Maan laadun, antennin korkeuden ja polarisaation vaikutus HF-antennin suorituskykyyn
|
|
|
- Eero Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maan laadun, antennin korkeuden ja polarisaation vaikutus HF-antennin suorituskykyyn Esitelmä SRAL:n syyspäivillä Äänekoskella Pekka Ketonen, OH1TV OH1TV 1
2 Antennin suorituskykyyn vaikuttaa 1. Lähtökulma = tulokulma 2. Vahvistus lähetyksessä ja vastaanotossa (dbi) Suuntaavuus vastaanotossa Nämä puolestaan riippuvat seuraavista 1. Maasto Maan ominaisuudet Korkeuserot 2. Antennin korkeus horisontaali antenneilla 3. Itse antenni OH1TV 2
3 Esityksen sisällysluettelo 1. Ideaaliset perusantennit: GP, pysty ja vaaka dipoli 2. Maan laadun vaikutus 1. GP 2. Vertikaali dipoli 3. Horisontaali dipoli 4. Yhteenveto edellisistä 5. Liite: 20m 3-el yagi, maan laadun vaikutus 6. Liite: 20m VDA, maan laadun vaikutus 3. Horisontaali antennin korkeuden merkitys 1. Lähtökulman laskeminen 2. Optimi korkeus eri maanosiin 20 metrillä 3. Optimi korkeus eri maanosiin 40 metrillä 4. Optimi korkeus eri maanosiin 15 metrillä 5. Optimi korkeus eri maanosiin 10 metrillä OH1TV 3
4 1. Ideaalinen λ/4-gp Ideaalinen λ/2-dipoli pysty Ideaalinen λ/2-dipoli vaaka Mitä eroa? OH1TV 4
5 1.1. λ/4 vertikaali häviöttömän maan päällä 5.15dBi, lähtökulma 0 astetta 2.15dBi dB = 5.16dBi Varttiaallon keppi on puolikas dipolista. Voidaan kuvitella, että puuttuvan osan teho syötetään keppiin ja näin saadaan dipolin gain 2.15dBi dB OH1TV 5
6 1.2. λ/2 vertikaali häviöttömän maan päällä 6.85dBi, lähtökulma 0 astetta 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Puolen aallon pysty dipoli säteilee vain puoliavaruuteen. Voidaan kuvitella, että puuttuvan osan teho syötetään antenniin ja näin saadaan 3.01dB lisää vahvistusta. 1.69dB tulee siitä, että maanpinna alapuolella oleva vastinkytkennän antenni tekee collineaarisen ryhmän, jossa virtamaksimien etäisyys on λ/2 + 20cm OH1TV 6
7 1.3. λ/2 vaaka dipoli häviöttömän maan päällä 1 λ korkeudessa 8.17dBi, lähtökulma 14.5 astetta ( ja 48 astetta) 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Dipoli on päästä katsottuna ympäri säteilevä. Puolet tehosta näin ollen kohtaa maan. Jos maa on häviötön, kaikki heijastuu takaisin. Suoran säteilyn ja heijastuneen kentät summautuvat kuten jännitteet. Kaksi yhtä suurta saman vaiheisena nostaa jännitteen kaksinkertaiseksi eli +6.02dB. Tehoa noissa kohdissa nousee nelinkertaiseksi. Tämä on mahdollista, koska minimikohtien teho vapautuu. Tulos on lähes sama kaikilla korkeuksilla. Pieni vaihtelu johtuu vuorovaikutuksesta antennin ja sen peilikuvan kanssa OH1TV 7
8 2. Mitä maan laatu vaikuttaa näihin perus antenneihin? OH1TV 8
9 2.1. λ/4 GP eri maalajien yllä OH1TV 9
10 λ/4 vertikaali häviöttömän maan päällä 5.15dBi, 0 astetta 2.15dBi dB = 5.16dBi Varttiaallon keppi on puolikas dipolista. Voidaan kuvitella, että puuttuvan osan teho syötetään keppiin ja näin saadaan dipolin gain 2.15dBi dB OH1TV 10
11 λ/4 vertikaali suolaisen meriveden päällä 4.48dBi, 10 astetta Suolaisen meriveden johtavuus on 5S ja dielektrisyyskerroin 81 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 0.68dB OH1TV 11
12 λ/4 vertikaali makean veden päällä 1.97dBi, 21 astetta Makean veden johtavuus on 0.001S ja dielektrisyyskerroin 80 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 3.19dB OH1TV 12
13 λ/4 vertikaali normaali maan päällä -0.29dBi, 26 astetta Normaali maan johtavuus on 0.005S ja dielektrisyyskerroin 13 Maaheijastuksen häviöt ovat = 5.45dB OH1TV 13
14 λ/4 vertikaali kuivan hiekkamaan päällä -0.68dBi, 28 astetta Kuivan hiekkamaan johtavuus on 0.002S ja dielektrisyyskerroin 10 Maaheijastuksen häviöt ovat = 5.84dB OH1TV 14
15 2.2 λ/2 pysty dipoli eri maalajien yllä OH1TV 15
16 λ/2 vertikaali häviöttömän maan päällä 6.85dBi, 0 astetta 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Puolen aallon pysty dipoli säteilee vain puoliavaruuteen. Voidaan kuvitella, että puuttuvan osan teho syötetään antenniin ja näin saadaan 3.01dB lisää vahvistusta. 1.69dB tulee siitä, että maanpinna alapuolella oleva vastinkytkennän antenni tekee collineaarisen ryhmän, jossa virtamaksimien etäisyys on λ/2 + 20cm OH1TV 16
17 λ/2 vertikaali suolaisen meriveden päällä 5.83dBi, 7 astetta Ideaalitaapauksessa vahvistus on 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Meriveden johtavuus on 5S ja dielektrisyyskerroin 81 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 1.02dB OH1TV 17
18 λ/2 vertikaali makean veden päällä 2.76dBi, 15 astetta Ideaalitaapauksessa vahvistus on 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Makean veden johtavuus on 0.001S ja dielektrisyyskerroin 80 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 4.1dB OH1TV 18
19 λ/2 vertikaali normaalin maan päällä 0.11dBi, 19 astetta Ideaalitaapauksessa vahvistus on 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Normaali maan johtavuus on 0.005S ja dielektrisyyskerroin 13 Maaheijastuksen häviöt ovat = 6.74dB OH1TV 19
20 λ/2 vertikaali kuivan hiekkamaan päällä 0.14dBi, 20 astetta Ideaalitaapauksessa vahvistus on 2.15dBi dB +1.69dB = 6.85dBi Kuivan hiekkamaan johtavuus on 0.002S ja dielektrisyyskerroin 10 Maaheijastuksen häviöt ovat = 6.71dB OH1TV 20
21 2.3 λ/2 vaaka dipoli 1 λ korkeudella eri maalajien yllä OH1TV 21
22 λ/2 vaaka dipoli häviöttömän maan päällä 1 λ korkealla 8.17dBi, 14.5 astetta 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Dipoli on päästä katsottuna ympäri säteilevä. Puolet tehosta näin ollen kohtaa maan. Jos maa on häviötön, kaikki heijastuu takaisin. Suoran säteilyn ja heijastuneen kentät summautuvat kuten jännitteet. Kaksi yhtä suurta saman vaiheisena nostaa jännitteen kaksinkertaiseksi eli +6.02dB. Tehoa noissa kohdissa nousee nelinkertaiseksi. Tämä on mahdollista, koska minimikohtien teho vapautuu. Tulos on lähes sama kaikilla korkeuksilla OH1TV 22
23 λ/2 vaaka dipoli suolaisen veden päällä 1 λ korkealla 8.16dBi, 14 astetta 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Meriveden johtavuus on 5S ja dielektrisyyskerroin 81 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 0.01dB OH1TV 23
24 λ/2 vaaka dipoli makean veden päällä 1 λ korkealla 7.93dBi, 14 astetta 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Makean veden johtavuus on 0.001S ja dielektrisyyskerroin 80 Vesiheijastuksen häviöt ovat = 0.24dB OH1TV 24
25 λ/2 vaaka dipoli normaali maan päällä 1 λ korkealla 7.66dBi, 14 astetta 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Normaali maan johtavuus on 0.005S ja dielektrisyyskerroin 13 Maaheijastuksen häviöt ovat = 0.51dB OH1TV 25
26 λ/2 vaaka dipoli kuivan hiekan päällä 1 λ korkealla 7.52dBi, 14 astetta 2.15dBi+6.02dB=8.17dBi Kuivan hiekkamaan johtavuus on 0.002S ja dielektrisyyskerroin 10 Maaheijastuksen häviöt ovat = 0.65dB OH1TV 26
27 2.4. Yhteenveto maan laadun vaikutuksesta em perusteella Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök -5 Ideaali Merivesi Makea vesi Normaali maa Hiekka maa GP/dBi Vert dipo/dbi Horis dipo/dbi Sarake1 GP/ast Vert dipo/ast Horis dipo/ast on vahvistus, 4-6 on lähtökulma OH1TV 27
28 2.4. Yhteenveto maan laadun vaikutuksesta em perusteella Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök -5 Ideaali Merivesi Makea vesi Normaali maa Hiekka maa GP/dBi Vert dipo/dbi Horis dipo/dbi Sarake1 GP/ast Vert dipo/ast Horis dipo/ast on vahvistus, 4-6 on lähtökulma OH1TV 28
29 2.4. Yhteenveto maan laadun vaikutuksesta em perusteella Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök -5 Ideaali Merivesi Makea vesi Normaali maa Hiekka maa GP/dBi Vert dipo/dbi Horis dipo/dbi Sarake1 GP/ast Vert dipo/ast Horis dipo/ast on vahvistus, 4-6 on lähtökulma OH1TV 29
30 2.4. Yhteenveto maan laadun vaikutuksesta em perusteella Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök -5 Ideaali Merivesi Makea vesi Normaali maa Hiekka maa GP/dBi Vert dipo/dbi Horis dipo/dbi Sarake1 GP/ast Vert dipo/ast Horis dipo/ast on vahvistus, 4-6 on lähtökulma OH1TV 30
31 2.4. Yhteenveto maan laadun vaikutuksesta em perusteella Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök Vahvis Lähtök -5 Ideaali Merivesi Makea vesi Normaali maa Hiekka maa GP/dBi Vert dipo/dbi Horis dipo/dbi Sarake1 GP/ast Vert dipo/ast Horis dipo/ast on vahvistus, 4-6 on lähtökulma OH1TV 31
32 2.5. Liite: 3-el Yagi Maan laadun vaikutus 20m alueella OH1TV 32
33 el Yagi vapaassa tilassa, f=14.15mhz 8.13dB OH1TV 33
34 el Yagi 25m korkealla, merivesi 13.98dBi, 12 astetta Käytännön ideaali tapaus Vesi 5S/Ԑ= OH1TV 34
35 el Yagi 25m korkealla, makea vesi 13.8dBi, 12 astetta Vahvistus 0.18dB pienempi kuin meriveden päällä Lähtökulma sama kuin meriveden päällä Vesi 0.001S/Ԑ= OH1TV 35
36 el Yagi 25m korkealla, normaali maa 13.53dBi, 12 astetta Vahvistus 0.45dB pienempi kuin meriveden päällä Lähtökulma sama kuin meriveden päällä Maa 0.005mS/Ԑ= OH1TV 36
37 el Yagi 25m korkealla, kuiva hiekka maa 13.43dBi, 12 astetta Vahvistus 0.55dB pienempi kuin meriveden päällä Lähtökulma sama kuin meriveden päällä Maa 0.002mS/Ԑ= OH1TV 37
38 el Yagi 25m korkealla, yhteenveto maan laadun vaikutuksesta Ero vahvistuksessa meriveden ja hiekkamaan välillä on 0.55dB Vastaava ero dipolilla oli 0.64dB Ero lähtökulmassa meriveden ja hiekkamaan välillä on asteen murto-osa Vastaava ero dipolilla oli myös asteen osia Kun horisontaalinen HF-antenni on vähintään 1 aallon mitan korkealla, maan laadulla ei ole käytännön merkitystä OH1TV 38
39 2.6. Liite: VDA- antenni, Maan laadun vaikutus 20m alueella VDA=Vertical Dipole Array Polarisaatio on vertikaalinen OH1TV 39
40 15m VDA at 9M0O in OH1TV 40
41 Vertical Dipole Array, the concept Reflector Driven element F Cable Ground Distance < λ/4 Salt water, sea OH1TV 41
42 el VDA, häviötön maa 11.36dBi, 0 astetta Vahvistus 11.36dBi Lähtökulma 0 astetta Häviötön maa on puhdasta teoriaa Merivesi on käytännössä paras maa HF-alueella OH1TV 42
43 el VDA, etäisyys 5m suolaisesta vedestä 9.8dBi, 7 astetta Vahvistus 9.8dBi 1.56dB huonompi kuin häviöttömässä maassa Lähtökulma 7 astetta Lähtökulma sama kuin 43m korkealla vaaka-antennilla Vahvistus 1.7dB parempi kuin 43m korkealla dipolilla Vesi 5S / Ԑ= OH1TV 43
44 el VDA, 5m makeasta vedestä 6.85dBi, 13 astetta Vahvistus 6.85dBi 3dB huonompi kuin merivesi tapaus Lähtökulma 13 astetta Lähtökulma sama kuin 23m korkealla vaakaantennilla Vahvistus 1dB pienempi kuin 23m korkealla dipolilla Vesi 0.001S / Ԑ= OH1TV 44
45 el VDA, keskimääräinen maa 4.38dBi, 17 astetta Vahvistus 4.38dBi 5.4dB huonompi kuin merivesi tapaus Lähtökulma 17 astetta Lähtökulma sama kuin 18m korkealla vaakaantennilla Vahvistus 3.1dB pienempi kuin 18m korkealla dipolilla Maa 0.005S / Ԑ= OH1TV 45
46 el VDA, kuiva hiekka maa 4.47dBi, 18 astetta Vahvistus 4.47dBi 5.3dB huonompi kuin merivesi tapaus Lähtökulma 18 astetta Lähtökulma sama kuin 17m korkealla vaakaantennilla Vahvistus 3dB pienempi kuin 17m korkealla dipolilla Maa 0.002S / Ԑ= OH1TV 46
47 Yhteenveto vertikaalien ominaisuuksista 20m alueella Ominaisuudet riippuvat erittäin voimakkaasti maan johtavuudesta ja dielektrisyys kertoimesta Suolainen merivesi on paras ympäristö Antennin etäisyys vesirajasta tulee olla max ¼ aallon mittaa eli 5m 20m alueella. Vesi hyödyttää vain, jos se on säteilysuuntaan Saavutetaan matala lähtökulma, alle 10 astetta Vahvistus vertailukelpoinen horisontaali antennien kanssa Makean veden yli saadaan tyydyttäviä tuloksia Normaali maalla vertikaali ei ole kilpailukykyinen. Voidaan toki käyttää, jos horisontaali antennia ei saa asennettua OH1TV 47
48 3. Mikä on horisontaali antennin optimaalinen korkeus eri yhteysväleillä? OH1TV 48
49 3.1. Horisontaali antennin lähtökulman laskeminen Antenna λ/2 / 2h = sin θ θ θ = asin ( λ/2 / 2h) θ h θ Ground h Image antenna Becomes λ/2 Peiliantenni on vastakkaisessa vaiheessa varsinaiseen antenniin nähden. Tämä vastaa sitä, että maaheijastuksessa vaihe kääntyy 180 astetta. Kun peiliantennista matka etäpisteeseen on λ/2 verran pitempi, ovat molempien antennien signaalit sitten jo samassa vaiheessa ja summautuvat, saadaan 6dB vahvistusta lähtökulmalla ϴ OH1TV 49
50 Lähtökulma, kun korkeus aallonpituus mittana OH1TV 50
51 Lähtökulma, kun korkeus aallonpituus mittana OH1TV 51
52 3.2. Optimi korkeuksia 20m horisontaali antennille? OH1TV 52
53 Antenna height / m Tarvittava antennin korkeus yhdellä hypyllä 20m alueella Optimal antenna height on 14.2MHz, when F2-layer is on 250 or 400km level km 400km Tulokulmaan vaikuttaa: -F2-kerroksen korkeus -F2-kerroksen vinous -Hyppyjen määrä Station distance / km OH1TV 53
54 Figure of Merit, hyvyysluku ARRL:n Antenna Handbookin HFTA-ohjelmassa lasketaan hyvyysluku Figure of Merit, jota voi käyttää antenniasennuksen optimointiin FoM on tilastollisesti painotettu keskiarvo. Kunkin tulokulman vahvistus on kerrottu kyseisen tulokulman todennäköisyydellä ja sitten on laskettu nämä yhteen. Tuloksena on dbi-arvo, joka edustaa pitkän ajan keskiarvoa antennin vahvistukselle ko yhteysvälillä. Olen käyttänyt tässä esityksessä optimikorkeuksien arvioimiseen periaatetta, että 0.1dB pudotus FoM:n maksimiarvosta antaa rajat Tulokulman vaihteluun vaikuttavat mm F2-kerroksen korkeuden vaihtelu Hyppyjen lukumäärä F2-kerroksen kaltevuus Katso seuraava sivu OH1TV 54
55 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH-Eurooppa Optimi korkeus 13-18m Tällöin Figure of Merit >5.1dBi FoM maksimi 5.2dBi > Korkeus ¾ λ 2009 data base ARRL Tulokulma jakautuma OH1TV 55
56 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH-Oceania Optimi korkeus 36-62m Tällöin Figure of Merit >5.1dBi FoM maksimi 5.2dBi > Korkeus 2-3λ 2009 data base ARRL OH1TV 56
57 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH-Japani Optimi korkeus 25-35m Tällöin Figure of Merit >5.6dBi FoM maksimi 5.7dBi > Korkeus 1.5λ 2009 data base OH1TV 57
58 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH - Etelä- Amerikka Optimi korkeus 36-56m Tällöin Figure of Merit >5.5dBi FoM maksimi 5.6dBi > Korkeus 2λ 2009 data base OH1TV 58
59 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH-USA Optimi korkeus 32-51m Tällöin Figure of Merit >5.4dBi FoM maksimi 5.5dBi > Korkeus 2λ 2009 data base OH1TV 59
60 Optimi korkeus 3-el yagilla 20 metrillä OH-USA Optimi korkeus 31-52m Tällöin Figure of Merit >10.2dBi FoM maksimi 10.3dBi Antenni 7dBi, puomi 16` eli 4.9m > Korkeus 2λ 2009 data base OH1TV 60
61 Optimi korkeus 6-el yagilla 20 metrillä OH-USA Optimi korkeus 33-50m Tällöin Figure of Merit >14.2dBi FoM maksimi 14.3dBi Antenni 11dBi, puomi 60` eli 18.3m > Korkeus 2λ >Optimi korkeus ei juurikaan riipu elementtien määrästä 2009 data base OH1TV 61
62 Optimi korkeus dipolille 20 metrillä OH-Afrikka Optimi korkeus 20-42m Tällöin Figure of Merit >5.4dBi FoM maksimi 5.5dBi > Korkeus 1-2λ 2009 data base OH1TV 62
63 Yhteenveto: 20m optimi antennikorkeudet Suomessa Eurooppa Afrikka Japani USA Etelä-Amer Oceania Alakorkeus Optimi alue OH1TV 63
64 3.3. Optimi korkeuksia 40m horisontaali antennille? OH1TV 64
65 Tarvittava antennin korkeus yhdellä hypyllä 40m alueella OH1TV 65
66 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-Eurooppa Optimi korkeus 25-31m Tällöin Figure of Merit >4.8dBi FoM maksimi 4.9dBi >korkeus ¾ λ 2009 data base OH1TV 66
67 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-Japani Optimi korkeus 42-55m Tällöin Figure of Merit >5.7dBi FoM maksimi 5.8dBi >korkeus λ 2009 data base OH1TV 67
68 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-USA Optimi korkeus Tällöin Figure of Merit >5.7dBi FoM maksimi 5.8dBi >korkeus 1.5λ 2009 data base OH1TV 68
69 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-South America Optimi korkeus 55-73m Tällöin Figure of Merit >5.9dBi FoM maksimi 6.0dBi >korkeus 1.5λ 2009 data base OH1TV 69
70 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-Oceania Optimi korkeus m Tällöin Figure of Merit >5.9dBi FoM maksimi 6.0dBi > Korkeus 2λ 2009 data base OH1TV 70
71 Optimi korkeus dipolille 40 metrillä, OH-Afrikka Optimi korkeus 30-43m Tällöin Figure of Merit >5.3dBi FoM maksimi 5.4dBi > Korkeus 1λ 2009 data base OH1TV 71
72 Yhteenveto: 40m optimi antennikorkeudet Suomessa Aina 159m asti Eurooppa Afrikka Japani USA Etelä-Amer Oceania Alakorkeus Optimi alue OH1TV 72
73 3.4. Optimi korkeuksia 15m horisontaali antenneille OH1TV 73
74 Tarvittava antennin korkeus yhdellä hypyllä 15m alueella OH1TV 74
75 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH-Eurooppa Optimi korkeus 9-12m Tällöin Figure of Merit >4.9dBi FoM maksimi 5.0dBi > Korkeus 0.66λ 2009 data base OH1TV 75
76 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH-Japani Optimi korkeus 20-34m Tällöin Figure of Merit >5.4dBi FoM maksimi 5.5dBi > Korkeus 1.5-2λ 2009 data base OH1TV 76
77 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH-USA Optimi korkeus 27-41m Tällöin Figure of Merit >5.6dBi FoM maksimi 5.7dBi > Korkeus 2λ 2009 data base OH1TV 77
78 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH-Oceania Optimi korkeus 28-85m Tällöin Figure of Merit >5.5dBi FoM maksimi 5.6dBi > Korkeus 2-5λ 2009 data base OH1TV 78
79 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH-Afrikka Optimi korkeus 26-58m Tällöin Figure of Merit >5.5dBi FoM maksimi 5.7dBi Delta 0.2dB! > Korkeus 2-4λ 2009 data base OH1TV 79
80 Optimi korkeus dipolille 15 metrillä OH - Etelä-Amerikka Optimi korkeus 25-82m Tällöin Figure of Merit >5.5dBi FoM maksimi 5.7dBi Delta 0.2dB! > Korkeus 2-4λ 2009 data base OH1TV 80
81 Yhteenveto: 15m optimi antennikorkeudet Suomessa Eurooppa Japani USA Afrikka Etelä-Amer Oceania Alakorkeus Optimi alue OH1TV 81
82 3.5. Optimi korkeuksia 10m horisontaali antenneille OH1TV 82
83 Tarvittava antennin korkeus yhdellä hypyllä 10m alueella OH1TV 83
84 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH-Eurooppa Optimi korkeus 23-28m Tällöin Figure of Merit >5.0dBi FoM maksimi 5.3dBi > Korkeus 2.25λ 2009 data base OH1TV 84
85 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH-USA Optimi korkeus 24-31m Tällöin Figure of Merit >6.4dBi FoM maksimi 6.5dBi > Korkeus 2.5 λ 2009 data base OH1TV 85
86 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH-Japani Optimi korkeus 26-34m Tällöin Figure of Merit >5.7dBi FoM maksimi 5.8dBi > Korkeus 3 λ 2009 data base OH1TV 86
87 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH-Oceania Optimi korkeus 30-53m Tällöin Figure of Merit >5.6dBi FoM maksimi 5.7dBi > Korkeus 3-5λ 2009 data base OH1TV 87
88 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH-Afrikka Optimi korkeus 20-27m Tällöin Figure of Merit >5.8dBi FoM maksimi 6.0dBi Delta 0.2dB! > Korkeus 2-2.5λ 2009 data base OH1TV 88
89 Optimi korkeus dipolille 10 metrillä OH - Etelä-Amerikka Optimi korkeus 22-30m Tällöin Figure of Merit >5.7dBi FoM maksimi 5.8dBi > Korkeus 2-2.5λ 2009 data base OH1TV 89
90 Yhteenveto: 10m optimi antennikorkeudet Suomessa Eurooppa Etelä-Amer USA Japani Afrikka Oceania Alakorkeus Optimi alue OH1TV 90
91 4. Kumpuilevan maaston vaikutus OH1TV 91
92 OH1TV 92
93 OH1TV 93
94 OH1TV 94
95 5. Antennin suorituskykyyn vaikuttaa 1. Lähtökulma / tulokulma 2. Vahvistus lähetyksessä ja vastaanotossa (dbi) Suuntaavuus, tärkeä erityisesti vastaanotossa Nämä puolestaan riippuvat seuraavista 1. Antennin korkeus Lähtökulmaan 2. Maasto Maan ominaisuudet Häviöihin Vertikaaleilla myös lähtökulmaan Korkeuserot Lähtökulmaan 3. Itse antenni Vahvistus, etu/taka-suhde OH1TV 95
80m antenneista kotimaan työskentelyssä
80m antenneista kotimaan työskentelyssä Pekka Ketonen, OH1TV 16.11.2016 OH1TV 1 Vertailua 80m kotimaan antenneista 1. Yleistä 2. λ luuppi 3. Magneettinen luuppi 4x4m 4. λ/2 dipoli 5. Yhteenvweto ja johtopäätökset
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä
Antennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf
Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY
Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä
Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.
Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibelilaskentaa Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P
Desibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia
Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P i = 100000 B = P o /P
df4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d-22113 hamburg info@spiderbeam.net www.spiderbeam.net
Spiderbeam kehitettiin Dxpeditioihmisten unelma-antenniksi. Se on täysikokoinen, kevyt, kolmen taajuusalueen yagi joka on valmistettu lasikuidusta ja langasta. Koko antenni painaa ainoastaan kg, mikä tekee
Kilpailutyöskentely usean antennin järjestelmällä
SRAL:n Talvipäivät Aulangolla 21.-23.3.2003 Kilpailutyöskentely usean antennin järjestelmällä Jari Koski, OH6QU Johdanto Käytännön kokemuksia ja ripaus teoriaa kerrostettujen antennien sekä useaan suuntaan
Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen
Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri
SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia. Tiiti Kellomäki, OH3HNY. antenneja
Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia i i Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia! Desibeli ylikurssia! i ylikurssia!
Antennit ja syöttöjohdot. OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY
Antennit ja syöttöjohdot OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja Aallonpituus Aallonpituus = valon
Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds
Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden
V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa
Antennit osana viestintäjärjestelm ää Antennien pääk äy ttö tark o itu s o n to im inta v iestintäjärjestelm issä. V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an 2-1 8 m u k aisella piirillä, jo ssa
RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
EMC Suojan epäjatkuvuudet
EMC Suojan epäjatkuvuudet EMC - Aukot suojassa Edelliset laskelmat olettivat että suoja on ääretön ehyt tasopinta Todellisuudessa koteloissa on saumoja, liitoksia aukkoja: tuuletus, painonapit luukkuja,
1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet
Antennitarvikkeet Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennit ULA-antenni Tilausnro: A100193/SSTL-koodi 75 001 02 ULA- radioantenni vaaka- ja pystypolarisaatio vastaanotolla
Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet:
Sä te ily k e n ttie n ra tk a ise m in e n Yleisen antennin säteily k enttien ratk aisem isen v aih eet: 1. E tsi A integ roim alla y h tälö A = µ e jβr 4π r V Je j βˆr r dv, (40 ) 2. L ask e E E = jωa
RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
RF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
Suunta-antennin valinta
Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin
521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3
51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi
Antennitarvikkeet. Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet
Antennitarvikkeet Antennit haaroittimet jaottimet kaapelit liittimet vahvistimet Antennit ULA-antenni Tilausnro: A100194/SSTL-koodi 75 001 02 ULA- radioantenni vaaka- ja pystypolarisaatio vastaanotolla,
Operaattorin näkemyksiä AGENDA. SANT vierailu Ruotsiin, syyskuu 2014. Taajuuksien käyttö. Palveluiden käyttötapa muuttuu. (DNA:n) antenni-tv
Operaattorin näkemyksiä SANT vierailu Ruotsiin, syyskuu 2014 AGENDA Taajuuksien käyttö Palveluiden käyttötapa muuttuu (DNA:n) antenni-tv olli.knuuttila@dna.fi +358 440 444 951 1 T2-siirtymä / LVM väliraportti
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 9 / versio 9. marraskuuta 2015 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori
1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
Heijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
Scanned by CamScanner
Scanned by CamScanner ELEC-C414 Kenttäteoria ESIMERKKIRATKAISUT 2. välikoe: 13.12.216 4. (a) Ominaisimpedanssi (merkitään Z ) on siirtojohdon ominaisuus. Se on siis eri asia kuin tasoaaltojen yhteydessä
Tuotesivu TV-Antennipaketti 12V 1S #201/ 1P #204
Tuotesivu TV-Antennipaketti 12V 1S #201/ 1P #204 Ammattiliikkeen suunnittelema 12 V akulla toimiva TV-antennipaketti. Soveltuu uudiskohteisiin 2-10 katselupisteelle. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF-
Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302
Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF
SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE
SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen
Elektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
Työn tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
Siirtolinjat - Sisältö
Siirtolinjat - Sisältö Siirtolinjatyypit Symmetriset siirtolinjat Epäsymmetriset siirtolinjat Ominaisimpedanssi SWR, sovitus Siirtolinjojen ominaisuuksia Syöttöjohtotyyppejä: Koaksiaalikaapeli (koksi)
Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-
BIOHIILEN LEVITYS Tässä analyysissä olevat rajaukset perustuvat Priit Tammeorgin lausuntoon. Biohiiltä ei tule levittää alueille, jotka ovat liian lähellä vettä ja joissa tulva-aikoina vesi voi huuhtoa
KRISTALLOGRAFIASSA TARVITTAVAA MATEMA- TIIKKAA
KRISTALLOGRAFIASSA TARVITTAVAA MATEMA- TIIKKAA Aloita kertaamalla hilan indeksointi niin, että osaat kuutiollisen kiteen tasojen ja suuntien Miller-indeksit. Vektorit määritellään yleisessä muodossa r
Resonanssiantennit. Resonanssiantenni on antenni, jossa esiintyy seisova aalto ja syöttöreak tanssi on nolla resonanssissa.
Resonanssiantennit Resonanssiantenni on antenni, jossa esiintyy seisova aalto ja syöttöreak tanssi on nolla resonanssissa. E sim erk k ejä: S u orat lank ad ip olit V -d ip olit T aittod ip olit (folded
Hydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 17. marraskuuta 2016 Tasoaallot, osa 2 (Ulaby 7.3, 7.5, 7.6) Tasoaallon polarisaatio Virranahtoilmiö Tehotiheys ja Poyntingin vektori 2 (18)
2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?
TIETOLIIKENNELABORATORIO RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Tentti 3.4.27 1. Selosta lyhyesti: a) Symbolit ja yksiköt sähkökentälle, magneettikentälle, sähkövuon tiheydelle ja magneettivuon tiheydelle. b) Kenttien
Jukka Kinkamo, OH2JIN Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto
Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto Jos lähtötilanteessamme on lähettimen ulostuloimpedanssi 50 Ω, syöttöjohdon impedanssi samoin 50 Ω ja kuorman eli antennin impedanssi 50 Ω, on tehonsiirto
HF-keliennusteet vs. kuuluvuusmittaukset
HF-keliennusteet vs. kuuluvuusmittaukset VOACAP-ennusteet NCDXF:n kelimajakkatarkkailun valossa Jari Perkiömäki OH6BG oh6bg@sral.fi VOACAP vs. Faros Runsaan viikon kestävä ympärivuorokautinen kelimonitorointi
a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008
Antennin impedanssi Antennin sy ö ttö impedanssi on se impedanssi, jolla antenni näk y y sen sy öttöpisteisiin. S y öttöimpedanssiin v aik u ttav at k aik k i antennin läh istöllä olev at rak enteet ja
AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA
1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä
Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa
Antennit Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja. Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen. Antenneja tarvitaan lahes
DURALCO OY PUTKIPATTERIT VANHAA TYYLIKKYYTTÄ UUTTA TEKNIIKKAA
DURALCO OY PUTKIPATTERIT VANAA TYYLIKKYYTTÄ UUTTA TEKNIIKKAA PUTKIPATTERIT Kiitos tarkan laadunvalvonnan joka takaa tasaisen laadun ja kustannustehokkaan tuotanno TESI on tyylikäs vanhanajan putkipatteri.
Pieni silmukka-antenni duaalisuus. Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta.
Pieni silmukka-antenni duaalisuus Ratkaistaan pienen silmukka-antennin kentät v ielä käy ttämällä d uaalisuud en periaatetta. S amalla saamme my ö s silmukan läh ikentät. Käy tämme h y v äksi sitä, että
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Radioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
Aaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN
PATCH-ANTENNI GPS-VASTAANOTTIMEEN Pekka T. Pussinen, OH8HBG Marko Autti, OH9LMP/OH9CW Testikäyttöön tarvitaan joskus GPS-vastaanotinantennia, jonka koolla ja painolla ei ole juurikaan merkitystä. Tässä
Radioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on
763343A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 2 Kevät 2018 1. Tehtävä: Kuparin kiderakenne on pkk. Käyttäen säteilyä, jonka aallonpituus on 0.1537 nm, havaittiin kuparin (111-heijastus sirontakulman θ arvolla
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
Kotimaisten kilpailuiden työskentely ja kehittäminen - tulokset
Kotimaisten kilpailuiden työskentely ja kehittäminen - tulokset Vastauksia yhteensä 230 kpl Oletko: 194 86 % perusluokassa 32 42 % yleisluokassa Esiteltiin leiriyleisölle Räyskälässä 17.7.2010 Mitä seuraavista
Määräys 65 TVantennivastaanoton. vaatimukset. Antennialan tekniikkapäivä Yrjö Hämäläinen
Määräys 65 TVantennivastaanoton vaatimukset Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Yrjö Hämäläinen Miksi uudet vaatimukset on annettu? Aiemmin ei ole ollut vähimmäisvaatimuksia» Ongelmatilanteissa asiakkaita
Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja
1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa
Big Sales OH2BP Toukokuu 2013
Big Sales OH2BP Toukokuu 2013 SO2R-aseman kalusto QTH-vaihdon takia myydään kaikki antennit, mastot, radiot, linukat ja muita laitteita. Myyntiehdot Laitteet ovat kunnossa ja toimivat normaalisti, ellei
Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:
LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen
Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
Mittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Erkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä
Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen
Antennit. Yleisiä tietoja
Yleisiä tietoja Antenneja käytetään radioaaltojen vastaanottamiseen ja lähettämiseen ja se koostuu yleensä antennikotelosta ja antennipiiskasta. Antennikotelo on asennettu ohjaamon katolle tehtaalla. Kuljetuskorkeuden
Sisäverkon peittotuotteet
Sisäverkon peittotuotteet Laatuantennin sisäverkon peittotuotteilla voitte helposti parantaa kuuluvuutta tai nostaa mobiililaajakaistan nopeutta. Ulkoantennin avulla hitaasti toimivan laajakaistaliittymän
T2-Kurssimateriaalia 1.0 Janne Strang OH6LSL 27.9.2002
1. ANTENNITYYPPEJÄ Koska radiotaajuusalue kattaa oktaaveissa ajatellen erittäin laajan kaistan satojen kilometrien pituisista aalloista millimetrien pituisiin, on saman antennityypin käyttäminen mahdotonta
MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe
S-55.0/4 Piirianalyysi. Välikoe.5.006 Laske tehtävät eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan osaston
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 21. marraskuuta 2016 Tasoaaltojen heijastus ja läpäisy (Ulaby 8.1 8.5) Kohtisuora heijastus ja läpäisy Tehon heijastus ja läpäisy Snellin laki
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa
ATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2011 1 /6 Tehtävä 1. 0,67 m pitkä häviötön siirtojohdon (50 Ω) päässä on kuorma Z L = (100 - j50) Ω. iirtojohtoa syötetään eneraattorilla (e (t) = 10sin(ωt + 30º)
LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE
MUISTIO 1137121 v. 1 1(17) 12.06.2017 2388/2017 LIITE 2. ALTISTUMISRAJA-ARVOT OPTISELLE SÄTEILYLLE 1. Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisraja-arvot määritellään
= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
Aaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
EMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
Antennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibeli Kaikki piirit
Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet
Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]
23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen
3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista
ASC-Alumiinitelineet
ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan
Antennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibeli Kaikki piirit
Antennit ja syöttöjohdot. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY
Antennit ja syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja ylikurssia! ylikurssia! ylikurssia!
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 11 / versio 23. marraskuuta 2015 Aaltojohdot ja resonaattorit (Ulaby 8.6 8.11) TE-, TM- ja TEM-aaltomuodot Suorakulmaisen aaltoputken perusaaltomuoto
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
OPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:
Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti: OPTIIKAN TYÖ Vastaa ensin seuraaviin ennakkotietoja mittaaviin kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittavat