirakenteen vyöhykkeittäin. Vastaavaa aineistoa ei ole saatavilla Kuopion seudun muista kunnista, minkä vuoksi tämä tarkastelu rajoittuu pelkästään Kuopion kaupunkialueelle. Alueittaisia vertailuja eri vuosien välillä voidaan pitää suuntaa-antavia, sillä vuosien 1990 ja 2008 tilastointitavat eroavat jonkin verran toisistaan. Vuonna 1990 koko- ja osa-aikaiset työpaikat tilastoitiin erikseen ja vain kokoaikaiset työpaikat jaettiin alueille, kun taas vuonna 2008 molemmat on käsitelty samassa tilastossa ja viety alueille. Selvitys on saatavissa ja luettavissa (pdf) Kuopion kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen, Talous- ja strategiapalvelu -yksikön internet-sivuilta, osoitteesta: / virastot ja laitokset/ Hallinto- ja kehittämiskeskus / Talous- ja strategiapalvelu / raportit. Kuopiossa, joulukuussa 2008 Katri Hiltunen

4 4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 5 2. KUOPION TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE 6 3. KUOPION TYÖPAIKAT KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEILLÄ Kaupunkirakenteen vyöhyketarkastelu Kaupunkirakenteen kansalliset kehittämishankkeet Vyöhykkeiden ominaispiirteitä ja Kuopion vyöhykkeet Kuopion työpaikat vuosina 1990, 2000 ja Keskusta (vyöhyke 1) Keskustan lähivyöhyke (vyöhyke 2) Joukkoliikennekaupunki 17 Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla (vyöhyke 3) 18 Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla Autokaupunki 19 Työpaikat autokaupungin asuntoalueilla (vyöhykkeet 4 ja 5) 20 Työpaikat autokaupungin työpaikka-alueilla ERÄIDEN TOIMIALOJEN TARKASTELUA Teollisuus Kauppa Liike-elämän palvelut YHTEENVETO 30 LÄHTEET 32 KARTAT KARTTA 1. Kuopion työpaikat alueittain vuonna 2008 (1.1.) 9 KARTTA 2. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet (asutusrakenne) 12 KARTTA 3. Teollisuuden työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 33 KARTTA 4. Kaupan työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 34 KARTTA 5. Liike-elämän palvelutyöpaikat vuonna 2008 (1.1.) 35 KARTTA 6. Koulutuksen työpaikat vuonna 2008 (1.1.) 36 KARTTA 7. Kuopion kaupunkirakenne 2008 (1.1.) asuminen ja työpaikka-alueet 38 KUOPION TYÖPAIKKA-ALUEIDEN PROFIILIT Ydinkeskusta Satama Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari Itkonniemi Kelloniemi-Likolahti Kuopion tiedepuisto Iloharju-Volttikatu-Särkiniemi Neulamäki Kolmisoppi Levänen Kettulanlahti Sorsasalo Etelä-Kuopion yrityspuisto ja Matkus 48

5 5 KUOPION TYÖPAIKAT ALUEITTAIN JA KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2008 JA MUUTOS VUODESTA JOHDANTO Kaupungin kasvun myötä Kuopion kaupunkirakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana pienestä jalankulkukaupungista monitahoiseksi jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungiksi. Autokaupungistuminen on ollut nopeaa ja etenkin ajanjaksolla autojen määrä lisääntyi erityisen nopeasti (Kosonen, 2006). Myös 1990-luvun laman jälkeen ajoneuvokanta ja autoliikenne lisääntyivät molemmat aina vuoteen 2007 saakka Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan (AKE, 2008). Vuosien mittaan autoistumiskehitys on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen, jossa työpaikka-alueiden asema on myös vähitellen muuttunut. Viime vuosikymmeninä elinkeinojen rakennemuutos ja voimakkaasti kehittyneet kasvualat ovat vaikuttaneet yritysten sijoittumiseen ja työpaikka-alueiden uudistumiseen ja tämä muutos on väistämättä heijastunut kaupunkirakenteeseen monin tavoin. Kuopiolaisten yritysten ja työpaikkojen sijoittumisessa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen viidentoista vuoden aikana. Keskustan vahva asema on säilynyt, mutta yhä suurempi osa kaupungin työpaikoista sijaitsee nykyään keskustan ulkopuolella, työpaikkakeskittymissä, pääväylien varsilla tai niiden solmukohdissa. Useat yritykset tukeutuvat toiminnoissaan autoliikenteeseen ja sijoittuvat autokaupungin tyyppisesti pääväylille näkyville ja helposti autolla saavutettaviin paikkoihin. Alueen logistiset yhteydet ovat tärkeät yritysten sijoittumispäätöksiä tehdessään. Erilaiset kauppakeskittymät ja hypermarket-alueet ovat yleistyneet, ja mm. tilaa vievä erikoiskauppa on siirtynyt yhä enemmän niihin kaupungin keskustasta. Kaupan suuryksiköt ja keskittymät kilpailevat ydinkeskustan kanssa asiakkaista ja kaupallisesta asemasta yhä voimakkaammin tänä päivänä. Yritysten keskittyminen voi olla luonteeltaan ns. monipuolista keskittymistä (laaja joukko toimintoja ja yrityksiä hyvin monilta erilaisilta toimialoilta) tai erikoistumista (yritykset hyötyvät toisistaan ja toiminnot samankaltaisia) ja tämä keskittymisen luonne vaikuttaa yrityksen sijaintiin. Uusia sijoittumisratkaisuja arvioidessaan yritykset tutkivat alueen markkinoiden kokoa (väestönmäärä) sekä ostovoiman mahdollisia siirtymiä. Kuopiossa työpaikkojen alueellinen sijoittuminen on jatkuvassa muutoksessa. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata työpaikkojen alueellista sijoittumista nykyisin, mutta myös sijoittumisen muutoksia ajassa. Tarkastelussa verrataan nykyistä vuoden 2008 tilannetta vuoteen 1990, jolloin mm. hypermarketteja ei vielä Kuopiossa ollut luvulla taloudellisen laman myötä työpaikkojen määrä väheni rajusti ja vuodesta 1994 lähtien työpaikkakehitys on ollut jatkuvasti ja tasaisesti kasvava. Viime vuosina Kuopion työpaikkamäärä on lisääntynyt keskimäärin työpaikalla/vuosi, työpaikat sijoittuvat melko tasaisesti eri puolille kaupunkia ja suurin kasvu on tullut Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, eteläisen moottoritien ympäristöön sekä uudistuville työpaikka-alueille.

6 6 2. KUOPION TYÖPAIKKAKEHITYS JA ELINKEINORAKENNE Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2008 alussa. Yrityksiä oli noin kpl ja toimipaikkojen määrä oli noin kpl luvulla työpaikat ovat lisääntyneet yhteensä työpaikkaa. Maa- ja metsätaloutta (A) ja teollisuutta (D) lukuun ottamatta kaikilla muilla toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet liike-elämän sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja suhteessa kasvu on ollut voimakasta myös rakentamisen toimialalla. Teollisuudessa työpaikat ovat vähentyneet nettona noin 560 työpaikalla vuosina Työpaikkojen väheneminen on ollut seurausta teollisuuden rakennemuutoksesta, jossa alan toimintoja on rationalisoitu ja keskitetty, mutta myös ulkoistettu alihankintoina ostettavaksi. Osittain työpaikkoja on vähentänyt myös tilastointi 1. Metsä-, tekstiili- ja elintarviketeollisuuden aloilla työpaikkojen määrä on vähentynyt ja tilalle on tullut metalliteollisuuden kone-, laite- ja kulkuneuvotuotannon työpaikkoja lisää. Liikevaihdolla mitattuna kasvu on ollut 2000-luvulla voimakkainta liike-elämän palveluissa (53 %), kun kaiken kaikkiaan toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut keskimäärin 35 prosenttia. Teollisuudessa liikevaihdon kasvu on ollut 21 prosenttia, kaupassa 38 prosenttia ja rakentamisessa 31 prosenttia Työpaikkakehitys Kuopiossa vuosina (1.1.) Lähde: Kuopion Toimipaikkarekisteri Kuopion elinkeinorakenne on monipuolinen, palveluvaltainen ja vahvasti kotimaanmarkkinoille suuntautunut. Työpaikoista kymmenisen prosenttia on teollisuudessa. Vuosien mittaan etenkin palvelujen toimialarakenne on monipuolistunut: Tieto- ja hyvinvointiklusteri sekä liike-elämän palvelut ovat vahvistuneet työpaikkamäärillä mitattuna. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat jatkuvasti kasvava ala. Liikevaihdolla mitattuna teollisuuden merkitys elinkeinorakenteessa on edelleen reilu viidennes (21%) ja eniten liikevaihtoa kertyy kaupan toimialalla (36%). 1 Osa aiemmin teollisuuden toimialalle aiemmin tilastoiduista työpaikoista (esim. hallinto, logistiikka ja varastointi) on siirtynyt ostopalvelujen seurauksena tilastollisesti muille toimialoille.

7 7 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Työpaikat toimialoittain Kuopiossa 2008 (1.1.) 39 % Työpaikkoja yhteensä Maa- ja metsätalous % 2 % 11 % Teollisuus- energia- ja vesihuolto Rakentaminen % 7 % 16 % Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 7128 Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 8344 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne Lähde: Kuopion kaupungin yritys- ja toimipaikkarekisteri Työpaikkamuutos toimialoittain (työpaikkaa) Kuopiossa v (1.1.) Työpaikkakasvu yhteensä noin työpaikkaa Liike-elämän palvelut (K) Terv.huolto ja sos.palvelut (N) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Koulutus (M) Julkinen hallinto, maanpuol.(l) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) Rahoitustoiminta (J) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) Maa- ja metsätalous, kalatalous (A-B) Teollisuus (D) Lähde: Kuopion kaupungin toimipaikkarekisteri

8 8 KUOPION TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN VUOSINA 1990, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa -% osuudet Toimiala AB Maa-, riista-, kala- ja metsätalous D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut Toimiala tuntematon Huom! Vuonna 1990 osa-aikaiset työpaikat tilastoitiin erikseen ja tässä tarkastelussa ne on jyvitetty alueille kokopäiväisten osuuksilla. Kuopion työpaikat alueittain vuosina 1990 ja 2008 ja muutos (- %) vuodesta 1990 (1.1.) Keskusta -10 % Kuopion tiedepuisto Moottoritien varsi + 72 % + 64 % Koillinen alue Haapaniemi Petonen ja muut eteläiset asuntoalueet + 12 % % Puijonlaakso-Niuva-Rypysuo Sorsasalo Julkula-Päiväranta + 78 % - 19 % Edellisessä kuvassa on esitetty Kuopion työpaikkojen jakautuminen alueille vuosina 1990 ja 2008 sekä suhteellinen muutos prosenttiluvuin. Samat aluekokonaisuudet on esitetty myös seuraavan sivun kartassa 1. Eniten työpaikkamäärä on lisääntynyt viime vuosina Kuopion tiedepuiston alueella sekä eteläistä moottoritietä ympäröivällä vyöhykkeellä. Myös eteläisen kaupunkialueen asuntoalueilla ja Etelä-Kuopion yrityspuiston alueella työpaikkakasvu on ollut voimakasta kaupungin kasvun myötä.

9 Kartta 1. Kuopion työpaikat alueittain vuonna 2008 (1.1.) 9

10 10 3. KUOPION TYÖPAIKAT KAUPUNKIRAKENTEEN VYÖHYKKEILLÄ 3.1. Kaupunkirakenteen vyöhyketarkastelu Kuopiossa, kuten kaikissa nykyajan kaupungeissa, on jalankulkukaupungin, joukkoliikennekaupungin ja autokaupungin tyyppistä kaupunkirakennetta. Näitä kaupunkirakenteen eri tyyppejä on tarkasteltu jo useita vuosia ns. vyöhykemallin avulla. Vyöhyketarkastelussa analysoidaan ensisijaisesti asutusrakennetta, mutta myös muuta kaupunkialuetta (mm. työpaikka-alueita ja välialueita) voidaan tarkastella lähes samalla tavoin. Kuopion työpaikoista suuri osa sijoittuu jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkiin, mutta viime vuosina on yhä suurempi osa uusista työpaikoista sijoittunut autokaupungin periaattein kauemmaksi keskustasta ja hyvistä bussilinjoista. Vyöhyketarkastelu on ollut mukana Kuopion yleiskaavassa ja kaupunkirakenteen kehittämistyössä jo 1990-luvun alkuvuosista saakka. Sen mukaan kaupunkirakenteessa on tunnistettavissa kolme erilaista järjestelmää (jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki) ja viisi vyöhykettä. Autokaupunki jakaantuu autoon tukeutuvaan ja autoriippuvaiseen vyöhykkeeseen. Autoon tukeutuvalta vyöhykkeeltä on jonkinlaiset joukkoliikenneyhteydet kaupungin keskustaan, mutta kotitaloudet käyttävät ensisijaisesti autoja liikkumiseen. Autoriippuvaiseksi vyöhykettä taas kutsutaan silloin, kun joukkoliikenneyhteydet ovat heikot tai niitä ei ole lainkaan, jolloin liikkumaan päästään vain autolla. Autoriippuvaisella vyöhykkeellä kotitalouksilla on käytössään useampia autoja. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet on koottu seuraavaan taulukkoon ja karttana ne on esitetty sivulla 12. (esim. Kosonen 1996 ja 1999) Kaupunkirakenteen erilaiset vyöhykkeet (5 kpl) 1. Jalankulkukaupunki Vyöhyke 1. = Keskusta Vyöhyke 2. = Keskustaa ympäröivät asuntoalueet Vyöhyke 2. = Työpaikka-alueet 1-2,5 km etäisyydellä keskustasta 3. Joukkoliikennekaupunki Vyöhyke 3. = Kerrostaloalueet Vyöhyke 3. = Työpaikka-alueet 4. Autokaupunki Vyöhyke 4. = Pientaloalueet Vyöhyke 4. = Työpaikka-alueet Vyöhyke 5. = Maaseutualueet Kaupunkirakenteen vyöhykkeet lomittuvat toisiinsa ja ovat osittain päällekkäisiä. Joukkoliikennekaupungin olemukseen kuuluu, että bussiliikenteen palvelutaso vaihtelee vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan. Vapaa-ajan liikkuminen, kulutustottumusten muutokset sekä arjen liikkumisen käytännöt vaihtelevat ja muuttavat jatkuvasti kaupunkirakenteelle asettuvia vaatimuksia. Vyöhyketarkastelun avulla saadaan paljon tietoa kaupunkirakenteen toimivuudesta, monipuolisuudesta tai yksipuolistumisesta sekä näistä muutoksista vuosikymmenten mittaan. Kaupunkirakenteen seuranta on tärkeää, jotta tuleviin muutoksiin osataan varautua ja vaikuttaa. Kaupunki voi olla rakenteeltaan parhaimmillaan hyvin monipuolinen, jolloin se tarjoaa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja asukkaiden päivittäisiin toimintoihin: työssäkäyntiin, asiointiin, liikkumiseen ja harrastamiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että autottoman keskusta-asujan on mahdollista helposti saavuttaa palvelujen lisäksi ympäröivä luonto ja virkistysalueet. Tai päinvastoin kauempanakin kaupungin keskustasta asuvilla on mahdollisuus selvitä arkiliikkumisesta ilman omaa autoa. Autoistuneessakin yhteiskunnassa monipuolinen kaupunkirakenne voi tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja kannustaa asukkaita liikkumaan ilman autoa, omaa terveyttä ja kestävää kehitystä edistäen ja ilmastonmuutosta hidastaen.

11 Kaupunkirakenteen kansalliset kehittämishankkeet Kaupunkirakenteen tarkastelussa vyöhykkeiden käyttö on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Kuopio on viime vuosina osallistunut kahteen kansalliseen suurten kaupunkien kaupunkirakennetta käsittelevään tutkimushankkeeseen. Toinen niistä on suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta koskeva verkostotutkimushanke KARA 2, joka alkoi Helsingin Tietokeskuksen koordinoimana vuonna KARA -hankkeessa vyöhyketarkastelua sovelletaan suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tarkasteluun. Toinen tuore yhteistyöhanke on vuonna 2006 käynnistynyt ympäristöministeriön tutkimusohjelman hanke Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot. Tämä hanke kuuluu ympäristöministeriön koordinoimaan ympäristöklusterin laajaan tutkimusohjelmaan: Ekotehokas yhteiskunta. Hanke toteutetaan vuosina ja sen tavoitteena on työssä olevien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen autoriippuvuuden piirteiden analyysi, kehitystrendien hahmottaminen ja mm. työpaikkojen sijoittumisen tutkiminen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat yhteensä 10 kuntaa/maakuntaliittoa sekä Teknillinen korkeakoulu/ytk Vyöhykkeiden ominaispiirteitä ja Kuopion vyöhykkeet Ensimmäiseen vyöhykkeeseen (kts. kartta 2.) sisältyy ydinkeskusta ja sitä ympäröivä ruutukaavaalue. Nämä ovat jalankulkukaupungin tyyppistä aluetta, joka Kuopiossa ulottuu noin kilometrin etäisyydelle torista. Alue on tiivistä kerrostaloaluetta, jossa asuu paljon nuoria, yksinasuvia ja ikääntyviä. Jalankulkukaupungissa autottomien talouksien määrä on suuri ja asuntokunnat ovat pieniä. Liikekeskusta on aikoinaan rakennettu jalankulkukaupungin periaattein, mutta nykyisin siellä on myös paljon auto- ja joukkoliikennekaupungin rakenteita. Jalankulkukaupunki erottuu selvästi muista vyöhykkeistä vähäisellä autojen määrällä asuntokuntaa kohden mitattuna. Toiseen vyöhykkeeseen kuuluvat keskustaa ympäröivät vanhat esikaupunkialueet. Suurin osa tämän vyöhykkeen pientaloista on rakennettu jo viime vuosisadan alkupuoliskolla ja kerrostaloasutus on pääosin 1960-luvulta. Vyöhyke on aikoinaan suunniteltu ja rakennettu jalankulkukaupungin tyyppiseksi alueeksi (Kosonen, 1996) ja vielä nykyisinkin siellä kävellään ja pyöräillään paljon. Väestönrakenne muistuttaa paljolti keskustan vastaavaa. Vyöhyke ulottuu noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kuopiossa tälle etäisyydelle sijoittuu myös muutamia sellaisia asuntoalueiden osia (Saarijärvi, Puijonlaakso), jotka lasketaan kuuluvaksi joukkoliikennekaupunkiin. Kolme työpaikka-aluetta (Kuopion tiedepuisto, Itkonniemi ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari) luetaan kuuluvaksi myös vyöhykkeeseen 2. Ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen ulkopuoliset Kuopion asuntoalueet ja työpaikka-alueet kuuluvat joko joukkoliikenne- tai autokaupunkiin. Joukkoliikennekaupunkia ovat kaikki asuntoalueiden kerrostaloalueet (vyöhyke 3) sekä niihin sormimaisesti liittyvät asunto-, työpaikka- ja palvelualueet. Vyöhykkeen tunnusmerkkinä ovat paikallisliikenteen merkitys asukkaiden arkiliikkumisessa ja myös bussien suuret käyttäjämäärät. Pientaloalueet (vyöhyke 4), maaseutualueet (vyöhyke 5) ja kaikki heikosti saavutettavat työpaikkaalueet kuuluvat autokaupunkiin, jota leimaa rakenteen tietty yksipuolisuus. Autokaupungin pientaloalueet sijaitsevat usein kaukana palveluista ja työpaikoista ja autoistumisaste on niillä korkea. Vyöhyke on kuitenkin hyvin heterogeeninen. Autokaupungissa on mm. joukkoliikennekaupunkiin läheisesti liittyviä alueita, jolloin palvelut ovat suhteellisen lähellä ja alueilla kulkee myös paikallisliikenteen linjoja. Näillä alueilla (autoon tukeutuvat alueet) perheet voivat tulla toimeen hyvin yhdellä autolla. Autokaupungissa on myös alueita, jotka eivät ole lainkaan saavutettavissa paikallisliikenteen 2 Hanke on luonteeltaan kumppanuushanke, jossa ovat mukana kaikki maamme suurimmat kaupungit/kaupunkiseudut sekä Kuopio. KARA-hanke sisältää useita osahankkeita kaupunkirakenteen tutkimukseen liittyen.

12 12 avulla (autosidonnaiset alueet) ja joilla perheet tarvitsevat yleensä vähintäänkin kaksi autoa. Autokaupungin taloudet ovat kooltaan keskimääräistä suurempia (noin 2-3 hlöä/talous) ja lapsiperheitä on paljon. Etäisyys paikallisliikenteen pysäkille on näillä alueilla yleensä pidempi kuin joukkoliikennekaupungin alueilla. Kartta 2. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet (asutusrakenne)

13 Kuopion työpaikat vuosina 1990, 2000 ja 2008 Kuopion työpaikoista noin 60 prosenttia sijoittui vuoden 2008 alussa jalankulkukaupungin vyöhykkeelle eli keskustaan ja sitä ympäröiville alueille 3. Työpaikoista 21 prosenttia sijoittui joukkoliikennekaupunkiin, noin 14 prosenttia autokaupunkiin ja loput 6 prosenttia oli alueille sijoittumattomia työpaikkoja. Kuopion työpaikka-alueet, jotka sijaitsevat yli kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä keskustasta, kuuluvat joko joukkoliikenne- tai autokaupunkiin niiden piirteiden ja saavutettavuuden perusteella. Asuntoalueisiin kiinteästi liittyvät ja paikallisliikenteen avulla hyvin saavutettavat työpaikka-alueet kuuluvat joukkoliikennekaupungin vyöhykkeeseen ja loput työpaikka-alueista ovat autokaupungin vyöhykkeellä. Kuopion kaupunkirakenteessa työpaikat sijoittuvat nykyisin hieman kauemmaksi keskustasta ja yhä useammin asutusrakenteen ulkopuolelle kuin vuosina 1990 ja Työpaikkamäärillä mitattuna keskustaa ympäröivät alueet (n.1-2,5 km) ovat vahvistuneet ja tähän syynä on erityisesti 2000-luvulla voimakkaasti kehittynyt ja kasvanut Kuopion tiedepuiston alue. Tiedepuiston lisäksi uusia työpaikkoja on tullut runsaasti lisää eteläisen moottoritien molemmin puolin. Vuoden 2008 alussa Keskustaa lukuun ottamatta jokaisella vyöhykkeellä työpaikkamäärä oli suurempi kuin vuonna Kaikilla vyöhykkeillä vahvin kasvu on tapahtunut 2000-luvulla. Kuopion työpaikat kaupunkirakenteen vyöhykkeillä vuosina 1990, 2000 ja 2008 (1.1.) työpaikkaa VYÖHYKE 1 VYÖHYKE VYÖHYKE VYÖHYKE 4 JA JALANKULKUKAUPUNKI (Keskusta) JALANKULKUKAUPUNKI (Keskustan lähialueet) JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI AUTOKAUPUNKI Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala ovat olleet usean vuosikymmenen ajan suurimpia työnantajia Kuopiossa. Vuonna 1990 Kuopiossa oli yhteensä neljä teollista yritystä kymmenen suurimman työantajan listalla ja niiden yhteenlaskettu työpaikkamäärä oli lähes työpaikkaa. Vuoden 2008 alussa vastaavasti kymmenen suurimman työnantajan listalle yltää ainoastaan teollisuusautomaatiotuotteita valmistava ja kehittävä Honeywell Oy, jossa on vajaat 400 työntekijää. Työpaikkamäärillä mitattuna vuonna 2008 työnantajien kärkeä pitävät edelleen Kuopion kaupunki, yliopistollinen sairaala sekä yliopisto. 3 Keskustaa ympäröivään ns. pyöräilyvyöhykkeeseen on luettu kuuluvaksi asuntoalueiden lisäksi Kuopion tiedepuiston alue sekä Itkonniemen ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari työpaikka-alueet.

14 14 Suurimmat (10) työnantajat Kuopiossa vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2008 (1.1.) Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala K.yliopistoll. sairaala Sasmo Yhtiöt Kuopion yliopisto 919 Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto Kuopion yliopisto 912 Atria Oy 530 Niuvann. sairaala 464 Osuuskauppa Peeässä 734 Posti- ja Telelaitos 810 Suomen Posti Oy 442 Suomen Posti Oy 410 Savon koulutuskuntayht. 706 Lihapolar / Lihakunta Oy 600 Niuvann. sairaala 376 Atria Oy 408 Niuvann. sairaala 629 Piretta-P.T.A. Oy 550 Schauman Wood Oy 335 Fenestra Oy 330 Itella Oyj 553 Puolustusvoimat 417 Valtionrautatiet 303 Schauman Wood Oy 301 ISS Palvelut Oy 490 Niuvann. sairaala 369 Savon Sellu Oy 271 Savon Sellu Oy 275 Savonia-AMK 439 Oy Turo Tailor Ab 386 Fenestra Oy 255 Tietosavo Oyj 270 Honeywell Oy Keskusta (vyöhyke 1) Keskustan vyöhykkeeseen (vyöhyke 1) kuuluu liikekeskusta ja sitä ympäröivä ruutukaava-alue. Keskusta on erittäin monipuolinen, palveluvaltainen ja asemaltaan kiistattomasti Itä-Suomen vahvin palvelu- ja työpaikkakeskittymä. Hieman vajaa kolmannes Kuopion työpaikoista, noin työpaikkaa, sijoittuu nykyisin keskustaan luvun puolivälissä työpaikkojen määrä väheni rajusti, mutta laman mentyä kääntyi taas kasvuun. Vuoden 2008 alussa työpaikkamäärä oli edelleen hieman vuoden 1990 tasoa pienempi, mutta toisaalta nykyisin keskustan työpaikat ovat keskittyneet aiempaa enemmän ydinkeskustaan eli toria ympäröiviin kortteleihin. Sen sijaan keskustan laitamat ovat vahvistuneet asuntoalueina ja uusia asuinkerrostaloja on valmistunut etenkin sataman alueelle. Vuoden 2008 alussa Kuopion ydinkeskustassa oli noin työpaikkaa, joka on reilu kolmannes koko keskustan työpaikoista. Yhteensä ydinkeskustassa asuu noin asukasta (kts. enemmän raportin loppuosan työpaikkaprofiileista, sivu 39). Kaiken kaikkiaan keskustaan on valmistunut yhteensä noin uutta asuntoa ajanjaksolla KESKUSTAN (VYÖHYKE 1) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 Työpaikkaa Osuudet alueesta -%Muutos abs. Keskusta yhteensä ydinkeskusta sataman alue muut alueet Keskustassa on edelleen työpaikkoja kaikilta eri toimialoilta. Viimeisen viidentoista vuoden aikana julkisen hallinnon, teollisuuden, rakentamisen, rahoituksen ja kaupan työpaikat ovat siellä vähentyneet ja mm. liike-elämän palvelujen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen työpaikat ovat lisääntyneet. Kaupan työpaikkojen vähenemiseen on vaikuttanut alan rakennemuutos, jossa päivittäistavara- ja tilaa vievän kaupan yksiköt ovat siirtyneet kauppakeskittymiin ja etäämmälle keskustasta. Vähittäiskaupan rakennemuutoksessa myyntitehokkuus on kasvanut, kilpailu on kiristynyt ja itsepalveluperiaate vahvistunut. Kehitys on heijastunut voimakkaimmin päivittäistavarakauppaan: Keskustassa päivittäistavaraliikkeiden määrä on laskenut kolmannekseen vuoden 1990 tilanteesta. Vastaavasti ydinkeskustaan on syntynyt lisää liiketilaa erikoistavarakaupalle sekä uusia työpaikkoja mm. terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialalle.

15 15 Keskustan kaupallinen asema on erittäin vahva verrattuna muihin Kuopion kaupallisiin keskittymiin. Vähittäiskaupan arvioitu myynti oli vuonna 2001 noin 220 miljoonaa euroa, joka on noin 42 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä kaupungissa. Tästä päivittäistavaroiden osuus oli noin 23 prosenttia (Keskustakehitys Oy, 2003). Tilaa vievän kaupan osuus on keskustassa ennakoidusti vähentynyt ja erikoistavarakaupan sekä muiden palvelujen osuus on kasvanut luvulla päivittäistavara kaupan myynti on säilynyt jokseenkin ennallaan noin 42 miljoonassa eurossa. Useilla kaupunkiseuduilla työpaikkojen painopiste on siirtynyt pikku hiljaa keskustasta kauemmaksi ja keskustan työpaikkaosuus on merkittävästi laskenut. Kuopiossa osuus on säilynyt korkeana myös 1990-luvun laman jälkeen ja keskustan osuus koko seudun työpaikoista oli edelleen 30 prosenttia vuonna 2000 (36% vuonna 1985). Kaikkien 32 kaupunkiseudun välisessä tarkastelussa vastaava muutos oli keskimäärin 27 prosentista 22 prosenttiin aikavälillä (Helminen & Ristimäki & Oinonen, 2005) Keskustan työpaikat vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) (mukana tässä yli 200 työpaikan toimialat) K Liike-elämän palvelut N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa L Julkinen hallinto O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut M Koulutus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta F Rakentaminen J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus työpaikat 3.6. Keskustan lähivyöhyke (vyöhyke 2) Keskustaa ympäröivät asuntoalueet ovat keskustan tavoin perusrakenteeltaan jalankulkukaupunkia. Aluetta voidaan kutsua myös jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhykkeeksi, koska siellä pyörällä liikkuminen on yleistä. Asuntoalueiden lisäksi tähän vyöhykkeeseen kuuluvat Kuopion vanhimmat työpaikka-alueet Itkonniemi ja Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari, jotka sijaitsevat alle kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta. Kuopion tiedepuiston alue, noin kahden - kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta, on myös otettu mukaan keskustan lähivyöhykkeeseen hyvien pyöräily- ja jalankulkuyhteyksien vuoksi.

16 16 KESKUSTAN LÄHIVYÖHYKKEEN (VYÖHYKE 2, etäisyys 1-2,5 km) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _01 Inkilänmäen pientaloalue _02-03 Itkonniemi-Männistö-L.pelto asuntoalueet _04 Niirala-Haapaniemi _05 Haapaniemen Hermanninranta Työpaikka-alueet: Kuopion tiedepuisto Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari Itkonniemi Kuopio-hallia ympäröivä alue Vyöhykkeen 2 työpaikat yhteensä Keskustan lähivyöhyke on vahvistunut eniten työpaikkamäärillä mitattuna viime vuosina. Vuoden 2008 alussa vyöhykkeellä oli noin työpaikkaa, josta runsas puolet sijaitsi Kuopion tiedepuiston alueella. Asuntoalueilla sekä vanhoilla työpaikka-alueilla työpaikkoja on nykyään melko saman verran kuin vuonna 1990 ja merkittävä kasvu on tullut Kuopion tiedepuiston alueelle, joka on kehittynyt ja kasvanut nopeasti viime vuosina. Kuopion tiedepuiston työpaikkamäärä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja suurin kasvu on tapahtunut 2000-luvulla. Keskustan lähivyöhykkeen työpaikat vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) (mukana tässä keskeisemmät toimialat, joilla yli 200 työpaikkaa) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut M Koulutus K Liike-elämän palvelut D Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne F Rakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut työpaikat Toimialoittain tarkasteltuna tämän vyöhykkeen työpaikkojen määrä on vähentynyt eniten teollisuudessa (D). Lähes kaikilla muilla toimialoilla työpaikat ovat lisääntyneet. Eniten työpaikkakasvua on tullut liike-elämän (K) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin (N). Keskustan lähivyöhykkeen alueet ovat sijainniltaan ihanteellisia asumisen käyttöön ja viime vuosikymmeninä vanhoja teollisuuskortteleita (mm. Niiralassa, Hermanninranta) on kaavoitettu asumiseen. Vanhat teollisuuspainotteiset työpaikka-alueet ovat uudistuneet ja muuntuneet monipuolisiksi sekoittuneiksi alueiksi ja tällä hetkellä mm. Haapaniemi-Siikaniemi-Kumpusaari työpaikka-alue on uudistumassa osin kaupan keskittymäksi ja osin teollisuuden nykytarpeisiin. Asuntoalueilla sijaitsevat työpaikat ovat vähentyneet

17 17 eniten Niiralassa, jossa vaatetusteollisuudelta vapautuneeseen kortteliin on rakennettu runsaasti uusia asuntoja. Kuopion tiedepuisto on merkittävä koulutuksen, osaamisen ja korkean teknologian työpaikka-alue luku on ollut Kuopion tiedepuistolle voimakkaan kasvun aikaa, jolloin työpaikkamäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Vuoden 2008 alussa työpaikkoja oli yhteensä noin 8 200, joiden lisäksi Savilahdessa opiskelee noin henkilöä. Työpaikkojen toimialarakenne on monipuolistunut viime vuosina. Runsaat puolet Kuopion tiedepuiston työpaikoista on terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja noin viidennes on tällä hetkellä molempia liike-elämän palvelujen ja koulutuksen työpaikkoja. Kuopiossa hyvinvointiklusterin työpaikat ovat voimakkaasti keskittyneet tiedepuiston alueelle ja vuoden 2008 alussa 44 prosenttia terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen työpaikoista sijoittui Savilahteen. Lähes kaikki tutkimus- ja kehittämistoiminnan työpaikat ja noin puolet tietojenkäsittelyn työpaikoista sijoittuu myös nykyään Kuopiossa tiedepuiston alueelle. Kuopion tiedepuiston tarkempi profiili on esitetty sivulla Joukkoliikennekaupunki Joukkoliikennekaupungin vyöhykkeeseen sisältyvät ne asuntoalueiden korttelit, joiden autoistumisaste on alhainen ja jotka ovat hyvin saavutettavissa paikallisliikenteen avulla. Näiden alueiden vieressä ja niiden sisääntuloväylien varrella on työpaikka-alueita, joissa on sekä auto- että joukkoliikennekaupungin piirteitä. Paikallisliikenteen hyvän saavutettavuuden ja palvelutason perusteella nämä alueet on kuitenkin laskettu kuuluvaksi nauhamaiseen joukkoliikennekaupunkiin. Tällaisia ovat mm. eteläisen moottoritien ja sen rinnakkaisteiden tuntumaan kasvaneet työpaikka-alueet Iloharju-Volttikatu- Särkiniemi ja Levänen sekä asuntoalueen kylkeen sijoittuva Neulamäen työpaikka-alue. Vastaavanlaisia ovat kaupunkialueen pohjoispuolella sijaitsevat Kettulanlahti ja Kelloniemi-Likolahti, joista viimeksi mainitun saavutettavuus on heikoin mm. kauempaa seudun kehyskunnista tai kaupungin eteläisiltä asuntoalueilta käsin. JOUKKOLIIKENNEKAUPUNGIN (VYÖHYKE 3) TYÖPAIKAT VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _01 Päivärannan kerrostaloalue _02 Rypysuon kerrostaloalue _03 Inkilänmäen kerrostaloalue _04-05 Saarijärvi-Kelloniemi-Tiihotar kerrostaloalueet _06 Puijonlaakson kerrostaloalue _07 Neulamäen kerrostaloalue _08 Särkiniemi-Särkilahti kerrostaloalue _09 Leväsen kerrostaloalue _10-11 Petosen kerrostaloalueet (Pyörö ja Petosenmäki) _12 Pirtin kerrostaloalue Työpaikka-alueet: Kelloniemi-Likolahti Levänen Iloharju-Volttikatu-Särkiniemi Kettulanlahti Neulamäki Joukkoliikennekaupungin työpaikat yhteensä

18 18 Joukkoliikennekaupungissa sijaitsi yhteensä noin työpaikkaa ja runsas viidennes Kuopion työpaikoista vuoden 2008 alussa. Noin 16 prosenttia sijaitsi vyöhykkeen työpaikka-alueilla ja noin 6 prosenttia asuntoalueilla. Vuodesta 1995 lähtien työpaikkojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain ja etenkin 2000-luvulla eteläisen moottoritien ympäristössä työpaikkakasvu on ollut voimakasta. Asuntoalueilla kasvu on sen sijaan liittynyt eteläisten asuntoalueiden laajenemiseen, asukkaiden määrän lisääntymiseen ja palvelutyöpaikkojen määrän kasvuun Petosen ja Pirtin kerrostaloalueilla. Koko joukkoliikennekaupungin työpaikkamäärä oli vuoden 2008 alussa lähes 3000 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla (vyöhyke 3) Kuopion joukkoliikennekaupungin asuntoalueiden vyöhyke on laajentunut paljon vuodesta 1990, jonka jälkeen Petonen on rakennettu loppuun ja uudet Pirtin ja Särkilahden kerrostaloalueet ovat valmistuneet. Vuoden 2008 alussa joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla oli noin työpaikkaa (6%), joka on noin 700 työpaikkaa enemmän kuin vuonna Koko vyöhykkeen työpaikkakasvu vastaa paljolti työpaikkamuutosta Petosen ja Pirtin kerrostaloalueilla. Useilla vanhoilla kerrostaloalueilla työpaikkojen määrä oli vuoden 2008 alussa lähellä samaa tai hieman pienempi kuin vuonna Ainoastaan Puijonlaaksossa työpaikkojen määrä oli selvästi pienempi. Pyörön ja Pirtin kerrostaloalueille on tullut koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämän palvelujen työpaikkoja. Pyörössä sijaitsee Kuopion eteläisten alueiden palvelukeskus, joka on vahvistunut työpaikkamäärillä mitattuna viime vuosina. Petosen kerrostaloalueelle sijoittuu nykyisin noin 800 työpaikkaa, joista suuri osa on koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikkoja. Työpaikat joukkoliikennekaupungin asuntoalueilla toimialoittain vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut M Koulutus G Tukku- ja vähittäiskauppa K Liike-elämän palvelut H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus työpaikat Joukkoliikennekaupungin kerrostaloalueilla on paljon julkisia palvelutyöpaikkoja. Julkiset alueelliset palvelutyöpaikat sijoittuvat kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteisiin. Vuoden 2008 alussa noin kolmannes vyöhykkeen työpaikoista oli terveydenhuoltoja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, jonka jälkeen seuraavaksi eniten oli koulutuksen ja kaupan työ-

19 19 paikkoja. Eniten uusia työpaikkoja on tullut lisää terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialalle, jossa työpaikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla Joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla (kts. sivu 17.) työpaikkamäärä on lisääntynyt vähitellen vuosittain. Vuoden 2008 alussa näillä alueilla oli yhteensä noin työpaikkaa eli noin työpaikkaa enemmän kuin vuonna Eniten kasvua on tullut eteläisen moottoritien ympäristöön, mutta myös kaikille muillekin alueille. Neulamäen alueella työpaikkamäärä on nykyisin ylittänyt jo selvästi vuoden 1990 tason, kun se 1990-luvulla väheni selvästi. Joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla on eniten teollisuuden ja kaupan työpaikkoja. Vuoden 2008 alussa näillä alueilla oli teollisuuden työpaikkoja enemmän ja kaupan työpaikkoja lähelle sama määrä kuin vuonna Liike-elämän palveluissa työpaikkalisäyksestä suurimman osan on tuonut Kettulanlahden alueelle sijoittunut siivous- ja isännöintipalveluyritys. Rakentamisen toimialalla suosituimpia sijoittumisalueita ovat olleet Levänen (n. 520 työpaikkaa) ja Neulamäki (n. 220). Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla työpaikkamäärä on säilynyt hyvin samana eri vuosina ja sen työpaikkamäärä on muuttunut toimialoista vähiten tarkasteluajanjaksolla. Työpaikat joukkoliikennekaupungin työpaikka-alueilla toimialoittain vuosina 1990 ja 2008 (1.1.) D Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa K Liike-elämän palvelut F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht.palvelut L Julkinen hallinto E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Autokaupunki Autokaupungin vyöhykkeeseen lasketaan kuuluvaksi kaikki yli kahden kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsevat pientaloalueet (vyöhyke 4), joilla autoistumisaste on korkea sekä maaseutualueet (vyöhyke 5). Lisäksi joitakin työpaikka-alueita on luettu kuuluvaksi autokaupunkiin, koska niillä ei ole paikallisliikennettä tai paikallisliikenteen taso on heikko. Tällaisia työpaikka-alueita ovat: Sorsa-

20 20 salo, Kolmisoppi sekä Etelä-Kuopion yrityspuiston alue. Autokaupungin vyöhykkeeseen sisältyy myös Rönön kaupunginosa, koska bussiyhteydet sinne ovat heikot. Autokaupunki tukeutuu toiminnallisesti henkilöautojen käyttöön, autoistumisaste on korkea ja näillä alueilla asuu suuria talouksia. Autokaupungin kriteerinä ovat riittämättömät tai pidemmän vuorovälin paikallisliikenteen yhteydet tai ettei yhteyksiä ole lainkaan. Autokaupungin asuntoalueet ovat rakenteeltaan ja demografisilta piirteiltään melko yksipuolisia alueita, mutta sijainniltaan ne eroavat paljon toisistaan. Osa alueista on lähempänä palvelukeskusta ja paikallisliikenteen reittejä, kun taas maaseudulla on laajoja alueita, joille ei ole bussiliikennettä lainkaan. (Kosonen, 1996). Kuopion työpaikkaalueista autokaupunkiin luetaan ne alueet, jotka on vaikea saavuttaa ilman omaa autoa. Paikallisliikenteen pysäkeille on pitkä kävelymatka, minkä vuoksi matka-aika työpaikoille kasvaa hyvinkin pitkäksi. Työssäkäyntialueen kehyskunnista bussiyhteydet ovat heikot. AUTOKAUPUNGIN TYÖPAIKAT (VYÖHYKKEET 4, 5 SEKÄ TYÖPAIKKA-ALUEET) VUOSINA 1990, 1995, 2000 JA 2008 (1.1.) Työpaikkaa Muutos abs. Asuntoalueet: _02-03 Länsi-Puijo-Julkula-Päiväranta pientaloalueet _04 Kelloniemi-Rahusenkangas-Kettulanlahti pt _05 Puijonlaakson pientaloalueet _06 Neulamäen pientaloalue _07 Särkiniemen pientaloalue _08 Rönö _09-10 Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä, Lippumäki pt _11 Petosen eteläiset pientaloalueet _12-13 Pirtin pientaloalueet ja Jynkänvuori _14-15 Rautaniemen pientaloalueet ja Lehtoniemi _16 Hiltulanlahti Maaseutualueet: 12 kpl Työpaikka-alueet: Sorsasalo Kolmisoppi Etelä-Kuopion yrityspuisto Autokaupungin työpaikat yhteensä Autokaupungin asuntoalueet (vyöhyke 4) ovat laajentuneet ja niiden väestönmäärä on kasvanut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vastaavaa kasvua on tapahtunut myös maaseutualueilla (vyöhyke 5). Myös työpaikkamäärä on näillä alueilla lisääntynyt, kun verrataan vuoden 2008 tietoja vuoteen Vuoden 2008 alussa autokaupungin asunto- ja työpaikka-alueilla oli yhteensä noin työpaikkaa, josta noin 30 prosenttia sijaitsi työpaikka-alueilla ja noin 70 prosenttia asuntoalueilla. Suhteellinen työpaikkakasvu on painottunut 2000-luvulla vahvimmin autokaupungin työpaikka-alueille, joilla työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin tuhat työpaikkaa.

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Väinölänniemen Tyvi EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Maljalahti EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 004 Keskusta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä

Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä Kuopio 25.2.2014 Leo Kosonen Kaupunkisuunnittelija ja tutkija URBAN FABRICS Conceptual Combinations of Three City Fabrics 20 km AREAS AND DIMENSIONAL

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa

Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Asuntomessuseminaari Kuopiossa 10.8.2010 Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki Sormimalli 1993 Sormimalli 2005 KUOPIO Leo Kosonen 12.2.2008

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 15.6.2015 YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot