LOPPURAPORTTI. Saaristomeren ammattikalastus pinnalle SAMPI II projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Saaristomeren ammattikalastus pinnalle SAMPI II projekti"

Transkriptio

1 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie Kirjala LOPPURAPORTTI Saaristomeren ammattikalastus pinnalle SAMPI II projekti Selvitys hankkeen kolmannen vaiheen (3/3) toteutumisesta ajalta Maria Saarinen

2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen tausta 2. Asetetut tavoitteet 3. Hankkeen toteutusaikataulu 4. Rahoituspäätökset 5. Kuvaus hankkeen tuloksista ja toteutuksesta 5.1 Saaristomeren kylmäverkko kuntoon 5.2 Pyydyskehittely ja pyyntitekniikat Silakkapaunettien ponttonikehikot Selektiiviset ahvenrysät Push Up rysät Saaristomeri Selkämeri Push Up rysän koentatekniikan kehittäminen 5.3 Työturvallisuus 5.4 Tiedotus ja raportointi Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä Valokuvien käyttöoikeudet Lehtiartikkelit ja tiedotteet 5.5 Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille Ammattikalastajan omavalvontasuunnitelmamalli 6. Johtoryhmä ja kokoukset 7. Projektista tiedottaminen 7.1 Ammattikalastajat ja muut sidosryhmät 7.2 Tiedotusvälineet 7.3 www-sivut 7.4 Muu tiedottaminen 8. Projektin edustus kalatalousalan tapahtumissa 9. Yhteenveto ja esitykset jatkotoimista 9.1 Ammattikalastukseen liittyvä 9.2Hallintoon ja byrokratiaan liittyvä 1. Projektikoordinaattorin kiitossanat LIITTEET 1.Työyhteenveto toukokuu 24, Kalapriima

3 2.Tuomaraisten jäähileasema lokakuu Jääasemien avainmaksukäytännön periaatteet 4. Kemiön kylmäverkko 5. Käldingen jäähileasema syyskuu Erään kalasataman kehittämissuunnitelma 7. Merikarvian koulutustilaisuus 8. Merimaskun koulutustilaisuus 9. Kylmäverkkohankkeen loppuarvio 1. Silakkapaunetin ponttonikehikko, Airisto 11. Silakkapaunetin ponttonikehikko, Taivassalo 12. Selektiivinen ahvenrysä, Airisto 13. Selektiivinen ahvenrysä, Kustavi 14. Onko lohen ja siian ammattimainen rysäpyynti kannattavaa? (Iconex Oy) 15. a) Koekalastukset Push Up -rysillä Saaristomerellä vuosina (Iconex) b) Provfisken med Push Up -ryssjor i Skärgårdshavet (Iconex) 16. Selkämeren Push Up -rysät 25 (Paapuuri Oy) 17. PU -rysän koentapussi 18. Kalastajien perusturvallisuuskurssin ohjelma 19. Ammattikalastuksen nykytila -selvitykset ja niiden käännökset a) Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä b) The Current State of Coastal Fishing in the Gulf of Bothnia c) Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille d) Yrkesfiskets nuläge i Skärgårdshavet och strategi för åren e) Current State of Professional Fishing in the Archipelago Sea and Strategy for Years Kalastajan omavalvontasuunnitelmamalli 21. Johtoryhmän kokousten pöytäkirjat a) b) c) d) e) f) g) h) i) j) SAMPI tiedotus- ja koulutusristeilyjen ohjelma a) b) SAMPI www-sivujen sisällys hankkeen päättyessä 24. Seminaarien muistiot, matkakertomukset, lehtiartikkelit ja tiedotteet a) Harmångerin matkaraportti, toukokuu 24 b) Ruotsalaisten PU -rysien koekalastus alkanut Suomessa c) Rannikkokalastajan tulevaisuus vaakalaudalla, SAMPI -risteily 25 d) Redskapsutvecklarträff, Helsinki helmikuu 25 e) Dåd eller död, Grenå toukokuu 25 f) SAMPI projektin yhteenveto tiedotusvälineille 1, 26 g) Push Up rysät tuovat toivoa Selkämerelle h) Jääasema Merimaskuun

4 1. HANKKEEN TAUSTA SAMPI II Saaristomeren Ammattikalastus Pinnalle -projektin 3. vaihe oli runsaat viisi vuotta kestäneen SAMPI -projektin viimeinen vaihe. SAMPI I -projekti toteutettiin pääosin vuonna 21 Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n voimin. Yhdistys käynnisti vuoden 22 alussa SAMPI ykköselle jatkohankkeen, SAMPI II projektin, laatimansa selvityksen Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille toimenpide-ehdotusten pohjalta. SAMPI II - projektin ensimmäisen vaiheen ( ) ja toisen vaiheen ( ) jälkeen projektin omistaja vaihtui. Projektin kolmannen vaiheen omistaja oli Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti. Kolmannen vaiheen alkaessa myös projektin toimialue laajeni maantieteellisesti rannikkoa myöten pohjoiseen Merikarvialle asti. Selkämeren Ammattikalastajat ry:n toimialue tuli mukaan. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö nimesi projektille johtoryhmän ja palkkasi kokopäivätoimisen projektikoordinaattorin vastaamaan projektin käytännön toteuttamisesta. Projektirahoituksen niukkuudesta johtuen koordinaattorin työsuhteessa oli neljän kuukauden tauko kesällä 25. Koordinaattorin toimisto oli Turussa samoissa tiloissa kuin projektin edellisten vaiheiden aikana. 2. ASETETUT TAVOITTEET Kylmäverkko Osahankkeen tavoitteena oli Tuomaraisten jääaseman täysimääräisen käytön varmistaminen, Kemiön saaren kylmäteknisten tilojen ja tarpeiden selvittäminen sekä Käldingen, Merikarvian ja Merimaskun uusia jääasemia käyttävien ammattikalastajien laatukoulutus ja käytännön opastus jääasemien käyttöön. Lisäksi tavoitteena oli laatia jääasemien käyttäjäavaimille hinnoittelusuositus sekä kehittämissuunnitelma Tuomaraisten kylänrannan kalasatamalle. Pyydyskehittely ja pyyntitekniikat Osahankkeen tavoitteina oli toteuttaa silakkarysien ponttonikehikkokokeilu, jatkaa kokeiluja selektiivisten ahvenrysien kanssa, aloittaa ruotsalaisten Push Up -rysien kokeilu Suomessa sekä kehittää ponttonirysän koentatekniikkaa. Työturvallisuus Osahankkeen tavoitteena oli järjestää ammattikalastajille yksi turvallisuuskurssi Airisto Centerissä. Tiedotus ja raportointi Osahankkeen tavoitteena oli laatia raportti Rannikkokalastuksen tila Selkämerellä ja käännättää se englanniksi, kirjoittaa hankkeeseen liittyviä lehtiartikkeleita, hankkia valokuvien käyttöoikeuksia hankkeeseen liittyvistä tapahtumista ja rakenteista sekä järjestää tiedotustilaisuus sekä tiedotusvälineille että ammattikalastajille.

5 Muu toiminta Muun toiminnan tavoitteena oli päivittää vuonna 21 valmistunut Ammattikalastuksen tila Saaristomerellä ja strategia vuosille 22 26, kääntää mainittu raportti sekä ruotsin että englannin kielelle ja tuottaa näistä sekä Selkämeren versioista edustuskelpoisia painotuotteita. Lisäksi tavoitteena oli laatia kalastajan omavalvontasuunnitelmamalli ja päivittää hankkeen edellisessä vaiheessa laaditut www-sivut. 3. HANKKEEN TOTEUTUSAIKATAULU SAMPI II -hankkeen 3. vaiheen alkuperäinen toteutusaikataulu oli Hankkeelle haettiin joulukuussa 25 jatkoaikaa saakka, johon saatiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntävä päätös Erään laajan raportin käännöstyön viivästymisen vuoksi jatkoaikaa haettiin vielä toisen kerran saakka. Varsinais-Suomen TE-keskuksen myöntävä päätös saatiin RAHOITUSPÄÄTÖKSET Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö toimitti SAMPI II -hankkeen 3. vaiheen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen TE-keskukseen TE-keskuksen pyynnöstä hakemusta tarkennettiin ja budjettia supistettiin. Muokattu hakemus toimitettiin TE-keskukseen Hakemusta täydennettiin vielä Hankkeelle saatiin rahoituspäätös, jossa hankkeelle myönnettiin 2 euroa EU:n elinkeinokalatalouden rakenneohjelmasta (KOR) toimenpiteestä nro 4.4b, Alan ammattikunnan toteuttamat toimet. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö haki hankkeelle 48 euron lisärahoitusta, joka myönnettiin V-S TE-keskuksen päätöksellä Kyseinen 48 euroa oli jäänyt käyttämättä hankkeen edellisessä vaiheessa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi tuli näin ollen 248 euroa. 5. KUVAUS HANKKEEN TULOKSISTA JA TOTEUTUKSESTA 5.1. Saaristomeren kylmäverkko kuntoon Osahankkeen toteuttajana jatkoi Tero Laukkanen (Kalapriima Oy). Tässä on lyhyesti kuvattu tehty työ, ja kuvausten liitteenä on asiaan kuuluva Kalapriiman työyhteenveto tai muu raportti. LIITTEENÄ 9 on Laukkasen oma kuvaus kylmäverkkohankkeen tuloksista SAMPI -hankkeen kaikkien vaiheiden ajalta. Taivassalon Tuomaraisissa avattiin kesäkuussa 23 jääasema, johon kuuluu 2 tonnia vuorokaudessa tuottava hilekone ja kahden vuorokauden katkeamattoman tuotannon vastaanottava varasto. Tuomaraisiin saatiin myös vaijerinosturi ja trukki sekä -huoneen laajennus. Jäähileaseman maapohja varmistettiin, vesijohtotyöt aloitettiin ja sähköliittymä avattiin. Syksyllä 24 Tuomaraisten jääasemalle oli lunastanut avaimen 26 kalastajaa. Tero Laukkasen raportit Työyhteenveto touko 24 ja Tuomaraisten jäähileasema lokakuu 24 ovat tämän raportin LIITTEINÄ 1 ja 2. Avaimen hinnoittelun periaatteet olivat tällöin vielä epäselviä, joten Laukkanen laati, Tuomaraisen jääasemaa esimerkkinä käyttäen, jääasemien yleiseksi ohjeeksi Avainmaksukäytännön periaatteet -yhteenvedon, joka on 5

6 tämän raportin LIITTEENÄ 3. Ohje on toimitettu Saaristomeren ja Merikarvian jääasemista vastaaville tahoille. Tuomaraisten kalasataman jäähileasema. Kuva: Martti Suuriniemi, Paapuuri Oy Laukkanen tarkasti syksyllä 24 Kemiön saaren kylmätekniset tilat (LIITE 4, Kemiön kylmäverkko ). Konsultille jäi kalastajien kanssa käydyistä keskusteluista vaikutelma, että laadusta ja kylmäketjuista tiedetään, mutta tekniikan suomia mahdollisuuksia olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Laukkanen tarkasti myös Nauvon Käldingen kalasataman jäähileaseman syksyllä 24, raportti tästä on LIITTEENÄ 5 ( Käldingen jäähileasema syyskuu 24 ). Erääseen kalasatamaan Saaristomerellä puretaan huomattavia määriä suomukalaa, lähinnä ahventa. Satamaa käyttävät kalastajat olivat kiinnostuneita kehittämään satamaa, ja sataman tärkeyden huomioon ottaen kehittämissuunnitelman laatimista päätettiin tukea SAMPI -projektista. Erään kalasataman kehittämissuunnitelma on LIITTEENÄ 6. Merikarvialle valmistui jäähileasema kalankäsittelytiloineen keväällä 25. Jääasemaa käyttävät kalastajat kutsuttiin koolle, ja Laukkanen piti heille koulutustilaisuuden huhtikuussa 25 (LIITE 7, Merikarvian koulutustilaisuus ). Merikarvian Krookan kalasatama. Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy 6

7 Merimaskun kunta jätti lokakuussa 23 hakemuksen jääaseman perustamiseksi Särkänsalmen kalasatamaan. Asia eteni melko hitaasti, ja jääasema valmistui vasta jouluna 25. Jääasemalle tuli kaksi 2,5 tonnin jäähilekonetta ja 1 tonnin varasto. Tarkoituksena on, että jäähilevarasto palvelee Merimaskun lisäksi myös ympäristökuntien kuten Rymättylän, Askaisten, Velkuan ja Naantalin kalastajia. Jääaseman vaikutusalueen kalastajat kutsuttiin koolle, ja Laukkanen piti heille koulutustilaisuuden helmikuussa 26 (LIITE 8, Merimaskun koulutustilaisuus ). Merimaskun kalasataman jäähileasema. Kuva: Martti Suuriniemi, Paapuuri Oy. YHTEENVETO SAMPI -projektin aikana Saaristomerelle saatiin kaksi uutta jääasemaa, ja suuri osa alueen päätoimisista ammattikalastajista sai joko henkilökohtaista tai ryhmäkoulutusta jään käytöstä ja kalan laadusta. Laukkanen arvioi hankkeen tuloksia LIITTEELLÄ 9 Kylmäverkkohankkeen loppuarvio. Laukkasen loppuraportista löytyy myös nimilista koulutusta saaneista kalastajista, kalakauppiaista ja kuntien virkamiehistä Pyydyskehittely ja pyyntitekniikat Silakkapaunettien ponttonikehikot Koentakehikot silakan rysäkalastukseen tilattiin jo hankkeen edellisessä vaiheessa, mutta ne saatiin alueelle myöhästyneenä vasta sesongin päättymisen jälkeen syksyllä 23. Kehikot viritettiin pyyntiin keväällä 24 Pohjois-Airistolle sekä Taivassaloon. Kokeiluja koskevat raportit ovat LIITTEILLÄ 1 Silakkapaunetin ponttonikehikko, Airisto ja 11 Silakkapaunetin ponttonikehikko, Taivassalo Selektiiviset ahvenrysät Vuonna 23 aloitettua kokeilua selektiivisillä ahvenrysillä jatkettiin. Rysät olivat pyynnissä Airistolla ja Kustavissa. Raportit Selektiivinen ahvenrysä, Airisto (LIITE 12) ja Selektiivinen ahvenrysä, Kustavi (LIITE 13) kuvailevat koekalastusten tuloksia Push Up -rysät Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) päätti tammikuussa 25 tuesta ammattikalastajien hylkeenkestäviin pyydyksiin. MMM käytti päätöksen pohjana SAMPI -projektin puitteissa 7

8 laadittua kannattavuuslaskelmaa, joka oli osa Vesa Tschernijn raportista Onko lohen ja siian ammattimainen rysäpyynti kannattavaa? (LIITE 14). Raportin pohjamateriaalina oli lohen ja siian pyynnissä Suomen merialueella vuonna 24 pyynnissä olleiden Push Up -rysien saalistilastoja ja muita kalastukseen kannattavuuteen vaikuttavia tietoja. Tarkkailutuloksissa olivat mukana myös kaikki (5 kpl) SAMPI -projektin piirissä olevat Selkämerellä koekalastetut rysät. Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy Saaristomeri Osahankkeen kalastusteknilliset tavoitteet olivat selvittää uusien hyljevarmojen ponttonirysien soveltuvuus suomukalan pyyntiin ja tutkia edellytyksiä siian rysäpyyntiin Saaristomerellä. Samalla hanke pyrki tarjoamaan halukkaille 1-ryhmän kalastajille tilaisuuden tutustua Saaristomerellä toistaiseksi harvinaiseen Push Up -rysään. Vuonna 24 Saaristomerellä oli yksi siikarysä ja yksi suomukalankalastuksen kokeiluun tarkoitettu rysä. Vuodeksi 25 saatiin vielä toinen siikarysä, ja pyydysvalmistajan kanssa yhdessä suunniteltu Push Up -prototyyppirysä suomukalan kalastusta varten. Suomukalaprototyyppi. Kuva: Martti Suuriniemi, Paapuuri Oy. Osahankkeessa käytettiin konsulttina Vesa Tschernijä (Iconex Oy), jonka raportti Koekalastukset Push Up -rysillä Saaristomerellä vuosina (LIITE 15 a) 8

9 kuvailee koekalastuksia ja niiden tuloksia. Raportti käännettiin myös ruotsin kielelle (LIITE 15 b) Selkämeri Vuonna 24 projektilla oli Selkämerellä vuokrattuna kolme Push Up -rysää (2 x lohi, 1 x siika). Vuonna 25 saatiin näiden lisäksi vielä kaksi uutta lohirysää. Koko hankkeen ajan mukana tarkkailussa oli myös kaksi kalastajien omaa, vanhempaa Push Up -rysää Merikarvian merialueella. Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy. Selkämeren rysien tulokset vuodelta 24 on siis käsitelty Iconex Oy:n liitteen 14 raportissa. Vuoden 25 osalta raportin laati Paapuuri Oy. Tulokset ovat LIITTEELLÄ 16 Selkämeren Push Up -rysät Push Up -rysän koentatekniikan kehittäminen Koentapussin kehittelytyön tärkeimpänä päämääränä oli aluksi se, että pitkin veneen pohjaa pomppivia ja itseään kolhivia kaloja ei enää tarvitsisi pyydystellä. Kokeilun yhteydessä koentapussilla todettiin kuitenkin olevan muitakin niin suuria etuja ja käyttömahdollisuuksia, että kalastajat eivät kertomansa mukaan siitä enää luopuisi. Kalastajien kanssa yhteistyössä laadittu raportti PU -rysän koentapussi on LIITTEENÄ 17. Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy. 9

10 5.3 Työturvallisuus Satakunnan kalatalouskeskus organisoi kalastajien turvallisuuskurssin. Kurssiohjelma on LIITTEENÄ 18. Kalatalouskeskus osti kurssin Sydväst Merenkulku -oppilaitokselta. SAMPI -projekti kustansi oman toimialueensa ammattikalastajien kurssimaksut Satakunnan Kalatalouskeskuksen järjestämälle kurssille. Kurssille osallistui projektin toimialueelta 11 kalastajaa, ja se järjestettiin lokakuussa Tiedotus ja raportointi Tiedotus- ja raportointi -osahankkeeseen sisältyi Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä selvityksen laatiminen, käyttöoikeuden hankkiminen 4 valokuvaan sekä 5 lehtiartikkelia tai tiedotetta. Konsulttina käytettiin Paapuuri Oy:tä Porista Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä Lopullinen versio raportista valmistui joulukuussa 25 (LIITE 19 a). Raportista tehty lyhyempi yhteenveto käännettiin myös englannin kielelle (LIITE 19 b) Valokuvien käyttöoikeudet Valokuvien käyttöoikeudet siirtyivät Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutille, Saaristomeren Ammattikalastajat ry:lle ja Selkämeren Ammattikalastajat ry:lle. Osa kuvista on liitetty myös projektin kotisivuille Lehtiartikkelit ja tiedotteet Paapuuri Oy:n laatimat lehtijutut ja matkakertomukset ovat liitteillä 24 a, 24 b, 24 c, 24 g ja 24 h. 5.5 Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille Projektikoordinaattorin tehtävänä oli päivittää vuonna 21 ensimmäisen kerran ilmestynyt selvitys. Suomenkielinen versio valmistui lopulliseen muotoonsa joulukuussa 25 (LIITE 19 c). Raportti käännettiin myös ruotsin kielelle (LIITE 19 d), ja raportista tehty lyhyempi yhteenveto käännettiin englannin kielelle (LIITE 19 e). 5.6 Ammattikalastajan omavalvontasuunnitelmamalli Ammattikalastajilla (ja muillakin, jopa viranomaistahoilla) on ollut erittäin paljon vaihtelevuutta tulkinnoissa ja epätietoisuutta siitä, mitä esimerkiksi kalastajan omavalvontasuunnitelmalta edellytetään, kun otetaan huomioon kalastajan erityyppiset toimintatavat. Projekti päätti teettää asiantuntijalla omavalvontasuunnitelmamallin, jonka pohjalta kalastajan olisi helppo laatia itse itselleen omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma tilattiin Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin lehtori Mailis Kuupolta (LIITE 2). 6. JOHTORYHMÄ JA KOKOUKSET Johtoryhmän kokoonpano ollut: Olavi Sahlstén, puheenjohtaja, Ismo Johansson, Ari Uusimäki, Kim Jordas ja Kari Penttinen. Projektikoordinaattorina ja johtoryhmän sihteerinä on toiminut Maria Saarinen. 1

11 Johtoryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa varsinaiseen kokoukseen, lisäksi kaksi kokousta järjestettiin puhelinkokouksena. Kaksi kokouksista on ollut laajempia, koko päivän kestäneitä strategiapalavereita. Kokouksiin on kutsuttu johtoryhmän lisäksi kalatalous-johtaja Kari Ranta-aho. Johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ovat LIITTEENÄ 21 (a j). 7. PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN 7.1 Ammattikalastajat ja muut sidosryhmät Projektikoordinaattori kirjoitti ja postitti yhteensä yhdeksän ryhmäkirjettä projektialueen niille 1-ryhmän ammattikalastajille, joiden osoitteet hän onnistui pikku hiljaa eri kontaktien kautta laillisin tavoin keräämään. Ruotsinkieliset kalastajat saivat kirjeet omalla äidinkielellään. Yksi postitus oli yli 2 kirjettä. Kalastajakirjeet lähetettiin sähköpostitse tiedoksi myös muille sidosryhmille kuten kalatalouskeskuksiin, tutkimuslaitokseen, TEkeskukseen jne. Kirjeissä kerrottiin projektin ajankohtaisista asioista. Kirjeet liitettiin myös projektin www-sivuille Uutisia -osioon, jossa kirjeiden lisäksi tiedotettiin muistakin ajankohtaisista asioista. Jo projektin aikaisemmassa vaiheessa alkanutta SAMPI koulutusja tiedotusristeilyperinnettä jatkettiin; risteily järjestettiin helmikuussa sekä vuonna 25 että 26. Molemmilla kerroilla mukana oli noin 6 osanottajaa, joista puolet ammattikalastajia. Neuvonta, hallinto, tutkimus ja tiedotusvälineet olivat myös hyvin edustettuina. Risteilyjen ohjelmat LIITTEILLÄ 22 a ja b. SAMPI -tiedotusristeily v. 26. Kuva: Martti Suuriniemi, Paapuuri Oy. 7.2 Tiedotusvälineet Projektin aikana järjestettiin kolme yksinomaan tiedotusvälineille kohdistettua tiedotustilaisuutta. Ensimmäinen oli Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutissa kesäkuussa 24, ja tilaisuuden aiheena oli Push Up -rysän esittely. Toinen oli Reposaaressa järjestetty Push Up -rysien koekalastustuloksia Selkämerellä esittelevä tilaisuus marraskuussa 25. Kolmas tilaisuus oli projektin lopputiedotustilaisuus tammikuussa 26 (lehdistötiedote LIITTEENÄ 24 f). Näiden tilaisuuksien lisäksi tiedotusvälineille lähetettiin kutsut kalastajien tiedotus- ja koulutusristeilyille. 11

12 7.3 www-sivut Projektin www-sivuja (www.sakl.fi/sampi/) päivitettiin hankkeen aikana, ja projektin päätösvaiheessa www-sivuille liitettiin kaikki projektin tärkeimmät raportit. Sivut sulketaan vuoden 26 lopulla. Sivujen sisällysluettelo on LIITTEENÄ Muu tiedottaminen Projektikoordinaattori on kirjoittanut lukuisia artikkeleita SAMPI projektista ja ammattikalastuksen tilasta sekä kalastusalan lehtiin että valtakunnallisiin sanomalehtiin (mm. Kalahaavi, Kalastaja, Fiskarposten, Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat). 8. PROJEKTIN EDUSTUS KALATALOUSALAN TAPAHTUMISSA Johtoryhmän jäsen Ari Uusimäki ja SAMPI -projektin pyydyshankkeen konsultit Vesa Tschernij ja Markku Saiha osallistuivat matkaan Christer Lundinin pyydystehtaalle Ruotsin Harmångeriin toukokuussa 24 (matkakertomus LIITTEENÄ 24 a). Christer Lundin Harmångerissa 24. Kuva: Markku Saiha, Paapuuri Oy. Olavi Sahlstén, Ari Uusimäki, Kim Jordas sekä projektikoordinaattori osallistuivat RKTL:n, Suomen Ammattikalastajaliiton, Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja Ruotsin itärannikon ammattikalastajain keskusjärjestön järjestämään suomukalojen kauppaa ja markkinoita koskevaan seminaariin Turussa elokuussa 24. Koko johtoryhmä osallistui SAMPI tiedotus- ja koulutusristeilyille helmikuussa 25. Paapuuri Oy:n matkakertomus LIITTEENÄ 24 c. Projektikoordinaattori osallistui yhteispohjoismaiseen pyydysseminaariin Redskapsutvecklarträff Helsingissä helmikuussa 25 (muistio LIITTEENÄ 24 d). Kim Jordas osallistui eduskunnassa järjestettyyn kala- ja organotinakeskusteluun huhtikuussa 25. Projektikoordinaattori osallistui kansainväliseen kalastusalan konferenssiin Tanskan Grenåssa toukokuussa 25 (matkakertomus LIITTEENÄ 24 e). 12

13 Olavi Sahlstén ja Ari Uusimäki osallistuivat Österbottens Fiskarförbundin järjestämään Kansalliseen rannikkokalastusseminaariin Vaasassa marraskuussa 25. Projektikoordinaattori osallistui Suomen ympäristökeskuksen järjestämään POP Pysyvät orgaaniset yhdisteet seminaariin Helsingissä marraskuussa 25. Koko johtoryhmä osallistui SAMPI tiedotus- ja koulutusristeilyille helmikuussa 26. Lisäksi projektikoordinaattori on ollut pyynnöstä kertomassa SAMPI -projektista ja ammattikalastuksen tilasta Saaristomerellä mm. Varsinais-Suomen TE-keskuksen järjestämillä kalastusaluepäivillä maaliskuussa 25, Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n vuosikokouksessa maaliskuussa 25, Odd Fellows -järjestön kokouksessa syyskuussa 25 ja L-S Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa joulukuussa YHTEENVETO JA ESITYKSET JATKOTOIMISTA 9.1 Ammattikalastukseen liittyvä Hyljevahingot ovat hankkeen viimeisen vaiheen aikana entisestään lisääntyneet. Kaiken kehittämisviestin perillemeno on vaikeutunut käytännön kalastuksen käydessä monin paikoin mahdottomaksi. Kalastajat saivat projektin aikana mahdollisuuden tutustua kehitettyihin ja uusiin pyydyksiin. Selkämerellä moni kalastaja on SAMPI -projektin kokeilujen pohjalta uskaltanut hankkia omia Push Up -rysiä, jotka saattavat alueen lohen ja siiankalastajille olla apuna taistelussa hyljettä vastaan. Saaristomerellä nykyisen tyyppisistä Push Up -rysistä ei ole apua. Kuha on täällä ammattikalastuksen selkäranka, ja kuhasta 95 prosenttia saadaan verkoilla. Myös pääosa muista tärkeistä saalislajeista kuten ahven, siika ja hauki saadaan verkoilla. Verkkokalastusmuodolle ei ole olemassa hylkeenkestävää ratkaisua. Hylkeenkestävän suomukalapyydyksen kehittäminen Saaristomeren olosuhteisiin onkin vasta aivan alussa. On todennäköistä, että ellei hyljeongelmaan löydetä ratkaisua aivan lähiaikoina, ammattikalastus Saaristomerellä päättyy. Kalastajat saattavat vielä selviytyä arkipäivän vaatimuksista pienen saaliinsa tai säästöjensä turvin, mutta investointeihin ei enää varaa ole. Kylmäverkkoprojektien tulokset tulevat konsultin mukaan aina viiveellä, kun jään käyttöön opitaan ja sen hyödyt havaitaan käytännössä. Suurimmalla osalla Saaristomeren alueen ammattikalastajista on nyt kuitenkin mahdollisuus tehdä laatutyötä, mikäli ylipäätään pystyy kalastamaan. 1-ryhmän ammattikalastajien määrä SAMPI -projektin alkuperäisellä alueella, Saaristomerellä, oli 197 vuonna 2. Vuonna 23 määrä oli pudonnut 146:een ja vuoden 26 alussa määrä oli lähes ennallaan; 149. Selkämerellä vastaavat luvut olivat 119 vuonna 23 ja 128 vuoden 26 alussa. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö jätti uuden rakennetukihakemuksen nykyisen rakenneohjelmakauden viimeisessä haussa projektisuunnitelmalleen KANRA Kannattavuutta Rannikkokalastukseen. Projektiaika olisi , ja sen 13

14 toiminta sisältää rakenteeltaan vaihtelevien suomukala-push Up -rysien kokeiluja Saaristomerellä ja Selkämerellä, lohi-push Up -rysien tiedonkeruun jatkamista Selkämerellä sekä Saaristomerellä kalastajien yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä ja kalastustuotteiden mahdollisuuksien arviointia Tukholman markkinoilla. Projektisuunnitelman toimenpiteet perustuvat selvityksiin Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille ja Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä. KANRA:ssa suunnitellut kehittämistoimenpiteet on em. selvityksissä mainittu kiireellisyysarvoltaan kaikkein tärkeimpinä. Akuuttien kehittämiskohteiden tärkeimpänä toimenpiteenä alueellisella tasolla on hylkeenkestävien pyyntimuotojen kehittäminen. Innovatiivisten pyyntimuotojen käyttöön otto mainitaan myös keinoissa kalastuksen kannattavuuden parantamiseksi. Tärkeimpänä keinona kalastuksen kannattavuuden parantamismahdollisuuksissa mainitaan kalastajien välisen yhteistyön kehittäminen. 9.2 Hallintoon ja byrokratiaan liittyvä SAMPI:n viisivuotisen projektikokonaisuuden edetessä ja hyljekannan samalla nopeasti kasvaessa on ollut selvästi havaittavissa, että myös viranomainen on ymmärtänyt elinkeinon kehittämisen tarpeet. Suhtautuminen viranomaisen puolelta on ollut myönteistä, ja tällä on ollut suuri merkitys projektissa aktiivisesti mukana olleille tahoille. Lisää avoimuutta Toivomuksena tulevaisuudelta olisi avoimuuden lisääntyminen kaikilla tahoilla. Tiedonkulun kankeus tai sen puuttuminen, tietojen tarkoituksellinen salailu tai tiedonsaannin tekeminen ylitsepääsemättömän vaikeaksi ovat useaan otteeseen hankaloittaneet myös SAMPI -projektin etenemistä. Aina ei tiedä, mistä oikein on kysymys, kun tietoja ei saa. Osa tiedonsaannin vaikeudesta on varmaankin täysin tahatonta; esimerkiksi viranomaisen tiedotus projekteista on melko sattumanvaraista. Myös tutkimuslaitoksen perinteisiin kuuluu melko matala profiili. Meneillään olevista tutkimuksista ei juurikaan kerrota. Joitakin tietoja on täysin mahdoton saada; esimerkiksi ammattikalastajien nimilistat ja osoitteet ovat tällaista huippusalaista materiaalia. Henkilörekistereistä päätetään lailla, mutta voisiko lain tulkinnassa joskus käyttää kohtuutta ottaen huomioon asian todellisen tarkoituksen? SAMPI -projekti on ollut ammattikalastuksen kehittämishanke, ja sen toteuttamisen EHDOTON edellytys on ollut kalastajakontaktit ja tiedottaminen. Osoitteita emme silti voineet saada, vaan niitä on täytynyt haalia yksi kerrallaan kaikkien käytettävissä olevien kontaktien kautta. Uraansa aloitteleva kalastaja löytää postilaatikostaan ainoastaan kalatalousviranomaisen lähettämää postia, joka ei aina välttämättä ole erityisen kannustavaa. Niin veteraani- kuin aloittava kalastaja tarvitsee kipeästi positiivisia uutisia kehittämishankkeista ja kontakteja kohtalotovereihinsa. Myös hankkeiden välinen yhteistyö tai tiedonvaihto olisi saatava paremmalle tolalle. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja annettaisiin tarvitseville se tieto, mitä on jo jossain hankittu. TE-keskusten verkkosivuille olisi hyvä saada edes lista ja yhteystaho ja mielellään myös väliraportit - meneillään olevista ja jo toteutuneista hankkeista. 14

15 Ammattikalastajakin on asiantuntija Ammattikalastajan asema oman ammattinsa, sen toimintaympäristön ja siinä tapahtuvien ja tapahtuneiden muutosten asiantuntijana tulisi tunnustaa. Ei ole harvinaista, että kalastajalla olevaa tietoa aliarvioidaan, sitä ei uskota tai se ei edes kiinnosta. Projekteissa konsulttien esittämät palkkiopyynnöt hyväksytään sen kummempia ihmettelemättä, kun taas kalastajien asennetta ihmetellään, jos he haluaisivat palkan tehdystä työstä tai edes saalismenetyksistä, jotka projektissa mukana olo on aiheuttaa. SAMPI -projekti on ollut elinkeinon oma hanke, eli ammattikalastajat ovat itse olleet mukana suunnittelemassa sitä sekä jäseninä johtoryhmässä. Tämä menettely on taannut sen, että kalastajat ovat kokeneet hankkeen omakseen, käytännönläheiseksi ja järkeväksi. Myös tiedonkulkua on voitu varmistaa tällä tavalla. Erittäin tärkeää tulevaisuudessakin ammattikalastukseen kohdistuvissa hankkeissa on se, että kalastajat otetaan mukaan jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Vaikka suunnitelma näyttäisi erittäin hienolta toimiston näyttöpäätteellä, kalastaja osaa todeta sen epärealistiset kohdat välittömästi. Lopuksi Rahoittaja hyväksyy hankkeissa vain ns. vakavaraiset tahot rahoituksen hakijoiksi. Tämä on aivan perusteltua, mikäli näiden tahojen intresseissä ensimmäisenä on elinkeinon etu. Jos ensisijaisena tarkoituksena kuitenkin on pönkittää omaa talouttaan, lähtökohta on väärä. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö SAMPI -projektin viimeisen vaiheen rahoituksen hakijana on toiminut esimerkillisesti tässä suhteessa, ja sen ammattikalastajia kohtaan osoittama luottamus on ollut arvokkaana tukena hankkeen onnistumisessa. 1. PROJEKTIKOORDINAATTORIN KIITOSSANAT Allekirjoittanut sai olla mukana käynnistämässä SAMPI projektikokonaisuutta ja vetämässä sekä loppuun saattamassa sen viimeistä vaihetta, joka oli nimeltään SAMPI II -projektin 3. vaihe. On ollut haastavaa ja palkitsevaa saada tehdä yhteistyötä ammattikalastajien kanssa. Allekirjoittanut on käynyt kalastajien ohjauksessa varsinaisen ammattikalastuksen korkeakoulun, vaikka ei tietenkään kirjoituspöytänsä takaa olekaan päässyt kuin hipaisemaan tieteenhaaran teoriaa ja historiaa. Ilman johtoryhmän vankkumatonta tukea olisi työ projektikoordinaattorina ollut vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Puheenjohtaja Olavi Sahlstén on väsymättömästi ollut aina valmis vastailemaan koordinaattorin ammattikalastukseen liittyviin kysymyksiin. Paraislainen Ismo Johansson on ollut arvokkaana linkkinä Saaristomeren ruotsinkielisen saariston puolelle ja merikarvialainen Ari Uusimäki Selkämeren alueelle. Kim Jordas on ollut ehtymätön tietolähde mitä tulee alan lainsäädäntöön ja kansalliseen tapahtumakenttään. Lähimmän esimieheni, Kari Penttiseen tukeen olen voinut luottaa kaikissa tilanteissa. Koko johtoryhmä on ollut innostunut työstään ammattikalastuksen kehittäjinä. Edellisten lisäksi haluan osoittaa kiitokseni kaikille SAMPI projektin toimialueen ammattikalastajille, projektissa mukana olleille konsulteille, neuvojille, viranomaisille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille, jotka ovat antaneet tietonsa ja usein myös palasen omaa itseään projektin menestymisen tueksi. Lopuksi haluan kiittää L-S Kalatalouskeskuksen 15

16 kalataloussuunnittelija Timo Saarista, joka toimi koordinaattorina SAMPI II projektin 1. ja 2. vaiheissa. Timo loi ammattikalastajien asialle omistautuneella työllään sekä vankkumattomalla uskollaan vaimonsa kykyihin allekirjoittaneelle edellytykset viedä hanke onnistuneesti päätökseen. Turussa Maria Saarinen projektikoordinaattori SAMPI -projektin koordinaattoria Maria Saarista ja johtoryhmän puheenjohtajaa Olavi Sahlsténia naurattaa; vaikka SAMPI projekti päättyikin huhtikuussa 26, yhteistyö jatkuu uuden KANRA Kannattavuutta Rannikkokalastukseen hankkeen merkeissä. Kuva: Martti Suuriniemi, Paapuuri Oy. 16

17 SAARISTOMEREN TYÖYHTEENVETO , , LIITE 1 Jyväskylä Turku Työn aloittamiseen liittyvien asioiden läpikäyntiä hankkeen koordinaattorin kanssa. Liikkeellelähdön suunnittelua Taivassalon hankkeessa. Turku Taivassalo ja puheluja Merimaskun kuntaan ja alueen kalastajille. Taivassalon kunnassa keskustelua sataman kehittämisen tilanteesta ja avaimen hankkiminen Tuomaraisten jäähileasemalle kalastajille tapahtuvaa esittelyä varten. Teijo Lindströmin kanssa keskustelua kalastajien jään käytöstä ja laadun tuottamisen onnistumisesta. Aiheessa on päästy eteenpäin, mutta tekeminen ei ole loppunut. Jari Laineen kanssa käytiin läpi kylmäketjun onnistumista käytännön kalastuksessa. Jään käyttö kalastuksen yhteydessä silakan osalta on lähtenyt liikkeelle. Silakalla tarvittavat jäämäärät ovat niin suuria että niiden käsittelyyn olisi oltava nykyistä helpompi tapa siirtää jäätä asemalta alukseen. Yhtenä vaihtoehtona olisi trukkiin lisälaite, jolla jääsammio olisi mahdollista kaataa suoraan laiturilta veneeseen. Toisena vaihtoehtona olisi hankkeen alkuperäisiin suunnitelmiin kuulunut kuljetin, jolla lapioitu jää olisi mahdollista siirtää jään ottoluukulta laiturin reunan yli veneeseen. Kymmenen silakkatonnin osittaiseenkin lämpötilan laskuun tarvittavat jäämäärät ovat niin suuria että tarvittava työ muodostuu suurimmaksi ongelmaksi. Kalastajilla olisi tarvetta jään käyttöön sopivasta kalustosta. Suunniteltiin erikokoisten eristettyjen sammioiden hankkimista. Sammioista on nyt kokemusta vain 6 l:n koossa, joka tuntuu kalastajista liian suurelta suomukalan kalastukseen. Samalla tavalla eristettyjä sammioita on markkinoilla aina 7 litran kokoon saakka ja niitä olisi mahdollista käyttää ympärivuotisesti. Sammioista tulisi välittää tietoa kalastajille ja yrittää saada vaikka mallikappaleet katseltaviksi. Sataman jään kuljettimesta, johon on mahdollista liittää sammioita, tehdään seuraava rahoitushakemus. Jäähileaseman valot ovat epäkunnossa. Ongelma on todellinen, kun asemalle joutuu joskus menemään sisään kaatamaan keskelle syntyvän jääkeilan, joka pitää jääkoneet sammuksissa. Ovien mennessä tuulen heittämänä kiinni varastossa on pimeä Taivassalon kalasatamassa keskusteltiin kalastajien kanssa kalan jäähdyttämisen kehittämisestä silakan rysäkalastuksessa. Ensimmäisenä alukseen otettavien saaliiden jäädyttämisessä nähtiin kalastuksen suorittamisen näkökulmasta etuja. Kalastajien suhtautuminen saaliin jäähdyttämisen kehittämiseen oli myönteinen. Aiheesta pitää päästä 17

18 tekemään käytännön kokeita, joiden onnistumista seurataan lämpötilamittauksin , , , Ahvenen rysäkalastuksessa jäätä oli käytetty aikaisempaa enemmän mutta kalan käsittely ei ollut muuttunut aikaisemmasta. Kalastajien kanssa keskusteltiin rysäpyynnin saaliin käsittelyn muuttamisesta tapahtuvaksi samalla tavalla kuin Säkylässä nostolaitteiden ja lajittelupöytien avulla tapahtuvaksi. Osittain tähän kehitykseen oli varauduttu hankkimalla nostolaitteita, mutta viimeinen toteutus puuttui. Kehittämisellä saattaa olla mahdollista vähentää työmäärää kalan käsittelyssä ja saada saaliin tainnuttaminen ja osittain verestäminen mahdolliseksi työskentelyolosuhteiden helpottuessa Merimaskun jäähileaseman suunnittelua Merimaskun kunnaninsinöörin kanssa. Keskustelussa käytiin läpi erilaisia jää vaihtoehtoja ja aseman tehoa. Koneista oltiin tekemässä tarjouspyyntöjä ja tässä vaiheessa päädyttiin kahteen konekokoon 5 tn/ vrk ja 1tn/vrk. Yhdellä valmistajalla on koneessa mahdollisuus pumpattavan jään tekemiseen ja tämä mahdollisuus halutaan mukaan tarjouskilpailuun. Suunnitelmissa ei ole vielä jäätyypin edellyttämää käsittelytekniikkaa erillisine sekoitettavine säiliöineen. Varautuminen koneen tekniikassa tähän mahdollisuuteen saattaa olla niin pieni kustannus että se voidaan tehdä tulevaisuuden varauksena. Käytettävissä olleen ajan puitteissa käytiin läpi vain koneen tehoa, ei muuta aseman tekniikkaa tai sen sijoitusta, jotka jätettiin seuraavaan tapaamiseen. Teijo Lindströmin kanssa keskusteltiin kalastuksen kehittämisen mahdollisuuksista hankkeessa käytettävissä olevan ajan puitteissa ja hankkeen jälkeen. Kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisestä tulisi tehdä pidemmälle aikavälille yltävä alustava suunnitelma, joka helpottaisi koko prosessin hahmottamista ja mahdollisimman suuren hyödyn saamista kehittämisen mahdollisuuksien kautta. Suunnitelmassa voisi käsitellä kehittämisen näkökulmasta tarpeelliset tehtävät, mahdolliset erillishankkeet eri kalastusmuotoja kalan laadun kehittämiseksi ja tarvittavat investoinnit. Suunnitelman suurimpana vaikutuksena olisi mielestäni kehittämisen hyötyjen hahmottuminen ja sitä kautta elinkeinon oman mielenkiinnon lisääminen perinteisten totuttujen toimintatapojen kehittämiseen kannattavuuden ja markkinoinnin näkökulmasta. Samassa yhteydessä voisi pohtia mahdollisia kehittämisen esteitä ja onko niihin mahdollista vaikuttaa. Reima Salosen kanssa keskusteltiin kylmäketjun edelleen kehittämisestä ja toiminnan taloudesta. Reima piti mahdollisena että laadun hoitaminen osoittautuu taloudelliseksi kalastajan näkökulmasta myös lyhyellä tähtäimellä. Parempi laatu voi mahdollistaa saaliin myymisen elintarvikkeeksi rehun sijasta. Samaa on selvitetty Sundomissa ja yritetty löytää säilyvyyden tuomia taloudellisia mahdollisuuksia. Sundomissa päädyttiin mahdollisuuteen lisätä tuntuvasti toiminnan nettotulosta, mikäli ei olla riippuvaisia säilyvyyden tuomista 18

19 rajoituksista kalastuksessa ja markkinoinnissa. Päädyttiin johtopäätökseen, että säilyvyyden mahdollisimman välitön taloudellisuus kalastajan näkökulmasta ja sen vaikutustapojen tietäminen voisivat motivoida jään käyttöä. Samasta tiedosta olisi apua Laupusten jäähdyttämön mahdollisen jääaseman ja muiden kalan laatuun liittyvien investointien perustelussa rahoittajalle. Kalan verestäminen ja tainnuttaminen eivät vielä toimi kaikilla kalastajilla ja niiden kouluttamiseen tulisi jatkossa panostaa lisää. Mielestäni toimintojen teknistä onnistumista tulisi kehittää helpommaksi ja perustella vaikutusta pitkällä tähtäimellä kalan menekkiin kalastajien ymmärtämällä tavalla. Laupusten sataman kehittämisestä pitäisi tehdä suunnitelma yhdessä kunnan ja satamaan hallinnoivan yhtiön kanssa. Suosittelin että sataman kehittämiseen paneuduttaisiin kesälomien jälkeen jolloin olisi mahdollista saada prosessi liikkeelle ja seurata sitä niin ettei kehittämisestä tulisi kohtuuttomia väärinymmärryksiä eri osapuolien välillä. Aiheesta on nyt sen verran kokemusta että kunnasta voi löytyä tahoja, jotka eivät ennestään tiedä kalastuksen kehittämisen mahdollisuuksista ja tämä tietämättömyys saattaa vaikeuttaa yhteisen mielipiteen syntymistä hankkeen rahoitukseen lähtemisestä ,5 Rantakarin kalastusyrityksen kalanmyyntiin tutustuminen 19

20 LIITE 2 TUOMARAISTEN JÄÄHILEASEMA LOKAKUUSSA 24 Tero Laukkanen, Kalapriima Ky JÄÄASEMAN TEKNINEN TILA Jääaseman jäävaraston valot eivät toimi. Syynä saattaa olla lampun palaminen tai kosteuden kertyminen väärään paikkaan. Jäävarastossa joutuu käymään sisällä tasoittamassa varastossa olevaa jäätä koneen käyntiin saattamiseksi ja silloin saattaa tuuli lyödä luukun kiinni, jolloin sisällä tulee todella pimeää. Aseman jään määrän tunnistus tapahtuu valokennon avulla, mikä edellyttää tasaista jään pintaa varastossa ja tämä tasoitus on helpompaa hyvässä valaistuksessa jäävaraston sisällä. Jääaseman ulkovalo ei toimi. Asemaan rakennettaessa katsottiin kalastajien kanssa, että ulkovalon kosteuden suojaus saattaa olla liian heikko. Katkaisimen päälle rakennettiin tuolloin Huurteen toimesta katkaisimen puoliksi peittävä rosterisuoja, mutta se ei suojaa katkaisinta ja sähköjohtoja meri-ilmaston kosteudelta. Jääaseman ylempi jäämäärää mittaava anturi ei todennäköisesti toimi ja siitä seuraa, että varastoa on mahdollista täyttää vain alimman kolmanneksen osalta. Tämä ei vaikuta itse jääaseman tehoon vaan ainoastaan varastointikapasiteettiin. Pienemmillä jään ottomäärillä tehokkaan aseman jäätä ei kannata varastoida liian kauan, koska jään laatu heikkenee varastoinnin jatkuessa. Suuri määrä kovassa paineessa olevaa jäätä paakkuuntuu nopeammin kuin pieni määrä tasaisesti varaston pohjalla. Jäävaraston täyttäminen alimmalta kolmannekseltaan parantaa jään laatua, ja jää on näin käyttäjälle tuoreempaa. Jääaseman alin anturi on sijoitettu liian alas jäänottoluukun yläpienaan, jolloin jo pienet jäämäärät ja jäämäärän tasoittelun puute katkaisevat toiminnan. Mikäli näitä asennuksia tullaan korjaamaan ja muuttamaan, samalla kannattaa alinta anturia nostaa korkeammalle. Alimman anturin osoittamaa varastointitilavuutta tullaan käyttämään eniten eli silloin kun jään käyttö kohdistuu suomukalan käsittelyyn. Edellä mainitut toimintahäiriöt saattavat johtua heikosti suoritetusta kosteuden suojauksesta. Anturit ovat tilassa, jossa on aina 1 prosentin kosteus ja lämpötila nollassa. Vika ei saata poistua nykyjohdotusta korjaamalla, vaan se saattaa edellyttää johdotuksen uusimista paremmin kosteutta kestäväksi. Jääasemaan kannattaisi rakentaa määräanturit ohittava varakäyttö kellokytkimen avulla, jolloin sinne saataisiin tehtyä tarvittava jäämäärä vaikka anturit eivät toimi. Varajärjestelmiä käyttämiseen on oltava sen verran, etteivät käyttäjät jää ilman jäätä. Veden tulo kalatehtaan kautta vaikuttaa tulevan veden paineeseen, mikä edelleen vaikuttaa koneen käyntiin. Vastaavassa tilanteessa Säkylässä kalastajien käyttäessä paloletkua hallin pesemiseen ja veden paineen vaihdellessa se vaikutti edelleen jäähilekoneen kestävyyteen. Koneen toimittaja vetäytyi vastuusta ja kone jouduttiin uusimaan kalasatamavaroista. Asiaa on Tuomaraisten tapauksessa kysytty koneen käyttöönoton yhteydessä, jolloin vika ensimmäistä kertaa tuli esiin, Huurteelta ja sieltä vakuutettiin, ettei tässä konetyypissä ole vastaavaa koneen kestoon liittyvää ongelmaa vaikka veden paineen vaihtelu saattaakin pysäyttää koneen. Asia kannattaa vielä tarkastaa, ettei vedenpaineen vaihtelu vaikuta jääaseman takuuehtoihin mahdollisen vian tullessa. 2

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008

LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen KANRA projekti 1.3.2006 29.2.2008 Turku

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA II projekti 1.3.2008 31.7.2010

EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI. Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA II projekti 1.3.2008 31.7.2010 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 7 6 Kirjala EU investoi kestävään kalatalouteen LOPPURAPORTTI Kannattavuutta Rannikkokalastukseen II KANRA

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014

Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 Saaristotoimikunta 29.04.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 13 Kokouksen avaus 14 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 15 16 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 17 Kemiönsaaren ajankohtaiset asiat 18 Saaristoliikenteen

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008

LOPPURAPORTTI. Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.2007 30.6.2008 Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 2161 Kirjala LOPPURAPORTTI Parannetut versiot PU - suomukalarysistä 18.1.27 3.6.28 Maria Saarinen Turku

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013 LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013 Aika: Perjantai 30.8.2013 klo 10.00 11.30 Paikka: Tornion kaupunki, sosiaalitoimiston neuvotteluhuone Osallistujat: Pia Rantaiso sosiaaliohjaaja Tornion kaupunki/sosiaalitoimi,

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty 17.1.2017 lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa Tässä toimintaohjeessa kuvataan systemaattinen toimintatapa, jota käytetään

Lisätiedot

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään 9.2.2011 menekinedistämistä ja kehittämishankkeita Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään n Pro Kala ry n Yleishyödyllinen menekinedistäminen n Silakkapaja n Elinkeinokalatalouden

Lisätiedot

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva

NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous. puheenjohtaja (X = paikalla) Heini Jalkanen Jarkko Kanerva 1 NAANTALIN, MERIMASKUN, RYMÄTTYLÄN JA VELKUAN KUNTALIITOS Selvitystoimikunnan kokous Aika 1.4.2008 kello 18.00 19.00 Paikka Naantalin kaupungintalo, valtuustosali Osallistujat Jäsenet: Naantali: Markku

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava 1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa

LOPPURAPORTTI. Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Kalakouluntie 72 21610 Kirjala LOPPURAPORTTI Automaattisen koukkukalastuslaitteiston kokeilu kuhan kalastuksessa 30.3.2007

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu

KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu KEHRA hankkeen hyljekarkotinkokeilu Saaristomerellä on kalastukselle tärkeitä alueita, joilla hylkeiden metsästys on vaikeaa. Tällainen alue on esimerkiksi Paraisten itäpuolella Peimarinselällä. Kalastus

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Vuokrasopimus 1 Luonnos 15.10.2014. 2 Merimaskun Rantamakasiini -rakennus ja siihen kuuluva piha-alue.

Naantalin kaupunki Vuokrasopimus 1 Luonnos 15.10.2014. 2 Merimaskun Rantamakasiini -rakennus ja siihen kuuluva piha-alue. Naantalin kaupunki Vuokrasopimus 1 1 Osapuolet 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen T:mi Marita Lamberg, y-tunnus 1979727-5 2 Vuokrauskohde

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 5/2012 Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

SILAKALLE MSC-MERKKI?

SILAKALLE MSC-MERKKI? SILAKALLE MSC-MERKKI? KIM JORDAS, SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO SAKL RY KALAFOORUMI 13.5.2016 HELSINKI ESITYS Mikä on MSC? Miksi SAKL lähti selvittämään? Miten prosessi edennyt? DNV esiarviointi: Silakan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria

Lisätiedot