Kokemuksia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmistä - Tutkimushavaintoja kahdessa organisaatiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmistä - Tutkimushavaintoja kahdessa organisaatiossa"

Transkriptio

1 Helsinki University of Technology Department of Industrial Engineering and Management Report 2008/1 Espoo 2008 Kokemuksia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmistä - Tutkimushavaintoja kahdessa organisaatiossa Eija Korpelainen Meri Jalonen Anneli Pulkkis Matti Vartiainen

2 Helsinki University of Technology Department of Industrial Engineering and Management P.O. Box 5500 FIN TKK Finland Phone: Fax: Internet Eija Korpelainen, Meri Jalonen, Anneli Pulkkis, Matti Vartiainen ISBN (print) ISBN (electronic) ISSN (print) ISSN X (electronic) Photo: Puolustusvoimat Antti Nissanen Yliopistopaino Helsinki 2008

3 Kokemuksia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmistä - Tutkimushavaintoja kahdessa organisaatiossa Eija Korpelainen Meri Jalonen Anneli Pulkkis Matti Vartiainen Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden laitos

4 Tiivistelmä Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät tukevat ja tehostavat organisaatioiden päivittäistä toimintaa mahdollistaen tiedon luomisen, välittämisen ja jakamisen sekä oppimisen ja yhteisen ymmärryksen muodostamisen. Järjestelmien käyttö organisaatioissa on kuitenkin osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Järjestelmien teknisten ominaisuuksien kehittäminen ei takaa niiden käyttämistä, vaan on tärkeää huomioida myös organisaation inhimilliset, sosiaaliset ja käyttötilanteeseen liittyvät tekijät. Tässä raportissa selvitetään kahden tutkimuksen avulla ensinnäkin miten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmät tukevat toimintaa ja oppimista organisaatioissa ja toiseksi minkälaisia ongelmia niiden käyttäjät kokevat. Tutkimuksia varten aineistoa kerättiin kahdessa organisaatiossa: globaalissa teknologiayhtiössä haastateltiin virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttäjiä ja Suomen puolustusvoimissa haastateltiin verkkooppimisympäristön käyttäjiä. Yhteensä 58 henkilöä haastateltiin teemahaastattelulla. Kummassakin tutkimuksen kohteena olleessa organisaatioissa yhteistyö- ja opiskelujärjestelmä oli otettu melko lyhyessä ajassa käyttöön. Sekä puolustusvoimissa että teknologiayrityksessä tutkittujen välineiden käytölle on yhteistä se, että niiden käyttöönotto on tapahtunut eri puolilla organisaatiota vähitellen ja eri tahtiin. Molemmissa tapauksissa uusien järjestelmien käyttö on myös ollut pitkälti henkilösidonnaista ja työntekijät ovat omaksuneet välineiden käytön kollegoiltaan. Molemmissa organisaatioissa haastateltavat pitivät käytössä olevaa ympäristöä tärkeänä, mutta eivät välttämättä nähneet uutta välinettä hyödylliseksi omassa työssään tai opiskelussaan. He myös olivat kokeneet monia ongelmia järjestelmien käytössä, eivätkä tarjotut tukipalvelut usein kohdanneet käyttäjien tarpeita. Tutkimuksissa havaittiin, että uudet ja vanhat käytännöt kohtaavat haastateltujen henkilöiden työssä. He eivät ole luopuneet vanhoista tavoistaan toimia, vaan luovat uusia toimintatapoja niiden rinnalle saattaen näin tehdä jopa kaksinkertaisen työn. Haastateltavat toivat myös esiin kaipaavansa vanhoja toimintatapoja, lähiopetusta ja yhteisiä koulutustilaisuuksia. Koulutukseen kohdistuvat odotukset olivat vanhojen toimintatapojen mukaisia, eikä uuden välineen mahdollistamaa toimintaa vielä osattu ajatella. Tämä osoittaa, kuinka uuden välineen tuoma laajennus totuttuun toiminta- ja opiskeluympäristöön haastaa pohtimaan totuttuja käytäntöjä uudessa valossa. Esimerkiksi opettajien täytyy pohtia omaa opetustaan ja opiskelijoiden miettiä oppimiskäsitystään ja suhdetta opettajaan. Toisaalta myös virtuaalisiin kokouksiin ja koulutuksiin osallistuvien täytyy löytää tapa olla läsnä ja osallistua virtuaalisesti. Tutkimuksen yhtenä tuloksena siis todetaan yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien voivan tuoda laajempia toimintatapojen muutoksia organisaatioihin kuin vain yksittäisten käyttäjien tapoihin toimia järjestelmän kanssa. Tätä pyritään tuomaan esiin tutkimuksen aikana muodostetussa kehittyvän käytön mallissa, jossa tarkastellaan järjestelmiä toiminnan näkökulmasta. Mallissa tutkitaan järjestelmien käyttöä ja merkitystä osana työyhteisön tai organisaation muodostamaa ympäristöä, jossa käyttötavat kehittyvät jatkuvasti.

5 Alkusanat Tutkimus toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden laitoksen Työpsykologian ja johtamisen yksikössä Yhteistyöjärjestelmien käyttö ja toimivuus organisaation kyvykkyyden tukena (KYKY) -tutkimushankkeessa. Tutkimuksen pääasialliset rahoittajat olivat Työsuojelurahasto ja Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu. Lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuivat tutkimuksen kohteina olleet organisaatiot. Kiitos Työsuojelurahastolle, joka mahdollisti tämän tutkimuksen toteutumisen. Erityiskiitos Työsuojelurahaston johtajalle Riitta-Liisa Lappeteläiselle innostuksesta ja kannustuksesta hankkeemme toteutuksessa. Kiitos kohdeyrityksillemme ja kaikille tutkimukseen osallistuneille kiinnostuksestanne ja antamastanne ajasta. Haluamme kiittää Jouni Kemppaista, Soili Paanasta, Pekka Halosta, Kai Kalmaria, Maritta Kinnusta ja Marjatta Loijasta hankkeen aikaisesta yhteistyöstä ja saamastamme avusta. Otaniemessä Tekijät

6 Sisältö 1 Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja toteuttaminen Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineisto ja -menetelmät Kohdeorganisaatiot ja tutkittavat yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät Kehittyvän käytön malli yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien arviointiin Johdanto Kehittyvän käytön malli Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto ja -menetelmät Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristön käyttö täydennyskoulutuskurssilla Virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttö sisäisessä koulutuksessa globaalissa teknologiayhtiössä Tapausten analysointi kehittyvän käytön mallin mukaisesti Kehittyvän käytön mallin arviointi Minkälaisia käyttöön liittyviä ongelmia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttäjillä on? Johdanto Viitekehys yhteistyö- ja opiskelujärjestelmän käyttäjän kokemista käyttöön liittyvistä ongelmista Tutkimuskysymys Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tulokset Tiivistelmä tuloksista Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset Tutkimusten yhteenvetoa Yhteistoiminnan mahdollisuudet uudessa ympäristössä Kokemusten pohjalta kehittyvään käyttöön Lähteet Liitteet... 85

7 1 Johdanto Innovatiivisuus ja tiedon jakaminen ovat yhä useammilla aloilla avaimia kilpailukykyyn. Uusia oppimistarpeita luovat myös teknologian kehitys ja projektimainen työ, jotka muuttavat töiden ja työtehtävien osaamisvaatimuksia ja tekevät tiedon muodostamisesta ja jakamisesta entistä tarpeellisempaa. Tämän vuoksi monet organisaatiot ovat kehittäneet työssä oppimisen järjestelmiään ja ryhtyneet hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan antamia mahdollisuuksia. Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät tarjoavat tukea sekä yksilön oppimiselle (oppimisympäristöt) että ryhmien ja projektin jäsenten yhteistyölle (yhteistyöympäristöt). Yhteistyöteknologialla (collaboration technology) tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, jotka on suunniteltu tukemaan yhteistoimintaa työssä niin organisaation sisällä kuin organisaatioiden välillä (Andriessen 2003). Verkkopohjaiset oppimisympäristöt puolestaan ovat opiskeluun tarkoitettuja yhteistyöjärjestelmiä, jotka Romanovin ja Nevgin (2005) mukaan mahdollistavat oppimateriaalien jakamisen ja joustavan opiskelun omaan tahtiin valitsemanaan aikana ja valitsemassaan paikassa sekä tarjoavat mahdollisuuden kommunikointiin esimerkiksi keskustelufoorumeilla ja sähköpostilla. Tällaisten tietojärjestelmien haasteena on kuitenkin niiden integroiminen työkäytäntöihin sekä se, että ihmiset alkavat herkästi käyttää korvaavia välineitä teknisten ongelmien ilmaantuessa (Ciborra 1996). Yhteistyöjärjestelmien käyttöönoton on tutkimuksissa todettu onnistuneen parhaiten sellaisissa tapauksissa, joissa järjestelmä on sidottu työkäytäntöihin ja joissa sekä käytäntöjä että järjestelmiä on muokattu jatkuvasti rinnakkain (Karsten 1999). Oppimisympäristöjä puolestaan ei aina ole suunniteltu pedagogisten periaatteiden mukaisesti, joten niiden mielekäs opetuskäyttö on haasteellista niin ohjaajille kuin opiskelijoillekin (Ilomäki & Lakkala 2006). Useiden tutkimusten mukaan käyttäjien vastustus estää järjestelmien tehokkaan käyttöönoton ja käytön, minkä vuoksi käyttöönottoon tulisi sisällyttää monipuolinen ja riittävä välineen käyttökoulutus (Andriessen 2003; Munkvold 2003). Tehokkaan käyttöönoton haasteita ovat tiedottaminen ja keskustelu, koulutus, motivointi, asenteiden muuttaminen sekä käyttäjien osallistaminen (Gunnlaugsdottir 2003; Chen & Lou 2002; Coleman 1997; Wheeler, Dennis & Press 1999). Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttöönotto organisaatioissa on siis osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Järjestelmien teknisten ominaisuuksien kehittäminen ei takaa niiden käyttämistä. Kehittyneitäkin tietojärjestelmiä saatetaan vähätellä, jos niiden arvoa ja merkitystä toiminnalle ei tiedosteta. Järjestelmien toimintaa ei välttämättä tunneta tai siihen ei uskalleta tutustua, ja niiden käytön oppiminen näyttää vaivalloiselta. (vrt. Ciborra 1996.) Näiden odotusten ja asenteiden muuttaminen on vaativa tehtävä, joka haastaa sekä organisaatiot että tutkijat kehittämään keinoja niiden ylittämiseksi. 1

8 Onnistuessaan järjestelmien käyttö tukee ja tehostaa organisaation päivittäistä toimintaa mahdollistaen tiedon luomisen, välittämisen ja jakamisen sekä oppimisen ja yhteisen ymmärryksen muodostamisen. Tässä raportissa kuvatussa tutkimushankkeessa selvitettiin ensinnäkin miten yhteistyö- ja oppimisjärjestelmiä käytetään organisaatioissa sekä miten ne tukevat toimintaa ja oppimista. Toiseksi hankkeessa tutkittiin millaisia ongelmia järjestelmien käyttäjät kokevat. Tutkimukset toteutettiin kumpikin omana tutkimuksenaan. Tutkimushankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto sekä Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu ja tutkimukseen osallistuneet organisaatiot. Raportissa kerrotaan seuraavaksi tutkimushankkeen tavoitteista sekä tutkimusaineistosta ja -menetelmistä. Tätä seuraavissa kahdessa luvussa kuvataan tutkimushankkeen puitteissa toteutetut kaksi tutkimusta. Luvussa kolme kerrotaan tutkimustehtävästä 1, jossa selvitettiin tutkittujen yhteistyö- ja oppimisjärjestelmien tukea oppimiselle ja toiminnalle sekä analysoitiin tuloksia kirjallisuuden pohjalta muodostetun kehittyvän käytön mallin avulla. Luvussa neljä kerrotaan tutkimustehtävästä 2, jossa selvitettiin yhteistyö- ja oppimisjärjestelmien käyttäjien kokemia ongelmia. Käyttäjien kokemia ongelmia tarkastellaan usealla eri alueella, kuten käyttäjien saamassa tuessa ja käyttökoulutuksessa, käyttäjien käyttötaidoissa, asenteessa ja motivaatiossa sekä tekniikassa ja järjestelmän käytettävyydessä. Luvussa tarkastellaan myös teoreettista viitekehystä, jossa käyttäjien ongelmat muodostuvat. Lopuksi tutkimushankkeen tuloksista tehdään yhteenveto ja esitetään niihin pohjautuvia johtopäätöksiä 2

9 2 Tutkimuksen tarkoitus ja toteuttaminen 2.1 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimukselle asetettiin kaksi tavoitetta ja tutkimustehtävää. Ensimmäiseksi tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät tukevat toimintaa ja oppimista organisaatioissa. Tarkoituksena oli myös kehittää malli näiden järjestelmien käytöstä toiminnan tukemisen näkökulmasta. Toiseksi tavoitteena oli selvittää käyttäjien kokemia käyttöön liittyviä ongelmia, kun he käyttävät järjestelmiä työnsä ja työssä oppimisen tukena. Tarkoituksena on luoda kirjallisuuden ja tutkimusaineiston pohjalta viitekehys, joka lisää ymmärrystä yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien loppukäyttäjien kokemista ongelmista, jotta hyvin toimivia ja onnistuneita työtapoja voitaisiin kehittää teknologian tukemissa ympäristöissä. Viitekehystä voidaan hyödyntää järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa ja etenkin käyttäjien tukimuotojen ja käyttökoulutuksen kehittämisessä. Ensimmäisen tutkimustehtävän tutkimuskysymykset: Mitä välineitä tietojärjestelmä tarjoaa toiminnalle? Miten työyhteisö käyttää järjestelmän mahdollisuuksia? Miten järjestelmä tukee toimintaa ja millaisen yhteistoiminnan se mahdollistaa? Miten järjestelmä vaikuttaa laajemmin työyhteisön toimintaan? Toisen tutkimustehtävän tutkimuskysymys: Minkälaisia ongelmia käyttäjät kokevat, kun he käyttävät yhteistyö- ja opiskelujärjestelmiä työnteon ja työssä oppimisen tukena? 2.2 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tietojärjestelmän käyttö on sidoksissa sitä käyttävän työyhteisön toimintaympäristöön. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää tietoa tästä ympäristöstä, jotta järjestelmä tukisi yhteisön jäsenten työtä. Kahdessa kohdeorganisaatiossa, Suomen puolustusvoimissa ja globaalissa teknologiayhtiössä, kerättiin aineistoa pääasiallisesti teemahaastatteluilla. Lisäksi tutustuttiin tutkimuskohteena olleisiin järjestelmiin ja niiden käyttöä koskevaan dokumentaatioon. Tutkijat myös osallistuivat kohdeorganisaatioissa järjestettyihin käyttötilaisuuksiin ja tutkittuja järjestelmiä koskeviin seminaareihin. Kumpaakin tutkimustehtävää varten kerättiin oma haastatteluaineisto molemmissa organisaatiossa. Tehdyt haastattelut on esitetty taulukossa 1. Tarkemmat tiedot haastatelluista henkilöistä on kerrottu kunkin tutkimustehtävän yhteydessä luvuissa kolme ja neljä. Haastatteluaineisto kerättiin kesän 2006 ja kevään 2007 välisenä aikana. Vaikka tutkimustehtävät edustavat erilaisia näkökulmia ja kummassakin on eri haastatteluteemat, aineistot tukevat toisiaan. Kumpikin tutkija analysoi haastatteluaineistonsa sisällönanalyysin menetelmillä. 3

10 Taulukko 1. Tutkimushankkeessa haastatellut henkilöt. Puolustusvoimat Teknologiayritys Yhteensä Tutkimustehtävä 1 15 haastateltavaa 16 haastateltavaa 31 haastateltavaa Tutkimustehtävä 2 15 haastateltavaa 12 haastateltavaa 27 haastateltavaa Yhteensä 30 haastateltavaa 28 haastateltavaa 58 haastateltavaa 2.3 Kohdeorganisaatiot ja tutkittavat yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät Kohdeorganisaatioissa tutkittiin erilaisten teknologisten yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttöä. Puolustusvoimissa tutkittiin verkko-oppimisympäristön käyttöä täydennyskoulutuksessa ja globaalissa teknologiayrityksessä virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttöä henkilöstökoulutuksessa Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö Suomen puolustusvoimissa tutkittiin verkko-oppimisympäristö Koulutusportaalin Verkkosotakoulun käyttöä. Puolustusvoimien henkilöstöön kuului vuoden 2006 lopussa vakinaista työntekijää, joista 45 prosenttia oli siviilityöntekijöitä. Miespuolisia työntekijöitä oli 75 prosenttia, tosin sotilasammattihenkilöstöstä miehiä oli 85 prosenttia. Upseereista noin 80 prosentilla oli ylempi korkeakoulututkinto. (Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2006.) Puolustusvoimien muista tietojärjestelmistä poiketen Koulutusportaali toimii internetissä eli julkisessa verkossa, jossa on lisäksi sähköposti ulkopuolisiin tahoihin yhteydenpitoa varten. Puolustusvoimien hallinnollisessa sisäverkossa puolestaan valmistellaan kaikki viralliset asiakirjat, ja siihen kuuluu myös sisäinen sähköpostijärjestelmä. Verkot on rakennettu erilleen, koska sisäverkossa käsitellään myös salaista tietoa. Suurin osa puolustusvoimien työntekijöistä työskentelee sisäverkkoon yhdistetyllä tietokoneella, ja julkista verkkoa varten tarvitaan toinen tietokone. Niinpä monilla työntekijöillä ei ole ollut pääsyä julkiseen verkkoon omalta työpisteeltään, vaan he ovat päässeet internetiin yksikköjen oppimiskeskuksista. Tietojärjestelmiä ollaan integroimassa yhteen verkkoon, joka tarjoaisi välineet sekä työhön että opiskeluun ja yhdistäisi siten työskentely- ja oppimisympäristön. Tutkimuskohteena oli puolustusvoimien verkko-oppimisympäristön käyttö monimuotoopetuksena toteutettavalla täydennyskoulutusjaksolla, joka on suunnattu kaikille puolustusvoimissa noin 10 vuotta palvelleille, Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisteriksi valmistuneille upseereille. Tämä esiupseerikurssi on vuoden mittainen, minkä aikana osallistujat opiskelevat sotatieteellisiä jatko-opintoja täyspäiväisesti. Koulutuksen järjestää vuosittain Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinto-osasto, ja sen tarkoituksena on tarjota upseereille valmiudet työskennellä sodan- ja rauhanajan esikuntatehtävissä. Opetus liittyy puolustusvoimien kolmeen 4

11 tehtävään: maanpuolustukseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Opetuksen järjestävät Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitokset: johtamisen, koulutustaidon, sotahistorian, sotatekniikan, strategian, taktiikan ja käyttäytymistieteiden laitokset. Koulutuksesta parhaiten suoriutuvat pääsevät jatkokoulutukseen, joka valmentaa upseereita ylempiin johtotehtäviin. Nämä kaksi koulutusjaksoa muodostavat yhdessä sotatieteellisen jatkotutkinnon. Verkkosotakoulua on hyödynnetty esiupseerikurssilla kahtena vuotena. Aiemmin vuoden kestävään koulutukseen ei kuulunut verkkotuettua opetusta. Ensimmäinen verkkotuettu koulutusjakso (Esiupseerikurssi 58) järjestettiin verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen lukuvuonna Tästä kurssista on julkaistu Mannisen ja Paanasen (2006) tutkimus opiskelijoiden orientoitumisesta verkko-opiskeluun. Tässä raportissa käsiteltävä tutkimus kohdistui toista kertaa verkkotuettua opetusta sisältävään kurssiin (Esiupseerikurssi 59) lukuvuonna Tässä raportissa kuvataan Esiupseerikurssin 59 opiskelijoiden ja opettajien sekä Koulutusportaalin kehittäjien kokemuksista verkko-oppimisympäristön käytössä Globaalin teknologiayrityksen virtuaalinen kokousjärjestelmä Maailmanlaajuisessa teknologiayrityksessä tutkittiin virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttöä. Yritys toimi muun muassa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueilla. Työntekijöitä oli tutkimusajankohtana yli ja he työskentelivät yli 50 eri maassa. Henkilöstöstä hieman alle puolet työskenteli Suomessa. Virtuaalinen kokousjärjestelmä hankittiin asiakaskoulutuksen välineeksi tavoitteena koulutuskustannusten alentaminen ja koulutukseen osallistumisen joustavuuden lisääminen, ja se valittiin vaihtoehtoisten järjestelmien arvioinnin perusteella vuonna Kokousjärjestelmän käyttäminen asiakaskoulutuksessa ei kuitenkaan onnistunut suunnitellulla tavalla. Sen sijaan johtoryhmät alkoivat järjestää virtuaalisia palavereja järjestelmän välityksellä. Tähän vaikuttivat myös organisaation tiukentuneet säästötavoitteet matkakustannusten vähentämiseksi, ja vähitellen erilaiset hajallaan työskentelevät ryhmät ottivat järjestelmän työvälineeksi. Järjestelmää ryhdyttiin siis käyttämään vähitellen, kunnes se saatiin koko organisaation laajuiseen käyttöön vuoden 2005 aikana. Silloin se yhdistettiin osaksi yrityksessä käytössä olevaa sähköposti- ja tietokantajärjestelmää. Järjestelmän käyttöönottoa on kuvattu tarkemmin hankkeen esitutkimuksessa (Korpelainen & Vartiainen 2007). Virtuaalisen kokousjärjestelmän avulla voi toimia joko samanaikaisesti, esimerkiksi osallistumalla reaaliajassa pidettävään koulutustilaisuuteen, tai eriaikaisesti, kuten katsomalla ja kuuntelemalla nauhoitettu koulutustilaisuus jälkikäteen itselle sopivana ajankohtana. Virtuaalisiin tilaisuuksiin voi osallistua internetiin kytketyllä tietokoneella, jossa on mikrofoni tai kuulokemikrofoni äänen lähettämistä ja vastaanottamista varten. Myös web-kameraa on mahdollista käyttää. Kokousjärjestelmä siirtää äänen internetin välityksellä (Voice over IP). Järjestelmää käytetiinn yrityksessä pääasiallisesti sähköisten 5

12 neuvottelujen ja lyhyiden koulutusten välineenä. Tutkimuksen teon aikaan yrityksessä järjestettiin kokousjärjestelmän avulla erilaisia tilaisuuksia keskimäärin kpl kuukaudessa ja niihin osallistui noin henkilöä kuukaudessa. Organisaatio seuraa järjestelmän käyttöä, ja tilastojen mukaan yksittäiset henkilöt saattavat käyttää kokousjärjestelmää jopa kahdeksan tuntia viikossa. Tässä tutkimushankkeessa keskityttiin tarkastelemaan virtuaalisen kokousjärjestelmän käyttöä yrityksen sisäisessä myyntikoulutuksessa kahdessa liiketoimintayksikössä. Koulutus on suunnattu myyntihenkilöstölle, ja yleensä se käsittelee uutta tuotetta tai tuotepäivitystä. Yrityksen kasvamisen myötä myytävien tuotteiden määrä on lisääntynyt, ja on pyritty asiakaskeskeiseen myyntiin. Koska kaikki myyjät eivät enää ole tiettyjen tuotteiden asiantuntijoita, vaan heillä on myytävänä suuri määrä tuotteita, tarvitaan kattavaa tuotekoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on laajentaa alueellisen myyntiverkoston tietämystä tuotteista sekä ohjata tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Myyntikoulutus pyrittiin järjestämään molemmissa liiketoimintayksiköissä virtuaalisen kokousjärjestelmän avulla kerran kuukaudessa. Toisessa yksikössä koulutus järjestettiin Euroopan alueen myyjille, toisessa yksikössä järjestettiin saman päivän aikana kolme koulutusta Aasian, Euroopan ja Amerikan alueen myyntihenkilöstölle. Koulutuksia pitivät tuotteista vastaavat tuoteasiantuntijat, jotka esittelivät tuotteen tilaisuuteen osallistuville myyjille. Myyntikoulutuksen järjestelyistä vastasivat koordinaattorit sekä johtajat. Tässä raportissa kerrotaan näiden myyjien ja tuoteasiantuntijoiden sekä koordinaattorien ja johtajien kokemuksista. 6

13 3 Kehittyvän käytön malli yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien arviointiin Tässä luvussa kuvataan tutkimustehtävän 1 teoreettista taustaa, tutkimuksen toteuttamista sekä tuloksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten yhteistyö- ja opiskelujärjestelmät tukevat toimintaa ja oppimista kahdessa kohdeorganisaatiossa. Luku alkaa johdannolla aiempiin tutkimuksiin yhteistyöjärjestelmien käytöstä organisaatioissa. Seuraavaksi kuvataan tutkimuksen aikana kirjallisuuden pohjalta muodostettua kehittyvän käytön mallia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien arviointiin. Mallin näkökulmat muodostavat tutkimusta ohjanneet tutkimuskysymykset. Tämän jälkeen kerrotaan tutkimusaineistosta ja -menetelmistä sekä aineiston analysoinnista. Luvun pääosan muodostavat kaksi tapauskuvausta (kappaleet 3.5 ja 3.6) kohdeorganisaatioissa toteutetun tutkimuksen tuloksista. Lopuksi näitä löydöksiä analysoidaan kehittyvän käytön mallin näkökulmista käsin sekä arvioidaan mallin soveltuvuutta yhteistyöjärjestelmien käytön arviointiin. 3.1 Johdanto Tietojärjestelmien käyttö kuuluu nykyään useimpien työntekijöiden arkipäivään. Monia tietojärjestelmiä kuten yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttö on kollektiivista, jolloin ihmisten erilaiset käyttötavat tulevat näkyviksi. Käyttötavat muotoutuvat sen mukaan, miten ihmiset ymmärtävät oman toimintansa suhteessa tietojärjestelmään ja miten muut työyhteisön jäsenet suhtautuvat järjestelmään. Yhtenäiset käyttötavat voivat helpottaa järjestelmän käyttämistä, kun ihmiset tietävät mitä odottaa järjestelmältä. Yhteisten käyttötapojen muodostaminen vaatii kuitenkin yhteistyötä ja pohdintaa, millaisiin tarkoituksiin ja miten järjestelmää kannattaa käyttää. Tietojärjestelmien käyttöönotto voi heijastua työyhteisön toimintaan laajemminkin, mutta siitä johtuvat toimintatapojen muutokset eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisia. Yhteistyöjärjestelmien käyttöönoton ja käytön ongelmana on ollut järjestelmien kehittämisen teknologialähtöisyys. Yhteistyö- tai ryhmätyöjärjestelmät (groupware) käsittävät kaksi tekijää: kollektiivisen työskentelyn ryhmässä (group) sekä teknisen järjestelmän (ware) eli artefaktin ja välineen (Ciborra 1996). Tutkimusten perusteella nämä kaksi maailmaa eivät aina yhdisty organisaatioissa, jos järjestelmät eivät nivelly organisaatioiden käytäntöihin. Tietojärjestelmien teknisten ominaisuuksien kehittäminen ei riitä, vaan niitä tulisi tarkastella toiminnalliselta kannalta (Kaasinen & Norros 2007). Järjestelmät voidaan nähdä osana käytäntöjen muodostamaa kokonaisuutta, inhimillistä toimintaympäristöä. Teknologian korostaminen saattaa myös rajoittaa käsityksen verkkopohjaisista oppimisympäristöistä pelkästään oppimateriaalin sähköiseksi välittämiseksi ja johtaa epätarkoituksenmukaisiin pedagogisiin käytäntöihin (Tynjälä & Häkkinen 2005). Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien kehittäminen vaatii toimivan teknologian lisäksi myös sitä käyttävien ihmisten toiminnan ymmärtämistä. Esimerkiksi Wheeler ym. (1999) 7

14 esittävät yhteistyöteknologiaan liittyviä tarpeita ja järjestelmän ominaisuuksia arvioitavaksi sen mukaan, (1) mitä järjestelmällä voidaan tehdä, (2) miten yhteistyötä tehdään järjestelmän avulla, (3) mitä teknologiaa järjestelmien käyttö vaatii ja (4) mitkä ovat organisaation vaatimukset järjestelmän käytölle. Nämä arviointi- ja suunnittelukriteerit sijoittuvat kuitenkin organisaatiotasolle, eivätkä ota huomioon työntekijöiden toimintaympäristöä. Grudinin (1988) mukaan yhteistyöjärjestelmien yhtenä ongelmana onkin ollut, että niiden käytöstä saattavat hyötyä toiset tahot kuin ne, jotka järjestelmiä käyttävät. Päätöksentekijät ovat usein johtajia, joiden on vaikea arvioida järjestelmän lopullista tukea ja soveltuvuutta alaisten työtehtävien kannalta ja näille aiheutuvaa lisätyötä. Yhteistyöjärjestelmien käyttöön organisaatioissa vaikuttavat niin yksilöiden käsitykset teknologiasta ja työstään kuin organisaation menettelytavat, normit ja palkitsemisjärjestelmät (Orlikowski 1992). Verkko-oppimisen menestys riippuu Tynjälän ja Häkkisen (2005) mukaan myös pitkälti organisaation työ- ja oppimiskulttuurista: toiset organisaatiot tukevat erilaisia oppimisen muotoja, toiset taas tarjoavat vain rajallista tukea oppimiselle. Järjestelmien käytön haasteena on myös niiden herkkyys teknisille ongelmille, joiden ilmetessä ihmiset kääntyvät usein käyttämään tuttuja, korvaavia välineitä. Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa ryhmätyöjärjestelmä on ainoa mahdollinen tehtävän suorittamiseksi, käyttäjät suostuvat sietämään häiriöitä. (Ciborra 1996) Erityisesti yhteistyöjärjestelmille on tyypillistä käyttötarkoituksen muuttuminen käyttöönoton ja käytön aikana. Ciborra (1996) kutsuu tätä ilmiötä ajautumiseksi (drifting), sillä käytännöt kehittyvät usein yllättäviin suuntiin ja muutokset ovat monien toimijoiden kontrollin ulottumattomissa. Ajautuminen on mahdollista teknologian ollessa avointa ja käyttäjien voidessa puuhailla ja improvisoida järjestelmän parissa suorittaessaan työtehtäviään. Käyttäjien kokeilujen ja oivallusten kautta syntyy Ciborran mukaan uusia työkäytäntöjä, jotka auttavat integroimaan järjestelmää työympäristöön. Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmiä tutkittaessa tulisi siis olla tietoinen tutkimuskohteen toimintaympäristöstä. Jotta järjestelmien käyttöönottoa voidaan suunnitella ja käyttöä arvioida, pitäisi ottaa huomioon eri osapuolten, erityisesti järjestelmää käyttävien ihmisten näkemykset. Lisäksi on syytä tiedostaa järjestelmien käytölle tyypillinen käyttötapojen muuttuminen ajan myötä. Näiden järjestelmien tutkimista ja arvioimista varten hahmotellaan seuraavassa kehittyvän käytön mallia, joka pyrkii ottamaan edellä mainitut seikat huomioon. Tämän jälkeen esitellään kaksi tapaustutkimusta yhteistyö- ja oppimisympäristöjen käytöstä. Tapaustutkimuksia analysoidaan kehittyvän käytön mallin näkökulmista ja lopuksi arvioidaan mallin soveltuvuutta järjestelmien tutkimiseen. 3.2 Kehittyvän käytön malli Seuraavassa hahmotetaan tutkimuksen aikana kehitettyä mallia yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien arviointiin toiminnan tukemisen näkökulmasta. Tätä kehittyvän käytön malliksi nimettyä viitekehystä käytetään tutkimusaineiston analysointiin, minkä 8

15 perusteella pyritään arvioimaan mallin soveltuvuutta tietojärjestelmien käyttötapojen arviointiin. Kehittyvä käyttö viittaa siihen, että yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien käyttötarkoitus ja -tavat muuttuvat usein käyttöönoton ja käytön aikana (Andriessen, Hettinga & Wulf 2003; Ciborra 1996). Järjestelmien käytön ei siis katsota vakiintuvan käyttöönottovaiheen jälkeen, vaan käytön ajatellaan jatkuvasti kehittyvän käyttäjien tutustuessa niihin paremmin ja löytäessä uusia käyttötapoja (vrt. Karsten 1999). Mallin tarkoituksena on kuvata tietojärjestelmien käyttöönotossa ja käytössä muotoutuvia käytäntöjä, jotka muodostuvat ihmisten ja tietojärjestelmien vuorovaikutuksessa organisaatioissa työyhteisön tasolla. Käytännöt ovat henkilöiden ja yhteisöjen tapoja toimia ja käyttää erilaisia välineitä ja ympäristön mahdollisuuksia (Kaasinen & Norros 2007). Toimintaympäristö tarjoaa välineet ihmisten ja yhteisöjen toiminnalle. Toiminnalla on puolestaan aina kohde, joka jäsentää sitä, miten ihmiset näkevät ympäristönsä ja millaisia suhteita ihmisten ja välineiden välille muodostuu (vrt. Engeström 1987). Kehittyvän käytön mallin lähtökohtana on, että yksittäisen ihmisen tapa käyttää tietojärjestelmiä on yhteydessä hänen ymmärrykseensä niin itse järjestelmästä (välineestä) kuin toiminnan kohteesta (vrt. Engeström 1987). Tämä ymmärrys muotoutuu hänen ollessaan vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten ja tietojärjestelmän kanssa. Yhteisön sisälle muotoutuu usein yhtenäisiä käyttötapoja, jotka ovat sidoksissa niin yksittäisten jäsenten käsityksiin kuin yhteisön normeihin. Mallin (Kuva 1) keskiössä ovat työympäristön muodostamassa toimintajärjestelmässä toimivat tekijät eli ihmiset, joiden työtoiminnalla on joku kohde ja tavoite. Toiminnan kohteet ohjaavat toimintaa ja niitä käsitellään ympäristön tarjoamilla välineillä, kuten tietojärjestelmillä. (Engeström 1999.) Joskus toiminta voi alkaa kohdistua itse välineeseen, esimerkiksi uuden monimutkaisen tietojärjestelmän käyttöön, ja häiritä näin työtehtävän suorittamista. Toimintaa säätelevät myös kuuluminen työyhteisöön sekä yhteisössä vallitsevat säännöt ja työnjako (Engeström 1987). Toimintajärjestelmän osien väliset suhteet ovat siis yhteen punoutuneita ja toisistaan riippuvaisia. Erilaiset jännitteet ja ristiriidat osien suhteissa ovat toisaalta järjestelmän muutosta ja kehittymistä ajavia voimia (Engeström & Miettinen 1999). 9

16 Mitä välineitä järjestelmä tarjoaa toiminnalle? Miten järjestelmä vaikuttaa laajemmin työyhteisön toimintaan? Tutkiva, varovainen käyttö Välineet Suunnitelmallinen, laajeneva käyttö Tekijä Kohde Tulos Säännöt Työnjako Yhteisö Miten työyhteisö käyttää järjestelmän mahdollisuuksia? Kattava, osallistuva käyttö Miten järjestelmä tukee toimintaa ja millaisen yhteistoiminnan se mahdollistaa? Kuva 1. Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien kehittyvän käytön malli. Toimintajärjestelmän osien keskinäiset suhteet vaikuttavat siihen, millaisia käytäntöjä työyhteisössä muodostuu. Käytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa, kun ihmiset osallistuvat yhteisön toimintaan vuorovaikutuksessa toistensa ja välineiden kanssa. Paikalliset tai yksilölliset käytännöt voidaan omaksua tai mukauttaa yhteisön toimintaan, jos yhteisön jäsenet pystyvät rakentamaan yhteisen ymmärryksen muutoksen tarpeesta ja toteuttamaan sen yhdessä. Eri työyhteisöjen käytännöissä voi myös esiintyä yhteentörmäyksiä, jos yhteisöjen jäsenet toimivat yhteistyössä, mutta eivät jaa käsitystä toiminnan kohteesta tai käyttävät välineitä eri tavalla. Erilaisten käyttötapojen avulla voidaan kuvata järjestelmän käyttöönottoa ja käytön kehittymistä. Karsten (1999) on tunnistanut yhteistyöjärjestelmätutkimuksista kolme erilaista käyttötapaa, joiden välillä järjestelmän käyttö organisaatiossa voi liikkua. Yksi tapa on tutkiva, konservatiivinen tai varovainen käyttö (exploratory, conservative or cautious use), jolloin järjestelmät on suunniteltu vastaamaan olemassa olevia työkäytäntöjä, mutta ne ovat rajoittuneita ja jokseenkin joustamattomia. Toinen tapa, suunnitelmallinen ja laajeneva käyttö (planned and expanding use) kuvaa käyttöä, jossa järjestelmät on suunniteltu tukemaan tiettyjä tehtäviä, mutta myös käytön laajentamista uusiin toimintoihin. Kolmatta tapaa, kattavaa ja osallistuvaa käyttöä (extensive and engaged use) kuvaa käyttäjien aktiivinen rooli järjestelmän kehittämisessä sekä työkäytäntöihin sidottujen järjestelmien laaja käyttö. 10

17 Käyttötavat kehittyvät työyhteisön jäsenten toiminnassa järjestelmien eli välineiden avulla. Eri puolilla organisaatiota työskentelevien työyhteisöjen ja yksilöiden lähtökohdat järjestelmien käytölle voivat olla hyvin erilaiset. Siten käyttötavat eri työyhteisöissä ja jopa niiden jäsenten kesken voivat olla erilaisia. Järjestelmien käyttöönotto voi laajeta yksilöiden myötä, kun he löytävät uusia käyttötapoja ja innostuvat kertomaan niistä kollegoilleen. Käyttöönotto ei siis välttämättä aina lähde organisaation tavoitteista, vaan kehittyy myös yksilöiden ja yhteisöjen kokeilujen myötä. Käyttötavat voivat myös kehittyä eri suuntiin näiden kolmen tavan välillä. Käyttötapojen eli järjestelmien käyttöön liittyvien käytäntöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kehittyvän käytön mallissa seuraavista näkökulmista. 1. Mitä välineitä tietojärjestelmä tarjoaa toiminnalle? 2. Miten työyhteisö käyttää järjestelmän mahdollisuuksia? 3. Miten järjestelmä tukee toimintaa ja millaisen yhteistoiminnan se mahdollistaa? 4. Miten järjestelmä vaikuttaa laajemmin työyhteisön toimintaan? Nämä näkökulmat kuvaavat suhdetta teknologian ja työyhteisön toiminnan välillä. Tietojärjestelmä saattaa olla ristiriidassa työyhteisön totuttujen käytäntöjen kanssa, jolloin yhteisön jäsenet voivat ratkaista ongelman joko muuttamalla toimintatapojaan järjestelmää vastaaviksi tai käyttää järjestelmää tavalla, joka mahdollistaa totutut toimintatavat. Tietojärjestelmän joustavuudesta riippuu, kuinka käyttäjät voivat kehittää omia käyttötapojaan. Mikäli tietojärjestelmän koetaan hankaloittavan toimintaa, järjestelmä saatetaan hylätä ja käyttää korvaavia järjestelmiä sen sijaan (Ciborra 1996). Parhaimmillaan järjestelmä on tiedon rakentumisen, välittämisen ja jakamisen ympäristö, jossa yhteisössä toimivat ihmiset voivat rakentaa yhteisiä toiminnan kohteita järjestelmän tarjoamien välineiden avulla. 3.3 Tutkimuskysymykset Edellä esitetyn kehittyvän käytön malli toimii tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä, joka suuntaa empiiristä tutkimusta ja jonka avulla tutkimusaineistoa analysoidaan. Yhteistyö- ja opiskelujärjestelmien tarjoamaa tukea toiminnalle ja oppimiselle organisaatioissa tutkitaan kehittävän käytön mallin näkökulmien avulla, jotka toimivat tutkimuksen tutkimuskysymyksinä: Mitä välineitä tietojärjestelmä tarjoaa toiminnalle? Miten työyhteisö käyttää järjestelmän mahdollisuuksia? Miten järjestelmä tukee toimintaa ja millaisen yhteistoiminnan se mahdollistaa? Miten järjestelmä vaikuttaa laajemmin työyhteisön toimintaan? 11

18 3.4 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena kahdessa organisaatiossa, puolustusvoimissa ja globaalissa teknologiayrityksessä. Kaikki tutkimuksessa haastatellut henkilöt on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimustehtävää varten haastatellut henkilöt. Organisaatio Haastatellut henkilöt Haastatellut yhteensä Puolustusvoimat 8 opiskelijaa, 15 henkilöä 4 opettajaa, 3 kehittäjää Teknologiayritys 7 myyntihenkilöä, 16 henkilöä 5 tuoteasiantuntijaa, 2 koordinaattoria, 2 johtajaa Yhteensä 31 henkilöä Puolustusvoimissa tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin, tutustumalla verkkooppimisympäristö Koulutusportaalia koskevaan dokumentaatioon ja Esiupseerikurssi 59:n verkkototeutukseen oppimisympäristössä sekä osallistumalla oppimisympäristöä käsitteleviin seminaareihin. Puolustusvoimissa haastateltiin 15 henkilöä heidän kokemuksistaan verkko-oppimisympäristön käytöstä koulutuksessa ja työn tukena. Haastateltavista kahdeksan oli Esiupseerikurssi 59:n opiskelijoita, neljä opettajia ja kurssin hallinnoijia sekä kolme järjestelmän kehittäjiä, jotka kaikki kuuluivat puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti haastateltavien työpaikalla, opiskelijoiden haastattelut järjestettiin Maanpuolustuskorkeakoulussa lähiopetuksen yhteydessä. Globaalissa teknologiayrityksessä tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja havainnoiden. Havainnointiin kuului osallistuminen myyntikoulutuksiin. Yrityksessä haastateltiin 16 henkilöä kahdelta liiketoimintalinjalta heidän kokemuksistaan virtuaalisen kokousjärjestelmän käytöstä koulutuksessa ja työn tukena. Haastateltavista seitsemän oli myyntikoulutukseen osallistuvia myyntihenkilöitä, viisi koulutuksen tuoteesittelijöinä toimineita tuoteasiantuntijoita, kaksi koulutuksen koordinaattoreita ja kaksi koulutuksesta vastaavia johtajia. Toisen liiketoimintalinjan työntekijöitä oli haastateltavien joukossa kymmenen ja toisen työntekijöitä oli kuusi. Haastatelluista myyntikoulutuksen osallistujista ja tuote-esittelijöistä kuusi oli suomalaisia ja kuusi ulkomaalaisia muista Euroopan maista. Teemahaastatteluista neljä tehtiin puhelimitse ja 12 tutkittavan virtuaalisen kokousjärjestelmän välityksellä. Kuusi haastattelua tehtiin englannin kielellä, joka oli vieras kieli niin haastateltaville kuin haastattelijallekin. Molempien tapausten teemahaastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti tekstiksi. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmillä. Analyysi 12

19 aloitettiin lukemalla haastattelut läpi ja kirjoittamalla niistä lyhyt kuvaus aineistosta nousevien teemojen mukaan. Tämän jälkeen aineisto koodattiin Atlas-ti-ohjelman avulla. Koodit perustuivat osittain kehittyvän käytön mallin tutkimuskysymyksistä johdettuihin haastattelukysymyksiin, osa koodeista syntyi analyysin aikana. Koodattua aineistoa alettiin sitten tiivistää ryhmittelemällä koodit niitä yhdistävien teemojen alle ja kokoamalla jokaisen haastateltavan kokemukset erikseen näihin koodeihin liittyen. Tämän jälkeen ryhdyttiin kirjoittamaan kaikkien haastateltavien kokemukset yhdistävää tapauskuvausta teemoittain. Tässä vaiheessa päällekkäisiä teemoja yhdisteltiin ja teemoja ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. 3.5 Puolustusvoimien verkko-oppimisympäristön käyttö täydennyskoulutuskurssilla Seuraavassa kuvataan puolustusvoimien Koulutusportaalin, erityisesti Verkkosotakoulun käyttöä esiupseerikurssilla haastateltujen henkilöiden kertomien kokemusten ja heidän tulkintojensa pohjalta. Tuloksissa on erotettu haastateltujen opiskelijoiden, opettajien ja järjestelmän kehittäjien näkökulmat erilaisten näkemysten moninaisuuden osoittamiseksi. Ne tuovat esiin järjestelmän käyttöön liittyvät erilaiset kokemukset ja käsitykset. Tuloksissa on pyritty erottamaan, milloin kuvataan koko Koulutusportaaliin, milloin Verkkosotakoulun käyttöön liittyviä asioita. Haastateltavien puheesta poimituissa otteissa saatetaan kuitenkin puhua Koulutusportaalista, vaikka viitattaisiin vain sen yhteen osaan Verkkosotakouluun. Ensimmäiseksi kuvataan verkko-oppimisympäristön pitkällistä kehittämisprosessia puolustusvoimissa. Tämän jälkeen keskitytään Verkkosotakoulun käyttöön Esiupseerikurssilla. Siihen liittyen tuodaan esiin haastateltavien näkemyksiä siitä, miten oppimisympäristön käyttö tukee oppimista ja toimintaa kurssilla sekä millaisia haasteita sen käyttöön liittyy Verkko-oppimisympäristön kehittäminen puolustusvoimissa Oppimisympäristön kehittäminen monimuoto-opetuksena on ollut osa puolustusvoimien koulutusjärjestelmän uudistamista. Monimuotokoulutus lähti liikkeelle 1996 monimuotokouluttajien koulutuksesta yhteistyössä yliopistojen kanssa (Kalliomaa 2003). Samoihin aikoihin Ilmatorjuntakoululla alettiin kehittää omaa verkkoympäristöä, josta muodostui teknisen ympäristön pilotti, Milnet-portaali. Portaaliin oli tarkoitus kerätä eri opettajien tekemää materiaalia, ja sitä käytettiin mm. kertausharjoituksissa, joiden yhteydessä tutkittiin myös verkko-opiskelun tuloksia (Ilmatorjuntaupseeri 2001). Verkkotuetun monimuoto-opetuksen kehittämisessä tekniset ja pedagogiset näkökulmat kulkivat siis rinnakkain, mutta niiden integrointi oli vähäistä. Puolustusvoimissa haluttiin kehittyä osana suomalaista tietoyhteiskuntaa ja kehittää valtakunnallista ympäristöä monimuoto-opetuksen tueksi. Tätä valmistemaan perustettiin vuonna 2000 Avoin opiskelu- ja työskentely-ympäristön kehittämisohjelma (AVOT). Ohjelmaan kuului niin 13

20 oppimisympäristöjen tekninen kehittäminen kuin verkko-oppimisympäristöjen opetusmenetelmien kehittäminen. (Kalliomaa 2003.) AVOT-ohjelma ja sen seuraaja, vuonna 2005 alkanut Oppimisympäristöt-kehittämisohjelma ovat osa puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa ja palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen strategiaa, jotka ohjaavat kulttuurillista ja toiminnallista muutosprosessia (Manninen & Paananen 2006). AVOT-kehittämisohjelma jaettiin kolmeen hankkeeseen: (1) oppimis- ja työskentelyympäristöjen tekniseen kehittämiseen, josta vastasi Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus (nyk. Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus); (2) verkko-oppimisympäristöjen opetusmenetelmien kehittämiseen, josta Maanpuolustuskorkeakoulu oli vastuussa; ja (3) avointa tietoverkkoa käyttävään reservin koulutuksen kehittämiseen, joka oli pääesikunnan asevelvollisuusosaston vastuulla. Hankkeeseen ei perustettu omaa projektiorganisaatiota, vaan kehittämistyöhön osallistuvat tekivät sitä muun työnsä ohella. Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on ollut opetusmenetelmien kehittämisen perustuminen tutkittuun tietoon. (Kalliomaa 2003.) Niinpä AVOT-hanketta on tutkittu eri näkökulmista: Kalliomaa (2003) teki väitöskirjansa verkkopohjaisen monimuoto-opetuksen kehittämisestä, ja Paananen, Tura ja Jauhiainen (2004) tutkivat AVOT-ohjelman toteutumista joukko-osastoissa. Oppimisympäristön tekninen kehittäminen edistyi siten, että Milnet-portaali korvattiin puolustusvoimien koulutusportaalilla (KOPO) vuonna Se tarjoaa verkkotuettua monimuoto-opetusta niin puolustusvoimien henkilökunnalle, varusmiehille kuin reserviläisille eli mahdollisia käyttäjiä olisi näistä ryhmistä noin Lisäksi yli 15- vuotiaat Suomen kansalaiset voivat rekisteröityä oppimisympäristöön (https://www.milnet.fi/). Koulutusportaali käsitti tutkimuksen tekemisen aikaan neljä osaa: verkko-opetusta itseopiskelukursseina ja monimuoto-opetukseen sisältyvinä etäopiskelujaksoina tarjoavan Verkkosotakoulun, tiedonhakuun tarkoitetun tietopankin, osaamisen ja koulutustarpeiden kartoituksen sekä sähköpostin. Puolustusvoimien työntekijöilleen tarjoaman toisen internet-sähköpostipalvelun takia Koulutusportaalin sähköposti kuitenkin poistettiin käytöstä kesällä Verkkosotakoulun käyttö esiupseerikurssin opetuksessa Verkkosotakoulu oli esiupseerikurssilla käytössä toista kertaa tutkimusta tehtäessä. Esiupseerikurssilla opetus järjestetään ensimmäisellä lukukaudella lähi- ja etäopetuksena muutaman viikon pituisina jaksoina, toisella lukukaudella lähiopetus painottuu opetettavien aiheiden takia. Lähiopetukseen kuuluu myös erilaisia ryhmätöitä ja harjoituksia. Kurssin tavoitteiden mukaan Verkkosotakoulu on syksyn etäjaksoilla kurssin päätyökalu, ja kevään lähiopetuksessakin sen tulisi olla tärkeä työkalu. Syksyn etäjaksojen aikana opiskelijat opiskelevat hajautuneina ympäri Suomea ja käyttävät oppimisympäristöä työpaikalla, kotona ja oppimiskeskuksessa. Suuri osa opiskelijoita on muodostanut alueellisia opintopiirejä, joissa he tekevät yhdessä ryhmätöitä ja pohtivat opiskeltavia asioita. Kaikki opiskelijat saavat koulutuksen ajaksi kannettavat tietokoneet käyttöönsä, joten he voivat valita opiskelupaikkansa omien tarpeidensa mukaan. 14

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK Mirva Pilli-Sihvola@kyamk.fi Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö 1 Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK, on ammattikorkeakoulujen (29) muodostama yhteistyöverkosto.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot